Espanja
Huiman kaunis Ronda
Yksi Andalusian suosituimmista turistikohteista on Ronda. Jyrkänteen reunalle rakennetun kaupungin vetonaulana ovat dramaattiset maisemat.
Rondaan on vajaan puolentoista tunnin ajomatka majapaikastamme Calahondasta. Käännymme Marbellan ohitettuamme sisämaahan päin johtavalle tielle. Yli neljänkymmenen kilometrin mittainen mutkikas osuus johtaa meitä koko ajan korkeammalle vuoristoon. Rattia saa käännellä vähintäänkin riittävästi, mutta tie on silti sujuvasti ajettava ja kaarteet suhteellisen loivia. Vehreät kukkulat ja havumetsä vaihtuvat jossain vaiheessa kuivempaan seutuun, jota sävyttävät jylhät valkeat kalliot.

Tie kaartelee välillä jyrkänteen reunalla, mutta Madeiran teihin verrattuna tämä on lasten leikkiä. Viimein eteemme ilmestyy kukkulallaan ylväästi kohoava Rondan valkea kaupunki. Olen valinnut navigaattoriin valmiiksi parkkipaikan Plaza Duquesa de Parcentin vierestä. Aukio sijaitsee vanhan kaupunginosan laidalla niin, ettei sinne päästäkseen tarvitse kierrellä ahtailla kaduilla. Jätämme auton auringonpaisteeseen ja lähdemme tutustumaan Rondaan.

Pieni vanhakaupunki on lokakuisena torstaina hiljainen. Valkeiden talojen reunustamille kujille kaikuu vain kärryjä vetävän hevosen kavioiden kopinaa. Ohitamme pari pientä aukiota ja muutaman kuvauksellisen sisäpihan.

Pysähdymme Plaza de Maria Auxiliadoran puiden varjoon ihailemaan laaksomaisemaa. Päivä on lämmin, joten oksia kevyesti heiluttava tuuli tuntuu mukavalta iholla.

Rondan maamerkki on Puente Nuevo -niminen silta, joka on lähestulkoon ainoa kulkuväylä vanhankaupungin ja Rondan uudenaikaisen osan välillä. Tällä 1700-luvulla rakennetulla Uudella sillalla on korkeutta noin sata metriä. Pysähdymme ihmettelemään El Tajo -rotkoa, joka jakaa kaupungin kirjaimellisesti kahtia.

Kuten monessa muussakin Andalusian kaupungissa, myös täällä kaikuu korviin espanjalaisen musiikin säveliä. Ohitamme taitavan kitaristin, joka ilahtuu lasten lahjoittamista kolikoista.

Kierrämme jyrkänteen reunaa seurailevaa kävelytietä pitkin puistoon, josta löytyy suosittu näköalapaikka Mirador de Ronda. Näkymä on kaunis, mutta niin se on miltä tahansa Rondan reunalta nähtynä. Jäämme hetkeksi kuuntelemaan katoksen alla harppua soittavaa naista, kunnes suunnistamme lähimmälle terassille sammuttamaan janoamme.

Saavumme Rondan härkätaisteluareenan reunalle. Tämä brutaali perinne ei herätä meissä minkäänlaista mielenkiintoa, vaikka Ronda onkin maan merkittävimpiä härkätaistelukaupunkeja. Perheemme pienin huomaa aukion laidalla odottavat hevoskärryt. Tytär olisi halunnut jo Mijasin kylässä aasin kyytiin, mutta eläimet näyttivät niin surkeilta, ettemme halunneet tukea epäilyttävältä näyttänyttä toimintaa. En ole asiantuntija, mutta Rondan hevonen näyttää omaan silmääni hyvin hoidetulta. 25 euron hinta kolmelta aikuiselta ja kahdelta lapselta ei kuulosta mahdottomalta, joten nousemme kyytiin.

Näemme puolisen tuntia kestävän kierroksen aikana vanhankaupungin oleellisimmat osat. Hevosmies puhuu hieman ujosti englantia, mutta kertoo silti lyhyesti ohittamistamme rakennuksista. Meille selviää, että Rondasta löytyy ainakin kymmenkunta erilaista museota. Hevoskärryajelu on mukavaa ajanvietettä ja vie hieman mielikuvitusta käyttämällä menneeseen aikaan. Monet kujat ovat niin kapeita, että kärryt mahtuvat juuri ja juuri kiviseinien väliin. Emme anna kärryajelun turistisuuden tai liikenneruuhkaan pysähtymisen pilata kokemusta.

Kävelemme takaisin sillalle, jonne pysähdymme vielä kerran katselemaan maisemia. Huomaamme kauempana pienen Puente Viejon, vanhan sillan, joka ylittää rotkon melko kapeasta kohdasta.

Tiedämme ravintolalounaiden vievän tältä porukalta kauan, joten turvaudumme tällä kertaa espanjalaisia voileipiä eli bocadilloja mainostavaan puotiin. Työntekijä täyttää leivät toiveidemme mukaan. Serranon kinkku loppuu kesken, mutta sitä saa nopeasti lisää naapurin lihakaupasta. Katselemme odotellessamme myynnissä olevia paikallisia elintarvikkeita.

Syömme eväämme Plaza Duquesa de Parcentin puistossa, jonka laidalla kohoavat niin Santa María la Mayorin kirkko kuin kaupungintalokin.

Ronda on pienen kokonsa ansiosta ihanteellinen kohde kiireettömälle retkelle. Kaupungissa käy toki paljon turisteja, mutta tunnelma oli ainakin käyntimme aikana varsin leppoisa. Syvä rotko on näkemisen arvoinen ja kaupunkiin johtava tie tarjoaa erinomaisen johdatuksen Andalusian sisämaan komeisiin maisemiin. Jatkoimme omaa retkeämme vielä Júzcarin vuoristokylään, jonka smurffit ovat nostaneet maailmanmaineeseen. Lue lisää postauksestani Tosielämän smurffikylä Júzcar.
Espanja
Majesteettinen Almudenan katedraali Madridissa
Vierailimme viime vuodenvaihteen Madridin-matkalla Almudenan katedraalissa, joka kuuluu kaupungin tärkeimpiin maamerkkeihin. Pitkään ja hartaasti rakennettu kirkko valmistui vasta vuonna 1993, ja sen kattotasanteelta on hienot näkymät ympäristöön.
Tutustumme jo matkan alkuvaiheessa melko perusteellisesti Madridin kuninkaalliseen palatsiin, josta julkaisin oman juttunsa jo aiemmin. Palatsista on helppo siirtyä aivan naapurissa sijaitsevaan katedraaliin, joka on omistettu Madridin suojeluspyhimykselle Almudenan neitsyelle. Kirkkosalissa saa vierailla ilmaiseksi, mutta meitä kiinnostaa erityisesti kattotasanteen näköalapaikka. Sinne päästäkseen täytyy ostaa pääsylippu, jonka hinta on tätä kirjoittaessani noussut vierailumme jälkeen 8 euroon. Alennusryhmien liput maksavat edelleen 5 euroa.

Ostamme liput kuninkaallisen palatsin puoleiselta ovelta, jolle ei ole joulukuun viimeisenä tiistai-iltapäivänä jonoa. Lipun hintaan kuuluu näköalapaikan lisäksi katedraalin museo, jonka sisällä valokuvaaminen on kielletty. Olemme hetkeä aiemmin kolunneet läpi kuninkaallisen palatsin huoneita, joten emme jaksa tässä vaiheessa päivää perehtyä tämän museon uskonnollisiin esineisiin erityisen tarkasti. Parhaiten mieleen jäävät piispojen käyttämät seremoniavaatteet, joiden lisäksi näytteillä on esimerkiksi veistoksia, astioita sekä asiakirjoja. Suuntaamme melko pian portaikkoon, jota pitkin pääsemme näköalapaikalle ihailemaan Madridia.

Nautin maisemasta esimerkiksi etelään päin. Etualalla näkyvä tähtikuvio sijaitsee arabikulttuuria kunnioittavassa emiiri Mohamed I:n puistossa, jossa on säilynyt pätkä muinaista islamilaista kaupunginmuuria. Taustalla häämöttävät muun muassa Pyhän Franciscus Suuren kuninkaallisen basilikan tornit. Ilmassa on auringonpaisteesta huolimatta jonkin verran utuisuutta.

Näköalatasannetta koristavat apostolien patsaat. Kuvassa kaupunkia tähystää pyhiinvaeltajan vaatteisiin puettu apostoli Jaakob. Hänet tunnetaan täällä Espanjassa nimellä Santiago, ja moni on varmasti kuullut apostolin haudalle Santiago de Compostelaan johtavasta pyhiinvaellusreitistä.

Katolta on hyvät näkymät eri suuntiin. Katedraalin omat tornit peittävät maisemaa kuninkaalliselle palatsille, mutta tuonnekin päin voi katsella esteettömästi hieman alempana sijaitsevalta parvekkeelta. Katedraali haluttiin sovittaa mahdollisimman saumattomasti samaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen palatsin kanssa, minkä vuoksi se on rakennettu hieman poikkeuksellisesti pohjois-eteläsuuntaan. Useimmiten katolisten kirkkojen alttari osoittaa itään päin.

Tätä kirkkoa rakennettiin pitkään ja hartaasti. Ensimmäisten suunnitelmien jalostuminen toteutuksen tasolle vei useamman vuosisadan, kunnes kuningas Alfonso XII määräsi työmiesten hihat heilumaan vuonna 1883. Matkan varrelle osuneet taloudelliset haasteet sekä esimerkiksi verinen sisällissota jarruttivat projektia, jonka päätteeksi paavi Johannes Paavali II pääsi vihkimään katedraalin käyttöön vasta kesällä 1993. Arkkitehdit ehtivät vuosikymmenten varrella vaihtua, ja niinpä ulkoa päin uusklassisen kirkon tyyli edustaakin sisätiloissa uusgoottilaisuutta.

Vaaleasävyinen kirkkosali on kaunis ja kooltaan vaikuttava. Istahdamme joksikin aikaa penkille lepäämään ja katselemaan erilaisia yksityiskohtia. Kuoriosaa koristaa puinen piispanistuin. Kiinnitämme huomiota myös värikkäisiin maalauksiin, joissa on yllättävänkin modernia ilmettä.

Muiden kirkkovieraiden toiminnasta päätellen katedraalin tärkein alttari löytyy sivulaivasta. Almudenan neitsyelle omistetun alttarin luo kiemurtelee huomattavan pitkä jono. Alttarilla käyminen nimenomaan näin joulunaikaan on paikallinen perinne, jolla halutaan osoittaa kunnioitusta Madridin suojeluspyhimykselle.

Kiertelemme vielä katselemassa katedraalin hienoja sivukappeleita ja erilaisia patsaita. Kuvassa näkyy Santa María de la Cabeza, jonka puoliso San Isidro Labrador on Almudenan neitsyen ohella Madridin toinen suojeluspyhimys.

Katedraalia on mukava ihailla kaikessa rauhassa. Uusgoottilaiset holvikaaret ja massiiviset pylväät luovat kirkon päälaivaan majesteettista tunnelmaa. Taustalla näkyvät kookkaat urut. Suunnistamme vähitellen kohti ulko-ovea, joten vaikuttavaksi mainittu krypta jää meiltä tällä vierailulla näkemättä.

Huomaamme poistuessamme katedraalin oveen tehdyt taidokkaat veistokset. Kuningas Juan Carlos I:n ja kuningatar Sofían hahmot ovat helposti tunnistettavia. Heidän poikansa, Espanjan nykyinen kuningas Felipe VI, vihittiin morsiamensa Letizian kanssa avioliittoon tässä katedraalissa toukokuussa 2004.

Seimiasetelmat kuuluvat oleellisesti espanjalaiseen jouluun. Niitä on nähtävillä ympäri kaupunkia, ja totta kai myös katedraalilla on omansa sekä sisätiloissa että oven ulkopuolella ohikulkijoiden nähtävänä. Kun seimetkin on nähty, voimme jatkaa hyvillä mielin kierrostamme kohti seuraavia nähtävyyksiä.
Lisätietoa löytyy katedraalin omilta nettisivuilta.
Lue myös koko matkasta kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.
Espanja
Kuninkaallisten kokoelmien galleria Madridissa
Vuonna 2023 avattu Galería de las Colecciones Reales on mielenkiintoinen lisäys Madridin museoiden joukkoon. Kuninkaallisen palatsin vieressä sijaitsevissa moderneissa tiloissa voi tutustua Espanjan mahtipontiseen historiaan taiteen ja erilaisten arvoesineiden kautta.
Madrid on museoiden ystäville antoisa kaupunki, joka tunnetaan erityisesti Pradon, Reina Sofían ja Thyssen-Bornemiszan taideaarteista. Kesäkuussa 2023 avautunut Galería de las Colecciones Reales tuo kaupungin tarjontaan mielenkiintoisen lisän esittelemällä nimensä mukaisesti Espanjan kuningashuoneen omistamia arvoesineitä.

Kuulen tästä museosta ensi kertaa, kun olen hankkimassa pääsylippuja kuninkaalliseen palatsiin. Tarjolla on yhdistelmälippu, jolla pääsee palatsin lisäksi tutustumaan myös Galería de las Colecciones Realesiin. Tarjous on hyvä, sillä palatsilipun päälle tulee tämän hetken hinnoilla vain kuusi euroa lisää hintaa. Galería de las Colecciones Reales sijaitsee aivan palatsin naapurissa ja museolippu on voimassa viikon verran palatsivierailun ajankohdasta eteen tai taakse päin.

Astumme sisään Almudenan katedraalin vieressä olevasta ovesta. Galería de las Colecciones Realesin tiloissa on ainakin oman vierailumme aikaan miellyttävän väljää, mikä tuntuu tervetulleelta vaihtelulta kuninkaallisen palatsin ja Pradon pienten ruuhkien jälkeen.

Museon rakenne on hyvin selkeä. Ylin kolmesta näyttelykerroksesta keskittyy Habsburgien aikaan, joka ajoittuu Espanjan historiassa vuosiin 1516–1700. Tähän kerrokseen kuuluu myös huone, jossa pyörivä videoesitys kertoo tehokkaan tiivistetysti kuninkaallisen palatsin sekä sen ympärille kasvaneen Madridin kaupungin historiasta. Ikkunan takaa voi katsella museon rakentamisen yhteydessä löytyneitä maurien rakentaman muurin jäänteitä.

Museosta löytyy paljon arvokkaita seinävaatteita, tauluja ja erilaisia historiallisia esineitä. Kookkaimpia ovat kuninkaallisten käyttämät vaunut. Kuvassa näkyvät mustat vaunut ovat peräisin 1670-luvulta, jolloin niillä ajeli Espanjan sijaishallitsijana toiminut kuningatar Maria Anna.

Viimeinen Habsburg-sukuinen Espanjan kuningas oli Maria Annan poika Kaarle II, joka kuoli lapsettomana marraskuussa 1700. Syttyi lähes maailmansodan mittoihin levinnyt pitkä perimyssota, jonka päätteeksi kruunun sai kuin saikin Kaarle II -vainaan suosikki Filip V. Filip V oli Ranskan Aurinkokuninkaan Ludvig XIV:n pojanpoika ja hänestä tuli Espanjan ensimmäinen Bourbon-sukuinen hallitsija, mutta tiukat rauhanehdot estivät Espanjan ja Ranskan yhteisen imperiumin.

Museon keskimmäinen kerros keskittyy Bourbonien valtakauteen, josta jatketaan kohti nykypäivää ja kerrotaan hieman kokoelmaa ylläpitävän Patrimonio Nacionalin tekemästä työstä. Näyttely esittelee arvoesineiden kautta eri aikakausien hallitsijoiden henkilökohtaista makua ja Espanjan kuningashuoneen historiaa. Itseäni kiinnostavat esimerkiksi vanhat koristeelliset kellot.

Galería de las Colecciones Realesin suunnitteluvaiheessa syntyi jonkinlaista kiistaa siitä, pitäisikö joitakin maalauksia siirtää perinteikkäästä Pradosta tähän uuteen museoon. Riidat saatiin sovittua, ja nytkin Galería de las Colecciones Realesissa on muutama Pradosta lainattu teos. Matkaohjelmaamme on kuulunut jonkin verran taidetta, joten on mukavaa ihailla vielä näin reissun lopuksi muutamia maalauksia. Omaan mieleeni ovat esimerkiksi yllä näkyvät Luis Paret y Alcázarin taulut. Museossa tulee vastaan useampia Francisco de Goyan teoksia ja vaikutun arvostetun mestarin monipuolisuudesta viimeistään hänen suunnittelemiensa gobeliinien äärellä.

Alimmassa kerroksessa on vaihtuvia näyttelyitä. Oman vierailumme aikaan esillä on kuningatar Victoria Eugenialle omistettu näyttely, joka jatkuu 5.4.2026 asti. Näyttelyssä käydään läpi Victoria Eugenian lapsuutta Englannin hovissa, henkilökohtaisia mielenkiinnon kohteita, avioliittoa Espanjan Alfonso XIII:n kanssa sekä merkitystä Espanjan kuningattaren roolin uudistajana. Victoria Eugenia vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoiselta hahmolta, mutta emme rehellisesti sanottuna jaksa enää tässä vaiheessa keskittyä museon yksityiskohtiin.

Myös toinen tällä hetkellä esillä oleva vaihtuva näyttely jatkuu 5.4.2026 saakka. Pieni näyttely esittelee kuningashuoneen lasten leluja eri aikakausilta, joten aihe on varsin kiehtova.

Galería de las Colecciones Reales on mielestäni hyvä kokonaisuus. Museo tarjoaa paljon nähtävää, muttei kuitenkaan ole läkähdyttävän laaja. Meiltä kuluu avarissa tiloissa vajaat kaksi ja puoli tuntia, joiden aikana ehdimme tutustua pysyviin näyttelyihin hyvin. Kuten mainittua, vaihtuvat näyttelyt tuli kuitenkin käveltyä läpi hyvin pikaisesti.

En laskisi Galería de las Colecciones Realesia aivan Madridin tärkeimpien nähtävyyksien joukkoon, mutta jos arvokkaat esineet ja kuninkaallinen historia kiinnostavat, voi tätä museota ehdottomasti suositella.
Lue myös koko reissustamme kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.
Museosta löytyy paljon lisätietoa virallisilta nettisivuilta galeriadelascoleccionesreales.es.
-
Ranska1 vuosi sittenTuhkasta noussut Pariisin Notre-Dame
-
Ranska1 vuosi sittenPariisin-viikon monet kokemukset
-
Englanti1 vuosi sittenManchester – työmehiläisten kaupunki
-
Luxemburg1 vuosi sittenPari kesäpäivää Luxemburgissa
-
Englanti1 vuosi sittenStadionkierros Liverpoolin Anfieldilla
-
Englanti1 vuosi sittenNähtävää ja koettavaa Liverpoolissa
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenNew Yorkin näköalapaikkoja: Edge
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenNew Yorkin koskettava 9/11-museo
-
Englanti1 vuosi sittenLuoteis-Englannin tunnelmallinen Chester
-
Italia1 vuosi sittenKatutaidetta Milanon NoLossa
-
Englanti1 vuosi sittenThe Beatlesin jalanjäljillä Liverpoolissa
-
Ranska1 vuosi sittenPariisin muodin sydämessä – La Galerie Dior

Erja/Andalusian auringossa-ruokamatkablogi
18.12.2016 at 20:28
Ronda on ihana! Ja mahtavaa, että joku muukin on löytänyt tiensä Júzcariin 🙂
Mika / Lähtöportti
19.12.2016 at 23:10
Rondan suosio oli helppo ymmärtää paikan päällä. Júzcariin ei ihan vahingossa tietään löydä, mutta onneksi kuulin paikasta etukäteen 🙂
Meri / Syö Matkusta Rakasta
18.12.2016 at 21:42
Ja matkakuume nousee… 🙂
Mika / Lähtöportti
19.12.2016 at 23:10
Hyvä, hyvä… ei enää kovin montaa päivää jäljellä 🙂
Noora | Kerran poistuin kotoa
18.12.2016 at 22:08
En muista koska ja missä törmäsin ekan kerran Rondaan, mutta heti tiesin, että tonne on joskus päästävä! Toi on niin mun näköinen paikka 🙂 Joskus suunnittelin reissua noille kulmille, olisin käynyt ainakin tuolla ja Gibraltarilla. Se on vielä toteutumatta, mutta joskus sitten!
Mika / Lähtöportti
19.12.2016 at 23:13
Joskus varmasti pääset tuonnekin. Rondassa on tosiaan hyvät kaivonkannet, niin ei tule senkään puoleen hukkareissua 😀 Tarkoitus on muuten julkaista Gibraltar-postaus vielä tämän vuoden puolella.
Kohteena maailma / Rami
19.12.2016 at 1:20
Itsellähän tuo Rondan on ollut tähtäimessä sen parikymmentä vuotta ja puolenkymmentä Malagan reissua. Taitaa olla lähimmäksi päässyt sitä tässä jutussa 😀
Kun golfkenttien perässä on Andaluciaa kiertänyt useita viikkoja, niin kaikki oleelliset paikat on näkemättä. Ronda lukeutuu niihin. Ajattelinkin tässä vakavissani harkita lähiaikoina perheloman viettoa Malagassa, mikä ei olisi vähän aikaa sitten tullut vielä mielenkään. Nyt kun edellisistä käynneistä on sen verran aikaa, niin olisi aika tutustua tähän Espanjan eteläosaan syvällisemmin. Golfkentät on kyllä kartoitettu jo varsin kattavasti.
P.S. Vai on toi Júzcarin tuolla, sekin täytyy siis samalla reissulla käydä katsomassa.
Mika / Lähtöportti
19.12.2016 at 23:21
Costa del Sol osoittautui mainioksi perhelomakohteeksi, joten jos maltat jättää mailat kotiin, niin näitä nähtävyyksiä olisi kyllä tarjolla 🙂 Välimatkat on mukavasti lapsiystävällisiä, joten hyvin ehtii sekä uimaan että kiertelemään kyliä ja kaupunkeja. Júzcar oli hauska paikka, kannattaa yhdistää nimenomaan samaan päivään Rondan kanssa.
Janni / Lentopelko
19.12.2016 at 9:40
Onpas kauniin näkönen paikka! Erityisesti toi viimenen kuva on upee. Ei kai toi kallio vaan pääse sortumaan ja kaupunki tipahtamaan tonne rotkoon? 😀
Mika / Lähtöportti
19.12.2016 at 23:29
Kaunis paikka, sekä maisemien että valkeiden talojen puolesta. Kallio taitaa olla vankkaa tekoa, hyvin on kaupunki pysynyt pystyssä jo monta sataa vuotta 🙂
Elina | Vaihda vapaalle
19.12.2016 at 14:03
On kyllä upea kaupunki. Olen tästä ennenkin kuullut ja nähnyt kuvia ja heti ollut sitä mieltä, että tuolla pitäisi päästä käymään. Kiva kuulla, että tunnelma oli leppoisa, eikä paikka ollut liian tukkoinen, vaikka onkin suosittu nähtävyys – ja syystä. Mihin aikaan vuodesta olittekaan tuolla?
Mika / Lähtöportti
19.12.2016 at 23:37
Lokakuun lopulla oltiin, mikä vaikutti tosi hyvältä ajalta olla tuolla päin. Ainakin tänä vuonna sää vaihteli lämpimästä jopa helteiseen, mutta vilkkain turistikausi oli jo ohitse. Voisin kuvitella että viihtyisitte, löytyy muun muassa maisemateitä, komeaa luontoa ja mukavia kaupunkeja.
Nomadi
19.12.2016 at 15:21
Voi, Ronda on aivan ihana! Itse kävin siellä tosin elokuussa, mitä en ihan suosittele… lokakuu lienee lämpötilansa puolesta huomattavasti miellyttävämpi 🙂
Mika / Lähtöportti
19.12.2016 at 23:44
Kiitos kommentista! Voin kuvitella elokuun olleen tukala. Eräs kaverinikin kertoi tuskailleensa Andalusian nähtävyyksillä yli 40 asteen helteessä. Lokakuussa oli ainakin tänä vuonna mukavan lämmintä, muttei liian kuumaa.
Jenna / With huge passion for life
20.12.2016 at 12:12
Rondasta olen kuullut paljon ja mielettömän hienolta paikalta vaikuttaa. Täytyy itsekin päästä näkemään se joskus. Sesongin ulkopuolella tuolla on varmasti kivempi käydä.
Mika / Lähtöportti
21.12.2016 at 12:03
Ronda on näkemisen arvoinen. Suosittelen Andalusiaa muutenkin, varsinkin kun teillä on nyt pieni matkalainenkin reissuilla mukana. Helppoa ja turvallista matkustamista sekä yllättävän paljon mielenkiintoista nähtävää suhteellisen pienellä alueella. Kuumuuden ja turistimäärien takia en ainakaan itse lähtisi keskikesällä, meillä oli lokakuussa erinomainen tuuri säiden suhteen.
Anna | Muuttolintu.com
20.12.2016 at 22:39
Siis ihan mielettömät maisemat. Miksi tämä paikka ei ole kuuluisampi! 🙂 Vai olenko ainoa, joka ei ole tästä ennen kuullut. Voin kertoa, että tuonne suuntaan kun joskus lähdetään, niin aivan varmasti haluan pysähtyä täällä. Ja syys-lokakuu olisi varmaan just se paras aika sään ja pahimman turistiryysiksen välttämisen puolesta. Pelkään kyllä usein korkeita vuoristoteitä, mutta ei tuo mitenkään liian kuumottavalta kuulosta. Taas tuli ikävä Espanjaan. Ja kinkkubocadilloja, omnomnom…
Mika / Lähtöportti
22.12.2016 at 12:00
Mun on edelleen vaikea uskoa, että intialaisen riksarallin jälkeen pelkäisit mitään liikenteeseen liittyvää 🙂 Mukava kuulla, jos tästä löytyi uusi käyntipaikka tuleville reissuille. Itse luin Rondasta ensi kertaa muutama vuosi sitten jostain matkailulehdestä. Syys-lokakuu on varmasti keskikesää mukavampi aika käydä tuolla.
Henna / Kulkutautiset
21.12.2016 at 20:52
No Anna ei kyllä ole ainoa, joka tästä ei ole kuullut! 😀 Tai tuo silta näyttää etäisesti tutulta, mutta en vannoa, etten sotke sitä johonkin muuhun ja ainakaan Ronda-nimi ei soita kelloja. Taas sinä, Mika, seikkailet paikoissa, joista minulla ei ole harmainta hajuakaan…
Upean näköinen on tuo rotko, voi jo korkeanpaikankammoisella vähän kylmätä kurkistella sinne. Hienoon paikkaan ovat ihmiset aikoinaan keksineet kaupunkinsa rakentaa, ja voin vain kuvitella, että noissa maisemissa on vanhassakaupungissakin aivan erityinen tunnelma. Ja hei, espanjalaiset voileivät alkoivat just nyt kuulostaa aika hyviltä! 😀
Mika / Lähtöportti
22.12.2016 at 12:17
Hauskaa, että voidaan lukea toistemme blogeista sellaisista paikoista, jotka on itselle uusia tuttavuuksia! Saattaahan tuolla reunalla vähän korkeanpaikankammoista kylmätäkin. Itselle tämä oli sujuvaa jatkoa edellisenä päivänä kävellylle Caminito del Reyn jyrkännereitille.
Kaupunkeja rakennettiin muinoin tuollaisille paikoille varmasti siksikin, että niitä olisi helpompi puolustaa vihollisia vastaan. Tuolla tuli hieman mieleen Orvieton kaupunki Italiassa. Sekin sijaitsee osittain pystysuoran kallion reunalla, mutta maisema ei ole aivan yhtä dramaattinen.
Henna / Kulkutautiset
28.12.2016 at 13:48
Nyt sen kräkkäsin! Tämä kuva on Windowsin satojen taustakuvien joukossa, jotka randomisti vaihtuvat lukitusnäytöllä parin päivän välein… http://www.theartsadventurer.com/adventure-teasing-with-windows-screen-shots/ Siinä olen tuon sillan nähnyt, ja siksi nimi ei ollut tuttu. Se välillä harmittaakin, kun ei niitä kaikkia kuvien paikkoja aina tunnista ja monesti kiinnostaisi tietää, mistä on otettu… 🙂
Mika / Lähtöportti
29.12.2016 at 21:51
Mainiota, että mysteeri selvisi! Noita linkin takaa löytyviä kuvia katsoessa tulee vaan mieleen, että olisi sittenkin pitänyt nähdä vaivaa ja hankkiutua itsekin ottamaan kuvia entistä dramaattisemmista kuvakulmista 😀