Vuosi on vierähtänyt ja Lähtöportti viettää taas syntymäpäiväänsä. Yhdeksän vuotta tuntuu komealta lukemalta, varsinkin kun blogi on pysynyt aktiivisena kuukaudesta toiseen. Tässä mietteitä Lähtöportin kymmenennen vuoden alkaessa.

Lähtöportilla on nyt takana reilu vuosi itsenäisenä sivustona sen jälkeen, kun Rantapallo lopetti blogiportaalinsa toiminnan. Sisällön siirtäminen halutussa muodossa palvelimelta toiselle oli varsin työläs projekti, mutta sen jälkeen kaikki on sujunut hyvin, eikä teknisiin ylläpitotöihin ole kulunut kovin paljoa aikaa.   

Lukijamäärä on tasaantunut toistaiseksi hieman pienemmäksi kuin parhaina Rantapallon vuosina. Yksi syy löytyy siitä, että muutamat pitkään hakukonelistausten kärkipäässä pyörineet jutut ovat viimeistään palvelinsiirron jälkeen menettäneet asemiaan. Esimerkiksi Caminito del Rey, Madeiran levadat, Wieliczkan suolakaivos ja automatka Suomen länsirannikolla toivat aikoinaan blogiin tuhansia lukijoita. Useita vuosia vanhat kirjoitukset sietävätkin siirtyä pienempään rooliin tuoreempien tieltä, sillä nyt on uusien suosikkijuttujen aika. Elokuussa 2023 tapahtuneen blogin siirron jälkeen luetuimmat julkaisut ovat:

1. Leonardon maalaama Viimeinen ehtoollinen Milanossa
2. Cinque Terre – 5 kuvankaunista kylää
3. 10 Etelä-Ranskan kylää ja kaupunkia
4. Kävelyllä Montmartrella
5. 30 x uskomattoman upea Slovenia
6. 30 nähtävyyttä Pariisissa
7. Hiihtoloma Syötteen laduilla
8. Patikkaretkellä Cinque Terressä
9. Wienin perinteikäs huvipuisto Prater
10. Huvipuistokokemus – Disneyland Park Paris

Tiedän, etteivät esimerkiksi tämän vuoden löytöni Dordognessa tai Aostanlaaksossa ole sellaisia, jotka kiinnostavat suuria lukijamääriä tunnetumpien matkakohteiden tapaan. Toisaalta tykkään kirjoittaa juuri tällaisista Euroopan osista, joita ei vielä ainakaan Suomessa tunneta kovin hyvin. Olen ylipäätään innostunut siitä, kuinka paljon esimerkiksi Italiasta, Ranskasta tai Espanjasta löytyy toinen toistaan hienompia kätkettyjä helmiä suosittujen turistireittien ulkopuolelta. Jos vain joku nauttii näistä jutuista tai peräti löytää niistä itselleen uusia matkakohteita, tuntuu se itsestäni todella isolta asialta. Minua ilahduttavat myös uskolliset lukijat, joka palaavat sivuille muutenkin kuin hakukoneiden kautta. 

Yleinen kiinnostus blogeja kohtaan on viime vuosina laskenut, joten moni matkablogikin on hiljentynyt tai sulkeutunut kokonaan. Tilalle ovat tulleet sosiaalisen median eri kanavat, jotka tavoittavatkin melko helposti paljon ihmisiä. Itse uskon edelleen blogien voimaan, sillä yhteen julkaisuun saa mahdutettua runsaasti sisältöä ja jutusta voi tehdä ihan omannäköisensä.

Olen välillä miettinyt, onko Lähtöportti ensisijaisesti blogi vai matkailusivusto. Tietyt piirteet viittaavat mielestäni enemmän matkailusivustoon, mutta toisaalta haluan pitää kiinni myös blogimaisista elementeistä kuten henkilökohtaisesta näkökulmasta, jonkinlaisesta aikajärjestyksestä sekä juttujen kommentointimahdollisuudesta. Kommentit kysymyksineen, ruusuineen ja risuineen ovat aina tervetulleita. 

Yksi motiiveistani blogin aloittamiseen yhdeksän vuotta sitten oli halu kirjoittaa, ja siihen tarkoitukseen blogi on edelleen ylivoimainen mihin tahansa sosiaalisen median kanavaan verrattuna. Työmäärä on toki suuri, mutta koen blogin kirjoittamisen edelleen palkitsevaksi ja palaan usein itsekin muistelemaan blogini kautta vanhoja reissuja. Kirjoitan matkoilla jonkinlaista matkapäiväkirjaa omaan käyttööni, mutta julkisessa blogissa sisällöstä tulee paljon paremmin jäsenneltyä ja viimeisteltyä.

Minua kiinnostavat laajasti hyvin erilaiset kohteet, sillä viihdyn esimerkiksi pikkukylissä, suurkaupungeissa, kahviloissa, vuorilla, urheiluareenoilla, veden äärellä, näköalapaikoilla, taidemuseoissa, linnoissa, kirjakaupoissa, katutaidekortteleissa, hiihtoladuilla, patikkapoluilla tai huvipuistoissa. Olen kiinnostunut myös historiasta, ja blogin kirjoittaminen onkin toiminut hyvänä syynä perehtyä eri aiheisiin tavallista perusteellisemmin. Uteliaisuus on ajanut etsimään, tulkitsemaan, käsittelemään ja tiivistämään matkakohteisiin liittyvää tietoa, joka on toivottavasti myös välittynyt sopivina annoksina lukijoille.

Saavuin juuri upealta matkalta New Yorkista, joten luvassa on runsaasti juttuja tuosta ainutlaatuisesta kaupungista. Matkakohteiden valinta on aina mielenkiintoinen aihe, ja mieltymykset vaihtelevat jonkin verran elämäntilanteen muuttuessa. Tällä hetkellä vahvoilla ovat nimenomaan suurkaupungit, sillä ne kiinnostavat perheen koululaisia eniten. Toisaalta kolmen sukupolven matkat tuovat sopivasti tasapainoa ja vievät hieman rauhallisempiin ympyröihin. Mielessä on myös pieniä reissuja vaikkapa jalkapalloa katsomaan.

En ole koskaan valinnut matkakohteita blogi mielessä, vaan oman ja matkaseuran kiinnostuksen perusteella. Silti blogia ajatellen ja toki muutenkin hieman harmittaa, että esimerkiksi aiemmin isossa roolissa olleet Irlanti ja Madeira ovat jääneet nyt pitkäksi ajaksi paitsioon. Näiden omien ja monen lukijankin suosikkikohteiden vuoro tulee taas joskus, mutten osaa vielä sanoa milloin.

Tulevan vuoden matkasuunnitelmat ovat hieman tavallista enemmän levällään, mutta hyviä reissuja on varmasti luvassa niin ulkomailla kuin Suomessakin. Juttujen aiheita on kertynyt myös varastoon ja aion pysyä noin 50 julkaisun vuosirytmissä jatkossakin. Vähintään neljän julkaisun kuukausittainen tahti on toteutunut blogin kaikkien ensimmäisten 108 kuukauden aikana, ja pyrin pitämään siitä jatkossakin kiinni. Kiitos kun luit tämän Lähtöportin 547. postauksen ja toivottavasti blogi kiinnostaa seuraavinakin vuosina!

Lähtöportin tänään täyttyvä kahdeksas vuosi toi mukanaan suuren muutoksen, kun blogi itsenäistyi Rantapallosta osoitteeseen lahtoportti.fi. Matkailu ja kirjoittaminen ovat jatkuneet entiseen tahtiin ja jatkuvat toivottavasti tästä eteenkin päin.
  
Elokuussa tapahtunut siirtyminen pois Rantapallosta oli työläs, mutta palkitseva projekti. Muutos oli pakon sanelema Rantapallon lopetettua blogiportaalinsa kokonaan, mutta toi mukanaan myös paljon hyvää. Lähtöportista on vuosien varrella tullut minulle niin tärkeä, ettei se olisi enää pitkään sopinut kenenkään ulkopuolisen hallintaan, esimerkiksi sivupohjan tai mainospaikkojen osalta. Tuntuu paremmalta pitää kaikki narut omissa käsissään, vaikka se lisäisikin työmäärää. Samalla olen kiitollinen Rantapallolle, joka tarjosi helpon polun matkablogin aloittamiseen ja oli varsinkin blogiurani ensimmäisinä vuosina miellyttävän yhteisöllinen ympäristö. 

Sivustolla riittää jatkuvasti kehitettävää ja teen pientä hienosäätöä aina sopivan tilaisuuden tullen. Kaikki vanhalla sivustolla olleet tekstit ovat luettavissa ja kuvat katseltavissa, mutta ihan kaikki vanhojen juttujen sisältämät linkit eivät vielä ohjaudu suoraan oikeaan osoitteeseen. Mielessäni on pikku korjausten lisäksi myös kehitysideoita. Olen muokannut esimerkiksi valikoita niin, että eri kohteista kertovat jutut löytyisivät helpommin ja selailu tarinasta toiseen olisi sujuvampaa. Ainakin itselleni tästä on hyötyä, koska rakennan sivustoa pitkälti myös omaan käyttööni ja palaan usein muistelemaan menneitä reissuja.

Elämässä on riittänyt kiireitä, mutta olen toistaiseksi ehtinyt julkaista vähimmäistavoitteena pitämäni neljä juttua kuukaudessa. Määrä ei kuulosta kovin suurelta, mutta tarinani tuppaavat venymään välillä ehkä liiankin pitkiksi ja sisältävät paljon tarkistusta vaativia faktoja. Toivon silti ehtiväni julkaisemaan välillä vaikkapa viisi tai kuusi juttua kuukaudessa, sillä viimeksi kuluneen reilun vuoden aikana varastoon on kasautunut vino pino aiheita. Toisaalta ei siihenkään maailma kaadu, vaikka julkaisutavoite jäisi joskus saavuttamatta.

Harmittelen, etten ehdi kirjoittaa kaikkia juttuja nopeammin, mutta toivon tunnelmien välittyvän silti mahdollisimman tuoreina. Pyrin priorisoimaan jollakin tavalla ajankohtaisia aiheita ja tiedän, että kaikki kertomisen arvoiset seikat ovat hyvässä tallessa ainakin omissa muistiinpanoissani. Juttusumaa purkaessani matkustan toki taas uusiin kohteisiin ja kerron niistä aina edes jotakin heti reissun jälkeen. Juuri nyt työn alla on pari tarinaa syyslomalta Liguriasta, ja kun sekaan lisätään vanhempia juttuja esimerkiksi Kaliforniasta, Sevillasta, Baijerista ja Berliinistä, pysyy sisältö toivottavasti sopivan vaihtelevana. 

Kaavailin vuosi sitten kirjoittamassani synttärijutussa matkailevani paljon ainakin Italiassa ja Espanjassa. Italiassa olenkin tuon jälkeen käynyt jo kaksi kertaa, mutta Espanjassa en ole tällä välin vieraillut lainkaan. Tutustumiseni Italian eri alueisiin etenee rauhalliseen tahtiin. Liguriasta tuli äskettäin yhdestoista alue, jossa olen viettänyt vähintään yhden kokonaisen viikon. Kahdestakymmenestä alueesta on kokonaan näkemättä vielä kaksi, Aostanlaakso pohjoisessa sekä Calabria etelässä.

Mielessäni on jo hahmotelma ensi vuoden matkailukalenterista, mutta jätetään yksityiskohdat tässä vaiheessa paljastamatta. Kokonaisuus muistuttaa joka tapauksessa melko lailla sitä, millaista perheemme matkailu oli ennen koronapandemian aiheuttamia rajoituksia. Pandemian takia ”rästiin jääneet” ulkomaanmatkat on nyt tehty ja ensi vuodelle on luvassa ulkomaiden vastapainoksi taas kuluvaa vuotta enemmän kotimaanreissuja. Yhtään itselleni uutta ulkomaata ei ole lähitulevaisuudessa kiikarissa, mutta hyviä reissuja on silti tiedossa. Lasten toiveet pitävät huolen siitä, että päädymme varmasti ainakin suurkaupunkeihin. 

Myönnän olevani melko innoissani, kun täysin omassa hallinnassa oleva Lähtöportti alkaa löytää muotonsa. Uskon siis motivaatiota riittävän myös tästä eteenpäin, kunhan kirjoittamiselle vain löytyy sopivaa aikaa. Kiitos kun olette lukeneet Lähtöporttia ja toivottavasti löydätte täältä matkainspiraatiota jatkossakin!