Seuraa somessa

Blogihaaste

10 matkakuvaa (vol. 2)

Julkaistu

-

Lähtöportti sai historiansa ensimmäisen haasteen Kohteena maailma -blogia kirjoittavalta Ramilta. Jo useamman kuukauden matkablogeja kiertäneessä haasteessa esitellään kymmenen kuvaa tiettyjen teemojen mukaan. 


10kuvaa_islanti

1. KUVA TÄYDELLISESTÄ HETKESTÄ
Seikkailimme Islannissa jo viidettä päivää, mutta aurinko ei ollut näyttäytynyt kertaakaan. Sää vaihteli jälleen vaakasuoran vesisateen ja tasaisen pilvisyyden välillä, kun saavuimme Skógafossin vesiputoukselle. Ehdimme katsella maisemaa hetken, kunnes pilvet yllättäen väistyivät, aurinko ilmestyi siniselle taivaalle ja kosteuden synnyttämät sateenkaaret kirkastuivat parhaaseen loistoonsa. Tuntui melkein siltä, kuin yhdelle Islannin kuuluisimmista luonnonnähtävyyksistä olisi sytytetty valot vain meitä varten.


10kuvaa_umbria2. PERINTEINEN TURISTIKUVA
Tässä on perinteinen kuva, jossa turisti yrittää esittää paikallista heikoin tuloksin. Lehmätkin katsovat jo kummissaan, kun outo suomalainen on tarttunut talikon varteen. Kuva on otettu Trasimeno-järven liepeillä Umbriassa, josta vuokrasimme talon keväällä 2011. Rauhallinen alue tunnetaan lempinimellä Italian vihreä sydän. Reissu jäi mieleen monin tavoin, sillä se oli ensimmäinen oman tyttären kanssa tekemämme ulkomaanmatka. Lapsuuden unelma-ammattini oli maanviljelijä, ja jos sille tielle vielä joskus kääntyisin, tekisin sen mieluiten juuri näissä maisemissa.


10kuvaa_bintan3. KUVA MAHDOLLISIMMAN KAUKAA
Varmistin netistä löytyneellä välimatkalaskurilla, että Indonesialle kuuluva Bintanin saari on toistaiseksi kaukaisin matkakohteeni. Tämä kuva on otettu saaren itärannikolla sijaitsevalla Trikora Beachilla, jossa pysähdyimme autokierroksen aikana. Paikallista kuljettajaamme väsytti kovasti, joten hänen täytyi mennä päiväunille yhteen kuvassa näkyvistä majoista. Saimme siis viettää hyvän tovin hiljaisella paratiisirannalla, jonne emme valitettavasti ymmärtäneet ottaa uima-asuja mukaan. Tuon hauskan päivän tapahtumista kertova tarinani on julkaistu Mondo-lehden numerossa 8/2014 Matkan varrella -palstalla.


10kuvaa_nyc4. SUURKAUPUNGIN SYKETTÄ
New York, New York, it’s a wonderful town! En ollut oikeastaan koskaan haaveillut New Yorkista, mutta sinne tuli silti lähdettyä, kun palaset loksahtivat sopivasti kohdalleen vuonna 2009. Tuon jälkeen olenkin vain kaivannut takaisin. Pelkästään Manhattanilta löytyy valtavasti tutkittavaa ja yllättävän vaihtelevia tunnelmia. Kylämäiset kaupunginosat ja puistot tuovat mukavaa vaihtelua sille loputtomalle sykkeelle, jota esimerkiksi kuvan Times Square tarjoaa.


10kuvaa_kissa5. ZZZ − MATKUSTAMINEN VÄSYTTÄÄ
Yritin kovasti etsiä unisia kuvia itsestäni, mutta sellaisia ei nyt vaan löytynyt. Olkoon siis tämä milanolainen kissa mallina väsähtäneestä matkalaisesta. Milano jakaa mielipiteitä, sillä se ei ole yhtä helposti lähestyttävä kuin monet romanttisemmat italialaiskaupungit. Palaan sinne kuitenkin aina uudelleen jalkapallon vuoksi, joten olen ehtinyt tutustua Milanoon kerta kerralta paremmin. Kuvan kissa viihtyy parhaiten Naviglin alueen boheemeilla sisäpihoilla, aivan kuten minäkin.


10kuvaa_jeri6. AURINGONLASKU
Monista hienoista auringonlaskuista yksi on ylitse muiden. Brasiliassa Cearán osavaltiossa sijaitsevaan Jericoacoaran rantakylään ei kulje ainuttakaan tietä, vaan sinne saavutaan hiekka-aavikon yli jeeppien kyydissä. Iltaisin kokoonnutaan osuvasti nimetylle Auringonlaskun dyynille ihailemaan taivaan värejä. Tunnelma on parhaimmillaan illan pimetessä, kun aurinko katoaa kauas valtameren taakse, hiekka kutittaa varpaita ja vauhdikkaat capoeira-harjoitukset alkavat rytmikkään musiikin tahdissa. Tuosta matkasta on kulunut kymmenen vuotta, mutta uskon ja toivon Jerin säilyneen entisellään.


10kuvaa_japaniruoka7. HERKUTTELU OLENNAISENA OSANA REISSUJA
Yllätän nyt itseni ja valitsen otoksen, jossa ei ole pastaa tai italialaista jäätelöä. Tämä kuva on Regina Kawaguchiko -hotellin ravintolasta mahtavan Fuji-vuoren juurelta. Japanilainen ruoka on paljon muutakin kuin sushia. Olemme löytäneet Nousevan auringon maahan tekemillämme matkoilla jos jonkinlaisia herkkuja. En muista kuvassa olevien ruokalajien nimiä, mutta hyviltä ne maistuivat. Tonnikala syötiin raakana ja lihat sai paistaa itse juuri sopivan kypsiksi.


8. HEHKUTETTU NÄHTÄVYYS, JOKA OLIKIN PETTYMYS
Tämä otsikko tuo väistämättä mieleen Englannin Stonehengen. Vuoden 1997 interraililla tunsin nähneeni vain kasan kiviä pellolla. Olen sittemmin oppinut, että muinaisiin nähtävyyksiin tutustuttaessa kannattaa perehtyä kunnolla historiaan sekä varata hetki aikaa mielikuvitukselle. Esimerkiksi Forum Romanumilla kuvittelin rauniot ehjiksi ja mietin, mitä maalaispoika olisi tuntenut saapuessaan Rooman valtakunnan keskipisteeseen. Stonehengeen pitäisi vastaavasti vaeltaa sumuisten nummien yli kauhtuneeseen kaapuun kääriytyneenä ja elämän tarkoitusta pohtien. Siitäkin huolimatta viereisen moottoritien jylinä jatkuisi entisellään, turistijoukot meluaisivat, eivätkä vartijat sallisi pääsyä lähellekään kiviä.


10kuvaa_zakinthos9. ”TEEN MITÄ VAIN HYVÄN OTOKSEN ETEEN” -KUVA
Olen luultavasti päästänyt itseni liian helpolla, koska mieleeni ei tullut heti yhtään erityisen vaivalloista kuvauskokemusta. Tämä Zakinthoksella napattu otos lienee monelle tuttu, sillä vastaava kuva löytyy joka ikisestä suositun kreikkalaissaaren matkailumainoksesta. Kuvaa ottaakseen täytyi jonottaa kauan ja hartaasti, sillä ruostunut hylky näkyi vain pikkuruiselta näköalatasanteelta. Sielläkin joutui lopulta hieman kurottelemaan kaiteen yli, sillä kuvaussektori jäi yllättävän kapeaksi.


10kuvaa_kreeta10. KUVA ROADTRIPILTÄ
Vaikka autoilukokemusta löytyykin jo yli kymmenestä maasta, ovat puhdasveriset monen päivän roadtripit jääneet vähiin. Route 66 ja Islannin kiertäminen odottavat toistaiseksi takapenkin parivaljakon varttumista. Tämä kuva on Omaloksen tasangolta Kreetalta. Ajoimme kauas vilkkaista rantakylistä ja kävimme katsomassa Samarián rotkon reunaa. Iltapäivä oli jo niin pitkällä, ettei muita ihmisiä näkynyt enää missään. Valkoisten vuorten seinämät kohosivat vaikuttavina ja seuranamme oli vain luonnon käsin kosketeltava hiljaisuus. Kuvan lampaat tulivat vastaan rauhallisella tasangolla rotkon lähellä. On hyvä muistaa, että Kreeta tarjoaa paljon muutakin kuin turistimassojen kansoittamia rantakatuja.


OHJEET HAASTEESEEN
1. Haasteeseen saa tarttua vapaasti, kunhan mainitsee haasteen alkuperän eli Journey Diary -matkablogin.
2. Linkitä vastauksesi Journey Diaryn postauksen kommenttikenttään, jotta Jenna saa koottua haastepostaukset yhteen linkiksi/vinkiksi.
3. Voit halutessasi haastaa bloggaajia mukaan tai vaihtoehtoisesti olla haastamatta ketään.
4. Haasteeseen saa osallistua aivan vapaasti, ei tarvitse jäädä odottelemaan, että joku sinut haastaisi.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
37 kommenttia

1 kommentti

  1. Kohteena maailma / Rami

    16.12.2015 at 20:01

    Mukavia tarinoita, kiitls kun osallistuit haasteeseen! Täytyypä kaivaa joululomilla kyseinen Mondo esiin ja lukea tarinasi myös sieltä.

    Kiipesitkö muuten Fujin huipulle? Itse olen käynyt siinä kohtaa mihin autolla pääsee, mutta olisihan se aivan eri juttu käydä huipulla saakka!

    • Mika / Lähtöportti

      17.12.2015 at 8:08

      Tämä oli hyvä haaste! Fujin huippu olisi varmasti unohtumaton kokemus, mutta sinne asti en ole vielä päässyt. Joskus siellä pitäisi kuitenkin käydä. Sanontahan kuuluu: “Se, joka ei kiipeä Fuji-vuorelle vähintään kerran, on tyhmä. Se, joka kiipeää Fuji-vuorelle useammin kuin kerran on vielä tyhmempi.”

  2. Jenna / Journey Diary -matkablogi

    19.12.2015 at 15:19

    Etenkin pari viimeistä kuvaa on huikeita! 🙂 Ja tietty toi ensimmäinen, huh!

    • Mika / Lähtöportti

      19.12.2015 at 22:02

      Kiitos Jenna! Vastaan ehkä joskus vielä tuohon haasteen ykkösosaankin, jonka laitoit kiertämään kauan ennen mun blogin perustamista 🙂

  3. Lotta Watia | Unagidon

    20.12.2015 at 17:48

    Ooh mitä kuvia! Skógafoss sateenkaarineen näyttää juuri siltä kuin meidänkin reissulla – ihana! Tuo piilotettu valkohiekkainen ranta, oih, mä haluun tonne! Stonehengen olen nähnyt vain bussin kyydistä kun ajettiin siitä ohi, mutta eipä oikeastaan tee mieli sen kummemmin mennä sitä lähemmin ihastelemaan. :-p

    • Mika / Lähtöportti

      22.12.2015 at 23:07

      Kiitos! Joo, muistan nähneeni sun blogissa vastaavia kuvia Skógafossilta. Zakinthoksen valkoisen rannan laivanhylky olisi sujuvaa jatkoa Islannin mustan rannan lentokoneelle? Tuo salakuljettajien alus on ruostunut paikoillaan 80-luvulla sattuneen haaksirikon jälkeen. Rannalle pääsee vain veneellä. Toisin sanoen se on usein joko täysin autio tai sitten tupaten täynnä veneretkeläisiä.

  4. Teea | Curious Feet

    20.12.2015 at 19:14

    Mahtavia kuvia! Erityisesti ilahdutti New York, koska sinne on suunta tammikuussa (voi hurja vain tuota ihmismäärää!) sekä Kreikan postikorttimaisema mikä on aina yhtä upea joka kuvassa. Voi kun pääsisi uimaan tolle rannalle joskus :).

    Olen samaa mieltä siitä, että historiaan kannattaa perehtyä etukäteen ja todellakin (!) antaa mielikuvitukselle tilaa. Matkat käydään kuitenkin paljolti päämme sisällä ja vilkas mielikuvitus tekee vähän tylsemmistäkin paikoista kiehtovia.

    • Mika / Lähtöportti

      22.12.2015 at 23:26

      Kiitos! Mukavaa matkaa New Yorkiin! Times Squarella on tungosta, mutta Manhattaniltakin löytyy yllättävän hiljaisia alueita. Tykkäsin esimerkiksi Greenwich Villagesta, josta etsittiin Frendien ja Bill Cosbyn taloja. Zakinthos on kiva pieni lomasaari. Tuolle hylkyrannalle pääsee veneretkillä, jolloin siellä on kyllä taatusti moni muukin uimassa. Hyvin sanottu tuo, että matkoja käydään pään sisällä. Niin se todellakin taitaa olla. Onneksi on vilkas mielikuvitus 🙂

  5. Henna /suurin onni

    20.12.2015 at 19:15

    Mielettömän upeita kuvia!! 🙂 Näistähän tulee aivan matkakuume! Minäkin olen Stonehengeä käynyt ihmettelemässä, ja ehkä myös hieman pettynyt… Tuosta sinun kuvasta ei näy, oliko silloin -97 jo paikoillaan aidat tuon kivikasan ympärillä, mutta sellaiset siellä nyt about seitsemisen vuotta sitten oli, ja se jos mikä pilasi tunnelmaa aikalailla. Tarpeelliset varmaan ovat, mutta kun tuo itse nähtävyyskään ei ole kovinkaan hääppöinen, ja sitten siihen ympärille on (vieläpä aikamoisen matkan päähän) kyhätty aita, niin äh ja voih 😀

    • Mika / Lähtöportti

      23.12.2015 at 14:57

      Kiitos! Stonehengessä oli jo tuolloin jonkinlaiset aidat tai ainakin naru, jonka taakse piti jäädä. Aika kaukaa piti siis kiviä katsella. Kivikehän keskelle muuten pääsee kerran vuodessa, kevätpäivänseisauksen aikaan. Silloin paikalla saattaakin sitten olla kymmeniätuhansia ihmisiä yhtä aikaa…

  6. Virpi/ Täynnä tie on tarinoita

    20.12.2015 at 22:34

    Upeita kuvia ja mielenkiintoisia retkiä ja matkoja olet tehnyt.
    Kreeta on upea saari muutoinkin kuin rantaloma mielessä. Itse suunnittelen/haaveilen lähteväni sinne vaeltamaan kesällä. 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      23.12.2015 at 15:05

      Kreeta on tosiaan suuri ja monipuolinen. Palaisin sinne mielelläni, kun tuolla matkalla näimme vain yhden osan saaresta. Vaellusmatka kuulostaa upealta! Katselin vähän vaellusjuttujasi Dolomiiteilta, täytyypä lukea ne joskus kunnolla 🙂

  7. Tiia/ReiseReise

    21.12.2015 at 18:53

    Kivan monipuolisesti kuvia eri puolilta maailmaa. Ja totta tosiaan, japanilainen ruoka on paljon muutakin kuin sushi.

    • Mika / Lähtöportti

      23.12.2015 at 15:23

      Huomasinkin blogistasi houkuttavia ruokakuvia Kiotosta. Nyt tekisi mieli syödä pitkästä aikaa ainakin ramenia, tonkatsua, tempuraa ja tietysti yakitori-vartaita.

  8. ihana postaus. Tällä hetkellä New York kutittelee ihan hillittömästi eikä tuo tunnustuksesi kyllä asiaa ainakaan auta 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      23.12.2015 at 17:30

      Kiitos! No sitten ei auta kuin ostaa lentoliput! Mahtava kaupunki, taatusti jokaiselle jotakin.

  9. Heidi / Maailman äärellä

    22.12.2015 at 13:08

    Olipas ihania kuvia eri puolilta maailmaa. New York on ehdottomasti yksi minunin suosikkimatkakohteistani ja noihin Islanti-kuviesi maisemiin on minunkin kyllä joskus päästävä.

    • Mika / Lähtöportti

      23.12.2015 at 17:36

      Kiitos! Suosittelen Islantia lämpimästi, ainutlaatuinen saari. En ole aistinut missään muualla luonnon mahtavaa voimaa samalla lailla. Mahdollisuus vielä astetta dramaattisempaan rannikko-roadtripiin kuin Asturiasissa 🙂

  10. Miika ♥ Gia | matkakuume.net

    22.12.2015 at 19:16

    Hienoja hetkiä valikoitui tähän haasteeseen! Ihailtavan laajalla skaalalla on sinullakin noita matkakohteita kertynyt, löytyy kaikkea suurkaugin sykkeestä syrjäiseen saareen 🙂

    Lammaskuvasta tuli elävästi Uusi-Seelanti mieleen, siellä sai tämän tästä väistellä tiellä jolkottavia lampaita.

    • Mika / Lähtöportti

      23.12.2015 at 17:45

      Kiitos! Tykkään tosiaan monenlaisista matkoista, niin suurkaupungeista kuin maaseudusta ja pikkukylistäkin. Uusi-Seelanti on haavelistan kärjessä, jospa sinnekin joskus pääsisi. Tuota matkakuumetta ei hirveästi helpota, että saatetaan Uuteen-Seelantiin lähtevät matkalaiset ylihuomenna lentokentälle 🙂

  11. Arja / Haavematkoja

    23.12.2015 at 12:48

    Upeita kuvahetkiä! Skógafoss on vaan niin ihana, paikan päälle aurinkoisella säällä päästessään vasta tajuaa, että se sateenkaari on tosiaankin niin kirkas kuin kuvat antavat ymmärtää 🙂 Mun suosikikseni nousi näistä tuo auringonlaskukuva, ihana yhdistelmä mystistä aavikkoa ja kaunista auringonlaskua!

    • Mika / Lähtöportti

      23.12.2015 at 17:48

      Kiitos! Skógafoss on varmaankin kaunein näkemäni vesiputous. Ei läheskään suurin eikä vaikuttavinkaan, mutta kaunein. Tuo Jericoacoaran auringonlasku oli unohtumaton kokemus, kahtena iltana saatiin kiivetä dyynien päälle sitä ihailemaan.

  12. laura / to travel is to live

    23.12.2015 at 15:50

    Voi kun mäkin saisin vielä aikaiseksi käydä kuvat läpi ja osallistua tähän haasteeseen, hauska idea! Minunkin suosikki on tuo auringonlaskukuva, kuulostaa ainutlaatuiselta kokemukselta enkä yhtään ihmettele että se on jäänyt niin hyvin mieleen 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      23.12.2015 at 17:52

      Osallistu ihmeessä, nythän mä voin vielä tässä haastaa sut mukaan 🙂

      Kaivoin esiin vanhan matkakertomuksen tuolta Jericoacoarasta, katsotaan jos saisin pari Brasilia-aiheista blogipostausta aikaan tässä lähiaikoina.

  13. Sanna I Siveltimellä

    25.12.2015 at 20:31

    Mahtava toi New Yorkin kuva! Se kaupunki kyllä vaan toimii, aina! 🙂
    Auringonlasku kuva on myös huippu ja toi nro 9 – woow!

    • Mika / Lähtöportti

      26.12.2015 at 20:35

      Kiitos! New York todellakin toimii varmasti aina. Toivottavasti pääsisin pian takaisin 🙂

  14. Elina | Vaihda vapaalle

    26.12.2015 at 12:16

    Mahtava kattaus hienoja kuvia eri puolilta maailmaa. Olit löytänyt tosi hienosti joka kategoriaan osuvan kuvan. 🙂 Ensimmäinen kuva todellakin näyttää ihan täydelliseltä hetkeltä!

    • Mika / Lähtöportti

      26.12.2015 at 20:37

      Kiitos! Tuo hetki oli tosiaan täydellinen, kun se oli samalla ensimmäinen auringonpilkahdus koko matkamme aikana.

  15. valokaapeli

    27.12.2015 at 4:23

    Upeita kuvia ja hauskoja tarinoita alusta loppuun!

  16. Life Without Seasons

    28.12.2015 at 16:10

    Kuvista näkee, kuinka jokaisesta paikasta löytyy omat ihmetyksen aiheet ja mielenkiinnon kohteet. Upea auringonlasku, kuin suoraan jostain leffajulisteesta! 😀

    • Mika / Lähtöportti

      31.12.2015 at 9:24

      Maailmassa riittää ihmeteltävää. Tuo auringonlasku oli poikkeuksellinen. Suosittelen Jericoacoaraa, jos satutte Brasilian koillisosaan menemään.

  17. Veera Bianca

    30.12.2015 at 12:39

    Toi kuva roadtripiltä on ihan paras 😀 Haha! Sen lisäksi toi kuva jonka eteen näit vaivaa, oli vaivaa miten paljon tai vähän vaan, niin se on järjettömän upea!

  18. Marja

    29.11.2017 at 14:11

    Mahtavia kuvia, tarinoita ja paikkoja täälläkin:)

    • Mika / Lähtöportti

      29.11.2017 at 18:56

      Kiitos! Tällaiset postaukset ovat varmasti hauskoja niin tehdä kuin lukeakin 🙂

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Blogihaaste

10 matkakuvaa (vol. 3)

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sanotaan. Niinpä tartuin nyt noin neljä vuotta sitten matkablogeissa kiertäneeseen kuvahaasteeseen, jossa esitellään otoksia eri teemoihin liittyen.

Osallistuin vuosia sitten saman matkakuvahaasteen ensimmäiseen ja toiseen osaan. Tarkoituksena oli osallistua myös tähän kolmanteen painokseen, mutta sen ilmestymisen aikoihin oli niin paljon muuta kirjoitettavaa, että asia siirtyi odottamaan parempaa hetkeä. Se hetki tuli vastaan nyt. Tämäntyyppisiä juttuja on aina hauska kirjoittaa ja toivottavasti myös lukea. Kokosin alle kymmenen pientä tarinaa matkojeni varrelta.


jagersee02


1. KAIKKIEN AIKOJEN LEMPIOTOKSENI

Lempiotoksen valinta on täysin mahdoton tehtävä. Jotta asiaan saadaan näin neljän vuoden miettimisen jälkeen edes jonkinlainen ratkaisu, niin arvotaan tähän nyt vaikka maisema Jägerseen rannalta. Pieni itävaltalainen vuoristojärvi on yksi kauneimmista näkemistäni paikoista. Itselleni erityisen mieluisista kuvauskohteista tässä yhdistyvät sekä hieno maisema että eläimet. Niiden lisäksi kuvaan innokkaasti esimerkiksi pittoreskeja mukulakivikujia roikkuvine pyykkeineen, rosoisine seinineen ja vanhanaikaisine katulamppuineen. Suosikkeihini kuuluvat myös puisten kalastusveneiden värittämät satamat.

Lue lisää kohteesta: Jägersee – järvi kuin postikortti


matkakuvat_tourtour


2. YLLÄTTÄVÄ TILANNE

Ajelemme kapealla eteläranskalaisella maalaistiellä kohti idyllistä Tourtourin kylää, kun neonkeltaiseen huomioliiviin pukeutunut nainen viittoo meidät pysähtymään tien sivuun. Ihmettelemme syytä hetken, kunnes mutkan takaa ilmestyy paimenten, koirien ja aasin johtama valtava lammaslauma. Sadat lampaat vyöryvät vastaan koko tien leveydeltä yhtenäisenä massana. Eläinten kyljet saavat Peugeotin heilumaan melkoisesti ja lapsia naurattaa. Tuntuu että olemme löytäneet tiemme aidolle provencelaiselle maaseudulle.

Lue lisää kohteesta: Tourtour – täydellinen ranskalainen idylli


sipoonkorpi_stortrask_03


3. LÄHELTÄ LÖYTYNYT HELMI

Olen kirjoittanut Keravan kätketyistä helmistä ja jakanut paikallisvinkkejä Tuusulaan, mutta sana löytäminen ei kuulosta oikealta näille kaikista tutuimmille paikkakunnilleni. Tuntuu että Keravan ja Tuusulan kohteet ovat olleet minulle aina olemassa, eivätkä näin ollen vaatineet erityistä löytämistä. Sen sijaan Sipoonkorven kansallispuisto tuntuu löydöltä. Kansallispuisto perustettiin vartin automatkan päähän kodistani vuonna 2011, mutta päädyin sinne ensi kertaa vasta kuutta vuotta myöhemmin. Sen jälkeen Sipoonkorpi on tullut tutuksi ja viime vuonna pääsin paikallislehteenkin retkieni ansiosta.

Lue lisää kohteesta: Sipoonkorven kaikki merkityt patikkareitit


matkakuvat_ladigue


4. VALKOISTA HIEKKAA JA TURKOOSIA VETTÄ

Valkoinen hiekka ja turkoosi vesi tuovat mieleen ajatuksen paratiisista, ja omilla reissuillamme sellainen on löytynyt La Diguen saarelta Seychelleiltä. La Digue on kymmenen neliökilometrin saari Intian valtamerellä ja se sopii täydellisesti häämatkakohteeksi. Pienellä saarella ei ole kiire minnekään. Liikkumaan pääsee joko härkävankkureilla tai polkupyörällä ja rentoon tunnelmaan sopii, ettei fillareissa ole lainkaan lukkoja. Poljemme heti aluksi Anse Source d’Argentille, jota kehutaan syystäkin La Diguen upeimmaksi rannaksi. Valkoisen hiekan ja turkoosin veden lisäksi saamme ihailla myös Seychelleille tyypillisiä sileitä graniittikallioita.

Lue lisää kohteesta: Häämatkamuistoja Seychelleiltä – La Digue


madeira_polku_aurinko


5. JOS PITÄISI AJATELLA SANAA VAPAUS, NÄEN SILMISSÄNI TÄMÄN

Matkailu on tuonut muutamia kertoja todellisen vapauden tunteen. Esimerkiksi lähtö ensimmäiselle kavereiden kanssa tehdylle ulkomaanmatkalle Portugaliin oli ikimuistoinen, kuten myös se hetki Interraililla, kun tajusin ettei kukaan Suomessa tiedä missä maassa sillä hetkellä matkustan. Tämä kuva on Pico do Arieirolta Madeiralta. Kun on kokenut auringonnousun pilvien yläpuolella ja pääsee vaeltamaan yksin täysin autiolla polulla kohti saaren korkeinta huippua, valtaa mielen täydellinen vapaus. Täällä jos missä tuntee olevansa kulunutta sanontaa käyttäen arjen yläpuolella.

Lue lisää kohteesta: Madeiran patikkaretket: Pico do Arieiro – Pico Ruivo


kiireetonmatkailu_07


6. IDYLLISTÄ ELÄMÄÄ

Vuokraamme Kroatian-matkallamme huvilan Istrian niemimaan maaseudulta, jossa viinirypäleet kypsyvät syysauringossa, kukot kiekuvat ja traktorit puksuttavat. Kauniilla alueella on mukava kävellä, sillä matalien kiviaitojen reunustamilla teillä ei näy juurikaan muita kulkijoita. Parin kilometrin päässä tulee vastaan hiljainen Sveti Lovreč. Keskiaikaisen kylän ajan patinoimissa seinissä ja muissa yksityiskohdissa on jotain hyvin viehättävää, vaikkei Sveti Lovrečista suuria nähtävyyksiä löydykään. Oikeastaan kylä on niin pieni, ettei siellä käymistä kehtaa edes suositella, ja ehkä juuri siksi se onkin sopivassa arkisuudessaan täydellinen idylli.

Lue lisää kohteesta: Istrian auringon alla


matkakuvat_manzano


7. LUKSUSTA ON…

Luksusta on pysähtyä kiertomatkan varrella pienelle italialaiselle viinitilalle, jonka tilaviin huoneisiin voi majoittua yöksi. Luksusta on istahtaa muurien suojaamalle pihamaalle, aistia tilan lähes tuhatvuotista historiaa ja tilata pullollinen talon omaa proseccoa. Luksusta on katsella kiireettömästi kaunista laaksomaisemaa, ihailla auringonlaskua ja tutustua talon todelliseen isäntään, Nerone-nimiseen mäyräkoiraan. Luksusta on tietää saavansa seuraavana aamuna hyvää cappuccinoa ja jakaa nämä kaikki kokemukset läheisten ihmisten kanssa.


sintra_01


8. ARKKITEHTUURIA KAUNEIMMILLAAN

Saavumme illan hämärryttyä majataloon Sintrassa. Huoneemme ikkunasta näkyy korkealla kukkulalla valaistu Penan palatsi, joka on yhtä upea kuin edellisen Portugalin-matkan perusteella muistelinkin. Seuraavana päivänä nousemme kukkulalle ja pääsemme ihailemaan erikoista rakennusta tarkemmin. Värikäs Palácio Nacional da Pena on oikeastaan aikamoinen rakennustyylien sekamelska. Mielikuvituksellisesta palatsista löytyy esimerkiksi uusgotiikkaan sekä maurilaiseen arkkitehtuuriin viittaavia piirteitä. Ymmärrän jos Penan palatsi tuntuu jostakusta liian yliampuvalta tai suorastaan mauttomalta, mutta minulle se edustaa arkkitehtuuria kauneimmillaan.

Lue lisää kohteesta: Sintra ja minä


jalkapallo_11


9. KATKERANSULOINEN MATKAMUISTO

Milanon paikallisottelu viilenevässä helmikuun illassa. Interin kapteenina Javier Zanetti, suuri idoli ja elämän roolimalli. Milanin kapteenina Paolo Maldini, mies joka on opettanut rakastamaan vihollista. Loppuunmyyty stadion täynnä adrenaliinia ja kiihkoa. Raikuvia lauluja ja suuria lippuja halkomassa savupommien sakeuttamaa ilmaa. Peli aaltoilee puolelta toiselle maalittomana, kunnes vartti ennen loppua Milanin Kaká ohjaa pallon verkkoon. Inter kärsii 26. sarjakierroksella kauden ensimmäisen tappionsa, katkerasti juuri tässä ottelussa, jota olen tullut toiselta puolelta Eurooppaa katsomaan. Mutta on tässä jotain suloistakin, muisto täpötäydestä San Sirosta ja suonissa virtaava sinimusta veri.

Lue lisää kohteesta: 10 x Milano


eurooppa1988_01


10. PAIKKA, JOSSA KÄYMISESTÄ ON VIERÄHTÄNYT LIIAN PITKÄ AIKA

Kesäkuinen Berliini vuonna 1988. Kuuluisa muuri näyttää yllättävän matalalta ja sen läntinen puoli on sotkettu erilaisilla graffiteilla ja piirustuksilla. Näköalatasanteelta voi katsella kahta samansuuntaista muuria sekä niiden väliin jätettyä ei-kenenkään-maata, jonne lähteneet ihmiset kuulemma ammutaan kyselemättä. Idän ja lännen välinen kuilu on niin syvä, että Itä-Berliiniin määrätään vierailumme aikaan ulkonaliikkumiskielto, jottei kansa pääse kuulemaan muurin takana musisoivaa Michael Jacksonia. Nyt olisi jo aika palata Berliiniin ja nähdä kaupunki, jota muuri ei ole jakanut enää useampaan vuosikymmeneen.

Lue lisää matkasta: Euroopassa kesällä 1988


Tämän matkakuvahaasteen aloittaneella Jennalla ei taida olla enää aktiivista blogia, mutta kaikki muutkin voivat varmasti vielä kertoa kuvamuistoistaan, jos siltä tuntuu.

Jatka lukemista

Blogihaaste

Kymmenen reissu-unelmaa

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Sain Kohteena maailma -blogin Ramilta haasteen, jossa listataan kymmenen haaveissa olevaa matkakohdetta eri teemojen mukaan. Tässä siis ajatuksiani siitä, minne voisin lähteä esimerkiksi kaupunki-, luonto- tai ruokamatkalle.

Julkaisin vasta tammikuussa pitkän listauksen matkahaaveistani, mutta lähestyn nyt aihetta hieman eri kulmasta. Koska kohteita on vain kymmenen, jää perusteluillekin hieman enemmän tilaa. Jotkut alla olevista haaveista toteutuvat näillä näkymin jo ensi kesänä ja muutkin kuuluvat parin seuraavan vuoden mahdollisiin matkakohteisiin. Osaa näistäkin voi joutua odottamaan kauemmin, mutta jätin nyt joka tapauksessa pois muutaman ison haaveen, joiden toteutuminen ei näytä vielä parin vuoden kuluessa todennäköiseltä.


Kuva: Sakdawut Tangtongsap / Shutterstock.com

1. PAIKKA – ANGKOR WAT

Kambodžassa sijaitsevat Angkorin temppelit ovat kiehtoneet mieltäni jo vuosikausia. Khmer-valtakunnan noin viisisataa vuotta sitten hylätytty rauniokaupunki huokuu mielikuvissani sellaista mystiikkaa ja kiinnostavia yksityiskohtia, joita on turistimäärästä huolimatta vaikea vastustaa. Siem Reapin kaupunki toimisi tukikohtana, jossa voisi viettää kiireetöntä perhelomaa. Rauhallinen uima-allas toimisi hyvänä vastapainona raunioilla seikkailemiselle. Olen muutaman kerran yrittänyt katsoa Angkor Watista kertovia televisiodokumentteja, mutta nukahtanut joka kerta ensimmäisten minuuttien aikana. Parempi siis mennä paikan päälle, niin pysyn varmasti virkeänä!



2. TAPAHTUMA – JALKAPALLON EM 2020

Jalkapallon arvokisamatkoista on tulossa itselleni perinne, sillä olin paikalla niin EM-Ranskassa 2016 kuin myös MM-Venäjällä 2018. Euroopan mestaruudesta kamppaillaan ensi vuonna historiallisen laajalla alueella, kun kisat on jaettu ensi kertaa useampaan kuin kahteen maahan. Isäntäkaupunkeja ovat Amsterdam, Bilbao, Baku, Budapest, Bukarest, Dublin, Glasgow, Kööpenhamina, Lontoo, München, Pietari ja Rooma. Stadioneilla oleellisinta on tunnelma, jonka merkitys nousee mielestäni itse peliä tärkeämmäksi. Tämän vuoksi toivon saavani lippuja sellaisiin otteluihin, joissa toinen joukkueista pelaa omalla maaperällään ja saa näin taatusti fanaattisen kannatuksen taakseen. Listani kärjessä olisikin rakastamani Italian peli Roomassa tai liittyminen Irlannin huikeaan fanijoukkoon Dublinissa. Suunnitelmat saattavat toki muuttua, jos Suomi raivaa tiensä ensi kertaa lopputurnaukseen.



3. KOTIMAAN KOHDE – POHJANLAHDEN RANTATIE

Oma käsitykseni Suomesta on perinteisesti muodostunut lähinnä Uudenmaan ja Pohjois-Karjalan perusteella. Niinpä olemmekin perheen kesken suunnitelleet kunnon reissua maamme länsirannikolle, joka vastaa omasta näkökulmastani melkeinpä ulkomaanmatkaa. Ensi kesänä olisi tarkoitus tutkia rannikkoa viikon verran Naantalista Ouluun ja palata autojunalla takaisin kotiin. Matkan varrella näyttäisi olevan monta mielenkiintoista kohdetta Raumalta Poriin, Kristiinankaupungista Pietarsaareen ja Kokkolasta Kalajoen hiekkasärkille. Kaikkialle ei viipyilevällä matkailutyylillä ehdi, joten valintoja joutuu taatusti tekemään. Otan mielelläni vinkkejä vastaan!


Kuva: Sun_Shine / Shutterstock.com

4. KAUPUNKI – SARAJEVO

Kiinnostavia itselleni uusia kaupunkikohteita riittää paljon, mutta tuntuu silti helpolta valita tähän Sarajevo. Jo kaupungin nimen kuuleminen herättää paljon tunteita. Sarajevo oli lapsuudessani tärkeä talviolympiakaupunki, jonka laduilla Marja-Liisa Hämäläinen antoi kaikkensa ja voitti kolme kultaa. Koulun historiantunneilla opin ensimmäisen maailmansodan saaneen alkunsa Sarajevon laukauksista ja noina samoina kouluvuosina Sarajevo joutui jälleen uutisotsikoihin. Serbijoukot piirittivät Sarajevon äärimmäisen julmassa sodassa, jonka jäljet ovat edelleen nähtävillä. Odotan löytäväni nykypäivän Sarajevosta historian kerrostumien lisäksi ainutlaatuista tunnelmaa, jossa itä ja länsi sekoittuvat toisiinsa. Bosnia-Hertsegovina vaikuttaa muutenkin houkuttelevimmalta niistä maista, joissa en ole vielä Euroopassa käynyt.



5. MAA – SLOVENIA

Slovenia on yksi miellyttävimmistä valtioista, joissa olen koskaan vieraillut. Maa on hurmaava yhdistelmä Keski- ja Etelä-Eurooppaa slaavilaisilla vivahteilla maustettuna. Kokemusteni mukaan slovenialaiset ovat vilpittömän vieraanvaraista kansaa, joiden kanssa on helppo tulla juttuun. Siistissä ja kompaktissa maassa pääsee nopeasti upeilta vuorilta vaikkapa Välimeren rantaan tai sympaattisiin pikkukaupunkeihin. Olen jo aiemmin julistanut Slovenian Euroopan aliarvostetuimmaksi matkailumaaksi, eikä tämä mielipide ole muuttunut. Ensi kesän suunnitelmiin kuuluu ainakin kaupunkilomailua Ljubljanassa, tutustuminen Škocjanin luoliin, kiertelyä Slovenian Toscanaksi kutsutulla Goriška Brdan viinialueella sekä seikkailua maan luoteisosan vuorilla, järvillä ja rotkoissa.


Kuva: javier gonzalez leyva / Shutterstock.com

6. SAARI – KUUBA

Yksi suurista matkaunelmistani on värikäs ja kiehtova Kuuba, jossa Karibian rytmit yhdistyvät mielenkiintoiseen historiaan. Harva paikka kutkuttaa mielikuvitustani yhtä paljon kuin Havanna, jonka pittoreskeista kujista, amerikanraudoilla kurvailusta ja rantakadun aaltojen kohinasta olen haaveillut jo vuosikausia. Voisin toki maistella myös mojitoa jollakin mukavalla kattoterassilla. Kuubassa riittää varmasti paljon nähtävää pääkaupungin ulkopuolellakin. Huomaan katselevani yhä uudelleen Trinidadia esitteleviä valokuvia ja myös Cienfuegos olisi mukava mahduttaa matkan varrelle.


Kuva: Matic Stojs / Shutterstock.com

7. EXTREME – PLANICAN LENTOMÄKI

Tapanani ei ole harrastaa adrenaliinia nostattavia extremelajeja, mutta nyt olen löytänyt itseäni kiinnostavan elämyksen. Sloveniassa sijaitseva Planican lentomäki on yksi mäkihyppyhistorian legendaarisimpia paikkoja ja Norjan Vikersundin ohella maailman suurin hyppyrimäki. Lapsuuden sankarini Matti Nykänen paranteli siellä aikoinaan maailmanennätyslukemat 191 metriin ja Toni Nieminen liiteli myöhemmin samassa mäessä ensimmäisenä ihmisenä yli kahdensadan metrin haamurajan. Suksien kanssa en sentään aio mäkeen nousta, mutta kesäisin toiminnassa oleva vaijeriliuku vauhtimäen huipulta montun pohjalle antaa varmasti jonkinlaisen käsityksen siitä, miltä mäkihyppääjistä tuntuu.  



8. MAJOITUSMUOTO – VUOKRAHUVILAT

Olemme ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen harrastaneet melko ahkerasti erilaisten talojen tai asuntojen vuokraamista eri puolilta Eurooppaa. Monet matkoista on tehty isolla porukalla kolmen sukupolven voimin. Tällöin vuokrahuvilan tarjoama oma rauha, yhteinen tila ja monesti myös kohtuullinen hinta houkuttelevat hotellihuoneita enemmän. Haaveilen ulkomailla asumisesta ja talon vuokraaminen tarjoaa ajoittain hyvinkin aitoja tunteita kohteessa elämisestä. Kulmat ehtivät tulla parissa viikossa tutuiksi, minkä lisäksi kauppareissut ja roskien vieminen tuovat lomailuun kotoisaa arkisuuden tunnetta. Vuokrahuviloissa ei siis ole itselleni varsinaisesti mitään uutta, mutta aina voi unelmoida erilaisista kohteista. Kuvassa toistaiseksi persoonallisin majapaikkamme, perinteinen trullitalo Etelä-Italian Pugliasta.


Kuva: FrimuFilms / Shutterstock.com

9. LUONTOKOHDE – DOLOMIITIT

Vaikka olenkin kiertänyt Italiaa melko paljon, ovat maan pohjoisosassa kohoavat Dolomiitit edelleen kokematta. Useammassakin matkablogissa on näkynyt huikeita kuvia dramaattisenmuotoisista huipuista, laskevan auringon punertamista kallioista, vihreistä niityistä ja turkoosina hohtavista järvistä. Olen hyvinkin vakuuttunut, että tässä olisi itselleni melko täydellinen matkakohde niin luonnon, maisemien kuin valokuvauksenkin kannalta. Italian vuoret ovat monelle laskettelukohde, mutta itse haaveilen nimenomaan Dolomiittien kesästä ja patikoinnista raikkaassa vuoristoilmassa.



10. RUOKA JA JUOMA – JAPANI

Vuodenvaihteen matka Singaporeen ja Malesiaan muistutti jälleen kerran aasialaisen keittiön monipuolisuudesta. Vaikka noissa maissa syödäänkin eniten kiinalaisten, malaijien ja intialaisten kehittämiä ruokia, löysimme itsemme useamman kerran myös japanilaisista ravintoloista. Nousevan auringon maan herkut maistuvat hyvin koko perheelle, joten matka tempuran, ramen-keittojen, yakitori-vartaiden, sushin ja tonkatsun juurille olisi monellakin tavalla loistava idea. Japani on kahden aiemmin tehdyn matkan perusteella muutenkin suosikkimaani Euroopan ulkopuolella, joten tiedossa olisi varmasti kaikin tavoin loistava ja makoisa reissu.


Haastan mukaan seuraavat matkablogit:

Maailman äärellä
Matkalla lähelle tai kauas
Samppanjaa muovimukista
Seikkailumielellä
Suunnaton

Kerro siis omista reissu-unelmistasi ja laita postauksen linkki Kohteena maailma -blogin Kymmenen reissu-unelmaa -postauksen kommentteihin. Kopioi nämä lyhyet säännöt oman postauksesi loppuun ja haasta siinä viisi bloggaajaa kertomaan reissu-unelmistaan.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja