Ota yhteyttä

Espanja

Gernika, Baskimaan kovia kokenut sydän

Julkaistu

–

Näin äskettäin tekemälläni Baskimaan-matkalla paljon upeita paikkoja. Vaikka alueella onkin monta huomattavasti kauniimpaa kaupunkia, aloitan reissukokemuksista kertomisen Gernikasta. Tämän pienen sisämaakaupungin menneisyys kertoo nimittäin poikkeuksellisen paljon koko Baskimaasta.

Pieni tie kiemurtelee vehreiden metsien ja peltojen halki kohti Gernikan pikkukaupunkia. Seutu on silmiinpistävän arkipäiväistä, jos sitä vertaa San Sebastiánin glamouriin, Bilbaon vilskeeseen tai rannikon houkutteleviin hiekkarantoihin. Ohitamme uudenaikaisia kerrostaloja ja pysäköimme auton rautatien varteen. Kaupungin merkittävin rakennus Casa de Juntas löytyy vain muutaman minuutin kävelyn jälkeen.

Casa de Juntas
Casa de Juntasilla eli Bizkaian maakunnan parlamenttitalolla on suuri merkitys koko Baskimaalle. Baskit ovat kokoontuneet päättämään asioistaan samalla paikalla kasvaneen tammen alle jo keskiajalta lähtien. Ensimmäinen tammi istutettiin tänne 1300-luvulla. Gernikan puusta on muodostunut yleisesti tunnettu baskien vapauden symboli. Baskit ovat kulttuuristaan ja kielestään ylpeä kansa, jolla on oma vahva identiteettinsä.

Baskimaan reilun kahden miljoonan asukkaan itsehallintoalueeseen kuuluu kolme Espanjan maakuntaa (Bizkaia, Gipuzkoa ja Araba, espanjankielisiltä nimiltään Vizcaya, Guipúzkoa ja Álava), mutta historiallisesti myös Navarran maakunta sekä tietyt Lounais-Ranskan osat kuuluvat baskien asuinalueisiin. Baskin kieli eli euskara näkyy vahvasti kaikissa mahdollisissa kylteissä, mutta puhuttuna matkailijan korvaan kuuluu korkeintaan holan sijasta lausuttu kaixo-tervehdys.

Osa kansasta kannattaa kiihkeästi Baskimaan itsenäistymistä ja aihe nousee uutisotsikoihin tasaisin väliajoin. Itsenäisyyttä on ajettu aina myös rauhanomaisin keinoin, mutta ulkomaalaisten mieleen ovat jääneet lähinnä ETA-järjestön toteuttamat tuhoisat pommi-iskut. ETA ilmoitti muutamia vuosia sitten lopettaneensa aseellisen toiminnan.

Gernikan puu
Casa de Juntasin pihalla on hiljaista. Käymme aluksi katsomassa jäänteitä 1800-luvun lopulla kaatuneesta tammesta, joka kasvoi paikalla puolentoista vuosisadan ajan. Jäljelle jäänyt pala rungosta on asetettu pylväiden ympäröimään katokseen, ikään kuin omaan mausoleumiinsa.

Casa de Juntas
Rakennuksen ovella meidät toivottaa tervetulleeksi kohtelias herrasmies, joka pitää kirjaa vierailijoiden lukumäärästä ja kansallisuuksista. Sisäänpääsy on ilmainen. Rakennus on avoinna yleisölle päivittäin klo 10–14 ja 16–19 (talviaikaan suljetaan jo klo 18). Ihailemme suuren huoneen kattoa, johon on tehty näyttävä lasimaalaus. Käsinmaalattu teos esittelee puun merkitystä historiallisena kohtauspaikkana.

Casa de Juntas
Kierrämme muutamia muitakin huoneita, kuten vanhahtavan kirjaston. Varsinainen istuntosali näyttää juhlalliselta. Bizkaian parlamentti kokoontuu täällä päättämään maakunnan asioista. Siirrymme pihalle, jossa Gernikan nykyinen puu kasvaa. Tämä järjestyksessään viides Gernikan tammi istutettiin vasta viime vuonna. Sen edeltäjä kuoli kasvitauteihin seisottuaan paikalla vain kymmenen vuotta. Nuori tammi ei ole kovin ihmeellinen nähtävyys, mutta sen symbolisessa merkityksessä on jotain koskettavaa.

Gernika
Juttelen ovimiehen kanssa vielä hetken, kunnes palaamme kadulle. Käännän katseeni harmaalle taivaalle ja mietin huhtikuun 26. päivää vuonna 1937. Sen piti olla ihan tavallinen maanantai, mutta tuo päivä muutti Gernikassa kaiken. Elettiin Espanjan sisällissodan aikaa. Baskit kuuluivat kenraali Francon johtamien kapinallisten kiihkeimpiin vastustajiin, ja Gernikalla oli vahva symbolinen merkitys kansan ikiaikaisena kokoontumispaikkana. Francon kanssa liittoutuneella Natsi-Saksalla oli käytössään vahvat ilmavoimat, jotka kaipasivat uusille aseilleen ja sodankäyntistrategialleen harjoituskohdetta.

Tapahtumien kulusta on erilaisia teorioita, mutta voidaan olettaa, että Franco tilasi liittolaisiltaan Operaatio Rügeniksi nimetyn iskun. Gernikan taivaalle ilmestyi joukko saksalaisia ja italialaisia pommikoneita, jotka moukaroivat vajaassa kolmessa tunnissa käytännössä koko kaupungin maan tasalle. Vain muutamia taloja (kuten kuvassa näkyvä koulu) jäi pystyyn ja merkittävä osa asukkaista sai surmansa. Gernikassa ei siis ole juurikaan vanhoja rakennuksia, mutta siellä käyminen auttaa ymmärtämään seudun karua historiaa.

Guernica
Pablo Picasso maalasi pommituksen kauhuista kubistisen teoksen, josta tuli yksi hänen kuuluisimmistaan. Taulu tunnetaan kaupungin espanjankielisellä nimellä Guernica. Se on picassomaiseen tapaan hieman tulkinnanvarainen, mutta kauhun ja ahdistuksen tunnelmalta ei voi välttyä. Alkuperäinen teos on nykyään Reina Sofian taidemuseossa Madridissa. Baskit ovat vaatineet taulua Bilbaon Guggenheimiin, mutta sen on väitetty olevan liian hauras siirrettäväksi. Gernikan San Juan -kadun päästä löytyy näyttävä mosaiikkikopio tästä mestariteoksesta. Sen luokse on vain parin sadan metrin matka Casa de Juntasilta. Matkan varrelle jää pommituksessa kärsinyt Santa Marian kirkko, joka ei kuitenkaan useimpien muiden rakennusten tapaan tuhoutunut kokonaan.

Gernika
Jatkamme mosaiikkiseinän luota matkaamme Gernikan vilkkaimmille kaduille. Pikkukaupunki tunnetaan edellä mainittujen asioiden lisäksi myös suurista markkinoistaan, jotka järjestetään kaupungin katetulla torilla aina maanantaisin. Jos Gernikaan osuu jonain muuna viikonpäivänä, kannattaa harkita vierailua kaupungin kahdessa museossa. Rauhanmuseo (Museo de la Paz) jakaa tietoa kaupungin tuhonneesta pommituksesta. Euskal Herria -museo sen sijaan kertoo Baskimaan värikkäästä kulttuurista, perinteistä ja historiasta. Käyn varmasti molemmissa, jos vielä joskus palaan Gernikaan.

J.M. Iparragirre
Meiltä jäävät tällä kertaa väliin niin markkinat kuin museotkin. Kiertelemme pienen keskustan katuja ja näemme muun muassa Jose Maria Iparragirren patsaan. Tämä 1800-luvulla elänyt taiteilija sepitti baskien epävirallisen kansallishymnin eli Gernikan puusta kertovan Gernikako Arbolan.

Gernika Jatetxea
Ruudulliset pöytäliinat houkuttelevat meidät Gernika Jatetxea -nimiseen ravintolaan. Palvelu on huomaavaista, joskaan englantia ei puhuta käytännössä lainkaan. Selvittelemme aikamme annosten nimiä ja syömme lopulta maittavan kolmen ruokalajin aterian. Kymmenen ja puolen euron lounasmenussa on hinta-laatusuhde kohdallaan. Muut asiakkaat näyttävät paikallisilta ja vaikuttavat tuntevan henkilökunnan hyvin.

Gernikan puu
Gernika on historiansa vuoksi harvinaisen mielenkiintoinen vierailukohde, vaikka se saattaakin ensi silmäyksellä näyttää mitäänsanomattomalta kyläpahaselta. Paikalle pääsee reilun kolmenkymmenen kilometrin päässä sijaitsevasta Bilbaosta niin autolla, bussilla kuin junallakin. Seuraavaksi kerronkin tuosta Baskimaan suurimmasta kaupungista Bilbaosta, vaikka en sitä kovin perusteellisesti ehtinyt nähdäkään.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
16 kommenttia

Kommentit

  1. säppä

    22.6.2016 at 12:47

    Kiva lukea Baskimaasta! Varsinkin näistä vähemmän tuntemattomista kohteista, enpä tiennyt Gernikasta tätä ennen mitään. Mä just palasin Galiciasta, Asturiasta, ja Cantabriasta – syyskuussa näillä näkymin pyörähdetään Baskimaassa, San Sebastianissa, missä ollaan kerran aiemmin käyty. Mitä enemmän täällä Espanjassa on tullut matkustettua, sitä enemmän rakastun nimenomaan pohjoiseen! Kauneinta Espanjaa kaikkinensa. 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      28.6.2016 at 10:34

      Kiva kuulla, että Baskimaa kiinnostaa! Haluaisin tämän reissun jälkeen nähdä nuo mainitsemasi alueet, joten käyn lukemassa sun postaukset kun vaan ehdin 🙂 Mulla on monta Espanjan kolkkaa näkemättä, mutta pidin Baskimaasta paljon ja uskon, että juuri pohjoisosa on omaa sydäntäni lähinnä. San Sebastian on upea, mutta jos liikutte sen ympäristössä, niin suosittelen käymistä oman reissumme pienessä tukikohdassa Getariassa ja miksei myös vaikka Hondarribiassa.

  2. Elina | Vaihda vapaalle

    22.6.2016 at 13:37

    Olen kyllä niin huono lueskelemaan mitään historiajuttuja, että en tiedä pääsisinkö ihan Gernikan historiikkiin tarpeeksi sisälle, mutta Baskimaa kyllä kiinnostelee ja tuollakin olisi mukava joskus käydä. Varmasti historiasta kiinnostuneelle mielenkiintoinen paikka. 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      28.6.2016 at 10:44

      Baskimaassa on jokaiselle jotakin. Teidän Amerikan roadtripien jatkoksi sopisi mainiosti Pohjois-Espanjan rannikkotiet, sillä upeita maisemia ja kauniita pikkukaupunkeja kyllä riittää. Myös erilaisia luonnonpuistoja on useita ja esimerkiksi San Sebastián sellainen kaupunki, missä kuvittelisin melkein kaikkien viihtyvän.

  3. IKILOMALLA

    23.6.2016 at 4:46

    Varsin hurja (vaikkakin mielenkiintoinen) historia tällä paikalla! Surullista kuinka paljon vanhoja rakennuksia ja historiaa on tuhoutunut. Aivan uusi tuttavuus koko kaupunki!

    Huvittava tuo puun runko pylväiden sisällä.. Erikoisuudessaan varsin hauska nähtävyys! Ja todella upea tuo kattomaalaus! 🙂 Hienoa taidetta!

    Jään odottamaan tarinoita Bilbaosta! 🙂

    Titta / IKILOMALLA

    • Mika / Lähtöportti

      28.6.2016 at 10:59

      Oli mielenkiintoista huomata tuon puun merkitys Baskimaalle. Gernika oli täysin erilainen verrattuna kaikkiin muihin näkemiimme kaupunkeihin tuolla seudulla ja jäi senkin vuoksi hyvin mieleen. Muuten kierrettiin lähinnä rannikolla ja nähtiin vanhoja kaupunkeja.

  4. Maarit

    23.6.2016 at 10:22

    Jotenkin tuntuu, että Baskimaa on tullut nyt monessa vastaan matkakohteena. Syystä tai toisesta Espanja ei omiin suosikkimaihini kuulu, mutta olen siellä kyllä yhden rantaloman viettänyt. Mielenkiintoista historiaahan alueelta kyllä löytyy, ja kaunista luontoa. Eihän sitä tiedä, jos joku kerta mekin lähdettäisi Espanjaa kiertämään. 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      28.6.2016 at 11:15

      Baskimaa on selvästi nosteessa, siitä on viime aikoina kirjoitettu paljon. Espanja on mulle jotenkin neutraali maa, se ei ole koskaan ollut millään suosikkilistalla, mutta olen toisaalta viihtynyt aina hyvin. Voisin kuvitella, että Baskimaa ja ehkä muukin Pohjois-Espanja voisi sopia teille. Kaunista luontoa, vuoria ja patikointi- sekä autoilureittejä riittää, kenties myös sellaista rosoista karismaa mitä etelän aurinkorannoilta ehkä puuttuu.

  5. Hetki meni ennenkuin tajusin että Guernicastahan tässä puhutaan 🙂 Mahtavaa lukea kaupungista – olen kerran nähnyt sen maalauksen ja se teki kyllä lähtemättömän vaikutuksen (Picasso maalasi sitä samaan aikaan kun hänen rakastajattarensa tappelivat siinä ateljeen lattialla – symboliikkaa ja ironiaa siis kerrakseen!)

    • Mika / Lähtöportti

      28.6.2016 at 11:26

      Gernika tai Guernica, en oikein itsekään tiedä kumpaa olisi parempi käyttää. Paikanpäällä näkyi taulun nimeä lukuunottamatta lähinnä vain baskinkielinen nimi.
      Mielenkiintoinen taustatieto taulusta, ja kun sitä katsoo, niin voi siinä aistia tuollaisenkin tappelun tunnelman 🙂

  6. Henna /suurin onni

    23.6.2016 at 17:57

    Nyt täytyy kyllä myöntää, etten ole Gernikasta kuullutkaan aiemmin! Kiva siis, että korjasit tämän aukon sivistykessäni 🙂 Seudulla on varmasti paljon mielenkiintoista historiaa – sellaista, joka ei ehkä suomalaiselle perustallaajalle ole niin tuttua, jos ei ole aiheeseen erikseen perehtynyt. Kattomaalaukseen ihastuin minäkin, se on varmasti ollut upea näky omin silmin katseltuna!

    • Mika / Lähtöportti

      28.6.2016 at 11:34

      Minulle Gernika kuulosti jotenkin tutulta nimeltä, mutten olisi osannut kertoa siitä mitään ennen tätä matkaa. Kävin matkamessuilla juttelemassa Bilbaon osastolla ja siellä kerrottiin Gernikan merkityksestä koko Baskimaalle. Kattomaalaus on tosiaan hieno. Tuo huone oli alunperin suunniteltu avoimeksi sisäpihaksi, kattomaalaus valmistui vuonna 1985.

  7. Annika | Travellover

    24.6.2016 at 1:01

    Mietin pitkään, mistä kaupungin nimi on tuttu – ja muistinkin maalauksen, ennen kuin kerroit siitä. Picasso ei oikein avaudu minulle, eikä Gernica tee poikkeusta. Espanjaan suhteeni on aika kaksijakoinen: Madridista pidin, Barcelonasta en kummallakaan kerralla. Mallorcalla juniorina Hassen matkalla, Menorcalla aikuisena Välimeren risteilyllä. Molemmat jättäneet aika kylmäksi. Ehkä Baskimaa olisi jotain ihan muuta. Bilbaosta ja San Sebastianista puhutaan nyt niin paljon, että ehkä odotan, milloin ovat taas pois muodista ja menen sitten.

    • Mika / Lähtöportti

      28.6.2016 at 12:29

      Kannattaa kokeilla Pohjois-Espanjaa, siellä on ehkä sitä jotain, mitä olet jäänyt muualta Espanjasta kaipaamaan. Baskimaan suosio on mielestäni vasta nousussa, joten tuo muodissa pysyminen saattaa kestää kauankin. En toisaalta ihmettele, esimerkiksi San Sebastianissa viihtyisä kaupunki, pitkä hiekkaranta, hyvä ruoka ja ympäröivä luonto yhdistyvät harvinaisen onnistuneella tavalla. Mutta en ala käännyttämään Espanjaan, kun Italiaankin voi aina matkustaa 😀

  8. Susanna

    29.6.2016 at 23:35

    Mielenkiintoinen kohde. Espanjasta on tullut nähtyä lähinnä vain etelää, mutta pohjoisempikin kiehtoisi. Millainen sää oli? minulle on vähän liian kuuma nuo etelän yli +35C helteet.. mutta tuuliset kohteet sopii

    • Mika / Lähtöportti

      30.6.2016 at 11:58

      Pohjois-Espanja on ilman muuta kokemisen arvoinen. Meille osui hyvät säät, parissa viikossa vain kaksi sateista päivää, vaikka tuolla seudulla voi sataa paljon enemmänkin. Muutamia hellepäiviäkin oli, mutta nekin siinä noin 25 asteen paikkeilla, varmasti viileämpää kuin etelässä. Hiekkarantoja on paljon, mutta kaupungit näyttää kaupungeilta, ei pelkiltä turistikeskuksilta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Espanja

Majesteettinen Almudenan katedraali Madridissa

Julkaistu

–

Kirjoittaja

Vierailimme viime vuodenvaihteen Madridin-matkalla Almudenan katedraalissa, joka kuuluu kaupungin tärkeimpiin maamerkkeihin. Pitkään ja hartaasti rakennettu kirkko valmistui vasta vuonna 1993, ja sen kattotasanteelta on hienot näkymät ympäristöön.

Tutustumme jo matkan alkuvaiheessa melko perusteellisesti Madridin kuninkaalliseen palatsiin, josta julkaisin oman juttunsa jo aiemmin. Palatsista on helppo siirtyä aivan naapurissa sijaitsevaan katedraaliin, joka on omistettu Madridin suojeluspyhimykselle Almudenan neitsyelle. Kirkkosalissa saa vierailla ilmaiseksi, mutta meitä kiinnostaa erityisesti kattotasanteen näköalapaikka. Sinne päästäkseen täytyy ostaa pääsylippu, jonka hinta on tätä kirjoittaessani noussut vierailumme jälkeen 8 euroon. Alennusryhmien liput maksavat edelleen 5 euroa.

madrid_almudena_00


Ostamme liput kuninkaallisen palatsin puoleiselta ovelta, jolle ei ole joulukuun viimeisenä tiistai-iltapäivänä jonoa. Lipun hintaan kuuluu näköalapaikan lisäksi katedraalin museo, jonka sisällä valokuvaaminen on kielletty. Olemme hetkeä aiemmin kolunneet läpi kuninkaallisen palatsin huoneita, joten emme jaksa tässä vaiheessa päivää perehtyä tämän museon uskonnollisiin esineisiin erityisen tarkasti. Parhaiten mieleen jäävät piispojen käyttämät seremoniavaatteet, joiden lisäksi näytteillä on esimerkiksi veistoksia, astioita sekä asiakirjoja. Suuntaamme melko pian portaikkoon, jota pitkin pääsemme näköalapaikalle ihailemaan Madridia.

madrid_almudena_03


Nautin maisemasta esimerkiksi etelään päin. Etualalla näkyvä tähtikuvio sijaitsee arabikulttuuria kunnioittavassa emiiri Mohamed I:n puistossa, jossa on säilynyt pätkä muinaista islamilaista kaupunginmuuria. Taustalla häämöttävät muun muassa Pyhän Franciscus Suuren kuninkaallisen basilikan tornit. Ilmassa on auringonpaisteesta huolimatta jonkin verran utuisuutta.

madrid_almudena_11


Näköalatasannetta koristavat apostolien patsaat. Kuvassa kaupunkia tähystää pyhiinvaeltajan vaatteisiin puettu apostoli Jaakob. Hänet tunnetaan täällä Espanjassa nimellä Santiago, ja moni on varmasti kuullut apostolin haudalle Santiago de Compostelaan johtavasta pyhiinvaellusreitistä.

madrid_almudena_12


Katolta on hyvät näkymät eri suuntiin. Katedraalin omat tornit peittävät maisemaa kuninkaalliselle palatsille, mutta tuonnekin päin voi katsella esteettömästi hieman alempana sijaitsevalta parvekkeelta. Katedraali haluttiin sovittaa mahdollisimman saumattomasti samaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen palatsin kanssa, minkä vuoksi se on rakennettu hieman poikkeuksellisesti pohjois-eteläsuuntaan. Useimmiten katolisten kirkkojen alttari osoittaa itään päin.

madrid_almudena_09


Tätä kirkkoa rakennettiin pitkään ja hartaasti. Ensimmäisten suunnitelmien jalostuminen toteutuksen tasolle vei useamman vuosisadan, kunnes kuningas Alfonso XII määräsi työmiesten hihat heilumaan vuonna 1883. Matkan varrelle osuneet taloudelliset haasteet sekä esimerkiksi verinen sisällissota jarruttivat projektia, jonka päätteeksi paavi Johannes Paavali II pääsi vihkimään katedraalin käyttöön vasta kesällä 1993. Arkkitehdit ehtivät vuosikymmenten varrella vaihtua, ja niinpä ulkoa päin uusklassisen kirkon tyyli edustaakin sisätiloissa uusgoottilaisuutta.  

madrid_almudena_10


Vaaleasävyinen kirkkosali on kaunis ja kooltaan vaikuttava. Istahdamme joksikin aikaa penkille lepäämään ja katselemaan erilaisia yksityiskohtia. Kuoriosaa koristaa puinen piispanistuin. Kiinnitämme huomiota myös värikkäisiin maalauksiin, joissa on yllättävänkin modernia ilmettä.

madrid_almudena_08


Muiden kirkkovieraiden toiminnasta päätellen katedraalin tärkein alttari löytyy sivulaivasta. Almudenan neitsyelle omistetun alttarin luo kiemurtelee huomattavan pitkä jono. Alttarilla käyminen nimenomaan näin joulunaikaan on paikallinen perinne, jolla halutaan osoittaa kunnioitusta Madridin suojeluspyhimykselle.

madrid_almudena_06


Kiertelemme vielä katselemassa katedraalin hienoja sivukappeleita ja erilaisia patsaita. Kuvassa näkyy Santa María de la Cabeza, jonka puoliso San Isidro Labrador on Almudenan neitsyen ohella Madridin toinen suojeluspyhimys.

madrid_almudena_05


Katedraalia on mukava ihailla kaikessa rauhassa. Uusgoottilaiset holvikaaret ja massiiviset pylväät luovat kirkon päälaivaan majesteettista tunnelmaa. Taustalla näkyvät kookkaat urut. Suunnistamme vähitellen kohti ulko-ovea, joten vaikuttavaksi mainittu krypta jää meiltä tällä vierailulla näkemättä.

madrid_almudena_04


Huomaamme poistuessamme katedraalin oveen tehdyt taidokkaat veistokset. Kuningas Juan Carlos I:n ja kuningatar Sofían hahmot ovat helposti tunnistettavia. Heidän poikansa, Espanjan nykyinen kuningas Felipe VI, vihittiin morsiamensa Letizian kanssa avioliittoon tässä katedraalissa toukokuussa 2004.

madrid_almudena_07


Seimiasetelmat kuuluvat oleellisesti espanjalaiseen jouluun. Niitä on nähtävillä ympäri kaupunkia, ja totta kai myös katedraalilla on omansa sekä sisätiloissa että oven ulkopuolella ohikulkijoiden nähtävänä. Kun seimetkin on nähty, voimme jatkaa hyvillä mielin kierrostamme kohti seuraavia nähtävyyksiä.

Lisätietoa löytyy katedraalin omilta nettisivuilta.

Lue myös koko matkasta kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.

Jatka lukemista

Espanja

Kuninkaallisten kokoelmien galleria Madridissa

Julkaistu

–

Kirjoittaja

Vuonna 2023 avattu Galería de las Colecciones Reales on mielenkiintoinen lisäys Madridin museoiden joukkoon. Kuninkaallisen palatsin vieressä sijaitsevissa moderneissa tiloissa voi tutustua Espanjan mahtipontiseen historiaan taiteen ja erilaisten arvoesineiden kautta.

Madrid on museoiden ystäville antoisa kaupunki, joka tunnetaan erityisesti Pradon, Reina Sofían ja Thyssen-Bornemiszan taideaarteista. Kesäkuussa 2023 avautunut Galería de las Colecciones Reales tuo kaupungin tarjontaan mielenkiintoisen lisän esittelemällä nimensä mukaisesti Espanjan kuningashuoneen omistamia arvoesineitä.

madrid_galeria_09


Kuulen tästä museosta ensi kertaa, kun olen hankkimassa pääsylippuja kuninkaalliseen palatsiin. Tarjolla on yhdistelmälippu, jolla pääsee palatsin lisäksi tutustumaan myös Galería de las Colecciones Realesiin. Tarjous on hyvä, sillä palatsilipun päälle tulee tämän hetken hinnoilla vain kuusi euroa lisää hintaa. Galería de las Colecciones Reales sijaitsee aivan palatsin naapurissa ja museolippu on voimassa viikon verran palatsivierailun ajankohdasta eteen tai taakse päin.

madrid_galeria_10

 
Astumme sisään Almudenan katedraalin vieressä olevasta ovesta. Galería de las Colecciones Realesin tiloissa on ainakin oman vierailumme aikaan miellyttävän väljää, mikä tuntuu tervetulleelta vaihtelulta kuninkaallisen palatsin ja Pradon pienten ruuhkien jälkeen.

madrid_galeria_08


Museon rakenne on hyvin selkeä. Ylin kolmesta näyttelykerroksesta keskittyy Habsburgien aikaan, joka ajoittuu Espanjan historiassa vuosiin 1516–1700. Tähän kerrokseen kuuluu myös huone, jossa pyörivä videoesitys kertoo tehokkaan tiivistetysti kuninkaallisen palatsin sekä sen ympärille kasvaneen Madridin kaupungin historiasta. Ikkunan takaa voi katsella museon rakentamisen yhteydessä löytyneitä maurien rakentaman muurin jäänteitä.

madrid_galeria_05


Museosta löytyy paljon arvokkaita seinävaatteita, tauluja ja erilaisia historiallisia esineitä. Kookkaimpia ovat kuninkaallisten käyttämät vaunut. Kuvassa näkyvät mustat vaunut ovat peräisin 1670-luvulta, jolloin niillä ajeli Espanjan sijaishallitsijana toiminut kuningatar Maria Anna.

madrid_galeria_13


Viimeinen Habsburg-sukuinen Espanjan kuningas oli Maria Annan poika Kaarle II, joka kuoli lapsettomana marraskuussa 1700. Syttyi lähes maailmansodan mittoihin levinnyt pitkä perimyssota, jonka päätteeksi kruunun sai kuin saikin Kaarle II -vainaan suosikki Filip V. Filip V oli Ranskan Aurinkokuninkaan Ludvig XIV:n pojanpoika ja hänestä tuli Espanjan ensimmäinen Bourbon-sukuinen hallitsija, mutta tiukat rauhanehdot estivät Espanjan ja Ranskan yhteisen imperiumin.

madrid_galeria_04


Museon keskimmäinen kerros keskittyy Bourbonien valtakauteen, josta jatketaan kohti nykypäivää ja kerrotaan hieman kokoelmaa ylläpitävän Patrimonio Nacionalin tekemästä työstä. Näyttely esittelee arvoesineiden kautta eri aikakausien hallitsijoiden henkilökohtaista makua ja Espanjan kuningashuoneen historiaa. Itseäni kiinnostavat esimerkiksi vanhat koristeelliset kellot.

madrid_galeria_07


Galería de las Colecciones Realesin suunnitteluvaiheessa syntyi jonkinlaista kiistaa siitä, pitäisikö joitakin maalauksia siirtää perinteikkäästä Pradosta tähän uuteen museoon. Riidat saatiin sovittua, ja nytkin Galería de las Colecciones Realesissa on muutama Pradosta lainattu teos. Matkaohjelmaamme on kuulunut jonkin verran taidetta, joten on mukavaa ihailla vielä näin reissun lopuksi muutamia maalauksia. Omaan mieleeni ovat esimerkiksi yllä näkyvät Luis Paret y Alcázarin taulut. Museossa tulee vastaan useampia Francisco de Goyan teoksia ja vaikutun arvostetun mestarin monipuolisuudesta viimeistään hänen suunnittelemiensa gobeliinien äärellä.

madrid_galeria_03

  
Alimmassa kerroksessa on vaihtuvia näyttelyitä. Oman vierailumme aikaan esillä on kuningatar Victoria Eugenialle omistettu näyttely, joka jatkuu 5.4.2026 asti. Näyttelyssä käydään läpi Victoria Eugenian lapsuutta Englannin hovissa, henkilökohtaisia mielenkiinnon kohteita, avioliittoa Espanjan Alfonso XIII:n kanssa sekä merkitystä Espanjan kuningattaren roolin uudistajana. Victoria Eugenia vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoiselta hahmolta, mutta emme rehellisesti sanottuna jaksa enää tässä vaiheessa keskittyä museon yksityiskohtiin.

madrid_galeria_06


Myös toinen tällä hetkellä esillä oleva vaihtuva näyttely jatkuu 5.4.2026 saakka. Pieni näyttely esittelee kuningashuoneen lasten leluja eri aikakausilta, joten aihe on varsin kiehtova.

madrid_galeria_02


Galería de las Colecciones Reales on mielestäni hyvä kokonaisuus. Museo tarjoaa paljon nähtävää, muttei kuitenkaan ole läkähdyttävän laaja. Meiltä kuluu avarissa tiloissa vajaat kaksi ja puoli tuntia, joiden aikana ehdimme tutustua pysyviin näyttelyihin hyvin. Kuten mainittua, vaihtuvat näyttelyt tuli kuitenkin käveltyä läpi hyvin pikaisesti.

madrid_galeria_11


En laskisi Galería de las Colecciones Realesia aivan Madridin tärkeimpien nähtävyyksien joukkoon, mutta jos arvokkaat esineet ja kuninkaallinen historia kiinnostavat, voi tätä museota ehdottomasti suositella.

Lue myös koko reissustamme kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.
Museosta löytyy paljon lisätietoa virallisilta nettisivuilta galeriadelascoleccionesreales.es.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja