Seuraa somessa

Espanja

Flamenco – Sevillan rytmikäs sielu

Julkaistu

-

Jokaisella kaupungilla on oma rytminsä. Monen muun andalusialaisen kaupungin tapaan Sevilla sykkii flamencon tahtiin, sillä onhan se tämän taiteenlajin syntysijoja. Tutustuimme Sevillan flamencomuseoon sekä kävimme katsomassa kaksi esitystä.

Vietimme syksyllä 2022 kolme viikkoa Sevillassa, jolloin kaupunki ehti tulla jo varsin tutuksi. Ihastuin Andalusian pääkaupungin tunnelmaan, ravintolatarjontaan, kauniiseen arkkitehtuuriin, nähtävyyksiin ja kävelyihin Guadalquivir-joen rannalla. Kävin monessa jalkapallo-ottelussa, mutta tutustuimme myös toiseen paikalliseen intohimon kohteeseen. Flamenco on sevillalaisilla verissä. Keskustan aukioilla saattaa toisinaan nähdä turisteja viihdyttäviä tanssijoita, mutta välillä kuppiloiden edustalta kantautuu myös ihan spontaania taputusta ja sielukasta laulua. Aiheeseen voi syventyä tarkemmin vaikkapa flamencomuseossa ja erilaisia tanssiesityksiä järjestetään totta kai ympäri Sevillaa. 


museo_del_baile_flamenco_01

Museo del Baile Flamenco

Sevillan flamencomuseo mainostaa olevansa ainutlaatuinen maailmassa. Sen perustaja Cristina Hoyos on lukuisia kertoja palkittu sevillalainen tanssijalegenda, jonka uran tähtihetkiin kuuluu esiintyminen vuoden 1992 Barcelonan olympialaisten avajaisissa ja päättäjäisissä. Museossa on pysyvän näyttelyn lisäksi myös vaihtuvia näyttelyitä. Näemme aluksi seinälle heijastettuja flamencoesityksiä, joita voi katsella parissa eri huoneessa. Esillä on myös jonkin verran flamencopukuja, mutta kokoelma voisi olla paljon laajempikin. Ylimmässä kerroksessa on aiheeseen liittyviä tauluja, muutamia muita esineitä sekä toimistotiloja.

museo_del_baile_flamenco_02


Musiikista ja tanssista koostuva flamenco syntyi Andalusiassa mahdollisesti 1400-luvulla, mutta koska vanhimmat aiheeseen liittyvät kirjalliset lähteet ovat vasta paljon myöhemmältä ajalta, on flamencon varhaishistoriasta vain vähän varmaa tietoa. Itse haluan uskoa tarinaan flamencon syntymisestä Sevillassa Trianan kaupunginosan romaniyhteisön iltanuotioiden äärellä, mutta tämä lienee vain osa totuutta. Sevillan lisäksi myös ainakin Granada ja Jerez pitävät itseään flamencon kotikaupunkina. Romanien vaikutus flamencon syntyyn oli erittäin suuri, mutta mukaan on tarttunut piirteitä myös kahden muun Etelä-Espanjassa vainotuksi joutuneen kansan, maurien ja juutalaisten, kulttuurista.

museo_del_baile_flamenco_03


Flamenco nousi suureen suosioon 1800-luvun puolivälissä, jolloin sitä esittivät sekä romanit että andalusialaiset. Suosio on vaihdellut eri aikakausina ja nykyään keskustellaan muun muassa siitä, miten turisteille järjestettävät esitykset vaikuttavat flamencon tulevaisuuteen. Flamencoon kuuluu runsaasti erilaisia tyylilajeja, ja yleensä turisteille suunnattu versio onkin vain yksi osa hyvin monisäikeistä flamencokulttuuria. Aidosta ja oikeasta tyylistä riittää mielipiteitä, mutta ainakin turistinäytökset pitävät flamencon tehokkaasti suuren yleisön tietoisuudessa. Flamenco on päässyt Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon ja se on tärkeä osa espanjalaista kulttuuria. 

museo_del_baile_flamenco_04


Siististi toteutettu museo on viihdyttävä kokonaisuus, joka huokuu flamencon henkeä. Toisaalta näyttelyt ovat melko suppeita, emmekä koe mitenkään erityisiä elämyksiä. Meille riittääkin museoon tutustumiseen vain vajaa tunti. Alakerrassa järjestetään kolme tanssiesitystä joka ilta, joten Museo del Baile Flamenco olisi varmasti hyvä paikka myös flamencon katseluun. Emme kuitenkaan yhdistä museovierailua esitykseen, vaan päätämme käydä katsomassa tanssia muualla.

Museo del Baile Flamenco
Calle Manuel Rojas Marcos 3
museodelbaileflamenco.com


casa_flamenco_01

Flamencoesitys – La Casa del Flamenco

Sevillassa on paljon pieniä flamencoteattereita, joissa järjestetään esityksiä päivittäin. Tanssiin voi tutustua myös vapaamuotoisemmassa ympäristössä joissakin baareissa ja muissa illanviettopaikoissa. Vaihtoehtoja on paljon, mutta valitsen lopulta nettiselailun päätteeksi La Casa del Flamencon esityksen, johon on tarjolla myös lastenlippuja. La Casa del Flamenco löytyy Santa Cruzin entisen juutalaiskaupunginosan kujien labyrintista. Seikkailemme kapeilla kujilla hetken, kunnes löydämme onnellisesti perille.


La Casa del Flamencoon kannattaa saapua ajoissa, sillä paikkanumeroita ei ole ja salista saa valita mieleisensä vapaan tuolin. Istuimia on vain parissa rivissä, mutta eturiviin tähtääminen on varmasti hyvä idea. Esiintyjiä saapuu lavalle viisi kappaletta. Tanssijoina toimivat nainen ja mies edustavat molemmat varsin kokenutta kaartia, kuten myös kitaraa soittava herrasmies. Kaksi nuorempaa miestä laulavat ja antavat esitykselle taputuksillaan rytmin. He myös kannustavat tanssijoita ajoittain lähes koomisen laiskoilla ja toisinaan hyvinkin kiihkeillä olé-huudahduksilla.

casa_flamenco_02


Esityksellä on selkeä rakenne. Mies ja nainen tanssivat ensin yhdessä. Tanssia on mielenkiintoista seurata, sillä kaksikko ikään kuin keskustelee toisilleen kastanjettien sekä askelten avulla. Seuraavaksi on vuorossa naisen soolotanssi ja lopuksi on miehen vuoro. Miehen jalat käyvät soolonumeron edetessä yhä vain vauhdikkaampaan tahtiin, kunnes hän jo tanssii kuin viimeistä päivää jonkinlaiseen transsiin vajonneena. Tanssinumeroiden välissä kuullaan kaunista kitaramusiikkia. Valokuvaaminen La Casa del Flamencossa on esityksen aikana kielletty lukuun ottamatta muutamaa viimeistä minuuttia. Sallitun kuvausajan alkamisesta ilmoitetaan selkeästi paikan päällä. 

casa_flamenco_04


Tunnin mittainen hieno esitys muodostuu musiikin ja tanssin saumattomasta liitosta. Kaiken taustalla on rytmi, joka vaihtelee välillä nopeastikin hitaasta tunnelmoinnista lähes hurmiolliseen kiihkeyteen. Vaikkei flamencosta kovin paljoa ymmärtäisikään, on esityksen seuraaminen mukava kokemus. Vahva tunnelataus, tulisuus, ylpeys ja toisaalta myös synkkä kärsimys ja kaiho ovat helposti aistittavissa. Laulu ja tanssi ovat olleet muinaisilla leirinuotioilla keino ilmaista sorrettujen kansojen tunteita.

La Casa del Flamenco
Auditoria Alcántara / Calle Ximénez de Enciso 28
lacasadelflamencosevilla.com


teatro_flamenco_triana_01

Flamencoesitys – Teatro Flamenco Triana

Päätämme käydä katsomassa vielä toisenkin näytöksen, tällä kerralla flamencon mahdollisilla syntysijoilla Trianassa, joka oli vuosisatojen ajan romaniyhteisön asuinaluetta. Teatro Flamenco Trianassa istutaan teatterisalissa ja paikat on numeroitu. Penkkirivejä on kaikkiaan yhdeksän, minkä lisäksi salissa on parvi. Paikkoja ei saanut nettivarausta tehdessä valita ja meille ojennetaan paikan päällä liput kuudennelle riville. Lava ei ole valtavan kaukana, mutta tanssijoiden taidokasta jalkatyöskentelyä ei pysty seuraamaan yhtä hyvin kuin edellisen esityksen eturiviltä. Valokuvaaminen on kielletty koko esityksen ajan, joten esiintyjistä ei jää lainkaan kuvia muistoksi.

teatro_flamenco_triana_02


Esiintyjät ovat nyt nuorehkoja, lukuun ottamatta varttuneempaa kitaristiherraa. Näytöksen rakenne noudattaa tuttua kaavaa, eli nainen ja mies tanssivat ensin yhdessä, sen jälkeen nainen yksikseen ja lopuksi on miehen soolotanssin vuoro. Tanssien välillä kuullaan taas musiikkinumeroita. Esiintyjistä jää parhaiten mieleen illan ainoana laulajana toimiva upeaääninen nainen, Marian Fernández, jonka tulkinnat tuntuvat tulevan syvältä sielusta. Muuten tämä tunnin mittainen esitys vastaa hyvin pitkälti edellistä, enkä osaa sanoa oliko jompikumpi toista laadukkaampi. Flamencoteattereissa riittää niin paljon näytöksiä, että esiintyjät vaihtuvat illasta toiseen. Ainakin asiaan paremmin perehtyneet osaavat arvostaa sitä, että Teatro Flamenco Triana kertoo seuraavien iltojen esiintyjät nettisivuillaan.

Teatro Flamenco Triana
Calle Pureza 76
www.teatroflamencotriana.com


sevilla_viuhkat

Flamencoa muualla Sevillassa

Sevillassa on edellä mainittujen lisäksi runsaasti muitakin flamencoteattereita, minkä lisäksi musiikista ja tanssista pääsee nauttimaan monissa baareissa. Flamencobaarit spontaaneine tansseineen tarjoavatkin luultavasti autenttisimpia kokemuksia, kun taas teattereissa voi istua alas seuraamaan ennalta suunniteltua show’ta. Useissa teattereissa on kaksi tai kolme esitystä joka ilta, joten tarjontaa on todella paljon. Salit ovat usein melko pieniä, koska intiimi tunnelma on oleellinen osa flamencokokemusta. Keräsin alle pienen listan, jossa on osa Sevillan flamencoteattereista. Näistä minulla ei kuitenkaan ole omakohtaista kokemusta.

Baraka Sala Flamenca
Perinteistä flamencoa pienessä ja intiimissä tilassa Trianassa.
Calle Pureza 107
www.barakasalaflamenca.com

El Patio Sevillano

Vuonna 1952 aloittanut Sevillan vanhin flamencoshow härkätaisteluareenan naapurissa.
Paseo Cristóbal Colón 11
elpatiosevillano.com


Tablao Flamenco Los Gallos
Yksi vanhimmista, vuonna 1966 aloittanut flamencoshow.
Plaza de Santa Cruz 11
www.tablaolosgallos.com
 
Tablao Flamenco Las Setas

Flamencoa, tapaksia ja sherryä Setas de Sevilla -kompleksissa.
Plaza de la Encarnación, Pasaje de Las Setas
tablaoflamencolassetas.com


Casa de la Memoria
Palkittuja esiintyjiä kauniissa rakennuksessa lähellä Setas de Sevillaa.
Calle Cuna 6
casadelamemoria.es

Teatro Flamenco Sevilla
Laadukasta flamencoa suurehkossa teatterissa.
Calle Cuna 15
teatroflamencosevilla.com

Flamenco Andalusi

Flamencoa härkätaisteluareenan lähellä pienessä ja hieman ahtaassa salissa.
Calle Arenal 3
tablaoflamencoandalusi.com

La Cantaora

Flamencoa kahdesti illassa, myös ruokailumahdollisuus.
Calle Albareda 22
flamencolacantaora.com


Tablao Flamenco en Sevilla
Tunnin mittaisia esityksiä kahdesti illassa lähellä katedraalia.
Calle Francos 33
www.tablaoflamenco.net


Tablao Flamenco Álvarez Quintero
Edellisen tavoin tunnin mittaisia esityksiä kahdesti illassa lähellä katedraalia.
Calle Álvarez Quintero 48
www.tablaoalvarezquintero.com

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
2 kommenttia

1 kommentti

  1. Täytyy myöntää, että enpä tunne flamencon historiaa, enkä käytännössä tiedä siitä mitään. Voisi silti olla kiintoisaa seurata esitystä. Kiva, että ensimmäisessä sai kuvata lopuksi. Sen ymmärtää, että koko ajan kuvia ei voi ottaa.

    • Mika / Lähtöportti

      14.7.2024 at 12:38

      Esitysten seuraaminen oli tosi mielenkiintoista taitavien esiintyjien ansiosta sekä tutustumisena paikalliseen kulttuuriin. Minusta tuo muutaman minuutin kuvausaika esityksen lopussa on erinomainen ratkaisu, koska jatkuva kuvaaminen olisi häiritsevää, mutta on sääli jos ei saa ottaa ollenkaan kuvia muistoksi.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Espanja

Teneriffan patikkaretket: Bosque de Los Enigmas

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Teneriffan pohjoisosasta löytyvä Anagan niemimaa houkuttelee luontomatkailijoita rehevillä laakeripuumetsillä ja vuoristoisilla maisemilla. Teimme Anagassa noin viiden kilometrin mittaisen kävelykierroksen metsien siimeksessä. 

Anagan maaseutupuistoksi nimetty niemimaa on vehreää luonnonsuojelualuetta, jossa riittää retkivaihtoehtoja moneen makuun. Tarjolla olisi muun muassa polkuja, jotka kulkevat vuorten ja rannikon pikkukylien välillä. Näillä reiteillä saisi ihailla komeita maisemia niin merelle kuin vuorillekin päin, mutta useimmat polut haastavat kulkijaa korkeuseroilla ja kivikkoisella alustalla. Meidän kolmen sukupolven ryhmällemme kelpaisi mieluiten suhteellisen helppo rengasreitti, jota ryhdyn etsimään Tenerife ON -sivustolta. Toiveita tuntuisi vastaavan parhaiten polku nimeltä Bosque de Los Enigmas eli Arvoitusten metsä.

teneriffa_anaga_08


Ajelemme Anagaan La Lagunan kaupungin ohitse. Tie kääntyy pari pikkukylää ohitettuamme mutkikkaaseen ylämäkeen, jolloin asutus loppuu ja saavumme rehevän metsän keskelle. Etenemme pari kilometriä autojonon jatkona, kunnes liikenne pysähtyy kokonaan. Alamme pian ymmärtää, että kyseessä on jono päämääränämme olevalle Cruz del Carmenin parkkipaikalle. Tilanne alkaa vaikuttaa jo epätoivoiselta, mutta olemme sisukkaita ja saamme reilun puolen tunnin odottelun jälkeen automme pysäköityä. Heti parkkipaikan laidalla odottaa Cruz del Carmenin näköalapaikka, jolta voi ihailla La Lagunan kaupungin ylitse avautuvaa maisemaa Teide-vuorelle päin.

teneriffa_anaga_04


Suunnistamme näköalapaikalta maantien toiselle puolelle, josta Bosque de Los Enigmas -polku alkaa. Kierros on vajaan viiden kilometrin mittainen ja se sisältää osia merkityistä reiteistä PR-TF 11 El Batán–Punta del Hidalgo sekä PR-TF 12 Bajamar. Ohitamme Cruz del Carmenin ravintolan ja pääsemme polulle, jolla tulee pian vastaan opastaulu.

teneriffa_anaga_07


Lähdemme tekemään kierrosta myötäpäivään. Alkumatka on lähes pelkkää alamäkeä, kun reitti laskeutuu autotien lähistölle ja kääntyy sitten syvemmälle metsään. Puiden oksat ovat taipuneet hauskasti polun yläpuolelle ja muodostavat eräänlaisen lehtikatoksen.

teneriffa_anaga_06


On mukavaa kävellä rauhallisesti ja nauttia aurinkoisesta säästä. Joillakin oksilla kasvaa naavaa ja maa on paikoitellen punertavaa. Metsässä ei ainakaan näin vuodenvaihteessa kuki oikeastaan mikään. Eläinkohtaamisemme rajoittuvat pariin pikkulintuun.

teneriffa_anaga_09


Retki vie meidät Anagan laakeripuumetsien keskelle. Subtrooppiset laakeripuu- eli laurisilva-metsät ovat tulleet meille tutuiksi monilla Madeiralla tehdyillä luontoretkillä ja näimme niitä Azoreillakin. Laakeripuumetsät olivat esihistoriallisella ajalla yleisiä koko Välimeren alueella, mutta ne ovat nykyään kadonneet muualta kuin näiltä muutamilta Atlantin saarilta.

teneriffa_anaga_05


Reitti kulkee suurimmaksi osaksi leveää ja tasapohjaista polkua pitkin. Eteneminen on näin ollen hyvin helppoa, mutta varsinkin pitkien suorien kohdalla maisemallisesti hieman yksitoikkoista.

teneriffa_anaga_12


Retken luonne muuttuu saapuessamme pitkään ylämäkeen, joka mutkittelee jyrkällä rinteellä. Päivän rankin nousu johtaa meidät autotien varteen ja komealle Zapatan näköalapaikalle, jossa syömme repussa kulkeneet eväät.

teneriffa_anaga_11


Aurinko porottaa kuumasti näköalapaikalle, joka on suurin piirtein kävelykierroksen puolivälissä. Ohi kulkeva tie on kovin hiljainen, ja vaikka näköalapaikan parkkipaikalla ei ole montaa paikkaa, mahtuisi tänne silti pysäköimään vaikka heti. Tämä olisi ollut hyvä tieto ennen omaa retkeämme, jonka ainoa ikävä osuus oli vapaan parkkipaikan odottaminen Cruz del Carmenissa.

teneriffa_anaga_13


Zapatan näköalapaikalta on hyvin samankaltainen maisema kuin Cruz del Carmenistakin, eli pääosassa on Teide-vuori. Toisaalta täältä näkyy myös vehreitä kukkuloita ja komeita metsiä sekä taustalla kimalteleva valtameri.

teneriffa_anaga_10


Palaamme pienen pätkän maantien vartta takaisin päin, kunnes polku kääntyy taas metsään. Laskeudumme hetken jyrkästi alaspäin, minkä jälkeen matka jatkuu sujuvasti. Ylitämme vielä kertaalleen maantien, minkä jälkeen taivallamme leveää polkua pitkin.

teneriffa_anaga_16


Loppumatkalla on pitkiä loivia ylämäkiä sekä hieman porrastettuja jyrkempiäkin nousuja. Reitti ei ole erityisen raskas, joten saamme tehdä kaipaamamme leppoisan metsäretken.

teneriffa_anaga_14


Reitin loppuvaiheessa on jälleen paljon runsasta kasvillisuutta, jolloin polku kulkee taas eräänlaisessa puiden muodostamassa tunnelissa. Rehevyyden ainoana huonona puolena ovat suppeat maisemat, sillä puiden takaa näkyisi luultavasti kauas merelle saakka.

teneriffa25_anaga_02


Saavumme takaisin Cruz del Carmeniin ja käymme vielä retken lopuksi Mirador de Los Enigmas -näköalapaikalla, joka on jonkinlaisen rakennuksen katolla. Täältä aukeaa ehkä koko päivän upein näkymä alas merelle päin vehreiden vuorten ja kukkuloiden ylitse.

teneriffa_anaga_17

  
Bosque de Los Enigmas tarjosi meille mukavan metsäretken, jonka aikana nautimme Anagan maaseutupuiston vehreästä luonnosta. Maisemallisesti reitillä ei ollut mitään kovin ihmeellistä, koska matkaa taitettiin käytännössä koko ajan metsän siimeksessä. Retken kolmesta näköalapaikasta kaksi sijaitsee aivan lähtöpaikan tuntumassa ja kolmaskin autotien varrella.

teneriffa_anaga_15


Metsäretki oli meille joka tapauksessa mieluisa kokemus, joka toi sopivasti vaihtelua Teneriffan-matkan ohjelmaan. Jos vielä joskus palaan Teneriffalle, haluaisin tutustua Anagaan laajemmin. Niemimaan autoteitä tuli ajettua vasta todella vähän ja toiveena olisi päästä myös niille maisemiltaan näyttävämmille patikkapoluille. 

Lue myös koko matkastamme kertova juttu Teneriffan lomaviikon 10 elämystä.

Jatka lukemista

Espanja

Teneriffan patikkaretket: Roques de García

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Teiden kansallispuisto on varmasti Teneriffan tunnetuin luontokohde. Espanjan korkeimman vuoren ympärille levittäytyvissä laavamaisemissa risteilee paljon retkeilypolkuja, joista me valitsimme Roques de Garcían reitin.

Jo automatka Teneriffan rannikolta saaren keskiosiin on elämys, sillä mutkikas tie nousee kilometri toisensa jälkeen yhä korkeammalle. Lähdemme matkaan pohjoisesta, jolloin tie kulkee La Orotavan kaupungin halki. Asutus vaihtuu vähitellen havumetsiin ja auton lämpömittarin lukemat laskevat tasaiseen tahtiin. Rannikon ikuinen kesä vaihtuu samalla varsin syksyisiin näkymiin.

teneriffa_teide_04


Pysähdymme Mirador de Mataznos -nimiselle näköalapaikalle katselemaan maisemaa kauas meren suuntaan. Mutkaiset tiet johtavat yhä ylemmäs ja tien varrella alkaa näkyä lunta. Runsas lumisade oli sulkenut Teiden tiet vain paria viikkoa aiemmin, mutta ajaminen on nyt uudenvuodenpäivänä taas onneksi turvallista. Pyhäpäivä on houkutellut vuoristoon myös paljon paikallisia, jotka ovat lähteneet liukurimäkeen lumen peittämille rinteille. Autojono ainoaa tietä pitkin etenee hitaasti ja pysähtyy parin ravintolan kohdalla kokonaan.

teneriffa_teide_18


Kävimme näissä maisemissa kymmentä vuotta aiemmin, jolloin nousimme Teiden huipun tuntumaan köysiradalla. Tuosta retkestä voi lukea jutustani Teneriffan mahtava Teide. Nyt aikomuksenamme ei ole nousta noin ylös, vaan keskittyä maisemien ihailuun alempana ja tehdä kävelyretki Roques de Garcían kalliomuodostelmien ympärillä. Laavamaisemissa kiemurteleva maantie kääntyy köysirata-aseman ohittamisen jälkeen parin kilometrin mittaiselle suoralle, jonka varrella näkyy etsimämme parkkipaikka.

teneriffa_teide_16


Vaikka pysäköintialue löytyykin helposti, osoittautuu vapaan parkkiruudun metsästäminen hankalaksi. Teneriffa kärsii muutenkin yliturismista, ja uudenvuodenpäivä vaikuttaa ainakin täällä tavallista suositummalta retkiajankohdalta. Paikkoja vapautuu silloin tällöin, mutta on vaikea arvata missä päin aluetta onni olisi myötä. Käytössä on varsinaisen Roques de Garcían parkkipaikan lisäksi tien toisella puolella oleva Cañada Blanca -vierailukeskuksen parkkialue sekä Parador de Cañadas del Teide -hotellille johtavan tien ahdas reuna. Saan lopulta reilun puolen tunnin kiertelyn ja odottelun jälkeen auton pysäköityä, joten pääsemme jaloittelemaan upeisiin maisemiin.

teneriffa_teide_19


Roques de García on erikoinen monista eri materiaalikerroksista koostunut kalliomuodostelma. Paikalla oli joskus muinoin kaksi eri kalderaa toisistaan erottanut seinämä, jonka eroosio on vuosituhansien saatossa kuluttanut nykyiseen muotoonsa. Roques de García on Teiden huipulle vievän köysiradan ohella kansallispuiston suosituin nähtävyys.

teneriffa_teide_15


Katselemme aluksi laaksomaisemaa La Ruletan näköalapaikalta Roques de Garcían kalliomuodostelmien vierestä. Laavan peittämä laaksomaisema on karuudessaan vaikuttava. Koko laaja alue on muodostunut tulivuoren muinaisessa räjähdyspurkauksessa. Teide luokitellaan edelleen aktiiviseksi, ja sen edellinen purkaus on marraskuulta 1909.

teneriffa_teide_09


Unescon maailmanperintöluetteloonkin kuuluvassa Teiden kansallispuistossa on paljon erilaisia patikointireittejä. Kolmen sukupolven joukkomme ei kaipaa erityisen pitkää tai raskasta luontoretkeä, mutta jonkinlainen jaloittelu sopisi ohjelmaan hyvin. Tutkin vaihtoehtoja Tenerife ON -sivustolta ja kiinnostuin Roques de Garcían ympäri kulkevasta noin 3,5 kilometrin mittaisesta rengasreitistä. Polku on määritelty helpoksi, mutta korkeuseroa on silti reilut kaksisataa metriä.

teneriffa_teide_17


Lähdemme polulle La Ruletan näköalapaikalta, jolloin kalliomuodostelmat jäävät vasemmalle puolelle ja Teide kohoaa uljaana edessämme. Reitin ensimmäinen kilometri on tasaista ja esteetöntä polkua, joka sopii varmasti kaikille. Jos koko kierrokselle lähteminen siis epäilyttää, voi aivan hyvin kävellä ensin helpon alkuosan, katsoa millaista maastoa on sen jälkeen edessä, ja kääntyä halutessaan samaa tasaista polkua pitkin takaisin.

teneriffa_teide_14


Teide näyttää täältä eteläpuolelta katsottuna erilaiselta kuin automatkalla tutuksi tullut vuoren luminen pohjoisrinne. Sääkin on kirkastunut mukavan aurinkoiseksi. Lämpötila on vain hieman kymmenen asteen yläpuolella, mutta aurinko porottaa niin että kävellessä pärjää hyvin ilman takkia. Olemme täällä tasangolla yli kaksi kilometriä merenpinnan yläpuolella, kun taas Teiden huippu kohoaa peräti 3718 metrin korkeuteen.

teneriffa_teide_13


Nautin siitä, kuinka kalliomuodostelmat näyttävät matkan edetessä koko ajan hieman erilaisilta. Kummallisenmuotoinen rivistö jatkuu yllättävän kauas ja siihen näyttää kuuluvan monenlaisia kivilajeja. Laavamaisemaa täplittää matala aluskasvillisuus, johon kuuluu melko kuivilta näyttäviä pensaita. Saamme ihailla näkymiä rauhassa, sillä vaikka täpötäyden parkkipaikan lähistöllä olikin paljon ihmisiä, ei kovin moni ole lähtenyt tälle kävelyreitille.

teneriffa_teide_11


Reitti muuttuu esteettömän kilometrin jälkeen vaikeakulkuisemmaksi. Helppo osuus päättyy kalliomuodostelmien pohjoispäähän, josta aukeaa hieno näkymä alas laaksoon.

teneriffa_teide_12


Kalliot näyttävät toinen toistaan erikoisemmilta. Itselleni jää mieleen esimerkiksi kuvassa oikealla näkyvä kallio, joka muistuttaa kovasti taikurinhattua.

teneriffa25_teide_01


Edessä on pitkä laskeutuminen alas laakson pohjalle. Polulla on yhä myös helppokulkuisia pätkiä, mutta taipaleeseen kuuluu kivikkoisia paikkoja, joissa kannattaa asetella askeleensa tarkasti.

teneriffa_teide_10


Kalliomuodostelmat näyttävät tältä puolelta taas hieman erilaisilta. Välillä kannattaa myös kääntyä katsomaan takaisin tulosuuntaan. Keskellä kuvaa harjanteen päällä pienenä pisteenä näkyvä ihminen antaa hieman mittakaavaa kallioiden koolle.

teneriffa_teide_07


Saavutamme laakson pohjan, jota pitkin taival etenee taas nopeammin. Edessämme kohoaa nimellä La Catedral tunnettu kallio. Se on kieltämättä helppo kuvitella katedraaliksi, koska kallioseinät nousevat tasamaalta suoraan kohti korkeuksia.

teneriffa_teide_06


Edessä on vielä reitin rankin osuus eli nousu takaisin lähtöpisteeseen La Ruletan näköalapaikalle. Polku on kivikkoinen ja polvea joutuu välillä nostamaan korkeammalle kuin perusportaissa. Jalka saattaa myös lähteä hieman luistamaan irtokivien peittämällä alustalla. Nousun aikana voi huomata ohuen ilmanalan vaikutuksen hengitykseen. Nousu onnistuu silti yllättävänkin kevyesti, kun etenen rauhallista tahtia ja pysähdyn pari kertaa ottamaan valokuvia.

teneriffa_teide_20


Maisemiltaan ainutlaatuinen Roques de Garcían patikkapolku on itselleni hieno elämys, josta nautin todella paljon. Käväisemme lopuksi vierailijakeskuksessa, jonka kahvilan toteamme aivan liian täydeksi. Vessojen käyttämisestä peritään yksi euro, mutta sen maksaa muiden vaihtoehtojen puuttuessa mielellään.

teneriffa_teide_05


Nousemme autoon ja pysähdymme vielä paluumatkalla muutamille näköalapaikoille, kuten yllä olevan kuvan Mirador El Tabonal Negrolle. Näköalapaikat eivät tarjoa enää aiempien kokemusten jälkeen kovin paljoa uutta, vaikka onkin kiinnostavaa ihailla tulivuorimaisemia aina hieman erilaisista kulmista. Lopulta tie alkaa viettää alamäkeen ja poistumme sumuisten pilvien halki Teiden mystisistä maisemista kohti Teneriffan rannikkoa.

Lue myös koko matkastamme kertova juttu Teneriffan lomaviikon 10 elämystä.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja