Ota yhteyttä

Suomi

10+1 sykähdyttävää kirkkoa Suomessa

Julkaistu

Kirkot kuuluvat monen paikkakunnan tärkeimpiin nähtävyyksiin, ja useat niistä ovatkin vierailun arvoisia. Nostan nyt näin pääsiäisen aikaan esiin ne kotimaiset kirkot, jotka ovat tehneet minuun suurimman vaikutuksen.

Minua kiehtoo kirkoissa erityisesti niiden arkkitehtuuri, joka heijastelee usein tavalla tai toisella myös paikallista historiaa. Varsinkin ulkomailla tapanani on myös sytyttää sopivan tilaisuuden tullen kynttilä pois nukkuneita läheisiä muistellen. En halua mitenkään automaattisesti pysähtyä kaikkiin mahdollisiin kirkkoihin, mutta kiinnostavilta näyttävissä kohteissa on kiva käydä, silloin kun se on kiireettömästi mahdollista.

Ulrika Eleonoran kirkko, Kristiinankaupunki

Suomen kirkot häviävät näyttävyydessä katolisen Euroopan arkkitehtonisille mestariteoksille. Siitä huolimatta maassamme riittää monia hyvinkin kauniita kirkkoja, joiden vaatimattomuus heijastelee omalla tavallaan kansanluonnettamme. Kirkkojen kaltaisten kohteiden laittaminen paremmuusjärjestykseen ei tunnu mielekkäältä, joten tämä lista kuvaakin lähinnä sitä, mitkä rakennukset ovat puhutelleet itseäni eniten. Kauneushan on aina katsojan silmässä, mutta kenties listalta löytyy vierailemisen arvoisia kohteita muillekin kotimaanmatkailijoille.



1. KERIMÄEN KIRKKO

Kerimäen arkipäiväisessä kirkonkylässä kohoava puukirkko tekee vaikutuksen mahtavalla koollaan. Keltainen rakennus hallitsee majesteettisella tavalla ympäristöään ja on upea esimerkki suomalaisesta puurakentamisesta. Se on sekä maailman suurin puukirkko että myös maamme kookkain kirkkorakennus. Kerimäen kirkon sisustus on harmaasävyinen ja melko yksinkertainen, mutta tämä taideteos ei mielestäni kaipaakaan ylitsepursuavaa koristelua. Käymme vuosittain Kiteellä, josta käsin retkeilemme lähes joka kesä myös Savonlinnaan päin. Olen näin ollen pysähtynyt muutaman kerran Kerimäelläkin, jonka suuri kirkko tekee aina yhtä suuren vaikutuksen.



2. TURUN TUOMIOKIRKKO

Suomen Turussa virtaa Aurajoki, ja sen rannalla kohoaa jykevä kivikirkko. Tämä Suomen kansallispyhäkkö vihittiin tuomiokirkoksi jo vuonna 1300. Rakennusta on jouduttu vuosisatojen kuluessa korjaamaan useaan otteeseen, minkä vuoksi sen tyylissä on piirteitä muun muassa romaanisesta, goottilaisesta ja uusgoottilaisesta arkkitehtuurista. Kirkkovierailu tarjoaa hienon aikamatkan keskiajalle, sillä suuren rakennuksen sisällä on paljon nähtävää vanhoista haudoista lähtien. Tämä on Suomen kirkoista oikeastaan ainoa, jossa olen aistinut jotain hyvin samanlaista kuin Keski-Euroopan mahtavissa kivikirkoissa.



3. PETÄJÄVEDEN VANHA KIRKKO

Suomen ainoa Unescon maailmanperintölistalle päässyt yksittäinen kirkko löytyy Petäjävedeltä. Unesco-status hämmentää ensikertalaista, sillä rakennus ei ainakaan sadepäivänä tunnu aluksi erityisen sykähdyttävältä. Vuonna 1765 valmistuneen kirkon viehätys perustuukin siihen, että se on eräänlainen kansanrakentamisen muistomerkki. Paikallisten kirvesmiesten pystyttämä rustiikkinen rakennus tuoksuu puulta ja henkii historiaa. Se on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan ja sisätiloja hallitsevat maalaamattomat puupinnat. Ihastun kirkkoon katseltuani sitä hetken kaikessa rauhassa. Täällä voi ihailla vanhaa puukirkkoarkkitehtuuria ja hirsirakentamista parhaimmillaan.



4. PAATERIN KIRKKO, LIEKSA

Moni kirkko tekee vaikutuksen mahtavuudellaan, mutta myös pieni voi olla kaunista. Lieksan Vuonisjärvellä asunut kuvanveistäjä Eva Ryynänen pystytti pihamaalleen kirkon, joka on kaikkien vierailijoiden nähtävillä. Taiteilijan temppelinäkin tunnettua rakennusta käytetään esimerkiksi vihkikirkkona sekä konserttisalina. Kyseessä on hätkähdyttävä tilataideteos, jossa on sekä pelkistettyjä että taidokkaasti viimeisteltyjä elementtejä. Eva Ryynänen oli puun työstämisen mestari, joka muokkasi kirkkonsa komean alttarin jättimäisen kuusen juurakosta. Eva ja Paavo Ryynäsen kotitila Paateri on muutenkin suosittelemisen arvoinen nähtävyys.

Lue lisää Paaterista postauksestani Eva Ryynäsen Paateri – puutaidetta parhaimmillaan.



5. TEMPPELIAUKION KIRKKO, HELSINKI

Yksi Helsingin tunnetuimmista nähtävyyksistä löytyy töölöläisen kallion sisältä. Temppeliaukion kirkkoa jouduttiin odottamaan kauan, sillä ensimmäisestä arkkitehtuurikilpailusta ei löytynyt Töölön seurakunnalle kelvollista ehdokasta ja toisen jälkeen syttyi sota. Viimein vuonna 1961 päättyneestä kolmannesta kilpailusta löytyi Timo ja Tuomo Suomalaisen neronleimaus, eli maan alle rakennettava kirkko. Temppeliaukion kirkossa viehättää erilaisuus ja ainutlaatuisuus. Rakennuksen symmetrisen pyöreä muoto luo ilmavan tilan, jonne tulvii valoa kattoikkunoista. Luonnonkivi on varsin toimiva seinämateriaali kokonaisuudelle, joka vie ajatukset helposti pois kaupungin vilskeestä.



6. ULRIKA ELEONORAN KIRKKO, KRISTIINANKAUPUNKI

Kristiinankaupungissa sijaitseva Ulrika Eleonoran kirkko ei kuulu maamme tunnetuimpiin nähtävyyksiin, mutta minulle se jää tekemämme kaupunkikierroksen aikana lähtemättömästi mieleen. Lämmin kesätuuli heiluttaa puiden lehtiä ja pihamaalla tuoksuu vasta tervattu paanukatto, kun katselemme vanhoja hautakiviä ja astumme sitten punaiseen puukirkkoon. Vuonna 1700 valmistunut kirkko huokuu historiaa ja hiljaisuutta, kun kävelemme sen narisevalla lattialla ja pysähdymme katselemaan yksityiskohtia. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan ja se on syystäkin suosittu hääkirkko. Säännöllisiä jumalanpalveluksia siellä ei kuitenkaan järjestetä.

Lue lisää Kristiinankaupungista postauksestani Hidasta elämää Kristiinankaupungissa.



7. KITEEN KIRKKO

Sukujuureni ovat vahvasti Kiteellä, joten paikkakunnan kirkkokin on tullut vuosien varrella tutuksi. Tunnen rakennuksen ennen kaikkea ulkopuolelta ja varsinkin kuvista, sillä harmaakivinen korkeatorninen kirkko on aina näkynyt sukulaisten olohuoneiden seinillä. Kiteen kirkosta on näin ollen muodostunut minulle jonkinlainen suomalaisten kirkkojen mallikappale. Toisaalta rakennus näyttää mielestäni komealta myös, kun yritän katsoa sitä objektiivisin silmin. Olen käynyt kirkossa muutaman kerran myös sisäpuolella. Italian ystävänä minua ilahduttaa erityisesti alttaritaulu, joka on Berndt Lagerstamin maalaama kopio Leonardo da Vincin Pyhästä ehtoollisesta.



8. PORVOON TUOMIOKIRKKO

Porvoolaista postikorttimaisemaa hallitsevat punaiset ranta-aitat sekä vankka kivikirkko. Olen kierrellyt monesti Vanhan Porvoon kuvauksellisilla kaduilla ja kiivennyt myös kirkonmäelle katselemaan kaupunkia. Tuomiokirkon sisätiloista on jäänyt hauskana yksityiskohtana mieleen seinälle maalattu yksisarvinen, jota pidettiin keskiajalla Kristuksen syntymän ja kuoleman vertauskuvana. Sodat ja tuhopoltot ovat kohdelleet kirkkoa vuosisatojen saatossa kaltoin, joten sitä on korjattu ja uudelleenrakennettu moneen otteeseen. Viimeisin katon tuhonnut palo sattui vuonna 2006, mutta Porvoon tuomiokirkko on kohonnut aina feenikslinnun tavoin uuteen kukoistukseen.



9. RAUMAN PYHÄN RISTIN KIRKKO

Porvoon tavoin myös Rauma kuuluu Suomen kauneimpien puutalokaupunkien joukkoon. Täällä kirkko jää kuitenkin helposti vähemmälle huomiolle, sillä se sijaitsee tasamaalla vanhankaupungin reunalla. Kivikirkko kuuluu joka tapauksessa osana Vanhan Rauman maailmanperintökohteeseen. Se pystytettiin alun perin katolista fransiskaaniluostaria varten ja on Rauman ainoa keskiajalta säilynyt rakennus. Sisätiloissa esimerkiksi kuoriosan koristemaalaukset ovat mielenkiintoisia. Parhaiten jää silti mieleen eräältä penkiltä löytyvä sympaattinen naishahmo virsikirjoineen. Se on taiteilija Kerttu Horilan luoma veistos, viralliselta nimeltään On riemu, kun saan tulla herra sun temppeliis.



10. TUUSULAN KIRKKO

Haluan nostaa listalle vielä Tuusulan kirkon, joka sijaitsee kauniilla paikalla Tuusulanjärven rannalla. Puukirkko valmistui 1700-luvulla ja se kuuluu maamme vanhimpiin säilyneisiin ristikirkkoihin. Itselleni Tuusulan kirkolla on suurta tunnearvoa, sillä olen mennyt siellä naimisiin. Kirkon vieressä on Suomen kauneimmaksikin ylistetty pieni sankarihautausmaa sekä jonkin verran vanhoja hautoja. Tunnetuimmat Tuusulan kirkkomaahan haudatut henkilöt ovat kirjailija Aleksis Kivi ja taidemaalari Pekka Halonen. Tarinan mukaan Halonen teki luonnoksen uudesta alttaritaulusta, mutta se hylättiin, koska itämaan tietäjillä oli paikallisten taiteilijoiden, eli Kiven, Eero Järnefeltin ja Juhani Ahon kasvot.

Lue myös alueesta laajemmin kertova postaukseni Paikallisvinkit Tuusulanjärvelle.



+ USPENSKIN KATEDRAALI, HELSINKI

Lisään listan päälle vielä yhden ylimääräisen kohteen, nimittäin Helsingin Katajanokalla kohoavan Uspenskin katedraalin. Ortodoksikirkko tuntuu sen verran erilaiselta luterilaisiin verrattuna, että mainittakoon se tässä erikseen. Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen muistolle pystytetty katedraali tunnetaan Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurimpana ortodoksikirkkona. Olen aina pitänyt siitä, kuinka ortodoksikirkot suitsukkeineen sekä kullattuine ikoneineen tuovat oman vivahteensa suomalaiseen kristillisyyteen ja vievät omalla tavallaan ulkomaanmatkojen tunnelmiin. Suomessa on paljon muitakin ortodoksikirkkoja, mutta Uspenskin katedraali on niistä itselleni tutuin.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
14 kommenttia

Kommentit

  1. Mari

    1.4.2021 at 13:01

    Kiva kirjoitus. Itse olen todellinen kirkkofani ja nyt talvellakin olen koittanut kiertää kirkkoja edes ulkopuolelta. Oma listani voisi olla vaikka seuraava:
    Pyhämaan uhrikirkko, Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, Keuruun vanha kirkko, Nakkilan kirkko, Turun Mikaelin kirkko, Tampreen tuomiokirkko, Hattulan keskiaikainen kirkko, Sipoon vanha kirkko, Taivassalon kirkko, Petäjäveden vanha kirkko. Toki upeita ovat kaikki nuo omatkin listauksesi. Kirkot ovat kyllä!

    • Mika / Lähtöportti

      1.4.2021 at 16:17

      Kiitos hyvistä vinkeistä! Mainitsemistasi kirkoista ainakin Tampere ja Hattula oli jo valmiiksi sellaisia, joissa olen ajatellut tilaisuuden tullen käväistä. Hyvä muistutus myös tuo Sipoon vanha kirkko, täytyisi käydä pitkästä aikaa. Ajan siitä ohi monta kertaa vuodessa, mutta olen käynyt sisällä vain kerran häissä. Olen päässyt häävieraaksi moneen muuhunkin vaikuttavaan kirkkoon, jotka eivät nyt kuitenkaan ihan listalleni mahtuneet, kuten Lohjan Pyhän Laurin kirkko, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Kallion kirkko, Helsingin tuomiokirkko…

      • Teija

        1.4.2021 at 19:01

        Ja kotikunnassani Soinissa on Suomen ainut vaivaisakka. Nähtävyys sekin 😊

      • Mika / Lähtöportti

        3.4.2021 at 15:57

        Kiitos vinkistä! Täytyypä käydä vaivaisakkaa tapaamassa, jos Soinin kirkon suunnalla tulee liikuttua 🙂

  2. Kirkkoja tulee tosiaan usein pysähdyttyä ihailemaan, kun niitä reitille sattuu. Suurinta osaa noista onkin tullut itsekin kuvailtua, mutta Kiteen ja Tuusulan kirkot taitavat olla näkemättä. Joskus on ollut mielessä, että yritettäisiin itsekin listata omat suosikkikirkkomme Suomesta.

    • Mika / Lähtöportti

      3.4.2021 at 16:02

      Kirkot ovat helppoja käyntikohteita, yleensä helppoja löytää ja melko nopeita vierailla. Kitee ja Tuusula lienevätkin näistä vähiten tunnetut ja toisaalta juuri ne, joita valitessani vedin vähän kotiinpäin 😀 Listatkaahan tekin suosikkinne!

  3. Kohteena maailma / Rami

    3.4.2021 at 9:54

    Tampereen Tuomiokirkko on ykkönen ja Jomalan kirkko Ahvenanmaalta kakkonen. Hyvä idea, taidanpa kirjoittaa aiheesta oman postauksen js julkaisen lopun listan siellä. Paljon samoja tulee olemaan, noin puolet. Rauhallista pääsiäistä!

    • Mika / Lähtöportti

      3.4.2021 at 16:10

      Kirkot eivät ole olleet Tampereella käydessä ensimmäisenä mielessä, mutta jospa seuraavalla kerralla kävisin katsomassa myös Tuomiokirkkoa. Jomalan kirkon voisin lisätä seuraavan Ahvenanmaan-matkan ohjelmaan, näyttää olevan ihan Maarianhaminan lähellä. Tee ihmeessä oma kirkkolistasi, varmasti mielenkiintoinen postaus. Hyvää pääsiäistä sinnekin!

  4. InnaVaara

    3.4.2021 at 12:22

    Kiitos vinkeistä. Sain taas uusia vinkkejä kirkkoluuhailuilleni ensi kesäksi. Etenkin Kristiinankaupungin kirkko jäi kiinnostamaan, kun Länsi-Suomen mökiltämme teen kirkkoreissuja 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      3.4.2021 at 16:13

      Minuun tuo Kristiinankaupungin Ulrika Eleonoran kirkko teki suuren vaikutuksen historiallisella tunnelmallaan, pieni ja hyvin kaunis kirkko. Mukava kuulla että löysit vinkkejä 🙂

  5. Satu Rajala

    5.5.2021 at 23:31

    Kannattaa länsirannikolla käydä tutustumassa Merikarvian kirkkoon, joka on Suomen suurin ympärivuotisessa käytössä oleva kirkko. On iso, mutta ei kolkko, kuten mielestäni on Kerimäen kirkko. Porissa on upea Keski-Porin kirkko, joka on upea ulkoakin.
    Hattulan Pyhän Ristin kirkon lisäksi kannattaa samalla käydä Rengon Pyhän Jaakon kirkossa, Janakkalassa Pyhän Laurin ja Lammin kirkossa. Upeita kaikki!
    Pohjanmaalla kannattaa käydä Alahärmän kirkossa, joka on valitti Suomen kauneimmaksi.

    • Mika / Lähtöportti

      6.5.2021 at 14:37

      Kiitos hyvistä vinkeistä! Pari vuotta sitten kiirehdittiin Merikarvian kirkon ohitse, mutta ensi kerralla täytyy ehdottomasti varata aikaa kirkkoon tutustumiseen. Nämä kaikki ovat varmasti hienoja kirkkoja, mutta erityisesti Alahärmän kirkko näyttää kuvien perusteella todella upealta!

  6. Aila ja Juha

    18.4.2025 at 16:02

    Olipa kiva löytää tämäkin kirjoituksesi. Useita tuttuja kirkkoja, mutta eivät ihan kaikki. Itselle tulivat mieleen kirkot, joista on jokin erityinen kokemus, esimerkiksi konsertti, jossa joku perheenjäsen on ollut laulamassa tai soittamassa. Tietysti joitain muitakin kokemuksia mukana, mutta niitä konsertteja on ollut ihan tolkuttomasti. Tampereen tuomiokirkko ja Aleksanterin kirkko, Hyvinkään ja Järvenpään kirkot, Kerimäen kirkko, Espoon tuomiokirkko, Porvoon tuomiokirkko, Helsingin pitäjän Pyhän Laurin kirkko, Pakilan kirkko (tosi hieno!), Kallion kirkko, Turun tuomiokirkko, Tuusulan kirkko ym. ym. Luettelo olisi loputon. Aila

    • Mika / Lähtöportti

      18.4.2025 at 20:01

      Suomessa riittää paljon kauniita ja eri tavoin kiinnostavia kirkkoja! Tästä postauksesta voisikin tehdä joskus helposti jatko-osan. Nimenomaan omat kokemukset tekevät usein kirkosta merkityksellisen. Tällaisiin kuuluvat omallakin kohdallani esimerkiksi Kallion kirkko sekä Helsingin pitäjän Pyhän Laurin kirkko.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Suomi

Viikonloppumatkalla Turussa

Julkaistu

Kirjoittaja

Vietimme pääsiäislomalla pari päivää Turussa. Mutta mitä tehdä, jos Turun linna on nähty jo aiemmin, Tuomiokirkko remontissa ja Tepsin kiekkokausikin jo ohitse? Löysimme mukavia pieniä nähtävyyksiä, hyviä ravintoloita ja paikallisia erikoisuuksia.

Turku ei ole itselleni mitenkään erityisen tuttu kaupunki, vaikka siellä onkin tullut vierailtua lyhyesti monta kertaa. Useimmiten matkaohjelmaan on kuulunut lähinnä Aurajoen rannalla kävelyä tai joku tapahtuma, kuten viimeksi Inter Turun kotiottelu Kupittaalla. Veikkausliigan avauskierros osui nyt sopivasti pääsiäiseksi, mutta maltoin silti jättää pelin väliin. Turun linnaan tutustuin puolestaan perusteellisesti vajaat viisi vuotta sitten, jolloin kirjoitin jutun Historiallinen Turun Linna. Haimme nyt jotain uutta nähtävää ja vietimmekin Turussa pari mukavaa päivää.


turku_2026_10

Hotel Kakola ympäristöineen

Valitsimme tällä kerralla hieman tavallisesta poikkeavan majoituksen ja yövyimme entisen vankilan tiloissa toimivassa Hotel Kakolassa. Syksyllä 2020 avattu hotelli on varsin laadukas ja tiilimuurien sisälle on remontoitu siistit huoneet kaikkine mukavuuksineen. Valinnanvaraa riittää askeettisista selleistä ihan tavallisiin hotellihuoneisiin, joissa vankilateema ei tule heti silmille. Mielenkiintoisin vaihtoehto voisi olla piharakennuksesta löytyvä sviitti, jossa voi majoittua oikeaan purjeveneeseen.

turku_2026_12


Oma valintamme on tilava neljän hengen perhehuone, josta löytyy mukava parisänky sekä kaltereilla varustettu kerrossänky. Onpahan ainakin turvallista nukkua, kun ei pääse putoamaan. Hotellin aamiainen on runsas ja maittava, joten päivä lähtee vankilayön jälkeen mukavasti käyntiin.

turku_2026_23


Huoneemme sijaitsee sivusiivessä, jonka käytävä ei ole mitenkään näyttävä. Käymme kuitenkin uteliaisuuttamme kiertelemässä hotellin muissa tiloissa ja näemme paremmin vanhasta lääninvankilasta muistuttavia paikkoja. Kurkistamme myös Kakolan kirkkoon, jolle kauniit ikkunat antavat tunnelmallisen ilmeen. Kakolan menneisyys on mielenkiintoinen, ja siihen voisi tutustua perusteellisemmin opastetuilla kierroksilla. Itse katsoimme vain hotellihuoneen televisiosta löytyvän historiakertomuksen.

turku_2026_04


Kakolanmäkeä on viime vuosina uudistettu kovasti. Parin minuutin kävelymatkan päässä entisestä lääninvankilasta sijaitsi keskusvankila, joka sekin on otettu uuteen käyttöön. Graniittilinnana tunnetusta rakennuksesta löytyy kylpylä Kakola Spa, ravintola Kakolanruusu, leipomo bageri Å sekä muutamia muita eri alojen yrityksiä.

turku_2026_13


Entisen keskusvankilan rakennuksissa on nykyään myös paljon koteja turkulaisille, jotka haluavat asua kenties kaupungin parhaalla paikalla. Turku on laajentunut paljon, sillä kun Kakola 1800-luvun puolivälissä perustettiin, sijaitsi se kaupungin ulkopuolella eikä kenellekään tullut mieleen että keskusta voisi paisua tänne saakka. Välimatkat ovat silti lyhyitä, sillä Hotel Kakolasta on esimerkiksi Kauppatorille vain puolitoista kilometriä.


turku_2026_02

Kakolan funikulaari

Turun-matkalla täytyy tietenkin kokeilla kuuluisaa funikulaaria, joka nousee noin minuutissa Aurajoen rannan tuntumasta Kakolanmäelle. Funikulaari avattiin vuonna 2019 ja se on tullut tunnetuksi erilaisista vioista ja käyttökatkoista. Me pääsimme kuitenkin matkustamaan funikulaarilla ongelmitta molempiin suuntiin. Funikulaarilla matkustaminen on ilmaista huvia.


turku_2026_01

Föri

Funikulaarin tavoin myös Föri-niminen lossi on uniikki turkulainen kulkupeli, jolla saa matkustaa ilmaiseksi. Paikallisten syvästi rakastamalla Förillä pääsee kätevästi tält pualt jokke tois pual jokke ja päinvastoin. Matkan kesto on noin puolitoista minuuttia ja tois pual jokke pääsee kyytiin aivan funikulaarin ala-aseman tuntumasta.


turku_2026_14

Aurajoen rannat

Turku on muiden suomalaisten kaupunkien tavoin kesäkaupunki, joka herää parhaimmilleen säiden lämmetessä. Pääsiäisenä on vielä viileää, mutta auringonpaiste tekee Aurajoen rannalla kävelemisestä oikein miellyttävää. Monet aiemmat muistoni Turusta liittyvät nimenomaan jokirantaan, jossa eloisa tunnelma, vanhat rakennukset, lukuisat ravintolat ja jokilaivat muodostavat viihtyisän kokonaisuuden.


turku_2026_05

Jarno Saarisen patsas

Aurajoen rantaa pitkin kävellessä tulee vastaan useita erilaisia patsaita. Yksi näistä esittää turkulaista ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaria Jarno Saarista, jota pidetään alansa legendana. Lempinimellä Paroni tunnettu Saarinen muistetaan edelläkävijänä, joka uudisti lajinsa ajotyyliä ja osasi itse rakentaa kilpapyöristään entistä parempia. Saarinen kuoli 27-vuotiaana Monzan moottoriradalla sattuneessa onnettomuudessa toukokuussa 1973 . Häntä arvostetaan yhä ympäri maailman ja aivan erityisen paljon Italiassa.


turku_2026_03

Port Arthur eli Portsa

Vanha työläiskaupunginosa Port Arthur on yksi Turun viehättävimmistä alueista. Aurinkoisena kevätiltana on mukava tehdä pieni kävelykierros ja ihailla aikaa nähneitä puutaloja. Mukulakivet luovat osalle kaduista erityisen historiallisen ilmeen. Paikallisiin instituutioihin kuuluu ainakin Kosken leipomo, josta saa vaikkapa turkulaisia piispiksiä eli piispanmunkkeja.

turku_2026_15


Portsalla on aina ollut oma vahva identiteettinsä ja yhteisöllinen tunnelmansa. Aikoinaan työläisille rakennetut talot ovat nykyään arvokkaita koteja, ja rakennukset on suojeltu tarkkojen säädösten mukaan. Puutaloalue alkaa heti Kakolanmäen juurelta.


turku_2026_16

Mikaelinkirkko

Julkaisin äskettäin jatko-osan vanhalle suomalaisia kirkkoja esittelevälle jutulleni. Jos kirjoitan vielä joskus kolmannenkin osan, pääsee Turun Mikaelinkirkko ehdottomasti mukaan. Arkkitehti Lars Sonckin jugendia ja uusgotiikkaa yhdistelevä mestariteos on todella näyttävä ilmestys Port Arthurin kaupunginosan laidalla.

turku_2026_09


Osumme sattumalta paikalle juuri sopivasti pääsiäisnäytelmän päätyttyä, jolloin on hyvä tilaisuus ihailla Sonckin arkkitehtuuria sisätiloissa. Monet monumentaalisen kirkon yksityiskohdat miellyttävät silmää ja esimerkiksi jykevä saarnastuoli jää helposti mieleen.


turku_2026_07

Turun second hand -liikkeet

Reissuihimme kuuluu teinien toiveesta usein hieman ostoksilla käymistä, ja Turussakin poikkesimme muutamiin paikallisiin puoteihin. En ole shoppailun asiantuntija, joten itselleni termit kirpputori sekä trendikkäämmiltä kuulostavat vintagepuoti ja second hand -liike saattavat mennä sekaisin. Tämäntyyppisissä kaupoissa kierteleminen vaikuttaa joka tapauksessa olevan turkulaisten keskuudessa suosittua puuhaa ainakin lauantaisin, jolloin siistissä Maanantaimarketissa ja kuvan Merkitys 2nd Hand Shopissa riittää asiakkaita ruuhkaksi asti. Keskustasta löytyy myös pari perinteisen UFF-ketjun myymälää, joista kävimme toisessa.


turku_2026_19

Turun kauppahalli

Itseäni kiinnostavat aina vanhat historiaa henkivät kauppahallit, joissa voi aistia kaupungin tunnelmaa. Perinteet ja nykypäivä yhdistyvät mukavasti myös vuonna 1896 ovensa avanneessa Turun kauppahallissa. Käsiini osuneessa aprillipäivän Turun Sanomissa mainostettiin tapahtumaa, jossa kauppahallia oli tarkoitus upottaa maan alle Matin ja Tepon musiikin tahtiin hyppimällä. Ainakin vielä muutamaa päivää myöhemmin rakennus oli kuitenkin yhä tukevasti paikoillaan. Esimerkiksi tietyt kala- ja lihakauppiaat ovat palvelleet täällä jo vuosikymmenten ajan, mutta joukossa on monia kansainvälistä ruokakulttuuria edustavia uudempia ravintoloita ja kauppoja. Matkamuistoja voi etsiä vaikkapa Turkuseuran Turku-puodista.


turku_2026_18

Hansakortteli ja Kauppatori

Ostoksia voi tehdä myös esimerkiksi Turun keskustan suurimmassa kauppakeskuksessa Hansakorttelissa. Kauppakeskuksen ilme on varsin sokkeloinen, sillä se muodostuu useammasta aiemmin eri käytössä olleesta rakennuksesta, jotka on yhdistetty saman lasikaton alle. Myymälävalikoimaan kuuluu paljon tunnettuja ketjuliikkeitä. Hansakorttelin vieressä toimii Kauppatori, jota on helppo pitää koko kaupungin keskipisteenä. Sää ei torin kulmilla liikkuessamme suosinut, mutta täällä voi ehkä seuraavalla Turun-matkalla viettää enemmän aikaa ja nauttia vaikka paikallisen perinteen mukaiset pystykaffet. Nyt suunnistimme vain torin kulmalla toimivaan Finnkinon teatteriin, jossa kävimme elokuvissa.


turku_2026_06

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Matkamme museokohteeksi valikoituu Aurajoen rannalta löytyvä Apteekkimuseo ja Qwenselin talo. Keskeinen sijainti ja museon kompakti koko tekevät siitä helpon vierailukohteen, jossa meiltä kuluu noin tunti.

turku_2026_08


Turun vanhin yhä pystyssä oleva puutalo on saanut nimensä sen rakennuttajalta ja ensimmäiseltä asukkaalta Wilhelm Johan Qwenseliltä, joka osti tontin vuonna 1695. Sisätilat on sisustettu kuvaamaan 1700-luvun loppua, jolloin täällä asui kirurgian professori Joseph Pipping. Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I myönsi professorille vuonna 1812 aatelisarvon, jolloin sukunimi muuntui muotoon Pippingsköld. Aleksanterin pyrkimyksenä oli sitouttaa aatelisarvojen avulla tärkeitä kansalaisia uuteen hallintoon, sillä Suomi oli vasta siirtynyt Ruotsilta Venäjän vallan alle.

turku_2026_25


Qwenselin talolla on onnekas historia, sillä se säästyi täpärästi liekeiltä kuuluisassa Turun palossa vuonna 1827. Pippingsköldin huushollin huoneissa on porvariston hillittyä charmia, joka näkyy muun muassa huonekaluissa, vanhoissa tapeteissa, kattokruunuissa sekä vihreissä kakluuneissa.

turku_2026_20


Kun narahtelevia puulattioita pitkin jatkaa muutaman huoneen lävitse, päätyy apteekkimuseoon. Qwenselin talon tässä osassa on toiminut aiemmin kauppa, muttei kuitenkaan oikeaa apteekkia. Museossa on eri puolilta Suomea kerätty kokoelma vanhoja apteekkeihin kuuluneita esineitä. Jännittävästi nimetyt purnukat ja kiehtovat vanhat esineet saavat helposti mielikuvituksen laukkaamaan.

turku_2026_21


1800-luvun apteekeissa lääkkeet valmistettiin takahuoneiden laboratorioissa. Käytössä oli erilaisia yrttejä sekä monia yllättäviäkin ainesosia. Viimeisessä vastaan tulevassa huoneessa on meneillään vaihtuva näyttely Kun lääkäri ei ole lähellä. Se tutustuttaa menneillä vuosisadoilla käytettyihin parannuskeinoihin ja lääkekasveihin. Turussa riittäisi kyllä museoita vielä monelle tulevallekin vierailulle. Listalla ovat esimerkiksi Turun taidemuseo, Wäinö Aaltosen Museo, Aboa Vetus Ars Nova, Luostarinmäen museokortteli, Sibelius-museo sekä merimuseo Forum Marinum.


turku_2026_24

Ravintola Nerå

Turku on yksi Suomen parhaista ruokakaupungeista, joten hyviä ravintoloita riittää. Päätämme kokeilla Neråa, joka sijaitsee Aurajoen rannalla Kakolanmäen kohdalla. Nerålla on sama omistaja ja suhteellisen sama konsepti kuin vanhalla suosikkiravintolallani Blankolla sekä niin ikään kehutulla Tintålla. Historiallisessa tiilirakennuksessa toimivan Nerån sisustus on viihtyisän kodikas ja palvelu sujuvaa. Valitsemme pari erilaista alkuruokaa keskenämme jaettaviksi, ja ne maistuvat niin hyvin että melkein harmittaa ettemme tilanneet useampia.

turku_2026_22


Syötävää on lopulta aivan riittävästi, sillä pääruoat ovat reilun kokoisia. Härkävartaan liha on mukavan mureaa ja runsaat lisukkeet täydentävät kokonaisuuden. Myös kasvislasagne näyttää herkulliselta ja on myös kuulemma oikein hyvää.


turku_2026_17

Ravintola di Trevi

Ydinkeskustassa Aurakadun varrella toimiva di Trevi on meille entuudestaan tuttu, vaikka edellisestä vierailusta onkin jo viitisen vuotta aikaa. Tapaspainotteinen ruokalista, runsas viinivalikoima ja annosten suussa sulavat maut tuntuvan olevan entisellään. Palvelu on suorastaan erinomaista ja viihdymme di Trevissä hyvin latinohenkistä taustamusiikkia kuunnellen. Täällä kannattaisi ehkä viime vierailun tapaan nauttia pelkästään runsaista tapaksista, mutta valitsemme tällä kerralla vain hieman tapaksia alkupalaksi ja siirrymme sitten pääruokiin. Tämäkin on loistava ratkaisu, sillä päivän kala-annos on todella herkullinen. Aterian kruunaavat suklaakastikkeen kera nautitut churrot.


turku_2026_11

Kissakahvila Mirri

Olemme käyneet muutamissa kissakahviloissa eri puolilla Suomea, joten päätämme poiketa myös Martinkadulla Aurajoen tuntumassa toimivaan Mirriin. Kahvilalla on mukavan valoisat tilat ja siellä vallitsee rennon kiireetön, kenties hieman boheemikin tunnelma. Ihmiset tuntuvat viihtyvän neljän kissan rauhoittavassa seurassa ja tarjolla on myös lautapelejä. Kissat vaikuttavat rauhallisilta ja ovat vierailumme aikana hyvin näkyvillä, mutta ihmiset antavat niiden olla myös omissa oloissaan. Kahvi on hyvää ja vitriinistä löytyy muutamia erilaisia herkkuja syötäväksi. Muutamista muista kissakahviloista poiketen Mirriin ei tarvitse tehdä ennakkovarausta eikä sinne ole pääsymaksua.

Jatka lukemista

Suomi

10+1 upeaa kirkkoa Suomessa (osa 2)

Julkaistu

Kirjoittaja

Julkaisin tasan viisi vuotta sitten jutun, jossa esittelin kotimaisia suosikkikirkkojani. Lista on kiinnostanut monia lukijoita, joten nyt on jatko-osan vuoro. Suomessa on niin paljon hienoja ja tunnelmallisia kirkkoja, että valinta oli jälleen vaikeaa.
 
Kauneus on aina katsojan silmässä, ja tämäkin lista perustuu vahvasti omiin henkilökohtaisiin kokemuksiini. Valintoihin on toki vaikuttanut hieman myös eri kohteiden historiallinen arvo sekä tietenkin se, mistä kirkoista on jäänyt talteen itse ottamiani valokuvia. Vaikka pari kaupunkia onkin edustettuna kahdesti, olen yrittänyt hakea mukaan kirkkoja eri puolilta Suomea.

Lakeuden Risti, Seinäjoki

Maassamme on noin 800 evankelis-luterilaista kirkkoa ja niiden lisäksi reilut parisataa muiden uskontokuntien kirkkoa tai rukoushuonetta. Olen käynyt tuosta määrästä vain murto-osassa, joten uutta nähtävää varmasti riittäisi runsaasti ympäri maata. Tässä joka tapauksessa tämänkertainen hienojen kirkkojen lista, josta löytyy toivottavasti käyntikohteita muillekin kotimaanmatkailijoille.


kirkot_tampereentuomiokirkko_sisakuva

1. Tampereen tuomiokirkko

Tämän jutun aloituskuvassa näkyvä Lars Sonckin suunnittelema tuomiokirkko on yksi Tampereen vaikuttavimmista rakennuksista ja suoranainen kokonaistaideteos. Kansallisromanttista tyylisuuntaa edustava harmaakivikirkko vihittiin käyttöön helluntaina 1907 alun perin Johanneksen kirkon nimellä. Uudella linnamaisella rakennuksella koettiin olevan kansallishenkeä nostattavaa vaikutusta Venäjän vallan alla eläneessä Suomessa. Alttaritauluna toimii Magnus Enckellin fresko Ylösnousemus, mutta sitäkin tunnetumpia taideteoksia ovat Hugo Simbergin maalaamat Haavoittunut enkeli sekä Kuoleman puutarha.


2. Lakeuden Risti, Seinäjoki

Seinäjoen tunnetuin maamerkki edustaa Alvar Aallon maailmankuulua funktionalistista arkkitehtuuria. Vuonna 1960 valmistuneen Lakeuden Ristin torni on 65 metriä korkea, ja sen näköalapaikalta kelpaa katsella eteläpohjalaisia maisemia. Avara, valoisa ja pelkistetty Lakeuden Risti on jäänyt itselleni mieleen ennen kaikkea arkkitehtonisena elämyksenä. Kirkko on osa Aalto-keskukseksi nimettyä aluetta, johon kuuluu myös esimerkiksi kaupungintalo sekä kirjasto.

Lue lisää jutustani Kesäpäivä Seinäjoella.


kirkot_kallio1

3. Kallion kirkko, Helsinki

Kallion kirkko on itselleni hyvin tuttu, sillä se sijaitsi mummolani naapurissa. Mieleeni on jäänyt esimerkiksi eräs lapsuuteni uudenvuodenyö, kun kansa veisasi kirkon portailla Jumala ompi linnamme samaan aikaan, kun ilotulitteet valaisivat Helsingin taivasta. Toinen lämmin muisto liittyy hyvien ystäviemme häihin. Arkkitehtina toimi Tampereen tuomiokirkon tavoin Lars Sonck, ja jykevä graniittikirkko valmistui vuonna 1912. Jugend-tyylisissä sisätiloissa on monumentaalisuutta, mutta myös kauniita yksityiskohtia. Kirkon torni on avoinna vierailijoille ja toivonkin ehtiväni näköalapaikalle vaikkapa jo tulevana kesänä.


kirkot_johanneksenkirkko

4. Johanneksenkirkko, Helsinki

Ullanlinnassa sijaitseva Johanneksenkirkko on näyttänyt mielestäni aina kiehtovalta uusgoottilaisen ulkonäkönsä ansiosta. Esimerkiksi gargoilit tuovat mieleen jopa Pariisin Notre-Damen, vaikkei näitä kirkkoja ehkä muuten kannatakaan vertailla keskenään. Vuonna 1891 valmistunut Johanneksenkirkko rakennettiin paikalle, jossa helsinkiläiset olivat aiemmin polttaneet juhannuskokkoja. Niinpä olikin luonnollista, että rakennus nimettiin Johannes Kastajan mukaan. Kirkon akustiikka ja vahvat urut ovat tehneet siitä suositun konserttipaikan. Olisikin mukava käydä jonain vuonna joulukonsertissa juuri Johanneksenkirkossa.


kirkot_alaharma

5. Alahärmän kirkko, Kauhava

Alahärmän kirkko vuodelta 1903 on valittu jossain yhteydessä jopa Suomen kauneimmaksi kirkoksi, joten täytyihän sen pihaan Etelä-Pohjanmaalla autoillessa kurvata. Suorastaan katedraalimainen rakennus näyttää tähän kylään kohtuuttoman suurelta, mutta olen toisaalta törmännyt pohjalaiseen suuruudenhulluuteen aiemminkin – eikä se ole mitenkään huono asia. Komea rakennus on yhdistelmä uusgotiikkaa ja kansallisromantiikkaa. Suunnittelijana toimi ahkera kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck, jonka nimi tulee tällä listalla vastaan vielä toisenkin kerran.


6. Kajaanin kirkko

Listalle osui tällä kerralla sattumalta paljon kivikirkkoja, mutta nostetaan tässä vaiheessa esiin yksi todella upea puukirkko. Vuonna 1896 valmistunut Kajaanin kirkko on tyyliltään poikkeuksellinen, että sen edustamaa uusgotiikkaa näkee puurakennuksissa vain harvoin. Kyseessä onkin eräänlainen eurooppalaistyylisen katedraaliarkkitehtuurin ja suomalaisten puurakennusperinteiden yhdistelmä. Materiaalit, värit ja koristeet luovat Kajaanin kirkon sisätiloille hyvin lämpimän ilmeen.


kirkot_hattula

7. Pyhän Ristin kirkko, Hattula

Hattulan Pyhän ristin kirkko huokuu historiaa, ja se onkin koko Hämeen vanhin kirkko. Tarkkaa valmistumisvuotta ei tiedetä, mutta se saattaisi ajoittua 1400-luvun jälkipuoliskolle. Goottilaistyylinen kivikirkko toimi keskiajalla jopa pyhiinvaelluskohteena. Sisätiloja koristavat runsaat ja mielenkiintoiset kalkkimaalaukset. Ne jäävät minulta valitettavasti näkemättä, sillä jykevä puuovi on visusti suljettu kun kuljeskelen autiolla pihamaalla hyisen tuulisena kevätpäivänä. Anneli Kannon Rottien pyhimys -romaanin tapahtumat sijoittuvat Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaustöihin.


8. Törnävän kirkko, Seinäjoki

Törnävä on Seinäjoen vanhin asuinalue, ja sen kirkko herättää huomion satulinnaa muistuttavalla tornillaan. Rakennus toimi alun perin Östermyran ruutitehtaan makasiinina, mutta se päätettiin muuttaa kirkoksi ja vihittiin nykyiseen käyttöönsä vuonna 1864. Hauskannäköinen kellotorni oli alun perin ruutimakasiinin vartiotorni, jota on korotettu nykyistä käyttötarkoitustaan varten. Törnävän kirkko toimi Seinäjoen pääkirkkona Lakeuden Ristin valmistumiseen saakka.


kirkot_joensuu

9. Joensuun kirkko

Olen kävellyt useamman kerran Joensuun halki virtaavaa Pielisjokea seuraillen. Rannan tuntumassa kohoava Joensuun kirkko herättää huomion epäsymmetrisillä torneillaan. Josef Stenbäckin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1903. Arkkitehtuurissa yhdistyy eri tyylisuuntia, kuten uusgotiikkaa ja jugendia. Runsaasti koristelluista sisätiloista löytyy muun muassa Ilmari Launiksen maalaama synkkä alttaritaulu Ristiinnaulittu, värikkäitä lasimaalauksia sekä kasviaiheisia kattomaalauksia. Kerrotaan, että osa seurakuntalaisista piti vasta valmistunutta kirkkoa aivan liian koreana hartauden harjoittamista varten.


kirkot_tankar

10. Tankarin majakkasaaren kirkko, Kokkola

Suurten ja näyttävien rakennusten lisäksi mieleen jäävät helposti myös poikkeuksellisen pienet kirkot. Yksi tällainen on Tankarin majakkasaaren kirkko Kokkolan kaupungin edustalla. Vaatimaton pieni puurakennus pystytettiin vuonna 1754, jotta saarella asuvien kalastajien ei tarvitsisi lähteä joka sunnuntai pakolliseen jumalanpalvelukseen mantereelle. Idyllisen puurakennuksen sisällä on mukava istahtaa hetkeksi kuluneelle puupenkille ja aistia tuulenpieksämällä saarella eläneen yhteisön historiaa.

Lue lisää jutustani Päiväretki Tankarin majakkasaarelle.


+ Kristuksen kirkastumisen kirkko, Valamon luostari

Otin edelliseen listaukseen mukaan yhden ortodoksikirkon, ja teen saman tälläkin kerralla. Heinävedellä sijaitseva Valamon luostari on mukava vierailukohde, ja sen sydämenä toimii Kristuksen kirkastumisen kirkko. Nautin vuonna 1977 käyttöön vihityn luostarin pääkirkon hartaasta tunnelmasta sekä ortodoksista tyyliä edustavasta kauneudesta. Monet ikoneista ja esimerkiksi valtava kattokruunu ovat peräisin Laatokan saarella sijainneesta alkuperäisestä Valamon luostarista, jonka munkit evakuoitiin Suomeen vuonna 1940.

Lue lisää jutustani Vierailulla Valamon luostarissa.

Lue myös viisi vuotta sitten julkaisemani ensimmäinen listaus 10+1 sykähdyttävää kirkkoa Suomessa.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja