Blogihaaste
10 matkakuvaa (vol. 1)
Tämä Journey Diary -blogista helmikuussa 2015 alkunsa saanut haaste on nyt parin vuoden tauon jälkeen aktivoinut useammankin matkabloggaajan selailemaan kuva-arkistoaan. Vastasin blogihaasteen jatko-osaan jo kauan sitten, mutta nyt on alkuperäisen ykkösosan vuoro. Toivottavasti näistä otoksista löytyy matkainspiraatiota. Mikä on suosikkisi?
En ole kuvaillut lentokoneiden siipiä kovin ahkerasti, mutta sellainenkin arkistojen kätköistä sentään löytyi. Newarkin kentältä nousun jälkeen siiven alla häämöttää New York. Manhattanin pilvenpiirtäjät ja Central Park erottuvat selvästi, vaikka taivas hieman hämyinen onkin.
2. PARAS VAHINGOSSA ONNISTUNUT OTOS
Tämän kuvan onnistumisessa ei ole mitään muuta ihmeellistä, kuin että siitä tuli vahingossa ”Etsi Mika kuvasta -otos”. Poseeraan tässä Capo Caccian rantakalliolla Sardiniassa melko hyvin maastoutuneena. Kunpa vain olisin vielä ymmärtänyt ottaa sinisen hellehatun pois päästä.
3. MATKAKUVA, JOKA SAA HYVÄLLE TUULELLE
Seychellien muisteleminen saa muutenkin hyvälle tuulelle, mutta tämä tapahtuma kuvaa La Diguen saaren leppoisaa tunnelmaa poikkeuksellisen hyvin. Olimme katselemassa jättiläiskilpikonnia, kun kovaäänisesti hoilannut miesjoukko rikkoi iltapäivän hiljaisuuden. Kyseessä eivät sittenkään olleet mellastavat juopot, vaan hedelmäkauppiaat, jotka tulivat syöttämään päivän tähteet eläimille. Jos saaren räyhäkkäimpien asukkaiden päivän kohokohta on kilpikonnien ruokkiminen, voidaan puhua jo aidosta paratiisista. Aiheesta löytyy lisää luettavaa postauksesta Häämatkamuistoja Seychelleiltä – La Digue.
Nyt kun Suomen satavuotispäivä on jo aivan ovella, on paikallaan tuoda esiin maamme upeaa luontoa edes yhden kuvan verran. Luonnosta voi nauttia monella tavalla, mutta yksi parhaista on pulahdus raikkaaseen järviveteen lämpimänä kesäiltana. Itselleni kenties rakkain pala kotimaata löytyy sukujuurilta Kiteeltä, josta olen kirjoittanut postauksen Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan.
Erilaiset näköalapaikat vetävät minua puoleensa magneetin lailla, ovat ne sitten kallioilla, kukkuloilla tai kaupungeissa. Toronton CN Towerin Sky Pod sijaitsee 447 metrin korkeudessa ja sieltä voi ihailla upeita maisemia niin Ontario-järvelle kuin keskustaankin päin. Noin sata metriä alempana sijaitsevan isomman tasanteen vetonaulana on lasilattia, jolla käveleminen oli myös varsin jännittävä kokemus. CN Towerilla on erityinen paikka sydämessäni, sillä olemmehan tornin kanssa samanikäisiä.
Olen tainnut reissata erilaisissa postikorttimaisemissa kerta toisensa jälkeen. Valitsin nyt monien vaihtoehtojen joukosta tämän Azoreilla ikuistetun näkymän, sillä se toi mieleen mukavia muistoja vuosien takaa. Azoreiden pääsaarelta São Miguelilta löytyy upeita kraatterijärviä, joista tässä näkyvät Sete Cidadesin kaksoisjärvet ovat kuvauksellisimmat. Vanhat matkakertomukset ovat tallella, joten kenties kirjoitan niiden pohjalta joskus blogiinkin tuosta poikkeuksellisen kauniista saaresta.
Vakituinen matkaseurani ei halua kuviaan julkisuuteen, joten turvaudun nyt nelijalkaisiin ystäviin. Taloja vuokratessa saa silloin tällöin kaupan päälle kotieläimiä. Tämä kissa viihtyi päivästä toiseen Madeiran-talomme pihalla ja hyppäsi aina tilaisuuden tullen syliini. Lapset kutsuivat kattia nimellä Mau, koska niin se nimeä kysyttäessä vastasi. Muiden vuokrahuviloiden eläimistä voisi mainita kesyn italialaisen kilpikonnan, joka oli asunut pihallaan jo ennen talon nykyistä omistajaa. Kotieläimet ovat olleet perheellemme iloisia yllätyksiä – paitsi eräällä matkalla uima-altaaseen ahkerasti kuteneet sammakot.
Vaikka olenkin nähnyt palmuja useassa maassa, ei niiden alla ole kuitenkaan tullut valtavasti fiilisteltyä ja valokuvailtua. Näiden palmujen ikuistaminen tarjosi levähdyshetken hikisen kävelylenkin varrella Zakinthoksen saarella Kreikassa. Tämän postauksen avauskuvakin on samasta maasta, mantereen puolelta Pargasta. Blogistani löytyy parikin Zakinthoksesta kertovaa juttua, mutta yritän ehtiä kirjoittaa muiden Kreikan-matkojen kokemuksista lisää myöhemmin.
Matkoilla koetut aamuhetket tuovat ensimmäisenä mieleeni Antibesiin, jossa heräsin kerta toisensa jälkeen varhain ja ostin aamulenkin varrelta mehukkaita hedelmiä ja uunituoreita leipomotuotteita. Vaikka aikaiset herätykset eivät lomalla houkuttelisikaan, suosittelen silti joskus kokeilemaan. Monet kaupungit ovat varhaisina tunteina aidoimmillaan, ja jos käytettävissä on Le Marché Provençalin kaltainen ruokatori, on täydellinen aamiainen taattu. Jos kiinnostus heräsi, lue toki suosittu postaukseni Oi Antibes.
Yhden lempikaupungin valitseminen on vaikea tehtävä, kun suosikkeja on niin monta. Aloin jo melkein selaamaan kuvia ainakin Tokiosta, New Yorkista, Ljubljanasta, Granadasta ja useammastakin italialaisesta kaupungista, kunnes totesin että juuri tällä hetkellä sydäntäni lähinnä on tuoreessa muistissa oleva Hongkong. Seuraavien matkojen jälkeen tilanne saattaa taas muuttua, mutta niitä odotellessa tarjoan luettavaksi pienen kohdeoppaani 10 x Hongkong.
OHJEET HAASTEESEEN
1. Haasteeseen saa tarttua vapaasti, kunhan mainitsee haasteen alkuperän eli Journey Diary -matkablogin.
2. Linkitä vastauksesi Journey Diaryn postauksen kommenttikenttään.
3. Voit halutessasi haastaa bloggaajia mukaan tai vaihtoehtoisesti olla haastamatta ketään.
4. Haasteeseen saa osallistua aivan vapaasti, ei tarvitse jäädä odottelemaan, että joku sinut haastaisi.
Blogihaaste
10 matkakuvaa (vol. 3)
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sanotaan. Niinpä tartuin nyt noin neljä vuotta sitten matkablogeissa kiertäneeseen kuvahaasteeseen, jossa esitellään otoksia eri teemoihin liittyen.
Osallistuin vuosia sitten saman matkakuvahaasteen ensimmäiseen ja toiseen osaan. Tarkoituksena oli osallistua myös tähän kolmanteen painokseen, mutta sen ilmestymisen aikoihin oli niin paljon muuta kirjoitettavaa, että asia siirtyi odottamaan parempaa hetkeä. Se hetki tuli vastaan nyt. Tämäntyyppisiä juttuja on aina hauska kirjoittaa ja toivottavasti myös lukea. Kokosin alle kymmenen pientä tarinaa matkojeni varrelta.
1. KAIKKIEN AIKOJEN LEMPIOTOKSENI
Lempiotoksen valinta on täysin mahdoton tehtävä. Jotta asiaan saadaan näin neljän vuoden miettimisen jälkeen edes jonkinlainen ratkaisu, niin arvotaan tähän nyt vaikka maisema Jägerseen rannalta. Pieni itävaltalainen vuoristojärvi on yksi kauneimmista näkemistäni paikoista. Itselleni erityisen mieluisista kuvauskohteista tässä yhdistyvät sekä hieno maisema että eläimet. Niiden lisäksi kuvaan innokkaasti esimerkiksi pittoreskeja mukulakivikujia roikkuvine pyykkeineen, rosoisine seinineen ja vanhanaikaisine katulamppuineen. Suosikkeihini kuuluvat myös puisten kalastusveneiden värittämät satamat.
Lue lisää kohteesta: Jägersee – järvi kuin postikortti
2. YLLÄTTÄVÄ TILANNE
Ajelemme kapealla eteläranskalaisella maalaistiellä kohti idyllistä Tourtourin kylää, kun neonkeltaiseen huomioliiviin pukeutunut nainen viittoo meidät pysähtymään tien sivuun. Ihmettelemme syytä hetken, kunnes mutkan takaa ilmestyy paimenten, koirien ja aasin johtama valtava lammaslauma. Sadat lampaat vyöryvät vastaan koko tien leveydeltä yhtenäisenä massana. Eläinten kyljet saavat Peugeotin heilumaan melkoisesti ja lapsia naurattaa. Tuntuu että olemme löytäneet tiemme aidolle provencelaiselle maaseudulle.
Lue lisää kohteesta: Tourtour – täydellinen ranskalainen idylli
3. LÄHELTÄ LÖYTYNYT HELMI
Olen kirjoittanut Keravan kätketyistä helmistä ja jakanut paikallisvinkkejä Tuusulaan, mutta sana löytäminen ei kuulosta oikealta näille kaikista tutuimmille paikkakunnilleni. Tuntuu että Keravan ja Tuusulan kohteet ovat olleet minulle aina olemassa, eivätkä näin ollen vaatineet erityistä löytämistä. Sen sijaan Sipoonkorven kansallispuisto tuntuu löydöltä. Kansallispuisto perustettiin vartin automatkan päähän kodistani vuonna 2011, mutta päädyin sinne ensi kertaa vasta kuutta vuotta myöhemmin. Sen jälkeen Sipoonkorpi on tullut tutuksi ja viime vuonna pääsin paikallislehteenkin retkieni ansiosta.
Lue lisää kohteesta: Sipoonkorven kaikki merkityt patikkareitit
4. VALKOISTA HIEKKAA JA TURKOOSIA VETTÄ
Valkoinen hiekka ja turkoosi vesi tuovat mieleen ajatuksen paratiisista, ja omilla reissuillamme sellainen on löytynyt La Diguen saarelta Seychelleiltä. La Digue on kymmenen neliökilometrin saari Intian valtamerellä ja se sopii täydellisesti häämatkakohteeksi. Pienellä saarella ei ole kiire minnekään. Liikkumaan pääsee joko härkävankkureilla tai polkupyörällä ja rentoon tunnelmaan sopii, ettei fillareissa ole lainkaan lukkoja. Poljemme heti aluksi Anse Source d’Argentille, jota kehutaan syystäkin La Diguen upeimmaksi rannaksi. Valkoisen hiekan ja turkoosin veden lisäksi saamme ihailla myös Seychelleille tyypillisiä sileitä graniittikallioita.
Lue lisää kohteesta: Häämatkamuistoja Seychelleiltä – La Digue
5. JOS PITÄISI AJATELLA SANAA VAPAUS, NÄEN SILMISSÄNI TÄMÄN
Matkailu on tuonut muutamia kertoja todellisen vapauden tunteen. Esimerkiksi lähtö ensimmäiselle kavereiden kanssa tehdylle ulkomaanmatkalle Portugaliin oli ikimuistoinen, kuten myös se hetki Interraililla, kun tajusin ettei kukaan Suomessa tiedä missä maassa sillä hetkellä matkustan. Tämä kuva on Pico do Arieirolta Madeiralta. Kun on kokenut auringonnousun pilvien yläpuolella ja pääsee vaeltamaan yksin täysin autiolla polulla kohti saaren korkeinta huippua, valtaa mielen täydellinen vapaus. Täällä jos missä tuntee olevansa kulunutta sanontaa käyttäen arjen yläpuolella.
Lue lisää kohteesta: Madeiran patikkaretket: Pico do Arieiro – Pico Ruivo
6. IDYLLISTÄ ELÄMÄÄ
Vuokraamme Kroatian-matkallamme huvilan Istrian niemimaan maaseudulta, jossa viinirypäleet kypsyvät syysauringossa, kukot kiekuvat ja traktorit puksuttavat. Kauniilla alueella on mukava kävellä, sillä matalien kiviaitojen reunustamilla teillä ei näy juurikaan muita kulkijoita. Parin kilometrin päässä tulee vastaan hiljainen Sveti Lovreč. Keskiaikaisen kylän ajan patinoimissa seinissä ja muissa yksityiskohdissa on jotain hyvin viehättävää, vaikkei Sveti Lovrečista suuria nähtävyyksiä löydykään. Oikeastaan kylä on niin pieni, ettei siellä käymistä kehtaa edes suositella, ja ehkä juuri siksi se onkin sopivassa arkisuudessaan täydellinen idylli.
Lue lisää kohteesta: Istrian auringon alla
7. LUKSUSTA ON…
Luksusta on pysähtyä kiertomatkan varrella pienelle italialaiselle viinitilalle, jonka tilaviin huoneisiin voi majoittua yöksi. Luksusta on istahtaa muurien suojaamalle pihamaalle, aistia tilan lähes tuhatvuotista historiaa ja tilata pullollinen talon omaa proseccoa. Luksusta on katsella kiireettömästi kaunista laaksomaisemaa, ihailla auringonlaskua ja tutustua talon todelliseen isäntään, Nerone-nimiseen mäyräkoiraan. Luksusta on tietää saavansa seuraavana aamuna hyvää cappuccinoa ja jakaa nämä kaikki kokemukset läheisten ihmisten kanssa.
8. ARKKITEHTUURIA KAUNEIMMILLAAN
Saavumme illan hämärryttyä majataloon Sintrassa. Huoneemme ikkunasta näkyy korkealla kukkulalla valaistu Penan palatsi, joka on yhtä upea kuin edellisen Portugalin-matkan perusteella muistelinkin. Seuraavana päivänä nousemme kukkulalle ja pääsemme ihailemaan erikoista rakennusta tarkemmin. Värikäs Palácio Nacional da Pena on oikeastaan aikamoinen rakennustyylien sekamelska. Mielikuvituksellisesta palatsista löytyy esimerkiksi uusgotiikkaan sekä maurilaiseen arkkitehtuuriin viittaavia piirteitä. Ymmärrän jos Penan palatsi tuntuu jostakusta liian yliampuvalta tai suorastaan mauttomalta, mutta minulle se edustaa arkkitehtuuria kauneimmillaan.
Lue lisää kohteesta: Sintra ja minä
9. KATKERANSULOINEN MATKAMUISTO
Milanon paikallisottelu viilenevässä helmikuun illassa. Interin kapteenina Javier Zanetti, suuri idoli ja elämän roolimalli. Milanin kapteenina Paolo Maldini, mies joka on opettanut rakastamaan vihollista. Loppuunmyyty stadion täynnä adrenaliinia ja kiihkoa. Raikuvia lauluja ja suuria lippuja halkomassa savupommien sakeuttamaa ilmaa. Peli aaltoilee puolelta toiselle maalittomana, kunnes vartti ennen loppua Milanin Kaká ohjaa pallon verkkoon. Inter kärsii 26. sarjakierroksella kauden ensimmäisen tappionsa, katkerasti juuri tässä ottelussa, jota olen tullut toiselta puolelta Eurooppaa katsomaan. Mutta on tässä jotain suloistakin, muisto täpötäydestä San Sirosta ja suonissa virtaava sinimusta veri.
Lue lisää kohteesta: 10 x Milano
10. PAIKKA, JOSSA KÄYMISESTÄ ON VIERÄHTÄNYT LIIAN PITKÄ AIKA
Kesäkuinen Berliini vuonna 1988. Kuuluisa muuri näyttää yllättävän matalalta ja sen läntinen puoli on sotkettu erilaisilla graffiteilla ja piirustuksilla. Näköalatasanteelta voi katsella kahta samansuuntaista muuria sekä niiden väliin jätettyä ei-kenenkään-maata, jonne lähteneet ihmiset kuulemma ammutaan kyselemättä. Idän ja lännen välinen kuilu on niin syvä, että Itä-Berliiniin määrätään vierailumme aikaan ulkonaliikkumiskielto, jottei kansa pääse kuulemaan muurin takana musisoivaa Michael Jacksonia. Nyt olisi jo aika palata Berliiniin ja nähdä kaupunki, jota muuri ei ole jakanut enää useampaan vuosikymmeneen.
Lue lisää matkasta: Euroopassa kesällä 1988
Tämän matkakuvahaasteen aloittaneella Jennalla ei taida olla enää aktiivista blogia, mutta kaikki muutkin voivat varmasti vielä kertoa kuvamuistoistaan, jos siltä tuntuu.
Blogihaaste
Kymmenen reissu-unelmaa
Sain Kohteena maailma -blogin Ramilta haasteen, jossa listataan kymmenen haaveissa olevaa matkakohdetta eri teemojen mukaan. Tässä siis ajatuksiani siitä, minne voisin lähteä esimerkiksi kaupunki-, luonto- tai ruokamatkalle.
Julkaisin vasta tammikuussa pitkän listauksen matkahaaveistani, mutta lähestyn nyt aihetta hieman eri kulmasta. Koska kohteita on vain kymmenen, jää perusteluillekin hieman enemmän tilaa. Jotkut alla olevista haaveista toteutuvat näillä näkymin jo ensi kesänä ja muutkin kuuluvat parin seuraavan vuoden mahdollisiin matkakohteisiin. Osaa näistäkin voi joutua odottamaan kauemmin, mutta jätin nyt joka tapauksessa pois muutaman ison haaveen, joiden toteutuminen ei näytä vielä parin vuoden kuluessa todennäköiseltä.
Kuva: Sakdawut Tangtongsap / Shutterstock.com
1. PAIKKA – ANGKOR WAT
Kambodžassa sijaitsevat Angkorin temppelit ovat kiehtoneet mieltäni jo vuosikausia. Khmer-valtakunnan noin viisisataa vuotta sitten hylätytty rauniokaupunki huokuu mielikuvissani sellaista mystiikkaa ja kiinnostavia yksityiskohtia, joita on turistimäärästä huolimatta vaikea vastustaa. Siem Reapin kaupunki toimisi tukikohtana, jossa voisi viettää kiireetöntä perhelomaa. Rauhallinen uima-allas toimisi hyvänä vastapainona raunioilla seikkailemiselle. Olen muutaman kerran yrittänyt katsoa Angkor Watista kertovia televisiodokumentteja, mutta nukahtanut joka kerta ensimmäisten minuuttien aikana. Parempi siis mennä paikan päälle, niin pysyn varmasti virkeänä!
2. TAPAHTUMA – JALKAPALLON EM 2020
Jalkapallon arvokisamatkoista on tulossa itselleni perinne, sillä olin paikalla niin EM-Ranskassa 2016 kuin myös MM-Venäjällä 2018. Euroopan mestaruudesta kamppaillaan ensi vuonna historiallisen laajalla alueella, kun kisat on jaettu ensi kertaa useampaan kuin kahteen maahan. Isäntäkaupunkeja ovat Amsterdam, Bilbao, Baku, Budapest, Bukarest, Dublin, Glasgow, Kööpenhamina, Lontoo, München, Pietari ja Rooma. Stadioneilla oleellisinta on tunnelma, jonka merkitys nousee mielestäni itse peliä tärkeämmäksi. Tämän vuoksi toivon saavani lippuja sellaisiin otteluihin, joissa toinen joukkueista pelaa omalla maaperällään ja saa näin taatusti fanaattisen kannatuksen taakseen. Listani kärjessä olisikin rakastamani Italian peli Roomassa tai liittyminen Irlannin huikeaan fanijoukkoon Dublinissa. Suunnitelmat saattavat toki muuttua, jos Suomi raivaa tiensä ensi kertaa lopputurnaukseen.
3. KOTIMAAN KOHDE – POHJANLAHDEN RANTATIE
Oma käsitykseni Suomesta on perinteisesti muodostunut lähinnä Uudenmaan ja Pohjois-Karjalan perusteella. Niinpä olemmekin perheen kesken suunnitelleet kunnon reissua maamme länsirannikolle, joka vastaa omasta näkökulmastani melkeinpä ulkomaanmatkaa. Ensi kesänä olisi tarkoitus tutkia rannikkoa viikon verran Naantalista Ouluun ja palata autojunalla takaisin kotiin. Matkan varrella näyttäisi olevan monta mielenkiintoista kohdetta Raumalta Poriin, Kristiinankaupungista Pietarsaareen ja Kokkolasta Kalajoen hiekkasärkille. Kaikkialle ei viipyilevällä matkailutyylillä ehdi, joten valintoja joutuu taatusti tekemään. Otan mielelläni vinkkejä vastaan!
Kuva: Sun_Shine / Shutterstock.com
4. KAUPUNKI – SARAJEVO
Kiinnostavia itselleni uusia kaupunkikohteita riittää paljon, mutta tuntuu silti helpolta valita tähän Sarajevo. Jo kaupungin nimen kuuleminen herättää paljon tunteita. Sarajevo oli lapsuudessani tärkeä talviolympiakaupunki, jonka laduilla Marja-Liisa Hämäläinen antoi kaikkensa ja voitti kolme kultaa. Koulun historiantunneilla opin ensimmäisen maailmansodan saaneen alkunsa Sarajevon laukauksista ja noina samoina kouluvuosina Sarajevo joutui jälleen uutisotsikoihin. Serbijoukot piirittivät Sarajevon äärimmäisen julmassa sodassa, jonka jäljet ovat edelleen nähtävillä. Odotan löytäväni nykypäivän Sarajevosta historian kerrostumien lisäksi ainutlaatuista tunnelmaa, jossa itä ja länsi sekoittuvat toisiinsa. Bosnia-Hertsegovina vaikuttaa muutenkin houkuttelevimmalta niistä maista, joissa en ole vielä Euroopassa käynyt.
Slovenia on yksi miellyttävimmistä valtioista, joissa olen koskaan vieraillut. Maa on hurmaava yhdistelmä Keski- ja Etelä-Eurooppaa slaavilaisilla vivahteilla maustettuna. Kokemusteni mukaan slovenialaiset ovat vilpittömän vieraanvaraista kansaa, joiden kanssa on helppo tulla juttuun. Siistissä ja kompaktissa maassa pääsee nopeasti upeilta vuorilta vaikkapa Välimeren rantaan tai sympaattisiin pikkukaupunkeihin. Olen jo aiemmin julistanut Slovenian Euroopan aliarvostetuimmaksi matkailumaaksi, eikä tämä mielipide ole muuttunut. Ensi kesän suunnitelmiin kuuluu ainakin kaupunkilomailua Ljubljanassa, tutustuminen Škocjanin luoliin, kiertelyä Slovenian Toscanaksi kutsutulla Goriška Brdan viinialueella sekä seikkailua maan luoteisosan vuorilla, järvillä ja rotkoissa.
Kuva: javier gonzalez leyva / Shutterstock.com
6. SAARI – KUUBA
Yksi suurista matkaunelmistani on värikäs ja kiehtova Kuuba, jossa Karibian rytmit yhdistyvät mielenkiintoiseen historiaan. Harva paikka kutkuttaa mielikuvitustani yhtä paljon kuin Havanna, jonka pittoreskeista kujista, amerikanraudoilla kurvailusta ja rantakadun aaltojen kohinasta olen haaveillut jo vuosikausia. Voisin toki maistella myös mojitoa jollakin mukavalla kattoterassilla. Kuubassa riittää varmasti paljon nähtävää pääkaupungin ulkopuolellakin. Huomaan katselevani yhä uudelleen Trinidadia esitteleviä valokuvia ja myös Cienfuegos olisi mukava mahduttaa matkan varrelle.
Kuva: Matic Stojs / Shutterstock.com
7. EXTREME – PLANICAN LENTOMÄKI
Tapanani ei ole harrastaa adrenaliinia nostattavia extremelajeja, mutta nyt olen löytänyt itseäni kiinnostavan elämyksen. Sloveniassa sijaitseva Planican lentomäki on yksi mäkihyppyhistorian legendaarisimpia paikkoja ja Norjan Vikersundin ohella maailman suurin hyppyrimäki. Lapsuuden sankarini Matti Nykänen paranteli siellä aikoinaan maailmanennätyslukemat 191 metriin ja Toni Nieminen liiteli myöhemmin samassa mäessä ensimmäisenä ihmisenä yli kahdensadan metrin haamurajan. Suksien kanssa en sentään aio mäkeen nousta, mutta kesäisin toiminnassa oleva vaijeriliuku vauhtimäen huipulta montun pohjalle antaa varmasti jonkinlaisen käsityksen siitä, miltä mäkihyppääjistä tuntuu.
8. MAJOITUSMUOTO – VUOKRAHUVILAT
Olemme ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen harrastaneet melko ahkerasti erilaisten talojen tai asuntojen vuokraamista eri puolilta Eurooppaa. Monet matkoista on tehty isolla porukalla kolmen sukupolven voimin. Tällöin vuokrahuvilan tarjoama oma rauha, yhteinen tila ja monesti myös kohtuullinen hinta houkuttelevat hotellihuoneita enemmän. Haaveilen ulkomailla asumisesta ja talon vuokraaminen tarjoaa ajoittain hyvinkin aitoja tunteita kohteessa elämisestä. Kulmat ehtivät tulla parissa viikossa tutuiksi, minkä lisäksi kauppareissut ja roskien vieminen tuovat lomailuun kotoisaa arkisuuden tunnetta. Vuokrahuviloissa ei siis ole itselleni varsinaisesti mitään uutta, mutta aina voi unelmoida erilaisista kohteista. Kuvassa toistaiseksi persoonallisin majapaikkamme, perinteinen trullitalo Etelä-Italian Pugliasta.
Kuva: FrimuFilms / Shutterstock.com
9. LUONTOKOHDE – DOLOMIITIT
Vaikka olenkin kiertänyt Italiaa melko paljon, ovat maan pohjoisosassa kohoavat Dolomiitit edelleen kokematta. Useammassakin matkablogissa on näkynyt huikeita kuvia dramaattisenmuotoisista huipuista, laskevan auringon punertamista kallioista, vihreistä niityistä ja turkoosina hohtavista järvistä. Olen hyvinkin vakuuttunut, että tässä olisi itselleni melko täydellinen matkakohde niin luonnon, maisemien kuin valokuvauksenkin kannalta. Italian vuoret ovat monelle laskettelukohde, mutta itse haaveilen nimenomaan Dolomiittien kesästä ja patikoinnista raikkaassa vuoristoilmassa.
Vuodenvaihteen matka Singaporeen ja Malesiaan muistutti jälleen kerran aasialaisen keittiön monipuolisuudesta. Vaikka noissa maissa syödäänkin eniten kiinalaisten, malaijien ja intialaisten kehittämiä ruokia, löysimme itsemme useamman kerran myös japanilaisista ravintoloista. Nousevan auringon maan herkut maistuvat hyvin koko perheelle, joten matka tempuran, ramen-keittojen, yakitori-vartaiden, sushin ja tonkatsun juurille olisi monellakin tavalla loistava idea. Japani on kahden aiemmin tehdyn matkan perusteella muutenkin suosikkimaani Euroopan ulkopuolella, joten tiedossa olisi varmasti kaikin tavoin loistava ja makoisa reissu.
Haastan mukaan seuraavat matkablogit:
• Maailman äärellä
• Matkalla lähelle tai kauas
• Samppanjaa muovimukista
• Seikkailumielellä
• Suunnaton
Kerro siis omista reissu-unelmistasi ja laita postauksen linkki Kohteena maailma -blogin Kymmenen reissu-unelmaa -postauksen kommentteihin. Kopioi nämä lyhyet säännöt oman postauksesi loppuun ja haasta siinä viisi bloggaajaa kertomaan reissu-unelmistaan.
-
Espanja2 vuotta sitten
Ihmeellinen El Torcal de Antequera
-
Itävalta1 vuosi sitten
Alppimaisemia kesäisessä Seefeldissä
-
Suomi2 vuotta sitten
Hiihtoloma Syötteen laduilla
-
Yhdysvallat1 vuosi sitten
Ensikertalaisen Los Angeles – 10 kohdetta
-
Huvipuistot2 vuotta sitten
Huvipuistokokemus – Disneyland Park Paris
-
Italia12 kuukautta sitten
Cinque Terre – 5 kuvankaunista kylää
-
Yhdysvallat1 vuosi sitten
Los Angelesin kiehtova Venice
-
Saksa2 vuotta sitten
Berliinin muuria etsimässä
-
Italia12 kuukautta sitten
Patikkaretkellä Cinque Terressä
-
Ranska2 vuotta sitten
30 nähtävyyttä Pariisissa
-
Yhdysvallat1 vuosi sitten
Tarunhohtoinen Hollywood
-
Saksa2 vuotta sitten
Viimeinkin kiehtovassa Berliinissä
Marja
29.11.2017 at 14:06
Näitä juttuja on kyllä kiva lukea ja tekee mieli kaivella omiakin arkistoja. Tässä on myös monta houkuttelevaa kohdetta eli hyvä inspiraation (ja korkeapuoleisen matkakuumeen) lähde, kiitos! Alkoi ainakin Azorit kiinnostaa, Antibes-juttuasi täytyy myös kurkata ja Madeiralle kyllä pitäisi päästä. Tuollainen kattimajoitus sopisi meidän perheelle kyllä hyvin:)
Mika / Lähtöportti
29.11.2017 at 18:53
Kiitos Marja! Azorit on mielenkiintoinen kohde, kauniita saaria keskellä valtamerta. São Miguel on Madeiraan verrattuna hiljaisempi ja maisemat ovat jonkin verran eri tyyppisiä, mutta upeaa luontoa löytyy molemmista. Tuo kuvan katti oli mainio kaveri, toivottavasti se on ystävystynyt seuraavienkin vieraiden kanssa 🙂
Martina
29.11.2017 at 20:53
Ihania matkakuvia! Sun olisi pitänyt tyrkätä hellehatun verhoama päälaki tossa Sardinian kuvassa meren puolelle niin maastoutuminen olisi ollut vielä hienompi. Täytyy kyllä sanoa että kesti hetki löytää sut kuvasta. Hauska vahinkokuva. 🙂
Mika / Lähtöportti
29.11.2017 at 22:20
Kiitos Martina! Jäin nyt miettimään, millaisessa hengenvaarallisessa asennossa tuon hatun olisi meren puolelle saanut 😀 Hauska kuva tuli, vaikka alunperin luulin olevani paremmin näkyvissä 🙂