Seuraa somessa

Espanja

Triana – Sevillan kiehtovin kaupunginosa

Julkaistu

-

Guadalquivir-joen rannalla sijaitseva Triana on kauniiden rakennusten sävyttämä alue, jonka kaduilla ovat kulkeneet Sevillan romanit, härkätaistelijat, flamencotanssijat, savenvalajat ja merimiehet. Värikäs alue viettelee eloisalla tunnelmallaan.

Vietimme loka-marraskuussa kolme viikkoa Sevillassa. Päätin heti kaupungista ennakkotietoja kerätessäni, että haluan ehdottomasti majoittua Trianan kaupunginosaan, joka tunnetaan kuvauksellisena ja historiaa huokuvana alueena. Trianalaisesta asunnosta tulikin hetkeksi kotimme ja pääsimme nauttimaan kaupunginosan kiehtovasta tunnelmasta.

sevilla_triana_26

Triana sijaitsee Sevillan keskustan tuntumassa Guadalquivir-joen vastarannalla. Moni on kuvaillut Trianaa perisevillalaiseksi kaupunginosaksi, mutta sen asukkaat saattavat olla arviosta toista mieltä. He nimittäin kokevat itsensä nimenomaan trianalaisiksi eivätkä sevillalaisiksi lainkaan. Asia on helppo ymmärtää, koska joki jakaa kaupungin kahtia ja Trianassa on edelleen aistittavissa pikkukylää muistuttavaa yhteisöllistä ilmapiiriä. Trianassa kannattaakin nauttia nimenomaan tunnelmasta, koska Sevillan suurimmat nähtävyydet jäävät joen toiselle puolelle.

sevilla_triana_25

Trianaan on juhlallisinta saapua ylittämällä Puente de Isabel II -silta, jota yleensä kutsutaan yksinkertaisesti Trianan sillaksi. Kaunis historiallinen rakennelma valmistui vuonna 1852, jolloin se korvasi lautoista kootun ponttonisillan. Keskustan ja Trianan yhdistävät myös El Cachorron silta kaupunginosan pohjoisrajalla ja San Telmon silta etelässä.

sevilla_triana_05

Trianan sillalta aukeaa hieno maisema Guadalquivir-joelle. Vasemmalla keskustan puolella häämöttää vanha vartiotorni Torre del Oro. Oikealla näkyy Trianan värikkäin katu, rantaa seuraava Calle Betis.

sevilla_triana_14

Sillan kupeessa on merimiesten suojeluspyhimykselle omistettu pikkuinen kappeli. Capilla Virgen del Carmenin sisällä voi käydä katsomassa kaunista alttaria sekä kiivetä torniin ihailemaan maisemia.

sevilla_triana_06

Kappelin kulmalta pääseekin jo pujahtamaan Trianan kauppahalliin, jota voi pitää kaupunginosan sydämenä. Kuljemme kauppahallin halki käytännössä päivittäin ja saamme aistia paikallista tunnelmaa, kun trianalaiset tekevät arkisia ostoksiaan. Toisinaan vastaan tulee toki matkailijoitakin, mutta turismi ei ole pilannut autenttista ilmapiiriä.

sevilla_triana_11

Kauppahalli on värikäs kokonaisuus, jota sävyttävät vihannesten ja hedelmien runsaus sekä kauppiaiden koristeelliset nimikyltit. Tarjolla on tuoretta kalaa, laadukasta ilmakuivattua kinkkua, erilaisia juustoja, tuoksuvia mausteita ja muita elintarvikkeita sekä vähän muutakin. Tänne voi tulla myös aamukahville tai lounaalle. Puodit ovat avoinna suurin piirtein yhdeksästä kolmeen pyhäpäiviä lukuun ottamatta, mutta aukioloajat saattavat vaihdella kauppiaskohtaisesti. Ravintolat ovat avoinna pidempään.

Vaikka kauppahalli ihastuttaa, löytyy sen nurkasta yksi häpeäpilkku. Ostamme kerran vihanneksia La Alegría de la Huerta -kojun viattomalta näyttävältä papparaiselta, joka osoittautuu paatuneeksi huijariksi. Ostokset paljastuvat kiskurihintaisiksi ja osa pussin pohjalle pakatuista tuotteista pilaantuneiksi. Menetys on rahallisesti pieni, mutta vilunkipeli ja oma sinisilmäisyys harmittaa aina. Ei pitäisi koskaan asioida puodissa, jonka hinnat eivät ole esillä. Ansaan oli kuitenkin helppo ajautua, kun oli oppinut luottamaan saman katon alla toimiviin rehteihin kauppiaisiin, jotka myyvät tuoreet tuotteensa reiluun hintaan ja palauttavat vaihtorahat sentilleen oikein.

sevilla_triana_20

Ellei Trianan sillalta käänny kauppahalliin, päätyy suoraan Altozanon aukiolle, joka on vastaanottanut joen ylittäjiä jo keskiajalta lähtien. Aukiota koristaa flamencotanssijatarta esittävä patsas, jonka pronssihahmo katselee sillalle päin.

sevilla_triana_07

Patsas heijastelee Trianan historiaa. Muutama muukin andalusialainen kaupunki väittää itseään flamencon syntysijaksi, mutta itse haluan uskoa tarinaan siitä, kuinka kiihkeä tanssi kehittyi juuri täällä romanien iltanuotioiden äärellä. Triana oli vuosisatojen ajan suuren romaniyhteisön koti. Osa hankki elantonsa salakuljetuksella tai ennustamisella, mutta moni työskenteli myös seppänä. Siitä muistuttaa alasin, jonka päälle patsaan hahmo on nostanut toisen jalkansa.

sevilla_triana_18

Mainitsin jo eräässä aiemmassa kirjoituksessani Ildefonso Falconesin romaanin Paljasjalkainen kuningatar. 1700-luvun puoliväliin ajoittuva tarina valottaa Trianan, flamencon ja hieman koko Espanjankin historiaa mukaansatempaavalla tavalla. Kirja auttaa myös ymmärtämään romanien perinteistä elämäntapaa. Väkevä fiktiivinen tarina sijoittuu aitoon historialliseen ympäristöön. 

sevilla_triana_16

Romanit eivät kuulu enää Trianan nykypäivään. Sevillan kaupunginvaltuusto päätti lakaista heidät Trianan kehityksen tieltä tylysti syrjään ja rakennutti Las Tres Mil Viviendas -nimisen betonilähiön keskustan kaakkoispuolelle. Kaikki Trianan romanit pakkosiirrettiin Tres Miliin 1970-luvun loppuun mennessä ja he asuvat tuossa karussa ja vaaralliseksi mainitussa korttelissa edelleen.

sevilla_triana_27

Triana tunnetaan myös savenvalajistaan, sillä alueella on toiminut useita keramiikkaan sekä kaakeleihin erikoistuneita tehtaita. Asiaan pääsee perehtymään parhaiten Centro Cerámica Triana -museossa aivan Trianan kauppahallin tuntumassa. Pääsymaksu on vain pari euroa ja alueen perinteitä ylläpitävä museo on mielestäni mielenkiintoinen, vaikkei aihe muuten herättäisikään suurta intohimoa. Museon sisäpiha on koristeltu näyttävästi keramiikkaputkilla.

sevilla_triana_29

Kaksikerroksisen museon alakerrassa esitellään keramiikan valmistusta ja historiaa muun muassa videoiden ja infotaulujen kautta. Tilat ovat olleet aiemmin keramiikkatehtaan käytössä, joten nähtävillä on jäänteitä vanhoista tuotantotiloista. On kulunut jo kauan siitä, kun muulit kuljettivat Gualdalquivirin rannoilta savea täällä työstettäväksi. Keramiikkatehtaat toimivat joen takana Trianassa muun muassa siksi, ettei työssä syntyvää myrkyllistä savua haluttu Sevillan keskustaan. Kaupungissa oli vielä sata vuotta sitten yli kaksikymmentä keramiikkatehdasta, mutta ne kaikki ovat jo lopettaneet toimintansa.

sevilla_triana_28

Yläkerran näyttelyssä on esillä lisää kaunista keramiikkaa sekä tietoa alan historiasta. Vaihtuvassa näyttelyssä on vierailumme aikaan flamencojulisteita. Käymme myös museon vieressä olevassa kaupassa, jossa on tarjolla paljon houkuttelevia esineitä. Samoilta kulmilta löytyy muutama muukin vastaava puoti.

sevilla_triana_32

Jos Altozanon aukiolta ei koukkaa kauppahalliin tai keramiikkamuseoon, päätyy suoraan vilkkaalle Calle San Jacintolle. Kävelykatua reunustavat ravintoloiden terassit ja erilaiset kaupat. Täällä on hauska istahtaa penkille katselemaan ohikulkijoita vaikkapa kaupungin parhaan jäätelöketjun María Limonesin herkuista nautiskellen.

sevilla_triana_33

Vaikka Calle San Jacinto kuuluukin Trianassa kävijän pakollisiin kohteisiin, ei vilkas kävelykatu tunnu meistä pidemmän päälle erityisen houkuttelevalta. Syömme parissa ravintolassa, jotka molemmat ovat ihan kelvollisia, mutta eivät herätä innostusta palata takaisin. Kadun varrelta voi käydä etsimässä vaikkapa espanjalaisen asunnon viileän lattian vaatimia tohveleita, mutta varsinaista ajanviettopaikkaa Calle San Jacintosta ei meille muodostu.

sevilla_triana_19

Trianan kiinnostavin osa rajoittuu muutamille Guadalquivir-joen lähistöllä sijaitseville kaduille. Trianan sillalta pois päin vievän Calle San Jacinton kävelykatuosuus on parinsadan metrin mittainen ja juuri sitä kauemmas joesta ei kannata mennä, jos haluaa pysytellä kuvauksellisimmalla alueella.

sevilla_triana_22

Calle Betis kuuluu varmasti Trianan kuvatuimpiin ja suosituimpiin katuihin. Värikkäiden talojen reunustama väylä seuraa Guadalquivirin rantaa ja sen varrelta on hienot näkymät Sevillan keskustaan. Tätä reittiä tulee kuljettua monena päivänä ja iltana. Joskus nautimme tinto de veranot vastarannan valoja katsellen.

sevilla_triana_23

Ei liene yllätys, että Calle Betisillä riittää vieri vieressä toimivia ravintoloita sekä baareja. Asiakaskuntaan mahtuu sekä matkailijoita että paikallisia asukkaita. Joidenkin paikkojen hinnoissa on selvää maisema- tai turistilisää, mutta joukkoon mahtuu myös erinomaisia löytöjä. Oma suosikkimme on Betis 7, jossa syömme kahdesti.

sevilla_triana_30

Rantakatu Calle Betis on saanut nimensä joesta, sillä muinaiset roomalaiset kutsuivat virtaa nimellä Baetis. Myös toinen Sevillan suurista jalkapalloseuroista on nimeltään Betis, ja työväen asuttama Triana kuuluu vihreävalkoisen joukkueen perinteisiin kannatusalueisiin. Erikoiselta kuulostava Guadalquivir on sen sijaan maurien perintöä. Arabiankielinen sana tarkoittaa yksinkertaisesti suurta jokea. 

sevilla_triana_callepureza_01

Calle Betisistä seuraava samansuuntainen katu Calle Pureza on myös todella värikäs ja kuvauksellinen, mutta sieltä ei ole jokinäköalaa. Katua pitkin on aina hauska kävellä ja katsella vanhojen rakennusten julkisivuja, joita koristavat takorautaparvekkeet.

sevilla_triana_10

Calle Purezan vilkkaimpaan osaan kuuluu Santa Anan aukio, jonka ympäriltä löytyy paljon suosittuja baareja ja ravintoloita. Santa Anan kirkko nousi näille kulmille jo 1200-luvulla ja on toiminnassa edelleen.

sevilla_triana_09

Sevillan-matka ei olisi täydellinen ilman flamencoesityksen seuraamista, sillä tanssi johdattaa syvälle paikalliseen kulttuuriin. Käymme flamencoteatterissa sekä joen toisella puolella Santa Cruzin kaupunginosassa että tietenkin myös Trianassa. Teatro Flamenco Triana on pienehkö paikka, jossa saa nauttia kahden tanssijan, naisen ja miehen, taitavasta tanssista. Tunnin esitys on vaikuttava kokemus, josta jää mieleen myös naislaulajan sielukas ääni. Toisin kuin joissakin muissa flamencoteattereissa, esiintyjiä ei saa kuvata täällä lainkaan. 

sevilla_bartriana_02

Myös kauppahallin takaa kohti Trianan pohjoispuolella sijaitsevaa Torre Sevilla -pilvenpiirtäjää kulkeva Calle Castilla on mukava katu, jonka varrella on useampia hyviä ravintoloita ja baareja. Oma suosikkini on vaatimattomalta näyttävä mutta kodikas Bar Triana, jonka tapakset vievät kielen mennessään. Nautimme saman kadun varrella myös asturialaisen Gascona-ravintolan tarjonnasta.

sevilla_triana_34

Kadun päästä kauppahallin vierestä löytyy useampi kelvollinen ravintola. Bicho Malo on selvästi laatupaikka, mutta satumme valitsemaan hieman erikoiset tapakset. Myös vastapäinen Casa Cuesta on positiivinen kokemus, mutta keskinkertaisempi kuin lempiravintolamme. Lue lisää kaupungin ravintoloista jutustani Herkuttele Sevillassa – parhaat löytämäni ravintolat.

sevilla_triana_12

Calle Castillan varrella voi käväistä myös pienessä kirkossa. Nuestra Señora de la O vaikuttaa sympaattiselta korttelikirkolta. Alttarit ovat kauniita ja pysähdyn hetkeksi kuuntelemaan nauhoitteelta tulevaa taustamusiikkia.

sevilla_triana_13

Joen varressa kulkee Calle Castillan suuntaisesti väljä kävelytie, joka tuntuu olevan paikallisten koiranulkoiluttajien suosiossa. Historiallisin väylä Calle Castillalta rantaan on Callejón de la Inquisición eli inkvisitiokuja. Pahamaineinen inkvisitio piti keskiajalla majaansa kauppahallin paikalla sijainneessa linnassa, jossa vääräuskoisiksi tuomittuja odotti julma kohtalo. Linnasta on jäljellä vain inkvisitiokuja sekä pieni museo, joka oli koko matkamme ajan remontoinnin vuoksi suljettu.

sevilla_triana_21

Edellä mainittujen katujen ympäristössä on tunnelmallisia kujia, joita pitkin on mukava kävellä varsinkin iltaisin, kun baarit ja ravintolat ovat täyttyneet hyväntuulisesta puheensorinasta.

sevilla_triana_15

Trianan ilmapiiri tuntuu hyvin turvalliselta, emmekä kohtaa kujilla epämiellyttäviä yllätyksiä. Alueella on toki omat sosiaaliset ongelmansa, joten en tiedä mitä matkailijoiden suosiman alueen ulkopuolella tapahtuu pimeän laskeuduttua. Huomaamme El Cachorron sillan kupeessa nukkuvat rantojen miehet ja muutaman ravintolaterasseille pyrkivän kerjäläisen, mutta meille he eivät aiheuta harmia.

sevilla_triana_02

Myönnän ihastuneeni Trianaan ja kaipaavani sinne takaisin. Olisi hauska palata joskus Trianan sillalle, kauppahalliin ja Bar Trianan tapaksien äärelle, vaellella kapeilla kujilla illan hämärtyessä ja istahtaa tunnelmoimaan joen rannalle. Triana kannattaa ilman muuta mahduttaa Sevillan-matkan ohjelmaan ja myös varata alueeseen tutustumiseen riittävästi aikaa. Triana sopii ennen kaikkea elämästä nauttimiseen, ja silloin ei kannata kiirehtiä.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
4 kommenttia

1 kommentti

  1. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    4.6.2023 at 15:56

    Näyttää tuohon aikaan vielä varsin vehreältä, ruska ei ilmeisesti oli vielä alkanut? Kieltämättä Triana vaikutta miellyttävältä paikalta, varmasti tulee mahdutettua itsekin matkaohjelmaan.

    • Mika / Lähtöportti

      4.6.2023 at 16:25

      Lokakuu oli vielä hyvinkin kesäinen ja helteinen. Ilma viileni marraskuun alkupuolella jonkin verran, mutta lehdet jäivät yhä vihreiksi kun jatkoimme matkaa. Trianassa kannattaa ilman muuta käydä, jos vain Sevillaan lähtee.

  2. Travelloverin Annika

    5.6.2023 at 0:46

    Kivoja vinkkejä, kiitos. Olen joulukuussa aikeissa vihdoin mennä Selvillaan. Koska en suinkaan voi viipyä viikkoja, tästä jutusta sai kivoja täsmävinkkejä. Casa Cuesta näyttää upelta!

    • Mika / Lähtöportti

      5.6.2023 at 11:03

      Toivotaan että joulukuun matkasi toteutuu, Sevilla on todellakin matkan arvoinen! Olen saanut jonkin verran Sevilla-juttuja julkaistua ja vielä olisi muutama tulossa johonkin väliin, kunhan vain ehdin. Casa Cuestalla on puolentoista vuosisadan perinteet ja ravintola näyttää hienolta. Ruoka oli yhden kokemuksen perusteella keskinkertaista, eli ei huono, mutta ympäristöstä löytyy ehkä parempiakin vaihtoehtoja.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Espanja

Teneriffan Garachico ja Icod de los Vinos

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Kävimme vuodenvaihteen Teneriffan-matkallamme monessa värikkäässä kaupungissa. Pohjoisrannikon naapurukset Garachico ja Icod de los Vinos ovat hyviä esimerkkejä perinteisistä kanarialaiskaupungeista, joiden historia ulottuu vuosisatojen taakse.

Teneriffalla on paljon muutakin kuin turismin ehdoilla rakennettuja rantakyliä. Erityisesti saaren pohjoisosasta löytyy useita kauniita kaupunkeja, joissa voi aistia paikallisia perinteitä. Teneriffan historian suurin käänne tapahtui 1400-luvun lopulla, jolloin espanjalaiset valloittivat saaren itselleen ja alistivat Kanariansaarten alkuperäisasukkaat eli guanchit orjikseen. Teneriffan vanhin kaupunki on San Cristóbal de La Laguna, mutta pian sen jälkeen vuonna 1496 perustettiin myös Garachico. Tämän jutun toinen kohde Icod de los Vinos sai alkunsa 1501.


teneriffa25_garachico_01

Kaunis Garachico

Aloitamme päiväretkemme Garachicosta, jonne ajelemme idästä päin rantaa seurailevaa maantietä pitkin. Aallonmurtajan suojaama venesatama välähtää näkyvissä kun pääsemme ulos tunnelista, minkä jälkeen banaaniviljelmän reunustama tie johtaa meidät kaupunkiin. Niemen kärjen tuntumassa Garachicon keskustassa on suuri ilmainen parkkipaikka, josta löydämme onneksemme heti tilaa. Pysäköinti on ollut tällä matkalla yleensä vaikeaa, joten osaamme arvostaa vapaita parkkiruutuja. Astumme parkkipaikalta Garachicon pittoreskeille mukulakivikaduille.

teneriffa_garachico_16


Noin viidentuhannen asukkaan Garachico on virallisesti kaupunki, mutta sitä voi hyvin pitää myös kylänä. Garachico onkin Teneriffan ainoa edustaja Espanjan kauneimpien kylien listalla, jota ylläpitää Los Pueblos más Bonitos de España -yhdistys. Muilta Kanariansaarilta mukaan ovat päässeet La Gomeran Agulo, Lanzaroten Teguise, Fuerteventuran Betancuria sekä Gran Canarian Tejeda.

teneriffa_garachico_12


Saavumme pian entiselle Pyhän Franciscuksen luostarille, jonka ilmeelle palmut antavat etelämaista vivahdetta. Nykyään museokäytössä olevan luostarin yhteydestä löytyvät sekä Nuestra Señora de los Ángeles -kirkko että Garachicon kaupungintalo. Emme nyt lähde tutkimaan museota, jota on ainakin nettiarvosteluissa kehuttu erityisesti patsaiden sekä sisäpihojen arkkitehtuurin osalta.

teneriffa_garachico_11


Luostaria vastapäätä löytyy Plaza de la Libertadin eli Vapaudenaukion puisto, jota koristavat vierailumme aikaan näyttävät jouluseimiasetelmat. Ne ovat paikallisen taiteilijan Raúl Pérez Méndezin käsialaa. Ihmiset viihtyvät puiston puiden varjoissa ja osa nauttii huvimajan baarin myymiä virvokkeita.

teneriffa_garachico_10


Heti puiston toisella laidalla kohoaa valkea Santa Anan kirkko. Yli viisisataa vuotta vanha rakennus omistettiin kuulemma aikoinaan juuri Pyhälle Annalle, koska Garachicon kaupungin perustajan vaimo oli samanniminen. Kirkkoon on pieni pääsymaksu, ja jätämme sisätiloissa käymisen nyt väliin. Pääsymaksu oikeuttaisi myös kiipeämään torniin sekä tutustumaan uskonnolliseen museoon. 

teneriffa_garachico_15


Ei tarvitse kävellä montaa askelta, kun löydämme taas uuden vehreän puiston. Pieni Parque de la Puerta de Tierra jää mieleen erilaisten eksoottisten kasvien sekä korkeuserojen ansiosta. Paikalla oleva Puerta de Tierra eli Maan portti muistuttaa vanhasta Garachicon sataman portista.

teneriffa_garachico_09


Nousemme edellä mainitun puiston takana olevalle mäelle, josta aukeaa hieno näkymä kaupungin kattojen ylitse merelle päin. Olemme jo tässä vaiheessa ihastuneet täysin Garachicon rauhalliseen tunnelmaan ja kauniiseen ilmeeseen. Meitä turistejakin toki näkyy siellä täällä, mutta määrä on hyvin hillitty moneen muuhun Teneriffan kohteeseen verrattuna.

teneriffa_garachico_08


Maisemien ihailupaikan takaa lähtee kapea katu, jonka ylle on kiinnitetty värikkäitä lippuja. Ihmettelen hetken, miksi niin monella avoimella ikkunalla näkyy paikallinen vanhempi rouva tarkkailemassa mahdollisia ohikulkijoita. Asia selviää pian, kun paikallisen leipomon auto kaartaa paikalle. Pienet sämpyläpussit toimitetaan ikkunoiden kautta tutuille kanta-asiakkaille ja maksu suoritetaan perinteiseen tapaan kolikoilla.

teneriffa_garachico_07


Laskeudumme mäeltä alas meren rantaan saakka. Yksi Garachicon historiallisista nähtävyyksistä on San Miguelin linnoitus. 1500-luvun loppupuolella valmistunut rakennus ei ole kovin suuri, mutta sillä oli aikoinaan tärkeä rooli kaupunkilaisten suojautuessa merirosvojen ja muiden vihollisten hyökkäyksiä vastaan. Garachico kiinnosti, sillä se oli tuohon aikaan Teneriffan merkittävin satama. Sisätiloissa voisi tutustua linnan ja koko kaupungin historiaan, mutta jatkamme kierrostamme ulkosalla. Sisäänpääsymaksu on tällä hetkellä kaksi euroa.

teneriffa_garachico_06


Garachicon kulta-aika tärkeänä satamakaupunkina päättyi dramaattisesti vuonna 1706, kun suuri tulivuorenpurkaus peitti osan kaupungista alleen ja muokkasi koko rannan uuteen uskoon. El Caletónin eriskummallista rantaa aivan Garachicon keskustassa hallitsevat laavakivien väliin syntyneet merivesialtaat, joista on tullut suosittuja uimapaikkoja.

teneriffa25_garachico_02


Laavakiven muodostamien altaiden välissä kulkee polku, jota pitkin pääsee katselemaan maisemia ja etsimään erilaisia uimapaikkoja. Veteen pulahtaminen voisi olla ainakin lämpimämpänä päivänä mukavaa, mutta paikka on sen verran suosittu nähtävyys, ettei täällä ihan omassa rauhassaan pääse polskimaan.

teneriffa_garachico_14


Aivan kaupungin edustalla kohoaa pieni mutta näyttävä kalliosaari Roque de Garachico. Vulkaaninen kallioluoto on tärkeä luonnonsuojelualue, joka tarjoaa turvapaikan muuttolinnuille sekä joillekin uhanalaisille linnuille.  


teneriffa_icod_07

Lohikäärmepuun kaupunki Icod de los Vinos

Garachicosta ajaa vain kymmenessä minuutissa naapurikaupunkiin Icod de los Vinosiin. Jätämme auton Parking del Drago -nimiseen parkkihalliin ja suunnistamme kohti kaupungin tärkeintä nähtävyyttä, ikivanhaa lohikäärmepuuta. Huomaammekin pian kioskin, jossa myydään pääsylippuja Parque del Drago -puistoon, jossa kuuluisa puu kohoaa. Aikuisten lipun saa vitosella ja sekä opiskelijoille että eläkeläisille tarjotaan alennusta. Käväisemme aluksi lippukioskin ja Parque del Dragon välissä sijaitsevassa San Marcosin kirkon puistossa.

teneriffa25_icod_01


Kirkon puistossa on trooppisia puita, joitakin kukkia sekä samantyyppinen kioskilla varustettu huvimaja kuin Garachicossakin. Valkean kirkon vierestä on myös hyvä näkymä kuuluisalle lohikäärmepuulle, jonka virallisempi nimi on kanariantraakkipuu. Parque del Dragon lippukioski on siis sijoitettu ovelasti niin, ettei monikaan turisti ymmärrä sen kohdalla mahdollisuutta nähdä puuta ihan ilmaiseksi.

teneriffa_icod_11


Meitä pääsylippujen hankkiminen ei haittaa lainkaan, sillä Parque del Drago on viihtyisä, hiljainen ja yllättävänkin laaja puisto, jossa voi ihailla monenlaisia Kanariansaarten kotoperäisiä kasveja. Puistosta on myös mainio näkymä ylväänä kohoavalle Teidelle. Vehreä kasvillisuus luo hauskan kontrastin tulivuoren lumiselle huipulle.

teneriffa_icod_05


On kiinnostavaa nähdä vanha kanariantraakkipuu aivan lähietäisyydeltä, vaikkei sitä ihan koskettamaan pääsekään. Vaikka yleisesti puhutaankin tuhatvuotisesta puusta, sen todellista ikää on vaikea selvittää. Arviot vaihtelevat noin 800 vuodesta aina pariin tuhanteen, mutta kyseessä on joka tapauksessa poikkeuksellisen vanha kanariantraakkipuu. Tätä puuta pidetään syystäkin yhtenä Teneriffan tärkeimmistä symboleista.

teneriffa_icod_12


Parikymmentä metriä korkea El Drago Millenario on maailman suurin ja vanhin pystyssä oleva kanariantraakkipuu. Kyseinen puu pääsi aikoinaan jopa tuhannen pesetan seteliin, jossa se oli kuvattuna yhdessä Teide-vuoren sekä Kanariansaarten kartan kanssa.

teneriffa_icod_10


Parque del Dragossa on mukava kierrellä ja katsella esimerkiksi palmuja sekä kaktuksia. Pistäydymme myös pienessä luolassa, jossa on saaren alkuperäisasukkaiden guanchien muinaisista hautausrituaaleista muistuttava muumio.

teneriffa_icod_08


Puistossa kuluu enemmän aikaa kuin olimme etukäteen ajatelleet. Niinpä ruokailukin venyy suunniteltua myöhempään. Monet lähistön ravintolat sulkevat jo oviaan, sillä tapana on pitää taukoa lounastarjoilun ja päivällisajan välillä. Seitsemän hengen seurueellemme on muutenkin haastavaa löytää tilaa ilman pöytävarausta. Teemme ravintolaa etsiessämme pienen kierroksen Icod de los Vinosin kaduilla, mutta mukavalta vaikuttavaan kaupunkiin olisi voinut tutustua perusteellisemminkin. Nähtävyyksiin kuuluvat ainakin perhospuisto Mariposario del Drago sekä hieman syrjemmältä löytyvä luola Cueva del Viento.

teneriffa_icod_04


Kun sopivaa ruokapaikkaa ei tahdo Icod de los Vinosista löytyä, palaamme muutaman kilometrin päähän Garachicoon. Aiemmin päivällä näkemässämme Fungi’sissa on tilaa ja pääsemme lopulta ruokailemaan. Ravintola on erikoistunut sieniin ja pihveihin, joista erityisesti jälkimmäiset tulevat meille tutuiksi. Mistään fine diningista ei ole kysymys, mutta lihoja saa käristellä omatoimisesti haluamaansa kypsyyteen pöytään tuodulla pikku grillillä. Kova nälkä ehti jo yllättää, joten Fungi’s jää mieleen hauskana ja positiivisena kokemuksena.

Jatka lukemista

Espanja

Teneriffan lomaviikon 10 elämystä

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Vietimme vuodenvaihteessa reilun viikon Teneriffalla anopin syntymäpäivämatkan merkeissä. Ohjelmaan kuului paljon retkiä saaren värikkäisiin kaupunkeihin sekä upeisiin luontokohteisiin. Kokosin tähän juttuun reissun parhaat palat.

Tämä oli elämäni kolmas matka Kanariansaarille. Matkan syy on ollut aina sama, sillä aiemmat reissut ajoittuivat melko tarkalleen 20 vuotta sitten Lanzarotelle sekä 10 vuotta sitten silloinkin Teneriffalle. Nyt keskityimme saaren vehreään pohjoisosaan, joten aurinkorantojen sävyttämä eteläinen Teneriffa jäi nyt lentokenttää lukuunottamatta kokonaan väliin. Mukana olivat appivanhempani, lankomies sekä oma perheemme eli kaikkiaan seitsemän henkeä.

teneriffa25_anaga_03


Kuten vuosia sitten julkaisemassani jutussa mainitsin, Kanariansaaret ovat paljon muutakin kuin auringon paahtamia hiekkarantoja ja baareissa juopuneita turisteja. Teneriffalla minua ihastuttavat erityisesti monipuoliset luontokohteet sekä perinteiset kanarialaiset kaupungit. Kiertelimme ympäri saarta autolla, jonka vuokrasin tällä kertaa TopCar -vuokraamosta. Kokosin alle matkamme kymmenen kohokohtaa. En tällä kerralla laittanut elämyksiä paremmuusjärjestykseen, vaan esittelen ne suunnilleen siinä järjestyksessä kuin ne itse koimme.


teneriffa25_laguna_03

1. Teneriffan vanhin kaupunki La Laguna

Ensimmäinen retkikohteemme La Laguna sijaitsee saaren pääkaupungin Santa Cruzin kupeessa Teneriffan pohjoisosassa. Koko nimeltään San Cristóbal de La Laguna on paitsi saaren vanhin kaupunki myös Unescon maailmanperintökohde. Löydämme parkkipaikan vehreän Plaza de Adelantadon lähistöltä. Aukiota hallitsee suuri palmu ja sen viheralueilla käyskentelee kovaääninen kukko. On hauska huomata, kuinka joulutähdet kukoistavat täällä ulkokasveina. Ohitamme kaupungintalon ja jatkamme matkaa vilkasta Calle Obispo Rey Redondoa pitkin. Kävelykatu on aurinkoisena sunnuntaina täynnä ihmisiä, joista suurin osa vaikuttaisi olevan paikallisia.

teneriffa25_laguna_01


Vanhankaupungin arkkitehtuuri on pirteän värikästä ja monien talojen ilmeeseen kuuluu koristeellisia parvekkeita. La Laguna on Teneriffan entinen pääkaupunki ja siellä kohoaa useita historiallisesti merkittäviä rakennuksia. Monista museoista ainakin osa on ilmaisia. Me pistäydymme Casa de los Capitanes Generalesissa, jossa on käyntimme aikaan näytteillä jouluseimiä sekä pienoismalleina että sisäpihalle koottuna suurempana toteutuksena.

teneriffa25_laguna_02


Vilkkaan Calle Obispo Rey Redondon varrelta löytyy suuri katedraali, jonne kurkistamme sisään. Ostoskadun päässä odottaa toinen La Lagunan merkittävä kirkko eli korkeasta tornistaan helposti tunnistettava Iglesia de la Concepción. Käännymme täältä kohti Calle San Agustínia, joka sekin on värikkäiden talojen reunustama katu. Sen rakennuksista jää mieleen erityisesti Iglesia y exconvento de San Agustín, joka näyttää hienolta kirkontorneineen, keltaisine seinineen ja palmupuutarhoineen. Kulutamme La Lagunassa pari tuntia leppoisasti katuja pitkin kierrellen ja joissakin kaupoissa pysähdellen. La Lagunaa voisi kuvailla historialliseksi, viehättäväksi ja eloisaksi kaupungiksi.


teneriffa25_jorgebosch_02

2. Matkan paras ravintolaelämys La Bola de Jorge Bosch

Syömme matkan parhaan aterian Teguesten pikkukaupungin liepeillä sijaitsevalla El Lomon viinitilalla. La Bola de Jorge Bosch on loistavia makuja tarjoava ravintola, jossa panostetaan laadukkaasti valmistettuun lähiruokaan. Paikka on sen verran syrjäinen, ettei kukaan osu tänne sattumalta. Itse bongasin ravintolan Michelin Guiden nettisivuilta, joita käytän usein etsiessäni hyviä ravintoloita eri matkakohteista. La Bola de Jorge Bosch ei ole ansainnut Michelin-tähtiä, mutta jo sivustolle pääseminen on yleensä erinomaisen ruoan merkki. Meitä ihastuttavat myös hämmästyttävän edulliset hinnat, huomaavainen palvelu ja miellyttävä ympäristö.

teneriffa25_jorgebosch_01


Saavumme paikalle sunnuntaina, jolloin viinitilan myymälä on suljettu. Koko viinitila vaikuttaa täysin autiolta, kunnes löydämme tiemme ravintolasaliin. Pöytävaraus on täällä paikallaan, sillä sali on täynnä lounasvieraita. Annoskoot ovat suuria, joten tilaamme tarjoilijan suosituksesta seitsemälle hengelle yhteensä neljä alkuruokaa ja viisi pääruokaa jaettaviksi. Kaikki saavat näin vatsansa täyteen. Herkuttelemme muun muassa savustetulla vuohenjuustolla, burratalla, kroketeilla, risotolla, tonnikalalla ja porsaanlihalla. Viini on tietenkin omalta tilalta.


teneriffa25_anaga_02

3. Patikkaretki Anagan luonnonpuistossa

Yksi Teneriffan kiehtovimmista osista on saaren pohjoisosasta löytyvä Anagan niemimaa, joka on upeine vuoristoisine maisemineen ja vehreine metsineen luontomatkailijoiden mieleen. Tarjolla on runsaasti haastaviakin patikkapolkuja, mutta me halusimme löytää omalle kävelyretkellemme kolmelle sukupolvelle sopivan helpohkon rengasreitin. Huomasin hyväksi tietolähteeksi Tenerife ON -sivuston, jonka kautta voi ladata myös saaren patikkapoluille opastavan sovelluksen matkapuhelimeen.

teneriffa25_anaga_01


Reitiksemme valikoituu Cruz del Carmenin retkeilykeskukselta lähtevä Bosque de Los Enigmas, jolla on pituutta vajaat viisi kilometriä. Matkan varrella on jonkin verran korkeuseroja, mutta reitti on hyväkuntoinen ja turvallinen. Taival ei ole näköalojen kannalta mitenkään erityinen, mutta vie Anagan paikoitellen jopa viidakkomaisiin laakeripuista tunnettuihin metsiin. Olisi mukavaa tutustua Anagan patikkareitteihin joskus laajemmin. Niemimaata voi tutkia myös autoillen, jolloin mutkikkailla maisemateillä saa helposti kulumaan paljon aikaa. Anagan rannikolla on myös useita kyliä uimarantoineen.

Anagan patikkaretkestä on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


teneriffa25_puerto_01

4. Aurinkoinen Puerto de la Cruz

Moni suomalainenkin tuntee Puerto de la Cruzin, joka lienee Teneriffan pohjoisrannikon suosituin turistikohde. Kyseessä on tästä huolimatta aito kanarialainen kaupunki, jossa on miellyttävä tunnelma ja sopivasti nähtävää. Puerto de la Cruzista löytyvät tietenkin myös kaikki matkailijoiden kaipaamat palvelut, kuten esimerkiksi merivesialtaiden tarjoamat hyvät uintimahdollisuudet.

teneriffa25_puerto_02


Me vietämme Puerto de la Cruzissa uudenvuodenaattoa ja kiertelemme ympäriinsä muun muassa merenrantoja, katutaideteoksia, puistoja ja värikkäitä rakennuksia ihaillen. Sää on täällä rannikolla aiempiin päiviin verrattuna huomattavasti lämpimämpi. Ehdimme nauttia ulkoterasseilla sekä kevyen tapaslounaan että täyttävämmän uudenvuodenaaton aterian. Juhlatunnelma tuntuu nousevan illan pimennyttyä, mutta poistumme kaupungista illan ollessa vielä nuori.
 
Puerto de la Cruzista on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


teneriffa25_teide_02

5. Mykistävä Teiden kansallispuisto

Teneriffaa hallitsee saaren keskellä kohoava Espanjan korkein vuori Teide. Nousimme aiemmalla matkallamme huipun tuntumaan köysirataa pitkin, mutta tällä kerralla haluamme vain nauttia tulivuoren ympärille levittäytyvästä kansallispuistosta. Jo ajomatka on elämys, kun tie nousee rannikolta erilaisten metsävyöhykkeiden ja pilvilauttojen halki kohti laavakenttiä. Uudenvuodenpäivä näyttäisi houkutelleen alueelle myös paikallista väkeä, joka huvittelee laskemalla liukurimäkeä lumen peittämillä kukkuloilla. 

teneriffa25_teide_01


Meidän aktiviteettimme on patikkaretki näyttävien Roques de Garcían kalliomuodostelmien ympäri. Reitillä on mittaa vain kolme ja puoli kilometriä, mutta siihen sisältyy kivikkoista ala- ja ylämäkeä. Toisaalta ensimmäinen kilometri on täysin esteetön, joten kevyempää jaloittelua kaipaavat voivat kulkea tuon matkan edestakaisin. Laavamaisema erikoisine muotoineen on huikean hieno ja näyttää matkan edetessä aina hiukan erilaiselta. Minulle tämä kävelyretki on koko matkan parhaita hetkiä.

Teiden kansallispuistosta on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


teneriffa25_garachico_01

6. Viehättävä Garachico

Yksi päiväretkistämme suuntautuu Garachicoon, joka on yksi Teneriffan kauneimpia pikkukaupunkeja. Garachico ihastuttaa heti ensi silmäyksellä värikkäine taloineen ja mukulakivikatuineen. Päädymme pian kaupungin pääaukion laidalle Plaza de la Libertadin puistoon, jossa on esillä näyttävä seimiasetelma. Myös pieni Parque de la Puerta de Tierra on mukavan vehreä puisto monine palmuineen. Kiipeämme puiston yläpuolelle katselemaan kaupungin kattoja sekä niiden takana levittäytyvää sinistä merta. 

teneriffa25_garachico_02


Garachicon erikoisuuksiin kuuluvat uintiin sopivat merivesialtaat, jotka syntyivät vuoden 1706 suuressa tulivuorenpurkauksessa. Laavavirta tuhosi Garachicon merkittävän sataman ja muokkasi rannan nykyiseen erikoiseen muotoonsa. Merivesialtaiden vieressä voi tutustua pienikokoiseen San Miguelin linnoitukseen, joka suojeli menneinä aikoina kaupunkia merirosvojen hyökkäyksiltä. 


teneriffa25_icod_01

7. Lohikäärmepuun kaupunki Icod de los Vinos

Jatkamme Garachicosta matkaa muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Icod de los Vinosiin. Tämän mukavan pikkukaupungin päänähtävyys on jopa tuhat vuotta vanhaksi arvioitu lohikäärmepuu eli kanariantraakkipuu, josta on tullut yksi koko Teneriffan symboleista. Komean puun näkee hyvin jo viereisen kirkkorakennuksen pihalta, mutta kun tänne asti on tultu, maksamme pienen pääsymaksun ja tutustumme puun ympärille rakennettuun Parque del Drago -puistoon. Vehreässä puistossa onkin mukava kierrellä jonkin aikaa ja ihailla kuuluisaa kanariantraakkipuuta lähietäisyydeltä.

teneriffa25_icod_02


Vierailumme Icod de los Vinosissa jää melko lyhyeksi, mutta kaupungista jää silti hyvä mielikuva. Paikoitellen jyrkkäänkin rinteeseen rakennettu kaupunki vaikuttaa viihtyisältä ja siellä näkyy joitakin puiden koristamia aukioita. Nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa perhospuisto Mariposario del Drago sekä keskustan ulkopuolelta löytyvä vulkaaninen luola Cueva del Viento.

Garachicosta ja Icod de los Vinosista on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


teneriffa25_santacruz_02

8. Ostoksilla Santa Cruzissa

Matkoillamme on tärkeää toteuttaa myös teinien toiveita, joten yhden matkapäivämme pääkohteeksi valikoituu Teneriffan vilkkaasta pääkaupungista Santa Cruzista löytyvä kauppakeskus Meridiano. Siistissä kauppakeskuksessa on yli 70 liikettä sekä ravintoloiden täyttämä kattotasanne. Tyttäriä kiinnostavat erityisesti Pull & Bear, Bershka, Stradivarius sekä muut sellaiset kaupat, joita ei ainakaan vielä löydy Suomesta. Ostettavaakin löytyi, mutta sopivan maltillisesti. 

teneriffa25_santacruz_01


Kävelemme Meridianosta Santa Cruzin vanhaan keskustaan, jonka kävelykaduista erityisesti Calle del Castillo on shoppailijoiden mieleen. Teemme vanhassakaupungissa pienen kävelykierroksen näyttäviä jouluvaloja ihaillen. Santa Cruzissa on myös rosoisempia kulmia ja pidän kovasti kaupungin aidosta arkisuudesta. Ohitamme muun muassa historiallisen kauppahallin Mercado Nuestra Señora de Áfrican, mutta se on ehditty jo vierailupäivänämme sulkea. Ostosten kannalta Santa Cruzista löytyisi myös suuri El Corte Inglés -ketjun tavaratalo sekä kauppakeskus Nivaria Center.


teneriffa25_cdtenerife_02

9. Jalkapallotunnelmaa CD Tenerifen ottelussa

Palaan Santa Cruziin vielä uudelleen, kun lähden lankomiehen kanssa katsomaan Espanjan cupin ottelua, jossa Tenerife saa vieraakseen Osasunan. Pamplonan ylpeys Osasuna sattuu olemaan oma suosikkijoukkueeni Espanjassa, joten on melkoinen onnenpotku nähdä juuri Los Rojillos tositoimissa tämän matkan aikana. Tenerife pelaa kotiottelunsa Santa Cruzin keskustassa Estadio Heliodoro Rodríguez Lópezilla, jonka lehtereille mahtuu reilut 22 000 katsojaa. Peli ei ole loppuunmyyty, mutta katsojia kertyy silti mukavasti ja tunnelma on varsin kelvollinen. Liput on kätevintä hankkia etukäteen CD Tenerifen nettisivuilta.

teneriffa25_cdtenerife_01


Tenerifen historian parhaat vuodet ajoittuivat 1990-luvulle, jolloin seura pysyi kymmenen peräkkäistä kautta Espanjan pääsarjassa La Ligassa. Nyt sinivalkoiset ovat vaarassa pudota kakkostasolta kolmannelle sarjaportaalle. Vierailija Osasuna on puolestaan vakiinnuttanut viime vuosina asemansa La Ligan keskikastissa ja lähtee aina arvaamattomaan cup-otteluun ennakkosuosikkina. Vieraat pääsevätkin kahdella helpohkolla kulmapotkuista syntyneillä maaleilla karkumatkalle, joka kestää avausjakson lopulla tulleen Tenerifen kavennuksen. Toisella puoliajalla ei enää maaleja nähdä, joten Osasuna jatkaa seuraavalle cup-kierrokselle lukemin 2–1. Osasunan voitto lämmittää itseäni kovasti, mutta toivon myös Tenerifen menestyvän nykyistä paremmin. Ottelukoosteen voi katsoa YouTubesta.   


teneriffa25_hacienda_01

10. Majoitus ainutlaatuisessa Hacienda el Terrerossa

Säästin jutun loppuun elämyksen, josta oli meille iloa matkan jokaisena päivänä. Halusimme löytää anopin juhlamatkalle ainutlaatuisen majoituksen, ja sellaisen todellakin saimme. Hacienda el Terrero oli niin anopille kuin meille muillekin mieluisa ja ikimuistoinen majapaikka. Kyseessä on yksinäisen rantakallion päällä sijaitseva vanha maatila, joka on restauroitu majoituskäyttöön. Valkeista kivirakennuksista löytyy kaikkiaan 14 asuntoa, joissa voi aistia pitkää historiaa mutta nauttia myös moderneista mukavuuksista. Perinteinen kanarialainen tyyli on säilytetty niin uskollisesti, ettei esimerkiksi ikkunoissa ole lainkaan laseja, vaan pelkästään avattavat puiset luukut. 

teneriffa25_hacienda_04


Ekomatkakohteena itseään mainostava Hacienda el Terrero on kuin tunnelmallinen pieni kylä kaukaa menneisyydestä. Henkilökuntaa on paikalla vain lähinnä aamupäivisin, mikä omalla tavallaan lisää kodikkuuden tuntua. Tänne hakeutuu rauhaa rakastavia ihmisiä, jotka viihtyvät hyvin omissa oloissaan. Kaikilla on käytössään omat ulkona olevat ruokapöytänsä, minkä vuoksi naapureiden naamat saattavat silti tulla tutuiksi. Nautimme siitä, kuinka täällä saa nauttia rauhasta ja valtameren kohinasta kauniissa ympäristössä.

teneriffa25_hacienda_03


Herään useimmiten kukon kiekumiseen, joka alkaa yleensä jo turhankin varhain. Tapanani on narauttaa kahdeksalta keittiön vanha puuovi auki ja antaa raikkaan meri-ilman virrata keuhkoihin aamun sarastaessa. Meillä on käytössämme kaksi asuntoa eri puolilla aluetta, joten kävelemme usein aamuvirkumman tyttären kanssa mukulakivikujaa appivanhempien ovelle kyselemään, olisiko joku muukin jo hereillä. Palkinnoksi saattaa saada kupillisen vastakeitettyä kahvia jo ennen varsinaisen aamiaispöydän kattamista. Ruokailemme myös useana iltana Haciendan pihalla, sillä kaikissa asunnoissa on keittiöt. Aamupalaa saisi halutessaan tilata valmiina ovelle.

teneriffa25_hacienda_05


Hacienda el Terreron erikoisuudet eivät varmasti sovi kaikille. Auto on aivan välttämätön kulkuväline, sillä pihamaalta pääsee jalkaisin ainoastaan vilkasliikenteisen maantien varteen. Esimerkiksi Puerto de la Cruz sijaitsee vajaan kymmenen kilometrin päässä. Paikka on myös varsin tuulinen, eikä aurinko ehdi paistaa talvella läheisen vuoren takaa kuin pari tuntia päivässä. Pihamaan kivikkoiset ja paikoin jyrkät polut voivat olla hankalia liikuntarajoitteisille, ja vilkkaille taaperoille alueella olisi taatusti vaaranpaikkoja. Majoituksen rustiikkisuuskaan ei välttämättä miellytä kaikkia, mutta meidän osaltamme Hacienda el Terrero täytti suuretkin odotukset. 


teneriffa25_garachico_03

Ajatuksia Teneriffasta

Teneriffalle matkustaminen herätti ristiriitaisia tunteita, koska saarelta on viime aikoina kantautunut ikäviä uutisia. Saarelle on julistettu vesipulasta johtuva hätätila, ja paikalliset asukkaat ovat kyllästyneet yhä pahenevaan yliturismiin. Matkailijat ovat Teneriffalle tärkeä tulonlähde, mutta protestoijat vaativat paikallisviranomaisilta toimia liiallisen turismin rajoittamiseksi. Paikallisten oikeudet ovat jääneet turismin jalkoihin ja myös luonnon tilanteesta on herännyt suuri huoli. Matkailun pitäisi olla entistä kestävämpää, mikä on nykyisillä vierailijamäärillä kovin vaikeaa.

teneriffa25_teide_03


Turismi on näkyvimmillään saaren eteläosassa, jossa on Playa de las Américasin kaltaisia matkailupalveluiden ympärille kehittyneitä rantakyliä. Suuret matkailijamäärät saattoi havaita myös saaren suosituimmissa luontokohteissa. Jouduimme jonottamaan vapaata parkkipaikkaa Anagan luonnonpuiston Cruz del Carmenin sekä Teiden kansallispuiston Roques de Garcían pysäköintialueille yli puoli tuntia kumpaankin. Totta kai myös vilkkaalla joulusesongilla oli vaikutusta asiaan. Teneriffan teillä on myös ajoittain ruuhkia, joissa paikallisten ja matkailijoiden keskinäistä määrää on turistikohteita hankalampi arvioida.

teneriffa25_garachico_04


Ennen matkaamme uutisissa kerrottiin Teneriffaa koetelleista lumisateista ja toisaalta myös kolmenkymmenen asteen yölämpötiloista. Lisäksi Afrikasta puhaltava hiekkamyrsky Calima heikentää ajoittain Kanariansaarten ilmanlaatua. Meillä ei ollut säiden suhteen valittamista, sillä aurinko paistoi reilusti joka päivä. Ihan hellelukemiin asti ei ainakaan saaren pohjoispuolella päästy, mutta elohopea nousi hieman yli kahdenkymmenen asteen. Toisaalta vuorille noustessa lämpötila laski auton mittarissa alimmillaan seitsemään asteeseen.

teneriffa25_garachico_05


Vietimme Teneriffalla erinomaisesti onnistuneen loman. Saari on varsinkin luontonsa osalta mielenkiintoinen ja vanhat värikkäät kaupungit tuovat esiin pitkää historiaa. Selkeisiin vetonauloihin kuuluu myös miellyttävä ilmasto, joka myös vaihtelee saaren eri puolilla jonkin verran. Maastoltaan karu etelärannikko sopii auringonpalvojille, kun taas vehreä pohjoinen vetoaa luontomatkailijoihin. Anagan luonnonpuisto tuo paikoitellen mieleen itselleni rakkaat Madeiran näkymät ja mahtava Teiden kansallispuisto sykähdyttää tulivuorimaisemillaan. Saarella riittää siis sekä nähtävää että koettavaa.

teneriffa25_puerto_03


Teneriffalla on mukava lomailla, mutten ole ainakaan heti kaavailemassa kolmatta reissua samalle saarelle. Esimerkiksi Espanjan-suunnitelmieni osalta päällimmäisinä ovat mantereella sijaitsevat alueet, koska niistä on aina enemmän mahdollisuuksia retkeillä ruuhkien yllättäessä väljempiin kohteisiin. Jos kuitenkin vielä palaan Teneriffalle, jäi mieleeni muutamia kiinnostavia vierailupaikkoja.

teneriffa25_icod_03


Kaupungeista houkuttaisivat ainakin La Orotava sekä Buenavista del Norte. Buenavistan suunnalta löytyisi myös Punta de Tenon majakka, jolle pääsyä on autoliikenteen osalta rajoitettu. Saaren suosituimpiin retkikohteisiin kuuluvassa Mascassa kävimme jo kymmenen vuotta sitten, enkä ollut nyt kiinnostunut lähtemään ruuhkaiseksi tietämälleni tielle. Anagaan voisin sen sijaan palata tilaisuuden tullen vaikka useammankin kerran. Teneriffan tuuliset rannat ja vehreät metsät ovat tehneet minuunkin vaikutuksen, joka tuskin unohtuu vuosienkaan päästä.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja