Irlanti
10 x Kilkenny
Irlannin saaren kenties kiinnostavin sisämaakaupunki on keskiaikaisesta historiastaan tunnettu Kilkenny. Se tarjoaa pienestä koostaan huolimatta hämmästyttävän monipuolisesti nähtävää ja koettavaa moneen makuun.
Olen vieraillut Kilkennyssä kahdesti. Ensimmäisellä kerralla kolmisen vuotta sitten jäi paljon näkemättä, joten oli ilo palata kaupunkiin kuluvan maaliskuun alussa. Irlanti-viikon pääyhteistyökumppani Tourism Ireland tarjosi majoituksen kahdeksi yöksi ja ehdin tutustua Kilkennyn tarjontaan varsin kattavasti. Jotain vieraanvaraisesta tunnelmasta varmasti kertoo, että arvostetun Condé Nast -matkalehden lukijat äänestivät Kilkennyn muutama vuosi sitten Euroopan ystävällisimmäksi kaupungiksi. Kokosin alle pienen kaupungin suuret elämykset.
1. KILKENNYN LINNA
Kaupungin itseoikeutettu symboli ja kansainvälisesti tunnetuin nähtävyys on Kilkennyn linna. Ensimmäisen puulinnan kaupunkiin pystytti Pembroken jaarli Richard de Clare, joka muistetaan kutsumanimellä Strongbow. Hänen vävypoikansa William Marshal rakennutti nykyisen kivilinnan, joka valmistui Nore-joen rantatörmälle 1200-luvun alussa. Alkuperäisen linnan kolme tornia ovat edelleen pystyssä. Aiemman Hookin niemestä kertoneen postauksen lukeneet saattavat muistaa Marshalin myös Irlannin vanhimman majakan rakentajana.
Kilkennyn linna kukoisti vuosisatojen ajan Butlerin mahtisuvun kotina. Suvun jäsenet asuivat siellä vuoteen 1935 saakka, minkä jälkeen rakennus jäi tyhjilleen. Butlerit halusivat pelastaa linnan raunioitumiselta ja myivät sen nimellisellä 50 punnan hinnalla Kilkennyn asukkaille vuonna 1967. Linna kunnostettiin ja se on nykyisin Irlannin valtion omistama suojeltu turistinähtävyys.
Linnaan voi pääsymaksun suorittamisen jälkeen tutustua omaan tahtiin. Nähtävillä on ylellisesti sisustettuja huoneita sekä erilaisia taide-esineitä. Rakennuksen vaikuttavin tila on suuri Picture Gallery, jonka maalaukset esittelevät linnan asukkaita vuosisatojen takaa. Mieleeni on jäänyt myös muun muassa maurilaistyylinen portaikko, vaikkei sitä voi Alhambran ihmeisiin verratakaan.
Linnan piha ja sitä ympäröivä laaja puisto ovat paikkakuntalaisten ahkerasti käyttämää ulkoilualuetta. Mikäli mukana on pieniä lapsia, kannattaa linnavierailun jälkeen suunnata pensaiden takaa löytyvään mukavaan leikkipuistoon.
2. HURLING
Irlantilaiset rakastavat kiihkeää kansallispeliään hurlingia, jossa alkukantaisilla puumailoilla ja kypärillä varustautuneet joukkueet lyövät pientä sliotariksi kutsuttua palloa. Suurella nurmikentällä käytävässä ottelussa yritetään saada pallo maaliin (3 pistettä) tai riman yli haarukkaan (1 piste). Vanhaa kelttiläistä lajia pidetään yhtenä maailman vanhimmista ja nopeimmista pallopeleistä, ja se onkin viihdyttävää seurattavaa. Yleisö elää tapahtumissa innokkaasti mukana ja useimmat huutavat kurkku suorana ikään tai sukupuoleen katsomatta.
Otteluissa kohtaavat eri kreivikuntien joukkueet. Vaikka raju laji herättää intohimoa ympäri saarta, voi sen sydämenä pitää juuri Kilkennyä. Kilkenny Cats -lempinimellä tunnettu keltamusta joukkue on juhlinut All Ireland -mestaruutta ennätykselliset 36 kertaa. Vierailumme aikana pelattiin juuri sopivasti ottelu, jossa vieraaksi saapui maan toiseksi menestynein kreivikunta Cork. Koska kyseessä ei ollut vuoden pääkilpailu, saapui Nowlan Parkin lehtereille vain noin seitsemäntuhatta silmäparia. Lajin suosiosta kertonee jotain, että perinteikkään stadionin kapasiteetti, 27 000 katsojaa, ylittää Kilkennyn kaupungin asukasluvun.
Näkemämme vauhdikkaan ottelun voitti kotiyleisön riemuksi Kilkenny. Sekä hurlingin että toisen irlantilaislajin kelttijalkapallon otteluohjelmiin voi tutustua perinnelajien järjestön GAA:n nettisivuilla. Omia hurling-taitojaan pääsee halutessaan kokeilemaan päivittäin järjestettävillä Kilkenny Way -kierroksilla. Lajista saa nopeasti jonkinlaisen käsityksen YouTube-videon avulla.
3. SMITHWICK’S EXPERIENCE
Smithwick’sin olutpanimo kuuluu erottamattomasti kaupungin historiaan. Kilkennyn ensimmäisiä oluen valmistajia olivat Pyhän Fransiskuksen luostarin munkit, jotka aloittivat työn jo 1300-luvulla. Oluen valmistaminen oli tuohon aikaan keino saada puhdasta juotavaa herkästi saastuneen kaivoveden sijaan. Kaupallinen toiminta alkoi vuonna 1710 John Smithwickin perustamana.
Nykytekniikkaa hyödyntävällä Smithwick’s Experience -kierroksella otetaan käyttöön kaikki aistit. Panimon vaiherikasta historiaa käydään läpi sukupolvesta toiseen. Matka etenee puheliaan oppaan johdolla vähitellen vaiheeseen, jossa esitellään oluen valmistusta ja siihen käytettäviä menetelmiä. Kierros päättyy luonnollisesti maistelupuuhiin.
Vierailun hintaan kuuluu yksi tuopillinen, mutta suosittelen sen vaihtamista kolmen lasin maistelukokonaisuuteen (6 € lisämaksu). Näin pääsee kokeilemaan Smithwick’sin maineikkaan Red Alen lisäksi myös panimon muita suosikkituotteita Pale Alea ja Blonde Alea. Mikäli ei halua lainkaan olutta, voi valita myös alkoholittoman virvoitusjuoman. Smithwick’s muistuttaa Suomessa yleisesti saatavilla olevaa Kilkenny-olutta, joka on aikojen saatossa erkaantunut Smithwick’sistä omaksi merkikseen. Smithwickin suku myi perheyrityksensä Guinnessille 1960-luvulla ja tuotanto siirrettiin vuonna 2014 Dublinin St. James’s Gaten panimoon. Juoman juuret ovat silti syvällä Kilkennyssä.
Vierailu Smithwick’sillä kertoo paljon irlantilaisesta olutkulttuurista. Juoman valmistamista pidetään arvokkaana käsityötaitona ja perinteistä ollaan äärimmäisen ylpeitä. Myös lapsiperheet toivotetaan avoimesti tervetulleiksi kierrokselle. Mielenkiintoisella tavalla toteutettu Smithwick’s Experience oli positiivinen kokemus myös vaimolleni, joka ei juo olutta lainkaan.
4. ST. CANICE’S CATHEDRAL JA PYÖREÄ TORNI
Irlannin kenties parhaiten säilynyt keskiaikainen katedraali kutsuu pyhimysten, erakoiden ja ritarien jalanjäljille. Kauniit sisätilat ovat melko pelkistettyjä, jolloin ikkunoiden upeat lasimaalaukset pääsevät oikeuksiinsa. Rakennus kätkee sisäänsä muun muassa muinaisia hautoja. Saavuimme itse paikalle juuri ennen sulkemisaikaa, jolloin kirkon musta kissa livahti ulko-ovesta sisälle ja asettui makailemaan lämpöpatterin läheisyyteen. Kissa ja ystävällinen opastus saivat kirkon tuntumaan yllättävän kotoisalta paikalta.
Itse kirkkoa mielenkiintoisempi kokemus on kiipeäminen viereiseen torniin. Yli tuhat vuotta vanha pyörötorni on Kilkennyn vanhin nykypäiviin säilynyt rakennelma. Vastaavanlaisia torneja pystytettiin Irlannin uskonnollisten rakennusten yhteyteen viikinkien ryöstöretkien aikaan, jolloin ne toimivat tähystys- ja turvapaikkoina. Vaikka torneja on Irlannissa paljon, on huipulle kiipeäminen Pyhän Canicen tornin lisäksi mahdollista vain Kildaressa.
Ylös kapuaminen tapahtuu tikkaita muistuttavia erittäin jyrkkiä portaita pitkin. Porraskuilu on myös varsin ahdas. Huipulta avautuva maisema on näkemisen arvoinen, mutta haastavan kiipeämisen vuoksi en voi suositella tornia lapsille, heikkokuntoisille tai korkean paikan kammoisille.
5. PUBIT JA RUOKA
Irlantilaista kaupunkia ei voisi kuvitella ilman asukkaiden olohuoneina toimivia pubeja. Omaksi suosikikseni Kilkennyssä muodostui perinteikäs Kyteler’s Inn. Koleasta illasta oli mahtavaa astua sisään lämminhenkisen pubin iloisen puheensorinan keskelle. Nautimme ajan patinoiman epätasaisen pöydän ääressä maistuvan ja konstailemattoman aterian. Kyteler’sin suosio on kiirinyt useimpien matkailijoiden korviin, mutta ainakin maaliskuisena perjantai-iltana meno oli erittäin paikallista.
Urheilun ystävien valinta Kilkennyssä on Lanigan’s, jonka suurilla screeneillä esitetään niin kelttilajeja kuin jalkapalloakin. Baari on päivisin erittäin lapsiystävällinen lounaspaikka, mutta iltaisin syöttötuolit kannetaan desibelien noustessa piiloon. Pubikierroksen mielenkiintoisimpia rasteja on huomaamattomalla sisäpihalla sijaitseva The Hole in the Wall, jonka pienet sisätilat täyttyvät viikonloppuiltaisin nopeasti. Livemusiikin ystävät voivat kokeilla esimerkiksi John Cleere’siä. Eräs kaupungin perinteisimmistä pubeista, Tynan’s Bridge House Bar, joutui sulkemaan ovensa viime vuonna ja paikan tulevaisuus on edelleen epäselvä.
Kilkennyssä voi toki syödä muuallakin kuin pubeissa. Fine diningista kiinnostuneille löytyy jopa Michelin-tähdellä varustettu Campagne. Olisimme kokeilleet mielellämme kehuttua Petronellaa, mutta se ei ilman etukäteisvarausta onnistunut. Vaikken olekaan päässyt kokeilemaan kaupungin huippuravintoloita, ovat keskitason Ripley’s Steakhouse ja Paris Texas jättäneet hyvän maun suuhun.
6. KÄSITYÖT
Irlannissa tuotetaan laadukkaita käsitöitä, joissa kiehtovat kelttiläiset perinteet yhdistyvät huippuluokan raaka-aineisiin. Ostoksien kannalta Kilkennyn mielenkiintoisimmat apajat löytyvät linnan vieressä sijaitsevista entisistä hevostalleista. Niissä majaansa nykyään pitävä Kilkenny Design Center myy monia matkamuistoiksikin kelpaavia tuotteita, kuten vaatteita ja muita tekstiilejä, koruja, kristallia sekä keramiikkaa. Mikä sopisikaan Irlannin ystävän päälle paremmin kuin lämmin Aran-saarten villapaita tai tweed-hattu?
Muotoilusta kiinnostuneet voivat tutustua myös samassa pihapiirissä toimivaan National Craft Galleryyn, jonka pienissä näyttelyissä voi tutustua irlantilaiseen designiin. Sisäänpääsy on ilmainen. Samassa pihapiirissä toimii myös palkittu ravintola sekä reilun kaupan tuotteita markkinoiva kahvila. Mukaan voi ostaa paikallisten pientuottajien herkkuja, kuten vaikkapa hunajaa tai hilloja.
7. ELÄVÄINEN KATUKUVA JA TAPAHTUMAT
Irlannin keskiaikaisena pääkaupunkina tunnetun Kilkennyn kaduilla on menneen ajan tunnelmaa. Ydinkeskustan kartasta erottuu selvästi Medieval Mileksi nimetty alue, josta kaikki merkittävimmät nähtävyydet löytyvät. Historian havinaa on helppo aistia esimerkiksi Butter Slipin kaltaisilla kapeilla kujilla. Harmaiden kivirakennusten vastapainoksi Kilkennyn katukuvaan kuuluu myös värikkäästi maalattuja taloja.
Ikivanhoista puitteista huolimatta Kilkenny on poikkeuksellisen eläväinen kaupunki, jossa järjestetään runsaasti tapahtumia. Vuotuisiin kohokohtiin kuuluvat Kilkenny Tradfest Pyhän Patrickin päivän yhteydessä, Kilkenny Roots huhti-toukokuussa, Kilkenny Cat Laughs komediafestivaali kesäkuussa, Kilkenny Arts Festival elokuussa, Savour-ruokafestivaali lokakuussa sekä Kilkenomics marraskuussa. Ellei suurempi tapahtuma osu kohdalle, voi keskustasta lähteä etsimään elävää musiikkia minä iltana tahansa.
8. KUMMITUSTARINAT
Kilkennyn keskiaikainen historia yhdistettynä elävään kansantarujen perinteeseen takaa, että kaupungin kaduille kätkeytyy jos jonkinlaisia kertomuksia. Edellä mainittuun Kyteler’s Inniin liittyy tarina majatalon ensimmäisestä omistajasta Alice Kyteleristä. Vuonna 1263 syntynyt rikkaan perheen tytär ehti naimisiin neljän miehen kanssa.
Hämäriin puuhiin sekaantuneesta rouvasta tuli myöhemmin Irlannin ensimmäinen noituudesta oikeudessa syytetty henkilö. Alice onnistui pakenemaan lain kouraa, ja hän katosi jäljettömiin vuonna 1324. Hänen palvelijansa Petronella poltettiin sen sijaan roviolla. Alicen haamun uskotaan olevan edelleen läsnä Kyteler’s Innissä, jossa hänestä on tehty enemmän tai vähemmän uskottavia havaintoja.
Kenties tehokkain tapa tutustua kummituksiin on osallistua tunnin mittaiselle Kilkenny Ghost Tourille. Irlannin vanhimman keskiaikaisen kaupungin mukulakivikaduilla kuullaan hyytäviä tarinoita sekä käydään katsomassa muun muassa hautausmaita sekä vanhaa vankilaa.
9. BLACK ABBEY
Pienestä Kilkennystä löytyy monta arvokasta kirkkoa. Oma suosikkini on jo vuonna 1225 valmistunut Black Abbey. Luostarikirkon rakennutti jo aiemmin mainittu William Marshal, jonka nimi tulee vastaan seudun historiankirjoissa kerta toisensa jälkeen. Kirkko sai nimensä ”mustina veljinä” tunnettujen dominikaanimunkkien synkänvärisistä asuista.
Luostarikirkko on vuosisatojen melskeessä ehtinyt sekä kukoistaa että olla englantilaishallitsijoiden ikeen alla. Oman käyntimme aikana kirkossa ei ollut muita vierailijoita, joten saimme ihailla yksityiskohtia ja pohtia ajan havinaa kaikessa rauhassa. Tunnelmallinen Black Abbey ei ole valtavan suuri, mutta seinät ovat vahvaa kiveä ja koristellut ikkunat poikkeuksellisen kauniita.
10. ROTHE HOUSE
Eräs kaupungin merkittävimmistä rakennuksista on vuonna 1610 valmistunut Rothe House. Talon museossa voi tutustua vauraan kauppiasperheen historiaan. Muun muassa politiikkaan osallistuneilla Rotheilla oli aikoinaan huomattavasti valtaa Kilkennyssä, joten museo valottaa koko kaupungin menneisyyttä.
Rothe Housea pidetään historiallisesti erittäin arvokkaana, koska Irlannissa ei ole säilynyt muita vastaavanlaisia porvarikoteja samalta aikakaudelta. Smithwick’siä vastapäätä sijaitseva Rothe House muodostaa useamman talon kokonaisuuden sisäpihoineen ja puutarhoineen. Puutarha ei vielä maaliskuun alussa tarjonnut juurikaan nähtävää, mutta lienee kesäaikaan huomattavasti mielenkiintoisempi.
Kilkenny, iirinkieliseltä nimeltään Cill Chainnigh, on miellyttävän kompakti ja kodikas pikkukaupunki. Kaikkialle on lyhyt kävelymatka, mutta ostos-, ruoka- ja juomamahdollisuuksia on paikkakunnan kokoon nähden runsaasti. Vierailijamäärät ovat ainakin kesäsesongin ulkopuolella pysyneet silti maltillisina. Maaliskuisena viikonloppuna nähtävyyksiä kiersi vain muutama ulkomaalainen. Irlannin sää on jokseenkin arvaamaton ympäri vuoden, joten maassa voi mielestäni vierailla milloin tahansa. Aikaisin laskeva aurinko ja rajoitetut aukiolot saattavat toki aiheuttaa ongelmia talvisaikaan. Edes virallisilta vaikuttaviin aukioloaikoihin ei Irlannissa kannata sokeasti luottaa, sillä huomasimme parinkin Kilkennyn nähtävyyden menevän kiinni ennen ilmoitettua kellonlyömää.
Suosittelen viettämään Kilkennyssä kokonaisen päivän tai kaksikin, kiinnostuksen kohteista ja mieltymyksistä riippuen. Yöpymistä ajatellen ainakin keskeisellä paikalla sijaitseva River Court -hotelli on varteenotettava vaihtoehto. Tourism Irelandin tarjoamaan kahden yön majoitukseen sisältyi maukas aamiainen. Halukkaat voivat myös nauttia perinteisestä kello viiden teestä Nore-joen rannalla.
Kilkenny sijaitsee sopivasti matkan varrella esimerkiksi Dublinista Kerryyn tai Corkiin mentäessä, joten se on yhdistettävissä monenlaisiin kiertomatkoihin. Kaupunkiin on noin puolentoista tunnin ajomatka Dublinista. Kilkennyyn pääsee toki myös junalla tai bussilla. Kaupungista käsin voi tehdä retkiä esimerkiksi Hookin niemelle tai Cahiriin ja Casheliin, joista olen kertonut omissa postauksissaan.
Tämä kirjoitus on osa Irlanti-viikkoa, joka on suomalaisten matkabloggaajien toteuttama kampanja. Viikon aikana 12.–19.3.2017 julkaistaan blogipostauksia, joissa esitellään monipuolisesti Irlantia matkakohteena. Seuraa Irlanti-viikkoa Facebookissa, jotta pysyt selvillä kampanjan sisällöstä ja kilpailuista.
Mukana ovat seuraavat blogit:
Kohteena maailma | Live now – dream later | London and beyond | Lähtöportti
Yhteistyökumppanit:
Tapanani on ollut kirjoittaa näin Pyhän Patrickin päivän aikaan jotain Irlannista. Palaan nyt uusia reissuja odotellessa muistelemaan etelärannikon Kinsalea, joka on jäänyt mieleen harvinaisen värikkäänä paikkana.
Saavumme päiväretkelle Kinsaleen Irlannin tasavallan toiseksi suurimmasta kaupungista Corkista. Bussimatkaan kuluu vajaa tunti ja näemme sen varrella kauniisti kumpuilevia niittyjä. Mutkikkaan tien varrella laiduntaa lehmiä ja tuntuu kuin katselisimme irlantilaista postikorttimaisemaa.
Myös itse Kinsale näyttää omanlaiseltaan postikortilta. Kaikki Irlannin maalaiskylät ja pikkukaupungit ovat iloisen kirjavia, mutta täällä maalarit ovat vieneet värikylläisyyden aivan uudelle tasolle.
Reilun viidentuhannen asukkaan kaupungin keskeisimmät osat on koristeltu kaikilla sateenkaaren väreillä ja kuvauksellisia kujia tuntuu löytyvän lähes jokaisen kulman takaa.
Katselemme uteliaina Kinsalea, jossa puhaltaa merituuli ja vallitsee miellyttävä tunnelma. Pikkukaupunki on saanut kunniamainintoja vuosittaisessa Tidy Towns -kilpailussa, jossa palkitaan Irlannin kauneimpia kyliä ja kaupunkeja. Vuonna 1986 Kinsale valittiin koko Irlannin ykköseksi. Siisti ympäristö viehättää meitäkin, eikä yltiövärikäs alue kata sentään ihan koko kaupunkia.
Kiipeämme pienelle ydinkeskustan takana kohoavalle kukkulalle, jossa on siistejä asuintaloja. Ohitamme myös pienehkön Desmondin linnan. Kivinen rakennus pystytettiin alun perin tullikamariksi ja sitä käytettiin pitkään vankilana, mutta nykyään muurien suojissa toimii viinimuseo.
Kinsalea kierrellessä vastaan tulee pieniä majataloja, pari katolista kirkkoa sekä hautausmaa. Huomio kiinnittyy aina uudelleen värikkäisiin taloihin, joista muutamat näyttävät harvinaisen söpöiltä.
Saavumme rantakadulle, jonka varrella kasvaa suuria hortensioita sekä palmuja kuin tropiikissa ikään. Satamasta järjestetään pieniä risteilyjä ja mekin päätämme astua Spirit of Kinsalen kannelle, koska alus on pian lähdössä vajaan tunnin kierrokselle kaupungin edustalle.
Pienen laivan yläkannella on mukava istuskella ja aistia meritunnelmaa. Sää pysyy koko päivän ilahduttavan poutaisena, vaikka merituuli välillä puhaltaakin viileästi. Kierrämme Kinsalen edustalla sijaitsevan lahden ympäri.
Lahden rannoilta jäävät parhaiten mieleen värikäs Summercoven kylä sekä suuri Charles Fort -linnoitus, johon olisi voinut olla hauska tutustua paremminkin. Charles Fortiin on keskustasta noin puolen tunnin kävelymatka suuntaansa. Sen vastarannalta löytyy myös toinen puolustuslinnoitus James Fort.
Alus kääntyy ennen avomerta ympäri. Teemme vielä lopuksi kierroksen sataman toiselta puolelta alkavan Bandon-joen suulla. Jäämme lopuksi katselemaan hyljettä, joka kärkkyy makupaloja satamaan saapuneen kalastusaluksen vieressä. Uteliaan eläimen pää näkyy veden pinnalla ja näyttää siltä, kuin se neuvottelisi saaliin jakamisesta kalastajan kanssa.
Kinsale on pohjimmiltaan kalastajakylä, joten se tunnetaan laadukkaista ravintoloistaan ja erityisesti meren herkuistaan. Ruokailuvaihtoehtoihin liittyen kannattaisi luultavasti tehdä taustatutkimusta, mutta me päädymme sattumalta vastaan tulleeseen Blue Haven -hotellin ravintolaan. Lohi maistuu hyvin ja jäämme juomaan Irish coffeet aterian päätteeksi.
Kävelemme syötyämme vielä uudelleen puolen kylän ympäri, mutta kaikki houkuttelevimmat kujat alkavat näyttää jo tutuilta. Sataman hyljekin on jo sukeltanut jonnekin näkymättömiin. Syömme jäätelöt, ostamme pienet matkamuistot ja siirrymme odottelemaan paluubussia takaisin Corkiin.
Kinsale jää mieleen värikkäänä kaupunkina, jossa riittää mukavasti nähtävää vähintään yhdeksi iltapäiväksi. Kinsale tunnetaan myös maailman pisimmän merkityn maisemareitin Wild Atlantic Wayn toisena päätepisteenä. Peräti 2500 kilometrin mittaisena mutkittelevan rannikkoreitin toinen pää on Inishowenin niemellä Donegalissa.
Vietimme tällä heinäkuussa 2009 tehdyllä Irlannin-matkalla viisi yötä Corkissa. Irlannin etelärannikon suurin kaupunki jäi mieleen viihtyisänä paikkana, mutten silti ihastunut siihen samalla lailla kuin vaikkapa Kilkennyyn tai Galwayhin. Parasta antia olivatkin päiväretket, joita teimme Kinsalen lisäksi esimerkiksi Cobhiin sekä Blarneyn linnaan, josta olen kirjoittanut aiemmin. Voit lukea vihreän saaren tarjoamista mahdollisuuksista myös vaikkapa postauksestani Täydellinen matka Irlantiin.
Tänään vietetään Irlannin kansallispäivää eli Pyhän Patrickin päivää. Riehakkaat juhlat ja paraatit on tänä vuonna peruttu koronaviruksen takia, mutta aina voi silti haaveilla uusista elämyksistä vihreällä saarella. Listasin kymmenen asiaa, jotka haluaisin kokea Irlannissa.
Olen ehtinyt kokea Irlannissa jo paljon. Vanha postaukseni Täydellinen matka Irlantiin pohjautuu useampaan tekemääni matkaan, minkä jälkeen olen kirjoittanut juttuja esimerkiksi Pohjois-Irlannista. Paljon on silti edelleen näkemättä. Kokosin tähän uusia elämyksiä, joista haluaisin seuraavilla Irlannin-matkoillani nauttia.
Kuva: Tourism Ireland / David Maher
1. HURLING-OTTELU CROKE PARKISSA
Irlannin kiihkeä kansallispeli hurling herättää suurta intohimoa, vaikkei sitä juuri muualla maailmassa tunnetakaan. Maailman vanhimmaksi ja nopeimmaksi nurmella pelattavaksi pallopeliksi kutsutussa lajissa riittää vaarallisia tilanteita, kun kaksi alkeellisin puumailoin varustautunutta joukkuetta ottaa mittaa toisistaan. Hurling yhdistää irlantilaiset perinteet, kulttuurin ja urheilun ainutlaatuisella tavalla toisiinsa.
Olen nähnyt yhden ottelun Kilkennyssä, mutta All-Ireland -loppuottelu täpötäydellä kansallisareenalla Dublinissa olisi unelmien täyttymys. Finaalilippujen vaikean saatavuuden vuoksi esimerkiksi välieräpelikin toki kelpaisi hyvin. Irlantilaisten perinnelajien suosiosta kertoo jotain, että hurlingille ja kelttijalkapallolle pyhitetty 82300 katsojaa vetävä Croke Park on koko Euroopan kolmanneksi suurin stadion heti Barcelonan Camp Noun ja Lontoon Wembleyn jälkeen.
• Heittäydy hurlingin tunnelmaan YouTube-videon kautta.
Kuva: Tourism Ireland / Gareth McCormack
2. KIIPEÄMINEN CROAGH PATRICKILLE
Irlannin pyhä vuori Croagh Patrick kohoaa Mayon kreivikunnassa saaren tuulisella länsirannikolla. Vuoren pyhyys perustuu uskomukseen, jonka mukaan Pyhä Patrick paastosi ja rukoili sen huipulla neljänkymmenen päivän ajan. Huipulla on pieni kappeli, mutta itseäni kiinnostaisi nousta ylös ennen kaikkea upeiden maisemien vuoksi. Irlannissa puhutaan mielellään vuorista, vaikkei 764 metrin korkuinen Croagh Patrick erityisen korkea olekaan.
Käveleminen Murriskin kylästä Croagh Patrickin huipulle ja takaisin vie noin neljä tuntia, joten reitti soveltuu hyvin päiväpatikointiin. Toinen itseäni erityisesti kiinnostava irlantilainen vuori on persoonallisen muotoinen Benbulbin, joka löytyy Mayon pohjoispuolelta Sligon kreivikunnasta.
Kuva: Tourism Ireland
3. MUSIIKKIA WESTPORTIN PUBEISSA
Irlannin sää on tunnetusti arvaamaton, mutta kodikkaat pubit tarjoavat lämpöään ympäri vuoden. Pubitunnelmaan kuuluu olennaisena osana myös elävä perinteinen musiikki, jota soitetaan innokkaasti illasta toiseen. Irlantia olisi vaikea kuvitella ilman bodhrán-rummun, viulun ja puhallinsoittimien säestämää kansanmusiikkia.
Koko Irlanti on täynnä mukavia pubeja, mutta saamani käsityksen mukaan yksi eläväisimmistä musiikkikaupungeista on pieni Westport, joka sijaitsee sopivasti aivan edellä mainitun Croagh Patrickin lähistöllä. Westportin tunnetuin musiikkipubi on The Chieftains-yhtyeen huilistin omistama Matt Molloy’s.
Kuva: Tourism Ireland / Brian Morrison
4. FRANK MCCOURTIN LIMERICK
Yksi suosikkikirjoistani on Frank McCourtin omaelämäkerrallinen Seitsemännen portaan enkeli, joka kertoo kurjaakin kurjemmasta irlantilaisesta lapsuudesta. Vaikka aihe onkin synkkä, onnistuu McCourt mahduttamaan tarinaansa myös runsaasti huumoria ja ilon pilkahduksia. Olen nähnyt Seitsemännen portaan enkelin myös elokuvana pariinkin otteeseen.
Frank McCourtin tarina sijoittuu pääosin Limerickin kaupunkiin, joka ei ehkä muuten kuulu Irlannin kiinnostavimpien matkailukohteiden joukkoon. Haluaisin kuitenkin ehdottomasti tutustua myös Limerickiin McCourtin jalanjäljissä kulkien. Kirjailijalle omistettu museo jouduttiin rahoitusongelmien vuoksi sulkemaan viime syksynä, mutta esineitä on siirretty The People’s Museum of Limerickin tiloihin. Limerickissä on järjestetty myös aiheeseen liittyviä opastettuja kävelykierroksia.
Kuva: Tourism Ireland / Chris Hill
5. PATIKOINTIA CONNEMARASSA
Lumoava luonto kuuluu Irlannin suurimpiin vetonauloihin, ja yksi maan sykähdyttävimmistä alueista on karunkaunis Connemara. Olen käynyt tuolla rosoisten kukkuloiden ja laajojen soiden sävyttämällä seudulla kertaalleen kauan sitten, mutta haluaisin ehdottomasti palata Connemaraan paremmalla ajalla ja tutustua sen luontoon perusteellisemmin. Tarjolla on myös runsaasti houkuttelevia patikointireittejä.
Irlannissa on toki patikointia ajatellen monia muitakin hyviä vaihtoehtoja. Toistaiseksi parhaat retkeilyelämykseni olen kokenut Killarneyn kansallispuistossa ja myös Dublinin lähistöllä sijaitseva Wicklow tarjoaa huikeita maisemia. Pääkaupungista käsin voi tehdä helposti retkiä myös rannikon pikkukyliin ja haluaisin joskus kävellä esimerkiksi Graystonesin ja Brayn välillä olevan polun.
Kuva: Tourism Ireland / Jonathan Hession
6. IRLANNIN JALKAPALLO-OTTELU AVIVA STADIUMILLA
Listan ykkösenä olleiden kelttipelien lisäksi haluaisin toki nähdä Irlannissa myös ihan tavallista jalkapalloa. Irlannin oma sarja ei ole erityisen tasokas, mutta lempinimellä The Boys in Green tunnettu maajoukkue on selviytynyt useisiin arvokisoihin. Irlannin menestys on aina perustunut taidon sijasta peräänantamattomaan asenteeseen, mutta ehdottomasti parasta pelitapahtumissa ovat intohimoiset kannattajat.
Vihreään pukeutuneet fanit kuuluvat Euroopan äänekkäimpiin ja uskollisimpiin, joten olisi ilo liittyä joskus joukkoon Irlannin pelatessa kotiareenallaan Aviva Stadiumilla. Haaveenani oli nähdä The Boys in Green seuraavassa EM-turnauksessa, mutta vaikka sainkin liput yhteen Dublinissa pelattavaan otteluun, ei kentällä nähdä tuona iltana Irlantia. Suomen Huuhkajien olisi tarkoitus kohdata Irlanti Kansojen liigan peleissä tulevana syksynä.
Kuva: Shutterstock / Madrugada Verde
7. AURINGONNOUSU GIANT’S CAUSEWAYLLA
Auringonnousut ja -laskut kuuluvat usein ikimuistoisimpiin matkaelämyksiin. Haaveenani olisi kokea auringonnousu Pohjois-Irlannin kuuluisimmalla luonnonihmeellä Giant’s Causewaylla. Ikoninen nähtävyys on hyvin suosittu, joten aamunkoitto lienee muutenkin niitä harvoja hetkiä, kun mystisiä basalttipylväitä voisi tutkia ilman ympärillä pyöriviä suuria ihmismassoja.
Olen käynyt Giant’s Causewaylla kertaalleen opastetulla retkellä, jolloin en ehtinyt saada ainutlaatuisesta kivimuodostelmasta tarpeekseni. Uudemmalla kerralla olisi mukava varata kunnolla aikaa myös ympäristön laajempaan tutkimiseen, sillä Antrimin rannikolla riittää jos jonkinlaisia luonnonihmeitä myös tämän kuuluisimman nähtävyyden lisäksi.
• Lue myös aiempi juttuni Uskomaton Giant’s Causeway.
Kuva: Tourism Ireland / Chris Hill
8. DUNLUCEN LINNANRAUNIOT
Irlanti on satojen kiehtovien linnojen saari, jossa riittää loputtomasti tutkittavaa historian ystäville. Olen ehtinyt tutustua noin kymmeneen maan merkittävimpiin kuuluvaan linnaan, mutta monta kuuluisaa nähtävyyttä on edelleen kokematta. Tällä hetkellä itseäni kiinnostaisi eniten Dunlucen rauniolinna, joka sijaitsee dramaattisella Antrimin rannikon jyrkänteellä Pohjois-Irlannissa.
Dunlucessa houkuttelee erityisesti kuvauksellinen sijainti sekä vaiherikas historia. Osa keskiaikaisesta linnasta on sortunut vuosien saatossa mereen. Muista itselleni uusista Irlannin linnoista listallani on esimerkiksi Trim, joka tunnetaan Braveheart-elokuvan kuvauspaikkana.
Kuva: Shutterstock / Giacomo di Blasi
9. ATHENRYN PELLOT
Listan oudoin valinta lienee Athenry. Kyseinen pikkukaupunki sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Galwaysta sisämaahan päin, eikä siellä luultavasti ole mitään erityistä nähtävää. Kiinnostukseni paikkakuntaan perustuu puhtaasti tunteikkaampaan tietämääni irlantilaiseen lauluun, Pete St. Johnin sepittämään The Fields of Athenryyn.
The Fields of Athenry kertoo Michaelista, joka varasti suuren nälänhädän aikaan maissia pitääkseen perheensä hengissä. Laulussa Michael keskustelee viimeistä kertaa vaimonsa kanssa vankilan muurin yli, ennen kuin hänet lähetetään rangaistussiirtolaan Australiaan. Sanoitus sisältää voimakasta kansallistunnetta, sillä köyhät irlantilaiset joutuivat nälänhädän aikaan englantilaisten julmien sortotoimien kohteeksi.
Monien urheilujoukkueiden kannattajat ovat ottaneet laulun omakseen ja sitä hoilataan usein varsinkin Irlannin jalkapallomaajoukkueen otteluissa. Irlannin fanit herättivät maailmanlaajuista ihastusta vuoden 2012 EM-turnauksessa, jossa he lauloivat ottelun viimeiset minuutit täyttä kurkkua The Fields of Athenrya, vaikka Irlanti oli putoamassa kisoista murskatappiolla Espanjalle.
• Kuuntele The Fields of Athenry The Dublinersin esittämänä.
• Kuuntele The Fields of Athenry Irlannin kannattajien laulamana EM-kisoissa 2012.
Kuva: Tourism Ireland / Paulina Nickstrom
10. PYHÄN PATRICKIN PÄIVÄ IRLANNISSA
Lista on sopivinta päättää ajankohtaiseen aiheeseen, eli Pyhän Patrickin päivään. Mikä olisikaan irlantilaisempaa kuin päästä juhlimaan riehakasta kansallispäivää maaliskuun seitsemäntenätoista Dubliniin, Galwayhin, Kilkennyyn tai johonkin muuhun saaren kaupungeista.
Pyhän Patrickin päivänä kaikki värjäytyy vihreäksi, musiikki soi, suuret paraatit kulkevat pitkin katuja ja irlantilainen hauskanpito eli craic on parhaimmillaan. Hulinaa saattaa olla omaan makuuni liikaakin, mutta olisihan Pyhän Patrickin päivä mahtavaa kokea paikan päällä edes kerran elämässä.
Oletko käynyt Irlannissa ja mitä sinä haluaisit vihreällä saarella kokea?
-
Huvipuistot2 vuotta sittenHuvipuistokokemus – Disneyland Park Paris
-
Itävalta2 vuotta sittenAlppimaisemia kesäisessä Seefeldissä
-
Yhdysvallat2 vuotta sittenEnsikertalaisen Los Angeles – 10 kohdetta
-
Italia1 vuosi sittenCinque Terre – 5 kuvankaunista kylää
-
Yhdysvallat2 vuotta sittenLos Angelesin kiehtova Venice
-
Italia1 vuosi sittenPatikkaretkellä Cinque Terressä
-
Ranska2 vuotta sitten30 nähtävyyttä Pariisissa
-
Yhdysvallat2 vuotta sittenTarunhohtoinen Hollywood
-
Espanja2 vuotta sittenKaksien kasvojen Torrox
-
Italia2 vuotta sittenMilanon pääkallokappeli San Bernardino alle Ossa
-
Englanti1 vuosi sittenHuikea Harry Potter -studiokierros Lontoossa
-
Yhdysvallat2 vuotta sittenKalifornian-matkan parhaat palat
Kohteena maailma / Rami
17.3.2017 at 17:12
Mahtava pikkukaupungin opas jälleen kerran! Tuo hurling ja gaelic football olisi nähtävä kyllä paikan päällä! Kuten hyvin tiedät, hävisin pari viikkoa sitten peliin lähdön äänestyksen selvin numeroin 1-1…..
Kyllä tuolla Kilkennyssä olisi tekemistä hyvin pariksi yöksi eli täytyisi ottaa joskus ohjelmaan. Eikä sovi unohtaa kaupungin nimikko-olutta Kilkennyä 🙂
Mika / Lähtöportti
18.3.2017 at 11:35
Hurling-peli Kilkennyssä oli elämys, mutta mullakin on vielä haaveena päästä joskus loppuunmyydylle Dublinin Croke Parkille katsomaan jomman kumman kelttipelin finaalia. Jotenkin uskomatonta, millainen intohimo noihin lajeihin Irlannissa liittyy.
Suosittelen ehdottomasti Kilkennyä, oikein mukava paikka ja mielelläni lukisin asiantuntevat pub-arvioisi myös tämän kaupungin tarjonnasta.
Marja
18.3.2017 at 15:53
Aiai, tuli ikävä Irlantiin. Olen ahkerasti kiertänyt saarta, mutta tuo kolkka on aivan tuntematon:)
Mika / Lähtöportti
20.3.2017 at 9:53
No seuraavalla kerralla sitten Kilkennyn ympäristöön! Irlanti on kyllä sellainen maa, jonne tulee harvinaisen helposti ikävä takaisin. Kiitos kommentista!
Marijke
18.3.2017 at 19:12
Toukokuussa on suunnitelmissa yöpyä Kilkennyssä ja tutustua ainakin tuohon Kilkennyn linnaan. Tämä Kilkenny-juttu tuli siis oikein sopivasti, kiitos siitä!
Mika / Lähtöportti
20.3.2017 at 9:59
Tosi mukava kuulla, että jutun ajoitus osui sinulle näin hyvin. Kilkennyssä kaikki on muutaman minuutin kävelymatkan päässä, joten toivottavasti ehditte nähdä muutakin kuin linnan. Mukavaa matkan odotusta!
Sateenmuru
20.3.2017 at 11:16
Nyt oli hieman vaikeuksia valita, mihin Irlanti-juttuun klikkaisin ensimmäisenä: halusin lukea tämän Kilkenny-jutun, sillä itsekin ihastuin tähän kylään. En muistanutkaan enää kaikkia näitä vinkkejä, vaikka omasta reissusta ei ole aikaa kuin pari vuotta! En käynyt tuolla Black Abbeyssa, vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta.
Mika / Lähtöportti
21.3.2017 at 20:33
Olen ihaillut hienoja Irlanti-kuvia Instagram-tililtäsi! On se vaan kaunis ja mainio maa. Kilkennyyn on helppo ihastua, tosi mukava paikka. Tykkäsin Black Abbeysta varmasti siksikin, että osuttiin paikalle hiljaisena hetkenä ja oli aikaa katsella ihan rauhassa ympärilleen. Hieno kirkko se on, mutta niitä toki riittää Irlannissa monta muutakin.
IKILOMALLA
21.3.2017 at 10:32
Vaikuttaa kerrassaan mielenkiintoiselta kaupungilta! Julkisivujen värit ja kaupungin tunnelma houkuttelisivat ihan vain kävelemään ja fiilistelemään rakennuksia. 🙂 Ehdottomasti osallistuisin myös kummituskierrokselle! Sellaiselle en ole nimittäin koskaan osallistunut! Lisäksi mua kiinnostaa tosi paljon tuo hurling peli… Teillä kävi hyvä tuuri kun oli niin eeppinen matsi teidän vierailun aikaan. 🙂 Mulla oli pitkään hopeinen kelttikaulakoru, joka katosi viime muuton yhteydessä (tai hautautui jonkun muuttolaatikon pohjalle…). Tiedämpä ainakin mitä lähtisin etsimään matkamuistoksi noiden kelttitekstiilien lisäksi. 😉
-Titta
Mika / Lähtöportti
21.3.2017 at 22:48
Harvalla noin pienellä kaupungilla on yhtä paljon tarjottavaa (ehkei edes Kotkalla, vaikka se on puolta suurempi). Irlantilaisten kaupunkien kaduilla riittää väriä, joka kirkastaa vähän harmaammankin päivän. Se jäi vähän harmittamaan, etten ehtinyt kummituskierrokselle. Toisaalta hurling-pelin näkeminen oli pitkäaikainen haave. Tosi vauhdikas laji, jota on hauska seurata. Siinä välillä sattuu ja tapahtuu, ja peliä vaan jatkettiin vaikka lääkäri tuli hoivaamaan loukkaantunutta keskelle kenttää. Nyt vaan Irlantiin uutta korua ostamaan! (Mutta sitä ennen kannattaa osallistua Kelttikorujen lahjakortin arvontaan London and beyond -blogissa (https://www.rantapallo.fi/lena/2017/03/19/irlanti-viikko-2017-osallistu-kelttikorujen-arvontaan/)
Arto / Cocoa etsimässä
21.3.2017 at 16:12
Pakko myöntää, etten tiennyt aiemmin Kilkennystä muuta kuin tuon mainitun nimikko-oluen – mutta nytpä tiedän. Irlanti on yksi niistä maista, joihin ollaan piiiitkään suunniteltu menevämme, mutta syystä tai toisesta ei olla päästy aietta pidemmälle. Juuri tuollainen kiertomatka kiinnostaisi… ehkä ensi kesänä? Tässäpä yksi vierailun arvoinen paikka.
Mika / Lähtöportti
21.3.2017 at 22:56
Tuo nimikko-olut taisi itsellänikin olla ensimmäinen asia, minkä Kilkennystä aikoinaan tiesin. Luulin joskus (ehkä pari maistettuani), että etiketissä olisi Kilkennyn linna, mutta se onkin St. Francis Abbey, jonka yhteydessä toimineessa panimossa juomaa siis alunperin valmistettiin. Lähtekää ihmeessä Irlantiin, mutta varokaa, sillä saatatte haluta sinne uudemmankin kerran! Mun on muuten tarkoitus tehdä jossain välissä postaus, jossa esittelen parhaat Irlanti-kokemukseni pariviikkoiseksi matkaohjelmaksi muotoiltuna.
Maria
22.3.2017 at 13:12
Ah voisipa järjestää jotkut kunnon vanhanajan kestit moisessa linnassa syöden vilisikaa Asterixin ja Obelixin tyylillä 🙂
Mika / Lähtöportti
22.3.2017 at 22:31
En ole varma Kilkennyn linnan ohjelmasta, mutta joissakin irlantilaisissa linnoissa järjestetään keskiaikaisia kestejä silloin tällöin. Osa varmasti melko turistisia, mutta voisi olla kyllä hauska kokemus 🙂
Terhi / Muru Mou
23.3.2017 at 22:23
Upeita vanhoja rakennuksia! Erityisesti tuonne linnaan pitäisi päästä kiertelemään. Ja kummituskierrokselle, totta kai, vaikka tuskinpa tulisin nukkuneeksi sitä seuraavana yönä… 🙂
Mika / Lähtöportti
24.3.2017 at 23:02
Linna on kaupungin selkeä ykkösnähtävyys, mutta koska kaikki on lähellä, ehtii lyhyessäkin ajassa useampaan näistä paikoista. Kummituskierros ei tällä kertaa mahtunut omaan aikatauluun, mutta ehdottomasti sitten, jos kaupunkiin kolmattakin kertaa päädyn!
Ne Tammelat
24.3.2017 at 15:30
Kilkenny, Strongbow.. Jo pelkän yleissivistyksen vuoksi pitäisi päästä käymään! 🙂
Hurlingista en ollut aiemmin kuullutkaan.
Mika / Lähtöportti
24.3.2017 at 23:30
Kilkennyssä voi lisätä yleissivistystä monella tavalla 🙂 Hurlingista tuskin kuulee, ellei matkusta Irlantiin. Siellä se sitten onkin hämmentävän suosittua. Esimerkiksi kelttipeleille pyhitetty Dublinin Croke Park on yksi Euroopan suurimpia stadioneita ja huomattavasti isompi kuin Irlannin maajoukkueen jalkapallostadion.
Miika ♥ Gia | matkakuume.net
24.3.2017 at 22:53
Hieno opastus viehättävään kaupunkiin! Irlanti on ollut todo-listalla jo kauemmin kuin muistankaan, ja jotain perin viehättävää näissä pienissä kaupungeissa kyllä on, eli pakko sinne on vielä jossain vaiheessa suoriutua.
Mutta olipa muuten aika kuumottavan näköinen kipuaminen tuonne torniin :0
Mika / Lähtöportti
24.3.2017 at 23:39
Kiitos! Kannattaa lähteä Irlantiin, vaikkei se ilmaston puolesta houkuttelevin vaihtoehto olisikaan. Tunnelma ja maisemat vievät mukanaan. Suurin vaara on, että sinne jää kaipuu takaisin 🙂
Torniin kipuamien oli pieni seikkailu. Koko korkeutta ei sentään nousta yksiä portaita pitkin, vaan matkan varrella on muutama välitasanne. Ahdasta ja jyrkkää siellä silti oli.
Anna | Muuttolintu.com
25.3.2017 at 10:20
Tuo kaupunkikuva linnoineen on jotenkin niin kuvauksellista, että voisi kuvitella sen olevan jostain leffalavasteista! Irlannissa kiinnostaa eniten nuo upeat vanhat linnat ja muut vanhat rakennukset, sekä tietysti pubit! Hyvä tosin tietää, että sieltä muitakin ruokapaikkoja löytyy, koska pubeihinkin varmaan kyllästyy. Mukavasti tiivistetty paketti Kilkennystä, Irlanti-viikko on kyllä mukavasti saanut innostumaan Irlannista, joka nyt ei ole koskaan niin kovasti tähän asti (lähinnä ilmastonsa takia) kiinnostanut.
Mika / Lähtöportti
25.3.2017 at 13:52
Mahtavaa kuulla, että kiinnostus Irlantiin on herännyt! Ilmasto on arvaamaton ja sää vaihtelee nopeasti, mutta aurinko aina kuivaa sateen jäljet aikanaan. Trooppista lämpöä ei toki ole, mutta esimerkiksi linnojen, maisemien ja mukavien ihmisten vuoksi kannattaa lähteä! Kilkenny on tosiaan kuvauksellinen kaupunki. Pubien välitön tunnelma ja perinneruoat pelastavat nopeasti viileämmänkin päivän. Irlannin ravintolatarjonta on kehittynyt viime vuosina huomattavasti, joten kaupungeista löytyy myös hienostuneempia paikkoja ja mahdollisuuksia todella laadukkaisiin aterioihin.
Henna / Kulkutautiset
25.3.2017 at 12:17
Mainiot vinkit Kilkennyyn! ? Itselleni Irlannin sisämaa on ihan tuntematonta, mutta toivottavasti seuraavalla reissulla olisi reilusti aikaa koluta saarta. Viimeksi (yli kymmenen vuotta sitten) tutustuimme lähinnä Dubliniin ja länsirannikon aarteisiin, mutta aikaakin oli vain viikko. Irlantilaisissa pubeissa on kyllä sitä jotain… ne ovat jotenkin vielä tunnelmallisempia kuin englantilaiset vastineensa, vaikka pidän minä niistäkin. Ihana Irlanti, ihastuin silloin aikanaan siihen kovasti, mutta vielä en ole ehtinyt suunnitella uutta reissua sinne suunnalle. Nämä Irlanti-viikon postaukset tosin nostattavat kuumetta reilusti!
Mika / Lähtöportti
25.3.2017 at 13:57
Hienoa kuulla, että kampanja tehoaa! 🙂 En tiennytkään, että olet joskus ihastunut Irlantiin. Jospa jossain vaiheessa pääsette sinne takaisin… Länsirannikko on omastakin mielestäni kauneinta Irlantia, mutta kiinnostavaa nähtävää löytyy joka puolelta saarta. Julkaisen myöhemmin keväällä postauksen, jossa esittelen omien reissujen parhaat palat valmiiksi matkaohjelmaksi koottuna. Pysyttele kuulolla 😉
Merja / Merjan matkassa
25.3.2017 at 16:57
Irlanti kuume ei ainakaan häviä, kun näitä postauksia lukee 🙂 Dublin häämöttää vahvana ehdokkaana ensi kesän / alkusyksyn viikonloppukohteeksi.
Mika / Lähtöportti
29.3.2017 at 15:39
Mukava kuulla, että tämä kuume tarttuu 🙂 Toivottavasti pääset pian Dubliniin!
Paula - Viinilaakson viemää
25.3.2017 at 18:20
Upean näköinen Irlanti! Sinne on kyllä vielä päästävä. Nuo vanhat rakennukset ja linnat on kyllä tosi hienon näköisiä. Niin paljon historiaa ja tarinoita. Oli varmasti mahtava reissu.
Mika / Lähtöportti
25.3.2017 at 21:19
Olen käynyt nyt neljästi Irlannissa, ja joka kerta on ollut mahtava reissu! Tuolla saarella todellakin riittää tarinoita ja historiaa, kuten myös mukavia ihmisiä ja kauniita maisemia. Suosittelen lämpimästi 🙂
Lotta | Watia.fi
25.3.2017 at 19:33
Kilkennystä olen kuullut kyllä hyvää. Linna on hienon näköinen ja kaupunkimaisema muutenkin oikein viehättävää. Ehdottomasti tuolla pitäisi vielä käydä, kunhan Irlanti kutsuu.
Mika / Lähtöportti
25.3.2017 at 21:38
Uskon Kilkennyn olevan yksi Irlannin eläväisimpiä ja viihtyisimpiä kaupunkeja (esimerkiksi Galwayn ohella). Kilkennyn saa osumaan mukavasti reitin varrelle, jos lähtee kiertämään maata Dublinista yhtään etelään päin.
Ariela/Andalusian auringossa-ruokamatkablogi
25.3.2017 at 19:38
Loistava ja monipuolinen vinkkikokoelma – kiitos tästä!
Mika / Lähtöportti
25.3.2017 at 21:40
Ole hyvä! Monipuolisesta Kilkennystä löytyy jokaiselle jotakin.
Saana | Live now – dream later
2.4.2017 at 14:22
Tosi mainio ja kattava postaus. Ja jos jollakin tulevalla Irlannin-matkalla Kilkenny sisältyy kohdelistalle, niin tiedän jo nyt, minne majoitun. River Courtin sijaan taitaisin varata huoneen yöksi tai kahdeksi tuolta Kyteler’s Inn -majatalosta! 😉 Kiitos muuten autoilujutun linkkauksesta.
Mika / Lähtöportti
4.4.2017 at 14:24
Uskoisin, että tässä tuli mainittua Kilkennyn oleellisimmat nähtävät ja koettavat asiat. En ole varma onko Kyteler’s Innissä nykyään majoittumismahdollisuutta, mutta ainakin siellä kannattaa käydä yksi ilta viettämässä. Ja jos sinne ei pääse yöksi, niin luulisin lähistöltä löytyvän muita aavemaisia vaihtoehtoja 🙂
Maria K
5.6.2019 at 9:42
Irlannin kiertomatkalla käytiin myös Kilkennyssä. Viehättävä kylä,paljon nähtävää. Pistäydyttiin myös paikallisessa pubissa, Kilkennyn linnassa ja Designcenterissä jossa tuli tehtyä hienoja ostoksia. Dublinissa asuttiin ihan keskustassa, hotellin nimi ei nyt tule mieleen. Irlantiin lähtisin ihan koska vaan , niin hyvä mieli jäi muistoksi. Kävimme myös eräänä iltana musiikkipaikassa joka oli Dublinin ulkopuolella. Loistava paikka todella .
Mika / Lähtöportti
9.6.2019 at 11:51
Irlantiin on aina ilo palata. Saaressa on jotain erityistä, mikä tuo hyvän mielen. Kiertomatka kannattaa, koska saaren upeimmat kohteet löytyvät Dublinin ulkopuolelta. Kiitos viestistäsi 🙂