Ota yhteyttä

Kreikka

Syyslomaviikko Kreetan maisemissa

Julkaistu

Vietimme lokakuisen viikon Kreetan saarella. Majoituimme pienestä sisämaakylästä vuokrattuun taloon, josta käsin tutustuimme muun muassa Spinalóngan saareen sekä Iraklionin ja Ierápetran kaupunkeihin. Päivittäiseen ohjelmaan kuului myös kanojen hoitamista.

*Sisältää Booking.comin mainoslinkin

Syyslomakohteen valinta onnistui sujuvasti. Haimme kolmen sukupolven matkalle suhteellisen lämmintä ja leppoisaa matkakohdetta, muttemme halunneet lähteä Välimerta kauemmas. Harkitsimme vakavasti Kyprosta, mutta paremmat lentoaikataulut käänsivät valinnan Kreetalle. Edellisestä Kreikan-matkasta ehti vierähtää yli kymmenen vuotta, joten olikin jo korkea aika matkata helleenien maille. Kreeta osoittautui kaikin puolin erinomaiseksi valinnaksi. Viikko oli poutainen ja lämmin, joskin hellelukemissa käväistiin vain pariin otteeseen. Majoituksemmekin oli mainio ja sopivan persoonallinen. Se sijaitsi saaren keskiosassa vajaan kolmenkymmenen kilometrin päässä Iraklionin lentokentästä.

kreeta25_kissat_01


Yksi aiemmista Kreikan-matkoistani oli suuntautunut juuri Kreetalle, mutta Välimeren viidenneksi suurimmalla saarella riittää koettavaa monelle reissulle. Ympäristö ja retkikohteet ovat meille nyt uusia, sillä majoituimme aiemmalla matkalla Hanian suunnalle saaren länsiosaan. Tämänkertaisesta majoituksestamme olisi sinne lähes kolmen tunnin ajomatka. Pidän Kreikkaa Euroopan rentouttavimpana matkakohteena, jossa jo paikallinen tunnelma käy nähtävyydestä eikä aina tarvitsisi olla menossa minnekään. Ehdimme joka tapauksessa käydä monessa paikassa saaren keski- ja itäosissa.


kreeta25_villakanaki_02

Viihtyisä lomatalo Kreetan maaseudulla

Lomatalomme *Villa Kanaki sijaitsee pienessä Galatásin kylässä, jossa on muutamia asuttuja taloja sekä joitakin raunioiksi luhistuneita rakennuksia. Vaikka kylästä ei jääkään paljoa muisteltavaa, toimii se hyvänä tukikohtana retkille eri suuntiin. Itse talo miellyttää meitä kovasti. Kuuden hengen ryhmällemme on sopivasti kolme makuuhuonetta, joista kahdessa on parivuoteet ja yhdessä kaksi sänkyä. Kaikki on siistiä ja keittiöstä sekä olohuoneesta muodostuva valoisa tila toimii talon sydämenä. Yhteydenpito talon omistajaan on erittäin sujuvaa englanniksi WhatsAppin kautta.

kreeta25_villakanaki_03


Viihdymme parhaiten pihamaalla, jolla riittää syksyn viilentämän uima-altaan lisäksi sekä kukkia että erilaisia hedelmäpuita. Maistelemme esimerkiksi omenoita ja viinirypäleitä. Pihamaalla on myös tyylikäs grillirakennus, jossa kokeilemme lihojen paistamista. Lähikauppamme sijaitsee neljän kilometrin päässä Arkalochórin kylässä. Marketista ei löydy tuoreita lihoja grilliin, vaan ne ostetaan erikseen lihakaupasta. Vierailu kreetalaisessa lihakaupassa on jo kokemus sinänsä, kun seurailen tiskin takana suuren teräaseen kanssa heiluvan mustapartaisen miehen touhuja. Puodin antimet ovat sekä mureita että edullisia.

kreeta25_kanat_01


Meille on iloinen yllätys, että Villa Kanakin pihalta löytyy kanatarha. Neljää kanaa saa käydä syöttämässä ja samalla kerätä tuoreet munat vaikkapa suoraan paistinpannulle päivittäin. Viikossa ehtii jo oppia mikä kanoista on vikkelin ja mikä vetäytyy joskus syrjemmälle. Meistä on kovin hauskaa seurata kanojen touhuja, ja välillä pihaan ilmestyy myös koko joukko kissanpentuja.

kreeta25_villakanaki_01


Aamukahvia kelpaa nauttia ulkona maisemaa ihaillen. Aurinko hiipii silloin esiin kukkuloiden takaa ja kuivattaa pian yökasteen kostuttaman maan. Taustalla kuuluu kylän koirien haukahduksia sekä naapurin hanhien kaakatusta. Joinakin aamuina soivat kirkonkellot, ja parina päivänä ylitse jyrisee harjoituslentoa tekeviä hävittäjiä. Toisinaan taivaalla näkyy ylväästi kaartelevia petolintuja. Kävelemme eräänä päivänä parin kilometrin päässä häämöttävään Vónin kylään. Matkan varrelle jää luostari, jonka pihamaata käymme kurkkaamassa. Paluumatka sujuu vehmaiden viljelysmaiden halki. Näemme kuinka tomaatit ja kurpitsat kypsyvät Kreetan auringon alla. Oliivipuita on tietenkin kaikkialla, ja myös viiniä viljellään näillä seuduilla runsaasti.

*Villa Kanakin voi vuokrata Booking.comin kautta


kreeta25_kassaki_02

Tuhti ateria Kassakin tilalla

Galatásissa ei ole yhtään varsinaista ravintolaa, mutta siellä toimii lihaan ja leikkeleisiin erikoistunut Kassaki Charcuterie. Maatilan viihtyisään puutarhaan voi varata ruokailuajan ennakkoon, ja käymmekin siellä kerran illallisella. Ystävällisenä isäntänä toimii yrityksen omistaja Manolis Kassakis, joka loihtii pöydän täyteen paikallisia herkkuja. Talon leipää tarjotaan oman oliiviöljyn kera. Leikkelelautaselta löytyy neljää erilaista lihaa, joista parhaat palat lähes sulavat suussa. Seurana on erilaisia paikallisia juustoja. Pidän myös tilan tuoremakkarasta. Kasvispuolta edustavat maukkaat tomaatit sekä mausteisesti täytetyt kurpitsankukat. Tässä alkaisi jo olla melkein kylliksi, mutta pääruoaksi pöytään ilmestyy vielä runsas annos ulkogrillissä valmistettua porsaanlihaa sekä perunoita.

kreeta25_kassaki_01


Saamme syödä puupöydän ääressä omassa rauhassamme, kun uteliaat kissatkin tyytyvät seuraamaan ateriointiamme turvallisen välimatkan päästä. Lokakuinen ilta viilenee hämärtyessään jonkin verran, ja kuulemmekin olevamme syksyn viimeiset vieraat tilan puutarhassa ennen talvitaukoa. Kassakin toimipiste Iraklionin laidalla on sen sijaan avoinna ympäri vuoden. Ruoka on oikein hyvää, mutta emme millään jaksa syödä kaikkea. Saamme onneksi yli jääneet pöydän antimet doggy bagissa mukaamme. Sana saa paluumatkalla konkreettisen merkityksen, kun pimeällä kylällä päivystävät koirat haistavat paperikassiin pakatut herkut. Paikalliset hauvat ovat onneksi leppoisaa sorttia, eivätkä nappaa makupaloja väkisin. Näin saamme syödä Kassakin ruokaa vielä seuraavanakin päivänä.


kreeta25_autoilu_01

Autoilua Kreetan saarella

Auto on syrjäiselle maaseudulle majoittuessa pakollinen kulkuväline. Itselleni Kreetalla ajaminen on mieluisaa, sillä liikennettä on melko vähän ja ajokulttuurikin varsin toimiva. Sääntöjä ei esimerkiksi stop-merkkien kohdalla noudateta pilkulleen, mutta muut autoilijat huomioidaan paremmin kuin Suomessa. Välimatkat venyvät Kreetan kokoisella saarella helposti pitkiksi. Lomatalolta hurauttaa kyllä vaikkapa Iraklioniin puolessa tunnissa, mutta Spinalóngan ja Ierápetran retkillä köröteltävää tulee puolisentoista tuntia suuntaansa. Toisaalta matkan varrella saa ihailla upeita maisemia ja välillä maalaistiet kulkevat idyllisten pikkukylien halki.


kreeta25_spinalonga_01

Surullisten kohtaloiden Spinalónga

Retkikohteista meitä kiinnostaa eniten Spinalóngan saari, jolla on monivaiheinen historia. Spinalóngalla sijaitsee vanha venetsialaisten rakentama linnoitus, mutta parhaiten saari muistetaan siellä toimineesta leprasiirtokunnasta. Lepraan sairastuneet eristettiin saarelle loppuiäksi. Spinalóngan synkkä menneisyys on tullut tunnetuksi Victoria Hislopin romaanista Saari sekä siihen perustuvasta kreikkalaisesta tv-sarjasta. Pieni saari sijaitsee aivan Plákan kylän edustalla ja sinne pääsee lyhyellä venekyydillä. Tuntuu hyvin mielenkiintoiselta tutkia vanhoja raunioita. Samalla saa nauttia aurinkoisesta päivästä upeissa merimaisemissa. Spinalónga on koskettava paikka ja ehdottomasti vierailemisen väärti.

Lue lisää jutustani Spinalónga – surullisten kohtaloiden saari.


kreeta25_iraklion_01

Kreetan pääkaupunki Iraklion

Kreetan pääkaupunkia kutsutaan sekä nimellä Iraklion että Heraklion, joista jälkimmäinen on yleisempi englanninkielisissä yhteyksissä. Tutustumme Iraklioniin päiväretkellä, jonka aikana kiertelemme lähinnä vanhankaupungin alueella. Näemme muun muassa vilkkaita ostoskatuja, Pyhän Tituksen kirkon sekä kuvauksellisen sataman, jota hallitsee venetsialaisaikainen linnoitus. Kaupungissa on vierailupäivänämme useita risteilylaivoja, mikä näkyy turistien määrässä. Suuri kaupunki tarjoaa mukavaa vaihtelua matkaohjelmaamme ja tuntuu käymisen arvoiselta paikalta, vaikkei erityisesti sykähdytäkään. Pidemmällä vierailulla voisi tutustua vaikkapa Iraklionin museoihin.

Lue lisää jutustani Kreetan vilkas pääkaupunki Iraklion.


kreeta25_hersonissos_01

Hersonissoksen kahdet kasvot

Yksi retkistämme suuntautuu suosittuun rantalomakohteeseen Hersonissokseen, jossa käymme sekä historiallisessa yläkylässä että vilkkaalla ranta-alueella. Yläkylän kreikkalainen tunnelma miellyttää meitä enemmän, sillä hiljaisilla kujilla tulee vastaan lähinnä raukeasta iltapäivästä nauttivia kissoja. Ravintoloita ja matkamuistokauppojakin on, muttei liiaksi. Rannan läheisyyteen levittäytyvä kaupunki on sen sijaan suurempi ja eloisampi paikka, jonka rantakatu on täynnä ravintoloita ja baareja. Lokakuinen iltapäivä on rauhallinen, mutta puitteista on helppo päätellä, kuinka villiksi meno yltyy kuumina kesäöinä. Nautimme joka tapauksessa aurinkoisesta päivästä ja ihailemme merimaisemia satamasta käsin.

Lue lisää jutustani Retki Kreetan suosittuun Hersonissokseen.


kreeta25_ierapetra_01

Kreetan etelärannikon viehättävä Ierápetra

Lähdemme eräänä päivänä autoilemaan kohti Kreetan hiljaista etelärannikkoa. Mutkikkaat vuoristotiet johtavat lopulta Libyanmeren rannalle ja Ierápetraan, joka on koko Euroopan eteläisin kaupunki. Ihastun heti Ierápetran leppoisaan tunnelmaan. Rannan tuntumassa on pitkä rivi ravintoloita, mutta asiakkaita ei tähän aikaan vuodesta riitä kovin moneen pöytään. Nautimme tuoreesta kalasta muutaman metrin päässä kevyesti aaltoilevasta merestä. Ehdimme myös kierrellä vanhankaupungin kujilla ja vierailla satamaa vartioivalla linnoituksella. Ierápetra voisi olla sopiva paikka lepoloman viettoon sekä kelpo tukikohta Kreetan itäosaan suuntautuville retkille.

Lue lisää jutustani Euroopan eteläisin kaupunki Ierápetra.


kreeta25_knossos_01

Historian havinaa Knossoksessa

Käymme matkan loppupuolella Knossoksen raunioilla, jonne on lomatalolta vain puolen tunnin ajomatka. Tämä on samalla ainoa vierailemamme paikka, jossa kävimme myös edellisellä Kreetan-reissulla. Tyttäremme olivat silloin vielä taaperoiässä, mutta kokivat yllättäen arkeologisen kohteen hyvin mielenkiintoiseksi. Teini-ikäisinä reaktio on laimeampi, mutta kierrämme joka tapauksessa koko perhe Knossoksen alueen ympäri. Kyseessä on Kreetan merkittävin arkeologinen kohde. Paikalla sijaitsi muinoin mahtava palatsi, jota ympäröinyt kaupunki oli tuhansia vuosia sitten jopa koko Euroopan merkittävin ja kehittynein. Raunioita on osittain entisöity, mikä on historiantutkimuksen kannalta korvaamaton menetys, mutta toisaalta helpottaa muinaisen palatsin hahmottamista.

Knossoksesta on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.

Lue myös vuoden 2013 matkastamme kertova juttu Kreetan-matkan parhaat muistot.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
2 kommenttia

Kommentit

  1. Itse en ole koskaan jostain syystä käynyt Kreikassa, mutta sinällään en yhtään imettele, että maa on niin suosittu matkakohde. Kivalta tuokin loma kuulosti. Muutama kohde tossa oli, jotka itseäni kiinnostaisi itseäni kovastikin.

    • Mika / Lähtöportti

      31.10.2025 at 19:02

      Kreikka on hyvin suosittu ja moni mieltää sen rantalomakohteeksi, mutta maassa riittää myös monenlaisia nähtävyyksiä. Esimerkiksi mantereella Ateenan Akropoliksella olen käynyt, mutta Meteoran luostarit ovat vielä näkemättä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kreikka

Muinaisen Knossoksen rauniot Kreetalla

Julkaistu

Kirjoittaja

Kreetan tunnetuin historiallinen nähtävyys on Knossos, jossa voi tutustua tuhansia vuosia sitten minolaisella ajalla kukoistaneen palatsin raunioihin. Vierailimme viime lokakuun matkallamme Knossoksessa jo toista kertaa, sillä kävimme paikalla myös kahtatoista vuotta aiemmin.

Uusintavierailu Knossokseen ei tuntunut meistä välttämättömältä, mutta kun viimeisenä kokonaisena matkapäivänä on sopivasti aikaa, päätämme tehdä pienen retken raunioalueelle. Lomataloltamme on Knossokseen vain vajaan puolen tunnin ajomatka, joten vierailu on helppo toteuttaa. Löydämme onneksi vapaan parkkipaikan melkein heti pysäköintialueelle päästyämme. Sisäänpääsy arkeologiselle alueelle on netistä etukäteen ostetuilla lipuilla hyvin sujuvaa, sillä emme joudu jonottamaan lainkaan.

knossos_01

 
Raunioalueelle saavuttaessa tulee vastaan arkeologi Arthur Evansin patsas. Heti alkuun onkin hyvä pysähtyä miettimään tämän englantilaisen herrasmiehen merkittävää roolia Knossokseen liittyen. Paikallinen Minos Kalokairinos löysi Knossoksen palatsin ensimmäiset osat jo vuonna 1878, mutta tuolloin Kreetaa hallinneet ottomaanit estivät kaivausten jatkamisen. Ottomaanit karkotettiin saarelta pariakymmentä vuotta myöhemmin ja Evans pääsi aloittamaan laajamittaiset kaivaukset vuonna 1900. Hän jatkoi töitä kolmen vuosikymmenen ajan ja toi päivänvaloon suuren palatsin, jonka ympärillä sijaitsi muinoin kokonainen kaupunki.

knossos_03

 
Knossoksen löydöt tekivät Evansista kuuluisan arkeologin, mutta hänen jatkotoimensa ovat herättäneet laajaa keskustelua. Evans ei nimittäin tyytynyt jättämään löydöksiään alkuperäiseen asuun, vaan pyrki ennallistamaan palatsia sellaiseksi kuin kuvitteli sen joskus olleen. Knossoksen rauniot eivät siis ole autenttisia, vaan arkeologin mielikuvituksen värittämä näkemys minolaisesta palatsista. Noin neljätuhatta vuotta vanhojen raunioiden ennallistaminen saattaa olla historiantutkimuksen kannalta anteeksiantamaton erhe, mutta toisaalta nähtävyys tuskin olisi nykyisenkaltainen kävijämagneetti, jos paikalla olisi vain harmaita kiviä.

knossos_06


Evans rakennutti Knossokseen kokonaisia kerroksia, pylväikköjä ja portaikkoja. Rakennusaineeksi hän valitsi lähinnä kestävää teräsbetonia, eikä yrittänytkään jäljitellä minolaisten käyttämiä materiaaleja. Pylväät maalattiin kirkkailla väreillä, minkä lisäksi Knossokseen palkattiin taiteilijoita rekonstruoimaan vanhoja maalauksia. Seiniä koristavat freskot ovatkin siis lähinnä 1900-luvun alun taiteilijoiden luomuksia.

knossos_04


Knossokseen voi tutustua opastetuilla kierroksilla, jotka valottavat alueen historiaa ja auttavat ymmärtämään muinaisen palatsin yksityiskohtia. Näemmekin sekä opastettuja ryhmiä että muutamia ihmisiä, jotka tutkivat raunioita yksityisen oppaan seurassa. Me päätämme kuitenkin kierrellä arkeologisella alueella omatoimisesti. Olen kerrannut ennen vierailuamme hieman historiaa, joten ainakin perustiedot Knossoksesta ovat jotenkuten hallussa.

knossos_13


Arthur Evans nimesi minolaisen kulttuurin tarunhohtoisen kuningas Minoksen mukaan. Minolaisten ihmisten alkuperä on yhä hämärän peitossa, mutta ainakaan kreikkalaisia he eivät olleet. Heidän kulttuurinsa uskotaan saaneen alkunsa reilut viisituhatta vuotta sitten Kreetalla ja sen ympäristössä. Kyseessä vaikuttaa olleen rauhanomainen kauppiaskansa, jonka asutus keskittyi suurten palatsien ympärille. Palatseista merkittävin oli Knossos, joka toimi joko hallinnollisena, uskonnollisena tai taloudellisena keskuksena – tai oli mahdollisesti yhdistelmä näitä kaikkia. Knossoksen palatsissa arvioidaan olleen viisi kerrosta ja jopa yli 1300 huonetta. Rakennuksissa on ollut myös huomattavan kehittynyt vesijohto- ja viemärijärjestelmä.

knossos_14

   
Knossoksen paikalla on ollut asutusta jo neoliittisella kaudella kauan ennen minolaisten saapumista. Ensimmäistä minolaista palatsia alettiin rakentaa mahdollisesti noin 1900 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Maanjäristys tuhosi ensimmäisen palatsin, jonka tilalle pystytettiin pian uusi. Varsinaista Knossoksen kultakautta elettiin suurin piirtein vuosina 1700–1450 ennen ajanlaskumme alkua. Tämän jälkeen minolainen kulttuuri alkoi hiipua muun muassa luonnonmullistusten sekä sotaisien vihollisten myötä. Manner-Kreikasta purjehtineet mykeneläiset valloittivat Kreetan, ja Knossoksen palatsi tuhoutui noin 1350 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

knossos_12


Knossokseen liittyy myös koulun historiantunneilta tuttu taru Minotauroksesta, jolla oli härän pää ja ihmisen vartalo. Tarusta on hieman erilaisia versioita, mutta sen voinee tiivistää seuraavasti. Merenjumala Poseidon suuttui kuningas Minokselle, kun Minos ei uhrannutkaan erästä härkää jumalille. Jumalten kostona Minoksen puoliso Pasifae rakastui härkään ja synnytti Minotauroksen. Minos sulki häpeällisen hirviön labyrinttiin, jonka tulkitaan sijainneen Knossoksen jättimäisessä ja sokkeloisessa palatsissa. Kreetan vihollinen Ateena joutui uhraamaan tasaisin väliajoin nuoria ihmisiä Minotauroksen ravinnoksi. Lopulta ateenalainen prinssi Theseus onnistui surmaamaan Minotauroksen ja suunnistamaan ulos labyrintistä Minoksen tyttären Ariadnen antaman lankakerän avulla.

knossos_08


On kiehtovaa kierrellä Knossoksen raunioilla ja miettiä, millainen palatsi samalla paikalla on aikoinaan kohonnut. Tuumimme vaimon kanssa, että alue näyttää edellisen kahtatoista vuotta aiemmin tehdyn vierailun perusteella kovin tutulta. Nyt jo teini-ikäiset tyttäremme eivät sen sijaan muista aiemmasta kerrasta ymmärrettävästi juuri mitään. Arkeologinen kohde kiinnosti heitä taaperoiässä enemmän kuin osasimme silloin odottaakaan. Mieleeni ovat jääneet muutamat kysymykset, jotka silloin askarruttivat lasten mieltä. Mistä kuningas, kuningatar ja prinsessa tulivat tänne ja miksi? Kuolivatko ne vai muuttivatko ne täältä sitten omaan kotiin?

knossos_11


Syysaurinko porottaa avoimelle raunioalueelle niin kuumasti, ettemme edes halua ajatella millaista täällä olisi kesän kuumimpaan ja vilkkaimpaan aikaan. Nytkin on jo sen verran tukalaa, että etsimme välillä mieluummin varjoa kuin jäämme tutkimaan jokaista yksityiskohtaa. Turisteja on jonkin verran, mutta mitenkään mahdottomasta ruuhkasta ei lokakuisena päivänä voi onneksi puhua. Pariin suosituimpaan paikkaan joutuu silti jonottamaan pienen hetken verran.

knossos_02


Yksi näistä kaikkia vierailijoita kiinnostavista paikoista on valtaistuinsali, jota luultavasti käytettiin erilaisissa seremonioissa. Huone sijaitsee melko keskellä palatsikompleksia ja sitä pidetään Euroopan vanhimpana valtaistuinsalina.

knossos_07


Edelliseltä vierailultamme mieleen jääneet delfiinejä esittävät seinämaalaukset puuttuvat nyt kokonaan. Kuuluisa fresko pirstoutui palasiksi toukokuun 2025 myrskyssä, kun se putosi kuvassa näkyvien kuningattaren huoneiston ovien päältä lattialle. Kyseessä oli onneksi vain 1960-luvulla tehty kopio. Alkuperäistä delfiinifreskoa ja muitakin Knossoksesta löytyneitä arvoesineitä säilytetään paljon kehutussa Iraklionin arkeologisessa museossa, jossa emme ole itse vierailleet.

knossos_09


Eräs Knossoksen näkyvimmistä seinämaalauksista esittää härkää ja oliivipuuta. Härän valikoituminen aiheeksi ei ole sattumaa, sillä se oli minolaisille voiman, hedelmällisyyden tai ehkäpä jopa jonkinlaisen jumaluuden symboli. Oliivipuulla on puolestaan aina ollut suuri symbolinen ja ruokavaliollinen merkitys koko Välimeren alueella.

knossos_15

      
Kierrämme Knossoksen rauniot melko perusteellisesti ympäri noin puolessatoista tunnissa. Alue ei lopulta ole mahdottoman suuri, vaikka historiasta kiinnostuneet voivatkin kuluttaa täällä enemmän aikaa. Knossos sijaitsee arkiselta näyttävän maantien varrella muutaman kilometrin päässä Kreetan pääkaupungista Iraklionista, josta pääsee perille vaikkapa bussilla.

knossos_05


Porttien ulkopuolella on matkamuistokauppojen ja parin ravintolan muodostama rivistö, joka on saattanut hieman kasvaa edellisen käyntimme jälkeen. Knossos on näkemisen arvoinen kohde, jossa vierailuun kannattaa valmistautua joko varaamalla opastus tai ottamalla paikan historiasta etukäteen selvää. Muuten silmissä saattaa näkyä Arthur Evansin kovista ponnisteluista huolimatta vain röykkiöittäin vanhoja kiviä Kreetan kuuman auringon alla.

Lue myös koko matkasta kertova juttu Syyslomaviikko Kreetan maisemissa.

Jatka lukemista

Kreikka

Retki Kreetan suosittuun Hersonissokseen

Julkaistu

Kirjoittaja

Teimme Kreetalla retken Hersonissokseen, joka tunnetaan vilkkaana rantakohteena. Pidimme erityisesti hiljaisesta yläkylästä, kun taas rannan tuntumasta löytyy massaturismin tunnelmaa. Sielläkin oli lokakuisena iltapäivänä varsin rauhallista.

Ajelemme kohti saaren pohjoisrannikolla sijaitsevaa Hersonissosta Kreetan sisämaasta päin. Määränpäämme nimi lukee kreikkalaiseen tapaan eri tienviitoissa hieman eri tavoilla, kuten vaikkapa Chersónisos. Matkan varrelle jää rakenteilla oleva kansainvälinen lentokenttä, joka on tarkoitus avata parin vuoden kuluttua. Se korvaa nykyisen Iraklionin kentän, jota mekin matkallamme käytimme. Uusi kenttä palvelee jatkossa varmasti hyvin myös Hersonissosta, jonne jää parinkymmenen kilometrin ajomatka. Alueelle ollaan parhaillaan rakentamassa entistä parempia teitä.


hersonissos_03

Hersonissoksen rauhallinen yläkylä

Tie johtaa meidät Hersonissoksen yläkylälle, jossa vallitsee lokakuisena päivänä hieman unelias tunnelma. Suunnistan etukäteen valitsemalleni ilmaiselle parkkipaikalle, josta löytyy runsaasti pysäköintitilaa. Iholle iskee ilmastoidun auton ulkopuolella kuumuus, sillä aurinko helottaa kirkkaalta taivaalta. Parkkipaikan ympäristössä on muutamia hienoja seinämaalauksia.

hersonissos_02


Tämä niin sanottu yläkylä eli Áno Chersónisos syntyi keskiajalla, kun merirosvot piinasivat Kreetaa. Ihmiset hakeutuivat silloin rannikolta turvallisempaan paikkaan korkealle kukkulalle parin kilometrin päähän merestä.

hersonissos_01


Päädymme heti parkkipaikan kulmalta paikalliselle pääkadulle, joka on melko hiljainen. Ohitamme muutamia matkamuistomyymälöitä sekä useita tavernoita. Terasseilla istuu jonkin verran ihmisiä. Kylän pääaukion ilmapiiri on hyvin rauhallinen ja juuri sellainen, mitä Kreikan-lomilta toivookin. Kenelläkään ei ole kiirettä minnekään ja kylän kissat loikoilevat pöytien alla.

kreeta25_hersonissos_01


Pistäydymme eräässä matkamuistokaupassa pikku ostoksilla. Kauppias suosittelee meille läheistä ravintolaa ja tulee ulos asti katsomaan, että osaamme varmasti kääntyä oikealle sivukadulle. Meillä ei ole vielä nälkä, mutta haluamme joka tapauksessa kierrellä kylällä, joten kävelemme uteliaisuuttamme ravintola Ta Petrinan ohitse. Se näyttää miellyttävältä, mutta emme astu kuitenkaan sisään.

hersonissos_07


Yläkylän hiljaisilla kujilla tulee vastaan paljon kissoja, joista muutamia pysähdymme rapsuttelemaan. Kissat ovat huomiosta hyvillään ja muutamat niistä kehräävät äänekkäästi. Vilkkaiden pentujen touhuja on hauska jäädä seurailemaan pidemmäksikin aikaa.

hersonissos_05


Kiertelemme vielä hetken muutamalla hauskannäköisellä kujalla. Kylän kuvauksellinen osa on sen verran pieni, että palaamme kuitenkin pian autolle. Jatkamme matkaa alamäkeen kohti sataman ympärille kasvanutta Hersonissoksen rantakaupunkia, joka tunnetaan myös nimellä Liménas Chersonísou.


hersonissos_15

Hersonissoksen vilkas rantakaupunki

Raukea ilmapiiri muuttuu eloisammaksi saapuessamme rannan tuntumaan. Hersonissos tunnetaan yöelämästään, joka on naapurikylä Malian ohella Kreetan vilkkainta. Nämä kohteet vetävät lukemieni kuvausten perusteella puoleensa ainakin brittinuorisoa, joka juhlii pitkälle aamuun ja polttaa päivällä nahkaansa rantahietikolla. Hersonissos ei tämän perusteella kuulosta ihan meidän paikaltamme, mutta siellä on mukava vierailla näin päiväretkellä. Ajan pienen kierroksen kapeilla kaduilla, kunnes pääsemme navigaattorin osoittamalle pysäköintialueelle. Siellä on sopivasti juuri yksi vapaa paikka.

hersonissos_11


Suuntaamme askeleemme rantaa seuraavalle kävelykadulle, jota reunustaa molemmin puolin loputon ravintoloiden ja muiden palveluiden rivistö. Tarjolla on esimerkiksi pelihalleja, hierontaa, retkipalveluita ja rihkamakauppoja sekä tietenkin baareja. Näin syksyisenä iltapäivänä on varsin hiljaista, mutta puitteista on helppo päätellä millaiseksi meno yltyy kuumina kesäiltoina.

hersonissos_13


Meistä on kaikesta huolimatta hauskaa aistia hetki perinteisen etelän turistikohteen ilmapiiriä. Pysähdymme kevyelle lounaalle viihtyisään Hollywood All Day Cafe -nimiseen paikkaan aivan meren äärelle. Saamme pöydän terassin reunalta ja nautimme aurinkoisesta päivästä, jota kevyt tuuli sopivasti viilentää. Samalla on mukava katsella merta ja ohi kulkevia veneitä. Hiekkarannalla on jonkin verran ihmisiä.

hersonissos_08


Ruokalistalla on esimerkiksi crêpejä, hampurilaisia ja salaatteja. Juomaksi valitsen tuorepuristetun appelsiinimehun. Ravintola ei ole mitenkään erityinen, mutta kiireettömästä ateriasta tulee hyvä mieli.

hersonissos_09


Kävelemme aallonmurtajan suojaamaan satamaan saakka. Nousemme siellä ylemmälle tasanteelle, jossa on pieni osittain kallion sisään louhittu kappeli. Ovi on tiukasti kiinni, joten näemme kappelin vain ulkopuolelta.

hersonissos_10


On mukava katsella satamaa ja kaupungin taustalla kohoavia karunkauniita maisemia. Veneet ja laivat kuljettavat turisteja merelle. Tarjolla on perinteisempien alusten lisäksi myös pikaveneitä, joiden raju kyyti saa matkustajat kiljumaan.

hersonissos_14


Huomaamme, että Hersonissoksen hiekkarannat jatkuvat myös sataman toisella puolella. Tunnelma on täällä melko seesteinen ja ensi silmäyksellä näyttää kuin olisimme saapuneet muutaman vuosikymmenen takaiseen rantalomakohteeseen. Hersonissoksen seudulla on paljon muitakin uimarantoja sekä myös muutamia vesipuistoja.

hersonissos_16


Palaamme kohti parkkipaikkaa kaupungin halki suunnistaen. Monet ohittamistamme matalista kerrostaloista ovat hotelleja. Erään aidan takana on kaivettu esiin pienen roomalaisen teatterin raunioita. Pian olemmekin jo pääkadulla, jota pitkin autot ja mopot kulkevat tasaisena virtana. Tämä vierailu ei saanut meitä varsinaisesti ihastumaan Hersonissokseen, mutta retki oli silti mukava kokemus. Rantakohteeseen tutustuminen toi sopivaa vastapainoa uinuvassa sisämaakylässä sijainneelle lomatalollemme, jonne palasimme taas illaksi ruokkimaan pihan kanoja.

Lue myös koko matkasta kertova juttuni Syyslomaviikko Kreetan maisemissa.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja