Blogisynttärit
Kaksivuotias Lähtöportti
Tänään tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta tämän blogin ensimmäisen postauksen julkaisemisesta. On siis hyvä hetki muistella hetki mennyttä ja kääntää katseet tulevaan.
Pidän kahta aktiivista blogivuotta hyvänä saavutuksena, sillä moni on luovuttanut paljon aikaisemmin. Sisältöä on kertynyt paristakymmenestä eri maasta ja 150 postauksen rajapyykki tulee vastaan tämän marraskuun aikana. Nämä pari vuotta ovat kuluneet nopeasti. Eri asioihin liittyvät kiireet eivät ole jättäneet juurikaan hengähdystaukoja, joskin matkailun kannalta viimeksi kulunut vuosi on ollut yksi kaikkien aikojen parhaista.
Blogin kirjoittaminen ei siis ole ollut kiinni tuoreiden aiheiden puutteesta ja vanhoista arkistoistakin riittää vielä tilaisuuden tullen paljon ammennettavaa. Tänä vuonna olen muun muassa hiihtänyt lumipyryssä yli Kiilopään, tuntenut ihollani Irlannin kylmät tuulet ja pubien lämmön, ihaillut vuoria Montenegrossa ja Itävallassa, patikoinut Madeiran korkeimmilla huipuilla, viettänyt hääpäivää Langhen kukkuloilla Piemontessa sekä viimeksi seikkaillut Hongkongin vilskeessä. Hongkong-juttuja on luvassa heti seuraavaksi tämän postauksen jälkeen.
Koen Lähtöportin vakiinnuttaneen paikkansa matkablogien joukossa. Vakiintuminen ei kuitenkaan tällä alalla saa tarkoittaa paikoilleen jäämistä, vaan blogin täytyy uudistua ja pysyä ajan hermolla jatkuvasti. On mielenkiintoista seurata mihin blogit ja vaikuttajamarkkinointi ovat menossa. Uusia ideoita ja inspiraation lähteitä tarvitaan jatkuvasti. Kiitos matkabloggaajien aktiiviselle yhteisölle sekä Ping Helsingille siitä, että tilanteen tasalla on ollut helppo pysyä. Innostus blogin ylläpitoon on entisellään. Näen tämän hetken suurimpana haasteena lähinnä ajankäytön, sillä haluaisin löytää lisää aikaa juttujen ideointiin sekä uusien tuoreiden kulmien löytämiseen. Vanhan viisauden mukaan kehitys loppuu tyytyväisyyteen, enkä haluaisi sortua virkamiesmäiseen rutiinikirjoittamiseen. Otan kriittisiäkin kehitysehdotuksia mielelläni vastaan.
Blogin pitäminen on suurelta osalta yksinäistä puurtamista tietokoneen ääressä, mutta onneksi myös paljon muutakin. Blogi voi parhaimmillaan viedä uusiin ja yllättäviin tilanteisiin sekä tarjota sellaisia kokemuksia, jotka eivät muuten olisi olleet mahdollisia. Kuluneen vuoden ajalta tulee päällimmäisenä mieleen toukokuinen Ylen aamu-tv:n suora lähetys, jonne päädyin edustamaan matkabloggaajia yhdessä Miran ja Tiinan kanssa. Elokuussa olin puolestani Sonjan kanssa järjestelemässä Kerava-päivää, jonka aikana esittelimme kotikaupunkiamme pienelle bloggaajaryhmälle. Paljon muitakin tapahtumia on riittänyt. Kiitokset seurasta kaikille blogin kautta tapaamilleni ihmisille, hauskaa ohjelmaa on varmasti luvassa myös tulevaisuudessa.
Kolmaskin blogivuosi on toivottavasti matkailuntäyteinen. Pitkästä aikaa kaukomaiden makuun päästyämme kutsuvat vieraat mantereet luultavasti jatkossakin. Reissujen pääpaino pysyy silti edelleen Euroopassa kotimaan kohteita unohtamatta. Tämän vuoden puolella risteilemme vielä Tukholmaan ja ensi vuodeksi on paljon houkuttelevia suunnitelmia, vaikkei yhtään lentovarausta ole vielä tehtykään. Seuraavan kaukomatkan lisäksi kaipaan ensisijaisesti vähintään pariviikkoista Italian-reissua, sillä ikävä saapasmaahan on kova. Tulossa on myös penkkiurheilumatkoja, sillä näillä näkymin ensi vuonna kutsuvat niin taitoluistelun kuin jalkapallonkin maailmanmestaruuskilpailut.
Tässä vielä pieni kooste luetuimmista toisen blogivuoden aikana julkaistuista jutuista:
1. Yö Jätkäsaaressa – upouusi Clarion Hotel Helsinki
On kiistaton tosiasia, että kotimaan aiheet keräävät lukijoita kauempana sijaitsevia kohteita helpommin. Muita hotelliesittelyitä en ole tämän lisäksi toistaiseksi kirjoittanutkaan.
2. Huikea Caminito del Rey
Espanjan näyttävin kävelyreitti on huimaavista maisemistaan huolimatta turvallinen ja helppokulkuinen. Ei ole siis mikään yllätys että Caminito del Rey kerää kulkijoita – ja siitä kertova juttu lukijoita.
3. Kevätretki Keravan Haukkavuorelle
Lähimatkailu ja erilaiset mikroseikkailut ovat kasvattaneet viime vuosina suosiotaan. Tämä postaus löysi lukijansa lähinnä Keravalta ja sen ympäristöstä.
4. Huiman kaunis Ronda
Viimevuotisen Espanjan-matkan varrelle mahtui monta kiinnostavaa kohdetta. Dramaattisen rotkon reunalle rakennettu Rondan kaupunki kuuluu Andalusian parhaisiin nähtävyyksiin.
5. 10 x Rooma
Julkaisen silloin tällöin hieman peruspostausta kattavampia kohdeoppaita. Rooma on yksi suosikkikaupungeistani, eikä ole ihme että aihe kiinnostaa myös muita suomalaisia.
On huomionarvoista, että päivittäisten tilastojen kärkipäästä löytyy toistuvasti myös ensimmäisen blogivuoden aikana julkaistuja tekstejä, koska valtaosa lukijoista löytää juttuni Google-haun kautta. Jos haluat tiedon uusista postauksista mahdollisimman helposti, muista seurata Lähtöporttia Facebookissa ja Instagramissa.
Lämmin kiitos kaikille Lähtöportin lukijoille tästä vuodesta, pysykää matkassa jatkossakin!
Blogisynttärit
Lähtöportti 10 vuotta
Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, täyttää Lähtöportti tänään jo kymmenen vuotta. Takana on lähes kuusisataa juttua eri puolilta maailmaa, ja pyrin pitämään blogin aktiivisena jatkossakin.
Kymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon, mutta muistan blogin alkuvaiheet yhä hyvin. Pari ensimmäistä vuotta olivat tapahtumarikkaita, sillä elettiin vielä eräänlaista matkablogien kulta-aikaa. Aktiivisia blogeja oli paljon ja erilaisia tapahtumia sekä muita hauskoja kokoontumisia riitti usein. Olin itsekin organisoimassa paria pientä blogitapahtumaa, ja pääsin kokemaan eri yhteyksissä yllättäviäkin asioita.

Noiden vuosien parhaita puolia oli tutustuminen moniin samanhenkisiin ihmisiin. Tapahtumia on toki välillä edelleen, mutta olen käynyt niissä vain harvakseltaan. Suomalainen matkablogikarttakin näyttää nykyään erilaiselta kuin kymmenen vuotta sitten. Aktiivisten blogien määrä on vähentynyt ja moni merkittävä blogi on tällä välin hiljentynyt, vaikka pitkän linjan tekijöitäkin yhä riittää. Onneksi joukossa on myös muutamia hieman uudempia hyviä blogeja.

Mediankin puolelta löytyi noina alkuvuosina kiinnostusta. Päädyin kerran jopa televisioon Ylen aamuohjelmaan puhumaan matkakohteista ja minua haastateltiin muutamiin lehtijuttuihin sekä pari kertaa myös Matkamessuilla. Aloittelevallakin blogilla pääsi neuvottelemaan kaupallisista yhteistöistä ja jotain tuli sovittuakin. Muutamat lyhyet yhteistyömatkat ovat onnistuneet koko perheen voimin, ja kerran pääsin pienessä pohjoismaisessa bloggaajaryhmässä Pohjois-Irlantiin. En ole kuitenkaan ollut koskaan kovin innokas matkustamaan muuten kuin läheisimpien ihmisten seurassa. Lähes kaikki matkani ovat olleet blogista riippumattomia.

Viime vuosina on ollut oheistoiminnan osalta hiljaisempaa, mutta sekin on sopinut hyvin. Haluan kirjoittaa matkatarinoita, mutten kaipaa julkisuutta tai säännöllistä tapahtumissa käyntiä. Bloggaajakavereita on totta kai aina ilo tavata, ja ystävyys säilyy vaikkei jatkuvasti näkisikään. Uskon yhä matkablogien voimaan. Videot tai lyhyet somejulkaisut keräävät ehkä helpommin huomiota, mutta pitkillekin teksteille riittää yhä kysyntää. Ja riittää tai ei, niin tykkään joka tapauksessa matka-aiheisten tekstien kirjoittamisesta.

Koronapandemia toimi eräänlaisena käännekohtana. Se hiljensi kokoontumisia ja matkablogeja, mutta vaikutti myös omaan ajatusmaailmaani. Oli aikaa miettiä asioita ja ymmärtää, että elämä on todellakin tässä ja nyt. Matkailuni ei muuttunut mitenkään dramaattisesti, mutta muutama viime vuosien reissu olisi voinut jäädä tekemättä ilman matkustusrajoitusten tuomaa tuumaustaukoa ja ajatusta siitä, että unelmia kannattaa toteuttaa heti kuin vain mahdollista.

Lähtöportin kannalta merkittävä käännekohta oli Rantapallon blogiportaalin sulkeutuminen elokuussa 2023. Blogin itsenäistyminen Rantapallosta omaan osoitteeseensa oli pakon sanelema, mutta erinomainen muutos. Rantapallo ansaitsee monet kiitokset, mutta nyt nautin siitä, että saan päättää kaikesta blogiini liittyvästä itse.

Tämä on Lähtöportin 596. blogikirjoitus, joten kuudensadan postauksen merkkipaalu tulee vastaan pian. Olen toisin sanoen julkaissut blogissa keskimäärin lähes viisi postausta kuukaudessa. Tahti oli ensimmäisinä vuosina nykyistä tiiviimpi, mutta vähimmäismääränä pitämäni neljä kuukausittaista julkaisua on toteutunut toistaiseksi aina. Julkaisujen määrä on tietenkin vain yksi mittari. Työmäärään vaikuttaa myös tekstin pituus, joka venyy usein varsin pitkäksi. Kohteiden taustatietoja tulee selviteltyä ihan uteliaisuuden vuoksi melko paljon, ja ainakin osa faktoista tai anekdooteista on mukava mainita myös blogissa.

Matkablogin tekemiseen kuluu runsaasti työtunteja, ja kymmenen vuotta on jo merkittävä ajanjakso kenen tahansa elämässä. Tämä saa väkisinkin miettimään, kuinka suuri panostaminen blogiin on jatkossa järkevää. Ajan säästäminen voisi onnistua esimerkiksi lyhyempien juttujen avulla. Neljän kuukausittaisen julkaisun tavoitteesta jääminenkään ei olisi katastrofi. Haluan joka tapauksessa jatkaa matkablogin kirjoittamista.

Olen toisinaan miettinyt sitä, miten sivustoa voisi kehittää tästä eteenpäin. Kun on kirjoittanut jo monta sataa juttua, sisältyy niihin väistämättä toistuvia piirteitä. Pyrin kenties jatkossa keksimään uudenlaisia näkökulmia juttujen tekemiseen, mutta katsotaan mitä tuleman pitää. Olisi varmasti hyvä idea panostaa enemmän myös Instagramiin ja Facebookiin, mutta siihenkin pitäisi keksiä luontevia toimintatapoja. Muita somekanavia en nyt uskalla edes ajatella.

Minulle matkailussa parasta on perheen kanssa vietetty aika sekä yhteiset kokemukset. Reissuille on viime vuosina osunut tyttärien toiveesta paljon suurkaupunkeja, ja se on sopinut meille vaimon kanssa hyvin. Toisaalta kolmen sukupolven matkoilla suuntaamme aina huomattavasti hiljaisempiin paikkoihin. Matkakohteiden luonne vaihtelee elämäntilanteen mukaan, ja joskus mukaan voi tulla taas enemmän vaikkapa luontokohteita. Minulle ei ole välttämätöntä päästä kaikkiin toivelistallani oleviin paikkoihin, kunhan kohteet ovat kaikille mukaan lähteville mieluisia. Lyhyillä kavereiden kanssa tehtävillä reissuilla teemana on suuri intohimon kohteeni jalkapallo.

Kiinnostun matkakohteista usein perusteellisesti, joten palaan mielelläni samoihin maihin ja välillä kaupunkeihinkin. Tutustun käymiini paikkoihin ja niiden kulttuureihin mieluummin pintaa syvemmältä kuin matkustan aina uusiin kohteisiin. Nautin myös siitä tunteesta, kun saan olla vieraassa maassa melkein kuin kotonani. On hauska seurata kuinka tietyt kaupungit kehittyvät ja toisaalta kuinka omat mielenkiinnon kohteet muuttuvat, kun samoista paikoista kertyy kokemuksia eri vuosikymmeniltä.

Vierailemieni maiden lista on pidentynyt hyvin hitaasti, eikä siihen liittyen ole valtavia haaveitakaan. Uudet maat toki kiinnostavat tilaisuuden tullen ja esimerkiksi Balkanin suunnalla on muutama valtio, joissa olisi mukava päästä jonain päivänä käymään. Tällä hetkellä päällimmäiset suunnitelmat kohdistuvat kuitenkin rakkaimpaan matkakohteeseeni Italiaan sekä niin ikään tuttuun ja mieluisaan Espanjaan. Mielessäni on jo melko tarkka ajatus siitä, minne seuraavan vuoden reissut suuntautuvat. Pari matkaa on varattuna, ja loput varmistuvat sitten aikanaan.

Yksikään reissu ei ole itsestäänselvyys, joten olen kiitollinen jokaisesta matkapäivästä. Eräs suurimmista syistä matkablogin kirjoittamiselle onkin juuri se, että koen jokaisen reissun niin arvokkaaksi, että haluan taltioida kokemukset ainakin itseäni varten. Mukavaa, jos niistä on iloa ja inspiraatiota muillekin.

Muistan hyvin elävästi hetken, kun julkaisin tasan kymmenen vuotta sitten Lähtöportin ensimmäisen blogipostauksen. Tunnistan siinä mainitut ajatukseni edelleen, enkä muuttaisi tekstistä montaakaan sanamuotoa. Katsotaan, millaisiin merkkipäiviin Lähtöportti vielä jatkossa yltää. Suuri kiitos teille lukijoille, kun olette olleet matkassa mukana!
Blogisynttärit
Lähtöportti 9 vuotta
Vuosi on vierähtänyt ja Lähtöportti viettää taas syntymäpäiväänsä. Yhdeksän vuotta tuntuu komealta lukemalta, varsinkin kun blogi on pysynyt aktiivisena kuukaudesta toiseen. Tässä mietteitä Lähtöportin kymmenennen vuoden alkaessa.
Lähtöportilla on nyt takana reilu vuosi itsenäisenä sivustona sen jälkeen, kun Rantapallo lopetti blogiportaalinsa toiminnan. Sisällön siirtäminen halutussa muodossa palvelimelta toiselle oli varsin työläs projekti, mutta sen jälkeen kaikki on sujunut hyvin, eikä teknisiin ylläpitotöihin ole kulunut kovin paljoa aikaa.

Lukijamäärä on tasaantunut toistaiseksi hieman pienemmäksi kuin parhaina Rantapallon vuosina. Yksi syy löytyy siitä, että muutamat pitkään hakukonelistausten kärkipäässä pyörineet jutut ovat viimeistään palvelinsiirron jälkeen menettäneet asemiaan. Esimerkiksi Caminito del Rey, Madeiran levadat, Wieliczkan suolakaivos ja automatka Suomen länsirannikolla toivat aikoinaan blogiin tuhansia lukijoita. Useita vuosia vanhat kirjoitukset sietävätkin siirtyä pienempään rooliin tuoreempien tieltä, sillä nyt on uusien suosikkijuttujen aika. Elokuussa 2023 tapahtuneen blogin siirron jälkeen luetuimmat julkaisut ovat:
1. Leonardon maalaama Viimeinen ehtoollinen Milanossa
2. Cinque Terre – 5 kuvankaunista kylää
3. 10 Etelä-Ranskan kylää ja kaupunkia
4. Kävelyllä Montmartrella
5. 30 x uskomattoman upea Slovenia
6. 30 nähtävyyttä Pariisissa
7. Hiihtoloma Syötteen laduilla
8. Patikkaretkellä Cinque Terressä
9. Wienin perinteikäs huvipuisto Prater
10. Huvipuistokokemus – Disneyland Park Paris

Tiedän, etteivät esimerkiksi tämän vuoden löytöni Dordognessa tai Aostanlaaksossa ole sellaisia, jotka kiinnostavat suuria lukijamääriä tunnetumpien matkakohteiden tapaan. Toisaalta tykkään kirjoittaa juuri tällaisista Euroopan osista, joita ei vielä ainakaan Suomessa tunneta kovin hyvin. Olen ylipäätään innostunut siitä, kuinka paljon esimerkiksi Italiasta, Ranskasta tai Espanjasta löytyy toinen toistaan hienompia kätkettyjä helmiä suosittujen turistireittien ulkopuolelta. Jos vain joku nauttii näistä jutuista tai peräti löytää niistä itselleen uusia matkakohteita, tuntuu se itsestäni todella isolta asialta. Minua ilahduttavat myös uskolliset lukijat, joka palaavat sivuille muutenkin kuin hakukoneiden kautta.

Yleinen kiinnostus blogeja kohtaan on viime vuosina laskenut, joten moni matkablogikin on hiljentynyt tai sulkeutunut kokonaan. Tilalle ovat tulleet sosiaalisen median eri kanavat, jotka tavoittavatkin melko helposti paljon ihmisiä. Itse uskon edelleen blogien voimaan, sillä yhteen julkaisuun saa mahdutettua runsaasti sisältöä ja jutusta voi tehdä ihan omannäköisensä.

Olen välillä miettinyt, onko Lähtöportti ensisijaisesti blogi vai matkailusivusto. Tietyt piirteet viittaavat mielestäni enemmän matkailusivustoon, mutta toisaalta haluan pitää kiinni myös blogimaisista elementeistä kuten henkilökohtaisesta näkökulmasta, jonkinlaisesta aikajärjestyksestä sekä juttujen kommentointimahdollisuudesta. Kommentit kysymyksineen, ruusuineen ja risuineen ovat aina tervetulleita.

Yksi motiiveistani blogin aloittamiseen yhdeksän vuotta sitten oli halu kirjoittaa, ja siihen tarkoitukseen blogi on edelleen ylivoimainen mihin tahansa sosiaalisen median kanavaan verrattuna. Työmäärä on toki suuri, mutta koen blogin kirjoittamisen edelleen palkitsevaksi ja palaan usein itsekin muistelemaan blogini kautta vanhoja reissuja. Kirjoitan matkoilla jonkinlaista matkapäiväkirjaa omaan käyttööni, mutta julkisessa blogissa sisällöstä tulee paljon paremmin jäsenneltyä ja viimeisteltyä.

Minua kiinnostavat laajasti hyvin erilaiset kohteet, sillä viihdyn esimerkiksi pikkukylissä, suurkaupungeissa, kahviloissa, vuorilla, urheiluareenoilla, veden äärellä, näköalapaikoilla, taidemuseoissa, linnoissa, kirjakaupoissa, katutaidekortteleissa, hiihtoladuilla, patikkapoluilla tai huvipuistoissa. Olen kiinnostunut myös historiasta, ja blogin kirjoittaminen onkin toiminut hyvänä syynä perehtyä eri aiheisiin tavallista perusteellisemmin. Uteliaisuus on ajanut etsimään, tulkitsemaan, käsittelemään ja tiivistämään matkakohteisiin liittyvää tietoa, joka on toivottavasti myös välittynyt sopivina annoksina lukijoille.

Saavuin juuri upealta matkalta New Yorkista, joten luvassa on runsaasti juttuja tuosta ainutlaatuisesta kaupungista. Matkakohteiden valinta on aina mielenkiintoinen aihe, ja mieltymykset vaihtelevat jonkin verran elämäntilanteen muuttuessa. Tällä hetkellä vahvoilla ovat nimenomaan suurkaupungit, sillä ne kiinnostavat perheen koululaisia eniten. Toisaalta kolmen sukupolven matkat tuovat sopivasti tasapainoa ja vievät hieman rauhallisempiin ympyröihin. Mielessä on myös pieniä reissuja vaikkapa jalkapalloa katsomaan.

En ole koskaan valinnut matkakohteita blogi mielessä, vaan oman ja matkaseuran kiinnostuksen perusteella. Silti blogia ajatellen ja toki muutenkin hieman harmittaa, että esimerkiksi aiemmin isossa roolissa olleet Irlanti ja Madeira ovat jääneet nyt pitkäksi ajaksi paitsioon. Näiden omien ja monen lukijankin suosikkikohteiden vuoro tulee taas joskus, mutten osaa vielä sanoa milloin.

Tulevan vuoden matkasuunnitelmat ovat hieman tavallista enemmän levällään, mutta hyviä reissuja on varmasti luvassa niin ulkomailla kuin Suomessakin. Juttujen aiheita on kertynyt myös varastoon ja aion pysyä noin 50 julkaisun vuosirytmissä jatkossakin. Vähintään neljän julkaisun kuukausittainen tahti on toteutunut blogin kaikkien ensimmäisten 108 kuukauden aikana, ja pyrin pitämään siitä jatkossakin kiinni. Kiitos kun luit tämän Lähtöportin 547. postauksen ja toivottavasti blogi kiinnostaa seuraavinakin vuosina!
-
Eurooppa1 vuosi sitten12 mieleenpainuvaa kirkkoa Euroopassa
-
Espanja1 vuosi sitten20 x Sevillan parhaat nähtävyydet
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenNew Yorkin merellinen Coney Island
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan lomaviikon 10 elämystä
-
Italia1 vuosi sittenMilanon-viikonlopun uudet kokemukset
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan patikkaretket: Roques de García
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenHigh Line – New Yorkin paras kävelyreitti
-
Italia11 kuukautta sittenRunsas vinkkipaketti Milanoon
-
Ranska1 vuosi sittenDordognen kylät Beynac, La Roque-Gageac ja Domme
-
Ranska1 vuosi sittenBordeaux’n viinimuseo Cité du Vin
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenKävelyllä Brooklynin sillalla ja Brooklynissa
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan Garachico ja Icod de los Vinos





Ananas2go
1.11.2017 at 22:22
Mitä! Vastako kaksi? Enkö olekaan lukenut tätä aina?
Onnea, iloa ja intoa eteenpäin!
Mika / Lähtöportti
2.11.2017 at 22:57
Kaksi vuotta – lyhyt tai pitkä aika, miten sen nyt ottaa 🙂
Kiitos paljon ja iloa sinunkin syksyysi ja talveen!
Suunnaton
1.11.2017 at 22:49
Onnittelut kaksivuotiaalle! Aikamoinen reissuvuosi on sinullakin ollut.
Mielenkiintoista pohdintaa bloggaamisesta. On ihan totta, että matkabloggaajana ei jutunaiheista ole pulaa. Ennemminkin on haasteellista löytää aikaa kirjoittamiselle – juttuja kyllä riittäisi kerrottavaksi vaikka kuinka. Kuten totesit, bloggaaminen on usein yksinäistä puurtamista. Toisaalta se on tuonut ympärille sellaisen yhteisön, jota ei olisi syntynyt ilman bloggaamista.
Mika / Lähtöportti
2.11.2017 at 23:04
Kiitos! On todellakin ollut mainio reissuvuosi! Se on juuri noin että kerrottavaa riittäisi paljon enemmän kuin aika antaa myöten. Tuoreimmat reissut tulee aina tavalla tai toisella purettua blogiin, mutta kaikelle mielessä olevalle ei vaan mitenkään riitä aikaa. Samanhenkisten ihmisten yhteisö auttaa jaksamaan ja se on tässä hommassa yksi parhaista puolista – tai kenties se kaikkein paras 🙂
Katja / Lähtöselvitetty
1.11.2017 at 22:50
Onnea Lähtöportille! Hieno matka- ja blogivuosi sulla on takana – ja ensi vuodesta tulee varmasti vähintään yhtä hieno.
Mika / Lähtöportti
2.11.2017 at 23:05
Kiitos Katja! Vuosi on ollut hieno ja tähdätään siihen, että seuraavista tulee yhtä hyviä 🙂
Kohteena maailma / Rami
1.11.2017 at 22:51
Toinen vuosi on vaikeampi kuin eka, onnittelut siitä, että se on onnellisesti takana! Nyt ei enää voi lopettaa eli onnea elämän mittaiseen seikkailuun 🙂
Mika / Lähtöportti
2.11.2017 at 23:10
Kiitos Rami! Olet taas kerran oikeassa. NHL-termein rookie-vuosi voi olla helpohko, kun ei ole odotuksia tai paineita. Toisella kaudella alkuhuuma karisee ja sophomore slump uhkaa. Siitä on nyt selvitty ja enää ei sitten kai voi lopettaa – ei mitään paineita siitä 😀
Marimente
2.11.2017 at 0:03
Paljon onnea kaksivuotiaalle! Ja kiitos hyvin kirjoitetuista ja kootuista matkapostauksista, luen niitä mielelläni jatkossakin lisää! 🙂
Mika / Lähtöportti
2.11.2017 at 23:11
Grazie mille Mari! Teen parhaani että mukavaa luettavaa syntyy jatkossakin 🙂
alex
2.11.2017 at 8:22
Onnea kaksivuotiaalle ja tsemppiä eteenpäin – olet jatkossakin seurannassa! 🙂
Kiva, että melko harvalukuinen miespuolisten bloggaajien joukko on saanut vahvistusta.
Mika / Lähtöportti
2.11.2017 at 23:14
Kiitos Alex! Miespuolisia (matka)bloggaajia ei valtavan paljoa ole, joten tuetaan toisiamme ja toivotaan että joukko vähitellen kasvaisi.
Heli/ Näkymiä vihreältä kukkulalta
2.11.2017 at 9:54
Onnea 2-vuotiaalle! Lähtöportti-blogissa yhdistyy upeat kuvat ja taitava kerronta, joten sitä on todella ilo seurata! Tietoa ja käytännön vinkkejäkin tulee sopivasti, kun matkakuume kuitenkin herää juttujasi lukiessa. Minua ilahdutti myös, että Rooma-postauksessasi esiteltiin kerrankin muitakin kohteita kuin niitä kaikkein tunnetuimpia. Toivon blogillesi vielä runsaasti ikävuosia lisää 🙂
Mika / Lähtöportti
2.11.2017 at 23:36
Grazie mille Heli! Yritän jatkossakin lisätä sopivassa suhteessa käytännön vinkkejä matkafiilistelyjen väliin. Mahtavaa saada tuollainen palaute Rooma-postauksesta roomalaiselta. Olihan siinä toki muutama nähtävyys tunnetuimmasta päästä, mutta kaupunki on niin paljon muutakin kuin ne kaikkien tuntemat must see -kohteet. Uskon ja toivon, että Lähtöportti elää ja voi hyvin vielä vuosia eteenpäin 🙂
VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA
2.11.2017 at 18:16
Lämpimät onnittelut 2-vuotiaalle – mä jotenkin yllätyin tästä, sillä jotenkin musta tuntuu että olisin seurannut sun blogia pidempäänkin. Luetuimmista lähes kaikki olikin entuudestaan tuttuja, mutta pitääpäs käydä vielä lukemassa nuo pari mitä en ollutkaan lukenut vielä. 🙂
Oli kyllä tosi mielenkiintoinen toi teidän Ylen aamu tv:n vierailu, sitä oli kiva katsoa ja varmaan aika siisti kokemus! 🙂
Mika / Lähtöportti
2.11.2017 at 23:56
Kiitos onnitteluista ja siitä, että olet lukenut Lähtöporttia ahkerasti! Moni tuntuu yllättyvän että blogi on ollut pystyssä vasta kaksi vuotta – otan sen kohteliaisuutena 🙂
Telkkarivierailu oli jännittävä ja siisti kokemus. Hetken tuli mietittyä mihin sitä on oikeastaan ryhtynyt, mutta lopulta kaikki sujui yllättävänkin mukavasti. Ne ammattilaiset siellä on tottuneet käsittelemään tällaisia taviksia 😀
Meri / Syö Matkusta Rakasta
3.11.2017 at 10:43
Synttärionnea blogille! Blogiasi on ilo seurata. Teksti on informatiivista, miellyttävää ja samalla hauskaa – virkamiesmäistä kankeutta ei ole vielä kaksivuotiaalla ollut havaittavissa. 😉
Mika / Lähtöportti
3.11.2017 at 22:25
Kiitos Meri! Mukava kuulla! Yritetäänpä välttää turhaa kankeutta jatkossakin 🙂
Sonja | FIFTYFIFTY
3.11.2017 at 17:23
Onnea onnea Keravan kollegalle! 😉 Hauskaa, että sun juttu Haukkavuoresta on ollut noin suosittu!
Mika / Lähtöportti
3.11.2017 at 22:31
Keravan koll… ega, hehe 😀 Kiitos kiitos! Siellä Kaskelan suunnallahan on selvästi matkailullista potentiaalia 🙂
Johanna @Out of Office
4.11.2017 at 21:27
Paljon onnea kaksivuotiaalle!
Mika / Lähtöportti
5.11.2017 at 18:52
Kiitos paljon!
Kati / Lähinnä Kauempana
6.11.2017 at 22:24
Hieman myöhässä, mutta paljon onnea kaksivuotiaalle! Sun juttuja on todella ollut ilo lukea ja hauska on ollut tutustua myös tyyppiin blogin takana. Kiva muutenkin verkostoitua toisiin perhematkailijoihin.
Syksy on näköjään ollut otollista aikaa useammallekin matkabloggaajalle. Todella monen blogiura on alkanut näköjään syksyllä! Minä toki aloittelin vain vuoden sun jälkeen. 🙂 Luin kommentteja ja olin vaan hieman pettynyt, kun luin että se toinen vuosi on VAIKEAMPI! Eih! Mulle tuo eka oli jo melkoinen pinnistys. 😀
Nähdään!
Mika / Lähtöportti
7.11.2017 at 19:48
Kiitos Kati! On aina hienoa saada vertaistukea toisilta perhematkailijoilta 🙂
Tuohon toiseen vuoteen voi suhtautua monella tavalla. Haasteet liittyvät lähinnä alkuinnostuksen säilyttämiseen ja edelleen tuoreen sisällön tuottamiseen. Lohdutuksena voin sanoa, että toki tietyt asiat myös helpottuvat ja nopeutuvat, kun blogin on saanut rullaamaan ja omat rutiinit syntyneet. Tsemppiä! Ja nähdään!