Seuraa somessa

Espanja

Voiko olla kauniimpaa kuin öinen Sevilla?

Julkaistu

-

Sevilla on yksi koko Euroopan kauneimmista kaupungeista. Vaikka aurinkoinen Sevilla on upea päivänvalossakin, kannattaa kaduilla ehdottomasti kierrellä myös pimeän laskeuduttua. Itse ihastuin kaupunkiin nimenomaan iltojen tunnelmavalaistuksessa.

Vietimme Sevillassa viime syksynä kolme viikkoa. Kaupunki ehti tuossa ajassa tulla melko tutuksi, sillä kaikki oleellinen löytyy sopivasti kävelyetäisyydeltä. Teimme iltakävelyitä myös koko perheen voimin, mutta vaeltelin pisimmät lenkkini yksin jalkapallo-otteluista palatessani. Askeleeni kulkivat pitkin luonteikasta ja aitoa andalusialaista kaupunkia, jonka vetovoimaa yritän nyt pukea sanoiksi. Tervetuloa iltakävelylle Sevillan kauneimpiin kohteisiin!

sevilla_night_plaza_04

Mahtipontinen Plaza de España on yksi Sevillan kuuluisimmista nähtävyyksistä ja siellä riittää päivisin runsaasti matkailijoita. Vilinä on illan hämärryttyä hiljentynyt. Turisteja viihdyttänyt andalusialainen kitara on vaiennut ja flamencotanssijat siirtyneet muille estradeille.

sevilla_night_plaza_02

Liikkeellä on sentään muutamia muitakin ihmisiä, joten laaja aukio ei tunnu aivan aavemaiselta. Vanhempi pariskunta kuvaa toisiaan, nuorempi pari vaihtaa suudelman ja portugalia puhuva perhe nousee yksinäisen hevoskärryn kyydistä.

sevilla_night_plaza_01

Minulla ei ole kiirettä minnekään, joten pysähdyn ihailemaan aukion mahtavaa arkkitehtuuria. Plaza de España rakennettiin vajaat sata vuotta sitten juhlistamaan Sevillassa järjestettyä iberoamerikkalaista maailmannäyttelyä. Aukio sijaitsee hieman vilkkaimman keskustan ulkopuolella Maria Luisan puistossa, mutta sinne voi tulla huoletta pimeälläkin. Sevilla vaikuttaa turvalliselta kaupungilta, tai ainakaan omalle kohdallemme ei osu mitään ikäviä yllätyksiä.

sevilla_night_plaza_05

Plaza de España on illan tunnelmavalaistuksessa parhaimmillaan. Päivällä valui hiki ja ympärillä oli hälinää, mutta nyt tuntuu kuin koko käsittämättömän hieno aukio olisi tässä vain minua varten.

sevilla_night_plaza_03

Illan sää tuntuu suorastaan täydelliseltä. Etelän lempeä lämpö hellii ihoa juuri sopivasti, eikä viileys vielä uhkaa yhtä Euroopan kuumimmista kaupungeista. On vaikea uskoa, että eletään jo lokakuun viimeisiä päiviä. Kotimaan räntäsade tuntuu täälläpäin Eurooppaa kaukaiselta.

sevilla_night_catedral_01

Jatkan matkaa kohti ydinkeskustaa ja Sevillan jättimäistä katedraalia. Täältä löytyy jo runsaasti muitakin ihmisiä, sillä keskeisellä paikalla sijaitseva kirkko taitaa olla kaupungin suosituin nähtävyys.

sevilla_night_catedral_03

Katedraalin vieressä kohoavaa Giralda-tornia pidetään koko Sevillan symbolina. Islaminuskoiset maurit rakensivat sen minareetiksi hallitessaan Espanjaa vuosisatojen ajan. Nykyään Giralda toimii katedraalin kellotornina.

sevilla_night_catedral_02

Vahvaääninen nainen laulaa tornin juurella Ave Mariaa säestäjänsä rinnalla. Istun suihkulähteen reunalle kuuntelemaan tunteikasta esitystä, joka on herättänyt monen muunkin ohikulkijan huomion. Katseeni nousee ylös kohti Giraldan huippua ja taivasta. Sevillan illassa riittää monenlaisia mieleenpainuvia tunnelmia.

sevilla_night_alcazar_01

Katedraalin vieressä kohoavat Alcázar-palatsin korkeat muurit. Maurit rakensivat myös tämän linnoituksen, joka sittemmin siirtyi kristittyjen haltuun. Alcázar toimii edelleen Espanjan kuningasperheen asuntona silloin, kun Felipe VI kumppaneineen saapuu Sevillaan. Jykevät muurit suorastaan huokuvat historiaa ja tuovat keskiaikaisen tuulahduksen nykyaikaisen kaupungin rinnalle.

sevilla_night_avenida

Suunnistan vanhankaupungin valtakadulle Avenida de la Constituciónille, jolla riittää kulkijoita kauppojen sulkeuduttuakin. Ilmassa tuoksuvat katukauppiaan paahtamat kastanjat. Pidän erityisesti pyöreäpäätyisestä rakennuksesta, joka pääsee oikeuksiinsa talorivistön reunalla.

sevilla_night_sanfrancisco

Kulman takana levittäytyy Plaza de San Francisco. Upeasti valaistu Giralda-torni näkyy hyvin tällekin aukiolle. Käännän kuitenkin katedraalille selkäni ja jatkan muutaman sadan metrin matkan seuraavalle maamerkille.

setas14

Setas de Sevilla eli Sevillan sienet kuuluu kaupunkiin tällä vuosituhannella nousseisiin nähtävyyksiin. Maailman suurimmaksi puurakennelmaksikin kehuttu katseenvangitsija on rakennettu suomalaisesta männystä, vaikkei se pinnoitteensa vuoksi oikein puulta näytäkään.

setas13

Iltaisin rakennelmaa koristavat vaihtuvat värivalot. Revontulia jäljittelevä esitys ei vedä vertoja Lapin taivaalla näkyville valoilmiöille, mutta tuo silti mukavasti väriä Sevillan katukuvaan. Voit lukea rakennelmasta lisää jutustani Setas de Sevilla – hyvää suomalaista puuta.

sevilla_night_torre

Saavun pienen kujilla harhailun jälkeen Guadalquivir-joen rantaan, jossa kulkijoita tervehtii kultainen torni, Torre del Oro. Vanha vartiotorni on maurien perintöä, kuten myös Guadalquivirin suurta jokea tarkoittava nimi.

sevilla_night_riverside_01

Guadalquivirin rantaa seuraava kävelykatu on näin illan pimennyttyä ehkäpä koko Sevillan tunnelmallisin paikka. Katulamput valaisevat mukulakiviä ja puiden alla on rauhallista kulkea.

sevilla_night_nao_01

Seuraavaksi näköpiiriin ilmestyvä puualus näyttää lipuneen paikalle kaukaa menneisyydestä. Kyseessä on kopio Victoria-laivasta, jota käytettiin historian ensimmäisellä maailmanympäripurjehduksella. Hurjalle retkelle lähdettiin näiltä rantamilta syksyllä 1519 ja kolme vuotta myöhemmin Victoria palasi ainoana Fernão de Magalhãesin johtaman retkikunnan viidestä aluksesta takaisin. Magalhães itse menehtyi monen merimiehen tavoin matkan varrella ja alkuperäinen Victoria saapui Sevillaan Juan Sebastián Elcanon kipparoimana.

sevilla_night_triana_01

Vastarannalla siintää kiehtova Trianan kaupunginosa. Rantakatu Calle Betisiä reunustaa värikäs talorivistö, jonka ravintoloissa ja baareissa on mukava viettää iltaa.

sevilla_night_puente_01

Sevillan iltojen tunnelma on todellakin parhaimmillaan täällä joen varrella. Hyväntuuliset ihmiset kerääntyvät nauttimaan toistensa seurasta ja kaikilla tuntuu olevan hauskaa. Ilma on miellyttävän lämmin ja ympäristö näyttää niin kauniilta kuin se kaupunkiympäristössä on mahdollista.

sevilla_night_puente_03

Olen vain muutamaa kuukautta aiemmin kävellyt pitkin Seine-joen rantoja Pariisissa. Vaikka Ranskan pääkaupunki onkin ainutlaatuinen paikka ja romantiikan kehto, tuntuu se tällaisena iltana löytäneen voittajansa. Sevillan lumovoima on varsinkin täällä Trianan sillan tuntumassa suuri ja kaupunki alkaa nopeasti tuntua hyvinkin kodikkaalta.

sevilla_night_puente_04

On täällä Guadalquivirin rannoilla häivähdys Pariisiakin. Trianan silta on nimittäin jäljitelmä jo puretusta sillasta, joka ylitti Seinen nykyisen Pont du Carrouselin paikkeilla. Trianan silta korvasi aiemman ponttonisillan 1800-luvun puolivälissä ja on siitä lähtien kuulunut Sevillan tärkeimpiin maamerkkeihin. Kirjoitin vasta noin vuosi sitten Euroopan kauneimmista silloista tietämättä, että uusi suosikkini löytyisi näinkin pian täältä Sevillasta.

sevilla_night_guadalquivir

Jokea kelpaa pysähtyä katselemaan myös sillalta käsin, vaikka suojakaide vaikuttaakin yllättävän matalalta. Sevilla tuntuu hohtavan kauneutta, kun vanhat rakennukset on valaistu tyylikkäällä tavalla.

sevilla_night_altozano

Kun sillalta saavutaan Trianan puolelle, tullaan heti aluksi Altozanon aukiolle, jossa kulkijoita odottaa flamencotanssijatarta esittävä patsas. Ennen matkaa lukemani Ildefonso Falconesin romaani Paljasjalkainen kuningatar valottaa värikkään tarinankerronnan lomassa Trianan kaupunginosan historiaa. Kirjan tapahtumien aikaan 1700-luvun puolivälissä Trianan suuri romaniyhteisö oli vielä voimissaan ja flamenco alkoi kehittyä iltanuotioiden ympärillä. Flamencopatsaan ohittaessani kuvittelen siinä olevan Milagros, toinen romaanin päähenkilöistä.

sevilla_night_ceramica

Triana tunnetaan flamencon lisäksi keramiikasta, jota täällä on valmistettu jo lukuisien sukupolvien ajan. Keramiikkaliikkeet sekä aiheesta kertova museo on iltamyöhällä suljettu, mutta koristeellisia seiniä kelpaa ihailla mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

sevilla_night_triana_03

Trianan kujat kutsuvat vielä pienelle kierrokselle, vaikka jaloissa alkaisi jo vähän painaakin. Ilmassa on iloista puheensorinaa, naurua ja lasien kilinää. Sevillassa osataan nauttia elämästä.

sevilla_night_triana_02

Vaikka pidänkin koko Sevillasta, olen erityisen tyytyväinen valinnastamme majoittua nimenomaan Trianaan. Joki erottaa tämän persoonallisen alueen ja keskustan toisistaan, joten Trianassa voi aistia eräänlaista kylätunnelmaa. Ymmärrän hyvin kaikkia niitä paikallisia asukkaita, jotka tuntevat itsensä nimenomaan trianalaisiksi ja puhuvat Sevillasta kuin toisesta kaupungista.

sevilla_night_guadalquivir_02

Elämyksellisen kävelyn voi päättää vaikka lasilliseen tinto de veranoa jossakin Trianan monista baareista. Kurkunkostuketta löytyisi esimerkiksi Santa Anan kirkon ympäristöstä, mutta askeleet vievät kuin väkisin kohti Calle Betisiä ja jokirantaa. Täällä kun voi kokea ympärillään Trianan kodikkuuden, mutta nähdä samalla Sevillan mahtipontiset maamerkit. Harvassa paikassa on kaikki näin hyvin kohdallaan.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
6 kommenttia

Kommentit

  1. Todella monet kaupungit ovat sellaisia, että niitä katselee mielellään myös pimeän tullen. Paitsi, että näyttävät erilaiselta, on tunnelma tietysti myös hyvin erilainen. Ja näyttäähän nuo kuvat todella hienoilta, todella hienosti ovat rakennukset valaistuja!

    • Mika / Lähtöportti

      8.2.2023 at 19:35

      Sevillassa on osattu valaista varsinkin tärkeimmät nähtävyydet hienosti! Kaupungeista saa yleensä enemmän irti, kun niissä kiertelee eri vuorokaudenaikoina. Pimeydessä on oma tunnelmansa ja tykkään myös aamuista ennen kuin kadut ovat vilkastuneet.

  2. Ailajajuha

    7.2.2023 at 20:32

    Oletpa tehnyt upean kuvauksen Sevillasta. Joitain paikkoja jo tunnistin, mutta en ihan kaikkea, koska oma käyntimme oli parin päivän retki, jolloin ehdimme ilmeisesti joten kuten pyöriä päänähtävyydet. Tuo Plaza de Espana oli kyllä yksi ihanimpia paikkoja. Innostit kovasti nyt palaamaan ja tutustumaan Sevillaan kunnolla. Aila

    • Mika / Lähtöportti

      8.2.2023 at 19:37

      Kiitos Aila! Parissa päivässä ehtii kyllä päänähtävyyksille, mutta Sevillassa on helppo viihtyä kauemminkin. Varatkaa jollakin tulevalla matkalla useampi päivä Sevillaan, niin ehditte nauttia eri kaupunginosien tunnelmasta ja vaikka tällaisista iltakävelyistä 🙂

  3. Tanja for Takeoff

    8.2.2023 at 1:44

    Tämä mukava fiilistely taas vahvisti sitä, että kyllä Sevillaan olisi jo vihdoin aika päästä! Vuosia on yritetty, mutta vieläkään ei olla ehditty perille asti.
    Kuvista tulee Pariiisin lisäksi mieleen Montpellier, yksi suosikkikaupungeistani sekin.

    • Mika / Lähtöportti

      8.2.2023 at 19:42

      Suosittelen Sevillaa lämpimästi, se on upea kaupunki, jossa riittää nähtävää ja jossa on helppo viihtyä. Katselin nyt kuvia Montpellieristä ja näyttää kieltämättä tosi houkuttelevalta kaupungilta. Itselleni uusista Ranskan kaupungeista kiinnostaisi ainakin Bordeaux, mutta täytyypä laittaa myös Montpellier korvan taakse!

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Espanja

Plaza de España ja María Luisan puisto Sevillassa

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Mahtipontinen Plaza de España kuuluu Sevillan tunnetuimpiin nähtävyyksiin. Näyttävän aukion laidalta voi lähteä kävelylle viihtyisään María Luisan puistoon, joka tarjoaa vaihtelua eläväisen suurkaupungin vilinään.

Ensimmäiset Sevillan nähtävyyksistä näkemäni valokuvat esittivät komeaa kaarevan punatiilisen rakennuksen reunustamaa aukiota. Kuvittelin kyseessä olevan jonkinlainen Madridin Plaza Mayoria vastaava kaupungin napa, mutta olinkin väärässä. Kyseessä on nimittäin paremminkin kulissimainen rakennelma hieman ydinkeskustan ulkopuolella. Matka ei ole onneksi pitkä, sillä Sevillan katedraalilta kävelee Plaza de Españalle parissakymmenessä minuutissa.

sevilla_plazaespana_10

PLAZA DE ESPAÑA

Plaza de España rakennettiin vuoden 1929 iberoamerikkalaista maailmannäyttelyä varten. Suurtapahtumassa oli edustettuna Espanjan, Portugalin ja Yhdysvaltojen lisäksi suuri joukko latinalaisen Amerikan valtioita. Reilun vuoden kestänyt maailmannäyttely vaikutti näkyvästi koko Sevillan eteläosaan, jota uudistettiin ja rakennettiin kansainvälistä tapahtumaa varten. Näyttelyn tarkoituksena oli parantaa Espanjan välejä maihin, joiden kanssa suhteet eivät olleet siirtomaa-ajan jälkeen kovin hyvässä jamassa.

sevilla_plazaespana_07


Plaza de España on hengästyttävän upea aukio, jota tekee mieli pysähtyä ihailemaan useammasta eri kulmasta. Valokuvaaminen on haastavaa, sillä jättimäisen aukion komeutta on vaikea mahduttaa yhteen otokseen.

sevilla_plazaespana_06


Aukion laidalla on mukava istuskella. Samalla voi ihailla rakennuksen seiniä koristavia laattoja. Pitkällä seinustalla on kaikille Espanjan maakunnille omistetut pienet syvennykset, joiden taidokkaat kaakelit kuvaavat menneisyyden tapahtumia. 

sevilla_plazaespana_05


Esimerkiksi Barcelonan syvennyksessä nähdään, kuinka Espanjan kuningaspari ottaa Kristoffer Kolumbuksen vastaan löytöretkeltään. Plaza de España onkin jättimäinen Espanjalle ja sen historialle omistettu monumentti.

sevilla_plazaespana_01


Plaza de Españalla kannattaa kiivetä portaita pitkin ylätasanteelle, josta käsin symmetrinen aukio avautuu entistä näyttävämmin. Ainakin lokakuisena arkipäivänä on sopivan väljää, eikä ruuhkista ole pelkoa.

sevilla_plazaespana_02


Aukiota kiertää kanava, jota voi lähteä kiertämään vuokraveneellä. Kaikki turistit eivät ole kovin harjaantuneita soutajia, joten ilmassa kaikuu harmittomasta törmäilystä seuraavaa naurua. Plaza de Españan laidalta voisi hypätä myös hevoskärryjen kyytiin. Aukiolla esiintyy usein matkailijoita viihdyttäviä flamencotanssijoita sekä andalusialaisen kitaran taitajia. 

sevilla_plazaespana_03


Suurta rakennusta katsellessa tuntuu hieman oudolta, ettei kyseessä ole mikään varsinainen linna vaan maailmannäyttelyä varten pystytetty rakennus. Nykyään sen sisällä on toimistotiloja. Aukio on joka tapauksessa erittäin näyttävä ja tunnelmallinen paikka. 

sevilla_plazaespana_08


Plaza de España on upea jo päiväsaikaan, mutta mielestäni silti parhaimmillaan pimeyden laskeuduttua. Sevilla on aivan loistava kohde iltakävelylle, jota pääsee tunnelmoimaan Plaza de Españalta Trianaan jutussani Voiko olla kauniimpaa kuin öinen Sevilla

sevilla_marialuisa_07

PARQUE DE MARÍA LUISA

Astumme aukion laidalta viereiseen María Luisan puistoon, joka on Sevillan merkittävin viheralue. Emme yritäkään nähdä laajan puiston jokaista kolkkaa, mutta saamme viihtyisästä alueesta silti hyvän käsityksen.

sevilla_marialuisa_09


María Luisan puisto kehittyi San Telmon palatsin puutarhan alueelle ja sen ympärille. Palatsi valmistui alun perin oppilaitokseksi, jossa orpolapsista koulutettiin merimiehiä. Rakennuksella oli myöhemmin muitakin käyttötarkoituksia, kunnes Ranskan kuninkaan poika, herttua Antoine d’Orléans pakeni kotimaansa poliittisia myllerryksiä ja osti palatsin asunnokseen. Nykyään San Telmon palatsi toimii hallintorakennuksena.

sevilla_marialuisa_01


Antoine d’Orléansin leski María Luisa Fernanda de Borbón lahjoitti vuonna 1893 alueen Sevillan kaupungille yleiseksi puistoalueeksi. Ensimmäinen osa julkisesta puistosta avattiin kaupunkilaisille keväällä 1914. On siis hyvin ymmärrettävää, että puisto on nimetty María Luisan mukaan ja sieltä löytyy myös herttuatarta esittävä patsas. 

sevilla_marialuisa_02


Puisto toimi edellä mainitun maailmannäyttelyn tapahtumapaikkana, minkä vuoksi siellä riittää erilaisia rakennuksia ja vaikkapa patsaita. Viheralueen laidoilla ja sen ympäristössä on edelleen latinalaisamerikkalaisten maiden paviljonkeja. Osassa näyttävistä taloista on konsulaatteja ja joissakin toimii museoita.

sevilla_marialuisa_06


Hevoskärryt kopistelevat pitkin puistoa halkovia teitä, mutta puiden katveessa kulkee myös runsaasti pienempiä polkuja. Ostamme kioskista jäätelöt ja pysähdymme syömään niitä kaakeleilla koristellulle penkille.

sevilla_marialuisa_05


Puistossa riittää penkkien lisäksi paljon muutakin keramiikkaa, joka tuo vaihtelevia värejä vihreyden keskelle. Suihkulähteiden sammakkokoristeet ja monet muut huolitellut yksityiskohdat näyttävät hauskoilta. Joutsenet, sorsat sekä muut linnut tuntuvat viihtyvän vesialtaissa hyvin.

sevilla_marialuisa_04


Alueella on monia erilaisia vesialtaita ja suihkulähteitä, joiden solina tuntuu varsinkin hellepäivinä virkistävältä. Puisto olisi kirkkaammalla ilmalla vieläkin upeamman näköinen, mutta pilvinen sää sopii kävelykierroksellemme hyvin.

sevilla_marialuisa_10

Puiston ilmapiiri on lokakuisena iltapäivänä yllättävän trooppinen. Vihreät papukaijat meluavat puissa, hyttyset hyökkäävät sääriin ja ympärillä kohoaa mahtavia palmuja sekä muita eksoottisia kasveja. Puistoa koristavat appelsiinipuut sekä monenlaiset kukkaistutukset.

sevilla_marialuisa_08


María Luisan puistossa seikkailee paljon kissoja, joiden liikkeitä on mukava seurailla. Ne ovat hieman arkoja ja tyytyvät katselemaan muukalaisia turvallisen välimatkan päästä.

sevilla_marialuisa_03


María Luisan puiston eteläpäässä on muutamia maailmannäyttelyä varten suunniteltuja suuria rakennuksia. Kuvassa näkyvä paviljonki toimii nykyään arkeologisena museona. 

sevilla_plazaespana_04


Plaza de España ja María Luisan puisto ovat mukavia ja näkemisen arvoisia vierailukohteita Sevillassa. Aukio sykähdyttää mahtipontisuudellaan ja siisti puisto tuntuu trooppiselta keitaalta keskellä elämää sykkivää kaupunkia. Viivyimme Sevillassa kolme viikkoa syksyllä 2022. Voit lukea kaupungista laajemmin jutustani Ihastuttavan upea Sevilla.

Jatka lukemista

Espanja

Merihistoriaa Sevillassa: Torre del Oro & Nao Victoria

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Sevillalla on sisämaakaupungiksi yllättävän merellinen historia. Tutustuimme Torre del Oron merimuseoon sekä sen vieressä toimivaan löytöretkinäyttelyyn. Fernão de Magalhães lähti kuuluisalle maailmanympäripurjehdukselleen juuri näiltä laitureilta.

Sevillaa ei uskoisi karttaa katsoessa merikaupungiksi, sillä matkaa Atlantin rantaan kertyy Guadalquivir-jokea pitkin noin kahdeksankymmentä kilometriä. Kaupunkikuvassa edelleen näkyvää mahtipontisuutta ja ylellisiä palatseja saa kuitenkin kiittää nimenomaan mereltä saapuneista rikkauksista. Sevillan kultakausi sai alkunsa, kun Espanjan kuningasparin suojeluksessa purjehtinut Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan vuonna 1492.

sevilla_torredeloro_victoria_20


Espanjalaiset alkoivat rahdata Atlantin takaa haalimiaan rikkauksia emämaahan. Liikennettä haluttiin kontrolloida niin, että kaikki Amerikasta saapuvat tavarat tulivat Espanjaan Sevillan sataman kautta. Kauppamonopolista nauttinut Sevilla vaurastui nopeasti ja siitä kasvoi yksi Euroopan suurimmista kaupungeista. Alamäki alkoi, kun entisestään kasvaneet valtamerilaivat eivät enää mahtuneet kunnolla liikkumaan Guadalquivir-jokea pitkin. Myös suuri ruttoepidemia runteli Sevillaa ja kaupungin merkitys romahti viimeistään vuonna 1717, kun kauppamonopoli siirtyi meren rannalle Cádiziin.

sevilla_torredeloro_victoria_18

TORRE DEL ORO

Sevillan halki virtaavan Guadalquivir-joen nimi on muisto ajalta, jolloin islaminuskoiset maurit hallitsivat Andalusiaa. Guadalquivir tarkoittaa yksikertaisesti suurta jokea. Virran varrella kohoava Torre del Oro -torni on yksi kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä. Maurit rakensivat Kultaisen tornin 1200-luvulla vartiotorniksi, josta oli helppo tähystää jokea pitkin saapuvia laivoja.

sevilla_torredeloro_victoria_15


Torre del Oron nimen alkuperästä on useampia teorioita. Nimi voi juontaa juurensa joko tornin alkuperäisestä kullankeltaisesta väristä, muinaisista kultaisista mosaiikeista tai yksinkertaisesti siitä, että rakennuksen sisällä on säilytetty aarteita. Tornia on käytetty myös vankilana. Sen ylimmät osat eivät ole maurien ajalta, vaan ne on rakennettu myöhemmin.

sevilla_torredeloro_victoria_12


Torre del Orossa toimii nykyään pieni merimuseo. Meille kerrotaan pääsymaksun olevan vapaaehtoinen, mutta maksamme mielellämme aikuisilta suositellut kolme euroa, joilla tuetaan museota ylläpitävän järjestön toimintaa. Alakerrassa esitellään tornin historiaa ja siellä on matkamuistomyymälä. Ylemmän kerroksen näyttely käsittelee Espanjan laivastohistoriaa muutamien esineiden, pienoismallien, karttojen ja maalausten avulla.

sevilla_torredeloro_victoria_11


Näyttelyn sisältö on mielenkiintoista mutta suppeaa, sillä vanhassa tornissa on vain vähän tilaa. Katselen uteliaana vitriineihin asetettuja pienoismalleja. Esillä on esimerkiksi Kolumbuksen lippulaiva Santa Maria sekä nykyaikaisempia espanjalaisia sotalaivoja.

sevilla_torredeloro_victoria_10


Tornissa kannattaa kiivetä kattotasanteelle katselemaan kaupunkinäkymiä. Maisema ei mielestäni ole muutamiin muihin Sevillan näköalapaikkoihin verrattuna mitenkään poikkeuksellisen hieno, mutta näkemisen arvoinen kuitenkin. Täällä voi miettiä menneitä aikoja ja sitä, millaisia aluksia joki on tuonut kaupunkiin. Huomio kiinnittyy parinsadan metrin päässä häämöttävään vanhaan alukseen, joka on kuin muisto menneiltä vuosisadoilta.

sevilla_torredeloro_victoria_14

ESPACIO EXPLORATERRA & NAO VICTORIA

Torre del Oron huipulta näkynyt alus on kopio löytöretkeilijä Fernão de Magalhãesin käyttämästä Nao Victoriasta. Sana nao viittaa purjelaivan tyyppiin, joka on suomeksi karakki. Karakit olivat ensimmäisiä laivoja, jotka kantokykynsä ja vakautensa ansiosta soveltuivat vaativille valtamerimatkoille. Portugalilaiskapteeni lähti juuri näiltä samoilta Guadalquivirin rannoilta elokuussa 1519 kuuluisalle löytöretkelleen, joka tunnetaan historian ensimmäisenä maailmanympäripurjehduksena. Reissusta tuli raju seikkailu, josta kerrotaan laiturin vierestä löytyvässä Espacio Exploraterra -näyttelyssä.

sevilla_torredeloro_victoria_02


Perhelippu näyttelyyn ja Nao Victoria -alukseen maksoi käyntimme aikaan marraskuussa 2022 viisitoista euroa, mutta hinnat näyttävät sen jälkeen hieman nousseen. Ajankohtaiset tiedot voi tarkistaa museon virallisilta nettisivuilta. Tämäkään näyttely ei ole valtavan suuri, mutta se on siisti ja tyylikkäästi toteutettu. Pidän siitä, kuinka näyttelyn kuvaama merimatka etenee aikajanalla alusta kohti päätöstään. Matkaa havainnollistetaan esimerkiksi pienoismallien, videoiden ja karttojen avulla. Reissu olisi kenties vieläkin suuremman näyttelyn arvoinen.

sevilla_torredeloro_victoria_13


Portugalilainen Fernão de Magalhães kunnostautui sotimalla ympäri maailman meriä synnyinmaansa lipun alla. Hän sai idean uuden merireitin etsimisestä länteen, erityisesti arvokkaiden mausteiden hankkimista varten. Kun Portugalin kuningas ei lämmennyt idealle, tarjosi Magalhães palveluksiaan verivihollisen Espanjan hoville.

sevilla_torredeloro_victoria_03


Espanjan nuori kuningas Kaarle innostui ajatuksesta ja varusti vaaralliselle matkalle viisi laivaa, joiden päämääränä olivat Maustesaaret eli Molukit. Merille lähti museossa esitettyjen tietojen perusteella 245 miestä, joidenkin muiden lähteiden mukaan hieman enemmän. Suurin osa oli espanjalaisia, mutta mukana oli myös yhdeksän muun maan kansalaisia.

sevilla_torredeloro_victoria_04


Magalhãesin löytöretken vaiheista on esitetty hieman vaihtelevia tulkintoja, joista uskottavimmat perustuvat mukana seilanneen italialaisen seikkailijan Antonio Pigafettan päiväkirjaan. Matkaa sävyttivät monenlaiset viivästykset, muonavaraston hupeneminen, retkikunnan sisäiset kapinat sekä keripukin kaltaiset piinalliset sairaudet. Merimiehiä kuoli tai jäi muuten matkan varrelle monesta eri syystä. 

sevilla_torredeloro_victoria_09


Siirrymme kertaamaan historiaa Nao Victoria -aluksen kopioon, joka kelluu suurin piirtein samalla paikalla mistä alkuperäinen laiva lähti reilut viisisataa vuotta sitten kuuluisalle matkalleen. Victoriasta valmistettiin ensimmäinen kopio vuoden 1992 Sevillan maailmannäyttelyä varten. Sillä myös tehtiin vuosina 2004–06 alkuperäistä reittiä seurannut kokonainen maailmanympärimatka. Pääsemme nyt vierailemaan toiseen kopioon, joka valmistui keväällä 2020 maailmanympäripurjehduksen 500-vuotisjuhlia varten. Kopiot on pyritty toteuttamaan alkuperäisten piirustusten mukaan ja niissä on myös käytetty mahdollisimman aitoja rakennusmateriaaleja.

sevilla_torredeloro_victoria_01


Tutkimusmatka eteni Atlantin yli Etelä-Amerikkaan. Retkikunta löysi erinäisistä haasteista huolimatta nykyään Magalhãesinsalmena tunnetun väylän Etelä-Amerikan kärjen ja Tulimaan välistä uudelle merialueelle. Heikoista tuulista turhautunut Magalhães nimesi vastaan tulleen suuren vesistön Tyyneksimereksi. Tässä vaiheessa yksi laivoista oli jo kärsinyt haaksirikon, ja toinen karannut omin lupineen kotimatkalle Eurooppaan. Tyyni valtameri osoittautui suuremmaksi kuin Magalhães osasi kuvitella, joten sen ylittämiseen kului huomattavasti odotettua kauemmin aikaa.  

sevilla_torredeloro_victoria_07


Matka sai dramaattisia käänteitä nykyisin Filippiineihin kuuluvassa saaristossa, jonka alkuperäisasukkaita Magalhães joukkoineen käännytti kristinuskoon. Kaikki heimopäälliköt eivät innostuneet uusista tavoista ja seurasi taistelu, jossa Fernão de Magalhães sai surmansa. Laivasto siirtyi baskikapteeni Juan Sebastián Elcanon komentoon. Miehistö oli tässä vaiheessa huvennut jo niin harvalukuiseksi, että heikkokuntoisin laiva Concepción päätettiin polttaa ja jatkaa reissua kahden aluksen voimin.

sevilla_torredeloro_victoria_06


Elcano saapui monien vaiheiden jälkeen Maustesaarille, jotka tunnetaan nykyisin Indonesiaan kuuluvina Molukkeina. Miehistö sai hankittua vaihtokaupoilla todella arvokkaan lastin neilikkaa, kanelia sekä muita mausteita, minkä jälkeen oli aika palata Espanjaan. Ainakin osa tutkijoista on sitä mieltä, ettei matkan alkuperäisenä tarkoituksena ollut kiertää maapalloa, vaan palata Maustesaarilta tulomatkalla käytettyä reittiä pitkin takaisin.

sevilla_torredeloro_victoria_08


Kahdesta jäljellä olleesta laivasta Trinidadissa oli vuotoja, joten loppumatkalle lähdettiin pelkällä Victorialla. Elcano valitsi länteen päin johtavan reitin, vaikka se sisälsikin portugalilaisten muodostaman vaaran. Näitä merialueita hallinneet portugalilaiset olivat pyrkineet sabotoimaan espanjalaisten matkaa alusta lähtien. Maat olivat jo valmiiksi huonoissa väleissä ja varsinkin Magalhãesin loikkaaminen vihollisleiriin koettiin äärimmäisenä loukkauksena.  

sevilla_torredeloro_victoria_21


Ruoanpuute pakotti Elcanon rantautumaan portugalilaisten hallitsemalle Kap Verdelle, josta laivaan saatiin peitetarinan avulla lastattua hieman syötävää. Portugalilaiset saivat kuitenkin selville mistä retkikunnasta oli todellisuudessa kysymys, minkä seurauksena osa miehistä vangittiin ja loput onnistuivat pakenemaan Victorian kyydissä merelle.

sevilla_torredeloro_victoria_19


Lopulta kolmen vuoden mittaiseksi venynyt seikkailu päättyi kallisarvoisessa maustelastissa takaisin tänne Gualdalquivirin rannalle Sevillaan syyskuussa 1522. Perille asti selvisi kahdeksantoista reissussa pahasti rähjääntynyttä miestä, kuten Juan Sebastián Elcano laivan kapteenina sekä Antonio Pigafetta arvokas matkapäiväkirja kainalossaan. Elcanon tutkimusmatkat jatkuivat Sevillaan paluun jälkeenkin, ja hän menehtyi merellä vain paria vuotta myöhemmin. Elcano oli muuten kotoisin viehättävästä baskikylästä Getariasta, jossa vietimme pari viikkoa keväällä 2016. 

sevilla_torredeloro_victoria_05


Uusi kopiolaiva on varsin kliininen ja siitä puuttuu historiallinen rosoisuus, mutta alusta on silti kiva tutkia hetken aikaa. Kiipeilemme eri kansille ja mietimme, millaista tällaisella laivalla olisi vaikkapa kovassa aavalle merelle iskeneessä myrskyssä. Karakilla purjehtiminen ei ole ollut mikään huviristeily ja kun Victorian alkuperäiseen miehistöön kuului 45 jäsentä, saattoi jossain vaiheessa tuntua ahtaaltakin.

sevilla_torredeloro_victoria_16


Nao Victoria -alus, löytöretkestä kertova näyttely sekä historiallinen Torre del Oro ovat mukavia vierailukohteita Sevillassa. Näitä paikkoja varten ei tarvitse varata kovin paljoa aikaa, mutta tarjolla on tehokkaasti tiivistetty annos merenkulun historiaa.

Jatka lukemista
Advertisement Booking.com

Suosittuja juttuja