Seuraa somessa

Irlanti

Tipperaryn kreivikunnan aarteet – Cahirin linna ja Rock of Cashel

Julkaistu

-

Ireland’s Ancient Eastina tunnetun alueen helmiin kuuluvat keskiajalta säilyneet linnoitukset. Vierailut Tipperaryn kreivikunnassa sijaitseviin Cahirin linnaan ja Rock of Casheliin kuljettavat aikamatkalle kauas Irlannin historiaan.

Suir-joen saareen rakennettu Cahirin linna on yksi maan parhaiten säilyneitä normannilinnoja. Siellä käyminen oli vaivannut mieltäni jo kauan, sillä olin ajanut linnan ohitse parilla aiemmalla matkallani. Niinpä olinkin erityisen iloinen, kun sain mahdutettua Cahirin pari viikkoa sitten tekemämme matkan ohjelmaan.

Cahirin linnan portti
Harvinaisen komealta näyttävä linna kuuluu Irlannin suurimpiin. Se sijaitsee pienen Cahirin kaupungin (joskus muodossa Caher) keskustassa. Thomondin prinssi Conor O’Brien aloitti rakennustyöt jo vuonna 1142. Rakennus päätyi vuonna 1375 Butlerin mahtisuvulle, joka isännöi myös Kilkennyn linnaa. Vuosisatojen aikana Butlerit remontoivat ja laajensivat alkuperäistä rakennusta huomattavasti.

Cahirin linna
Cahirin linna on säilynyt erinomaisessa kunnossa, joten sen sisätiloja ja pihamaita on ilo tutkia omaan tahtiin. Koska vierailumme aikana ei ole tungosta, on mielikuvituksen helppo laukata vuosisatojen taakse. Kiipeilemme kivisiä portaita pitkin ja tähystämme ulos niin ikkunoista kuin muureiltakin.

Cahirin linna
Huoneet on sisustettu pelkistetysti, joten esimerkiksi Kilkennyn linnan kaltaista loistoa ei ole nähtävissä. Sen sijaan linnan vahvuus vihollisia vastaan on selvästi havaittavissa.

Pienoismalli piirityksestä
Vanhojen linnojen jännittävimmät vaiheet liittyvät piirityksiin ja taisteluihin. Eräässä linnan huoneista on vuoden 1599 piirityksestä rakennettu pienoismalli sekä tietoa tapahtumien kulusta. Englannin kuningattaren Elisabet I:n lähettämä Essexin jaarli sai linnan haltuunsa kolmen päivän piirityksen jälkeen. Sotaretki Irlantiin sujui tästä yksittäisestä onnistumisesta huolimatta heikosti, ja lopulta pettynyt kuningatar teloitutti jaarlin Lontoon Towerissa. Cahirin linna palautui Butlerien haltuun.

Cahirin linna
Vuonna 1650 Butlerit antautuivat ilman taistelua Oliver Cromwellin ylivoimaisiksi tiedetyille joukoille. Ovelat Butlerit osoittivat neuvottelutaitonsa ja saivat linnansa takaisin kahtatoista vuotta myöhemmin. Viimeinen linnanherra kuoli 1960-luvulla, minkä jälkeen rakennus siirtyi Irlannin valtion omistukseen ja se avattiin yleisölle turistinähtävyytenä. Cahirin linnassa on kuvattu Tudors-televisiosarjaa sekä taistelukohtaus Excalibur-elokuvaan.


Rock of Cashel
Toinen Tipperaryn kreivikunnan helmistä on Rock of Cashel, jossa vierailin toukokuussa 2014. Korkean kalliokukkulan päällä kohoava rakennuskompleksi on vaikuttava näky, joka erottuu jo kilometrejä ennen perille saapumista.

Rock of Cashel
Jätämme auton parkkipaikalle ja kiipeämme jyrkän mäen kohti mahtavia muureja. Osallistumme kierrokselle, jonka aikana asiantunteva opas kertoo värikkäitä tarinoita Rock of Cashelin historiasta. Vahva aksentti, äänekäs ruohonleikkuri sekä vilkkaan taaperon paimentaminen tekevät esitelmän seuraamisesta haastavaa, joten joudun kertaamaan historiaa jälkikäteen kirjoista ja netistä.

Rock of Cashel
Erään muinaisen tarinan mukaan Rock of Cashelin kallio on peräisin Tipperaryn kreivikunnassa sijaitsevalta Devil’s Bitin vuorelta. Paholainen rikkoi hampaansa haukatessaan palaa vuoresta ja sylkäisi Rock of Cashelin nykyiselle paikalleen. Oli kallion alkuperä mikä tahansa, hallitsivat Munsterin kuninkaat Irlannin eteläosaa sieltä käsin 300-luvulta lähtien. Sanotaan, että itse Pyhä Patrick kävi paikalla käännyttämässä silloisen kuninkaan kristinuskoon.

Rock of Cashel
Rock of Cashel toimi kelttipäälliköiden kruunauspaikkana ja valtaistuimena. Siellä piti majaansa myös legendaarinen Brian Boru, josta tuli myöhemmin koko Irlannin kuningas. Vuonna 1101 Rock of Cashelia isännöinyt Muircheartach Ua Briain päätti seurata Borun jalanjälkiä ja julisti hänkin itsensä koko Irlannin kuninkaaksi. Hän katsoi parhaaksi muuttaa toisaalle ja lahjoitti Rock of Cashelin kirkon haltuun.

Rock of Cashel
Rock of Cashelia ei voi kutsua pelkäksi luostariksi tai linnaksi, sillä se on ryhmä ikivanhoja rakennuksia. Vanhin niistä on 28 metriä korkea pyörötorni, joka pystytettiin heti kirkon saatua tontin hallintaansa. Nykyisin paikalla kohoavat myös keskiaikainen kappeli, raunioitunut goottilainen katedraali sekä linnoitus. Kukkulan juurella on lisää raunioita. Varsinkin Rock of Cashelin kulta-aikana 1400-luvulla kirkolla oli erittäin suuri valta, joten piispat saivat kuninkaiden kohtelun. Myöhemmin Rock of Cashel joutui kärsimään sotien melskeessä ja jäi rapistumaan 1700-luvun puolivälin tienoilta lähtien.

Scully's Cross
Katselemme aikamme raunioituneita rakennuksia niin ulkoa kuin sisältäkin päin. Pihalla kohonnut jättimäinen kelttiristi, Scully’s Cross, tuhoutui salamaniskussa vuonna 1976. Sen koon voi vain kuvitella jäljelle jääneen jalustan perusteella. Kauniilla hautausmaalla voi katsella pienempiä kelttiristejä.

Rock of Cashel
Maisema laajalle levittäytyvään laaksoon näyttää upealta. Täältä on kelvannut hallita ympäristöä ja tuntea olevansa kaiken muun yläpuolella. Nyt pilvien takaa esiin tullut aurinko tuo vihreän lukemattomiin sävyihin entistä kirkkaampia vivahteita. Näkymä ei välttämättä ole kovin dramaattinen, mutta sitäkin irlantilaisempi. Ellei nälkä alkaisi kurnia, voisi sitä jäädä ihailemaan pidemmäksikin aikaa.

Cahir
Sekä Cashel että Cahir ovat tyypillisiä irlantilaisia pikkukaupunkeja värikkäine taloineen ja kodikkaine lounasmahdollisuuksineen. Paikkakuntien keskinäinen välimatka on vain kaksikymmentä kilometriä, joten molemmissa ehtii hyvin käymään vaikka saman päivän aikana. Ireland’s Ancient Eastin alueella on runsaasti muitakin mielenkiintoisia käyntikohteita, joista esimerkkinä voi mainita vaikkapa Kohteena maailma -blogissa esitellyt Kilbegganin viskitislaamon ja Clonmacnoisen luostarialueen sekä aiemmin esittelemäni Hookin majakan.


Tämä kirjoitus on osa Irlanti-viikkoa, joka on suomalaisten matkabloggaajien toteuttama kampanja. Viikon aikana 12.19.3.2017 julkaistaan blogipostauksia, joissa esitellään monipuolisesti Irlantia matkakohteena. Seuraa Irlanti-viikkoa Facebookissa, jotta pysyt selvillä kampanjan sisällöstä ja kilpailuista.

Mukana ovat seuraavat blogit:
Kohteena maailma | Live now – dream later | London and beyond | Lähtöportti

Yhteistyökumppanit:

Tourism IrelandSolo Sokos Hotel TorniO'Malley's
Kelttikorut The Pint of no Return

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
20 kommenttia

1 kommentti

  1. Maarit Johanna

    20.3.2017 at 9:10

    On kyllä niin täydellisen irkkupaikka! Hämyinen kivilinna ja vihreät nummet. Minun pikkusisko mainitsi viikonloppuna haluavansa paljon mielummin käymään Irlannissa, kuin Englannissa ja niin minäkin eksyin taas tutkimaan Dubliniin lentoja. Olishan tuolla paljon kuvauksellisisia kohteita, kuten tämä!

    • Mika / Lähtöportti

      20.3.2017 at 10:14

      No todellakin lähdette Irlantiin! Dubliniin on hyviä lentoja 🙂 Jos kierrätte saarta, niin nämä Cahir ja Cashel ovat kätevästi aivan M8-tien varrella, jota pitkin pääsee Dublinista esimerkiksi Killarneyyn tai Corkiin. Oma suosikkipaikkani Irlannissa on Killarneyn kansallispuisto. Toisaalta tykkäisit varmasti myös Connemarasta tai vaikka Aran-saarista…

  2. Elina | Vaihda vapaalle

    20.3.2017 at 20:38

    Rock of Cashel on siis keskiaikainen kaupunki, vähän niin kuin Meksikon Maya-kaupungitkin, kerran se on vähän muutakin kuin vain linna tai luostari. 😉 Kivirakennelmien lisäksi näistä kuvista huokuu tuo ihana vihreys. Se jotenkin ilmentää itselleni irlantilaisuutta (kuten olutkin). Mukavaa, että tuolla nuo etäisyydet ei ole niin kovin suuria, etteikö voisi käydä parissakin kylässä katsomassa nähtävyydet saman päivän aikana.

    • Mika / Lähtöportti

      22.3.2017 at 22:06

      Vertaus Maya-kaupunkiin on tosi osuva, koska Rock of Cashel on ollut aikanaan niin hallinnollinen kuin uskonnollinenkin keskus isolle alueelle. Kallionkukkula on kuitenkin niin pieni, että kokonaiseksi kaupungiksi sitä itsessään on vaikea kutsua. Irlannissa olisi teille mahtavia maisemia ja road trip -mahdollisuuksia. Irlanti on lopulta melko pieni, joten lyhyessäkin ajassa ehtii paljon. Moottoriteitä pitkin pääsee suhteellisen nopeasti saaren laidalta toiselle, mutta toisaalta maisemareitit on usein hyvinkin kapeita, mutkikkaita ja hidaskulkuisia.

  3. Meidän matkassa / Monna

    21.3.2017 at 22:57

    Nämä vanhat linnat on niin upeita! Ja sitten aina nuo kaikki tarinat niiden ympärillä saavat mielikuvituksen laukkaavan. Mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu postaus.

    • Mika / Lähtöportti

      22.3.2017 at 22:10

      Kiitos Monna! Tuollaiset lähemmäs tuhat vuotta vanhat linnat tosiaan kätkee sisälleen uskomattomia tarinoita. Paikan päällä on aina hyvä hetkeksi pysähtyä miettimään, miten siellä onkaan muinoin eletty.

  4. Reissaaja1

    22.3.2017 at 11:57

    Voih! Pitäisikö nyt sitten lähteä Irlantiin? Miten tuo linna on jäänyt minulta katsomatta??? Tosin Islannissa on niitä linnoja joka sormelle ja taitaa myös muutama jäädä varpaillekin. Hyvä postaus! 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      22.3.2017 at 22:16

      Irlantiin lähteminen on aina hyvä idea! Saari on toki linnoja täynnä, upeita vaihtoehtoja riittää kymmeniä, esimerkiksi näiden kahden lisäksi Blarneysta Malahideen ja Kilkennystä Bunrattyyn.

  5. Kohteena maailma / Rami

    22.3.2017 at 15:03

    Katselin kesälle mahdollista reitti Irlantiin ja ainakin toinen näistä linnoista voisi osua reitille. Itse en ole Irlannissa oikein näihin linnoihin tutustunut, vaikka aika monta olen nähnyt ohi ajaessani. Nuo Keltinristit ovat kyllä erittäin upeita ja mielenkiintoisia ja Clonmacnoisessahan alkuperäiset oli jopa siirretty vierailukeskuksen sisätiloihin – > kopiot olivat vain ulkona oikeilla paikoillaan. Tuo Scully’s Cross on kyllä ollut varmasti upea ilmestys, harmi, kun luonnonvoimat osoittautuivat suuremmaksi 🙁

    • Mika / Lähtöportti

      22.3.2017 at 22:26

      Suosittelen pysähtymistä jommassa kummassa! Vaikka linnoista kovasti tykkäänkin, niin olen huomannut ettei kovin moneen jaksa peräkkäin keskittyä. Rock of Cashel on tunnetumpi nähtävyys, historiallisesti arvokkaampi ja upealla paikalla kukkulan laella. Cahirin linna puolestaan on huomattavasti paremmin säilynyt komea kokonaisuus, jolla silläkin on mielenkiintoinen menneisyys takanaan. Scully’s Cross olisi ollut mahtavaa nähdä ehjänä, on ollut uskomattoman kokoinen aikoinaan.

  6. Anna | Muuttolintu.com

    24.3.2017 at 4:33

    Upeita paikkoja. Nää maisemat ja paikat on jotenkin niiiiin irlantilaisia, vihreitä nummia ja keskiaikaisia linnoja. Hurjia tarinoita menneisyydestä ja hauska myös tuo muinainen legenda kallion alkuperästä. 🙂 Kiva, että noita saa tutkia rauhassa ilman tungoksia, vaikka mielenkiintoisia kohteita ovatkin. Paljon sieltä löytyy tekemistä pieneltäkin säteeltä näköjään!

    • Mika / Lähtöportti

      24.3.2017 at 22:48

      Irlanti on täynnä nähtävää, koettavaa ja vanhoja tarinoita, eivätkä välimatkat varsinkaan Australian mittasuhteisiin verrattuna ole pitkiä. Harvassa paikassa on tungosta varsinkaan kesäsesongin ulkopuolella. Nyt kun erehdyin lukemaan reissun jälkeen lisää samoille paikoille sijoittuvia kertomuksia, tuntuu että pitäisi palata heti takaisin 😀

  7. Miika ♥ Gia | matkakuume.net

    25.3.2017 at 23:48

    Irlannissa tuntuu usein olevan tietynlainen mystiikka läsnä, eikä ihan vähiten tällaisten paikkojen ansiosta. Linnoissa kyllä on sitä jotakin, vaikka sitten raunioituneissakin. Niissä helposti tajuaa miten keskeisiä paikkoja ne ovat joskus ammoisina aikoina olleet. Olisipa mielenkiintoista nähdä niitä entisaikojen loistossaan 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      26.3.2017 at 15:11

      Irlanti on mystinen paikka. Saarella on pitkä ja värikäs historia, josta osataan kertoa mukaansatempaavia tarinoita. Pimeinä ja sateisina iltoina on ollut aikaa tarinoida, ja Guinness on jo 1700-luvulta lähtien auttanut juttujen elävöittämisessä 😀 Linnojen kaltaisissa paikoissa kannattaa aina varata hetki siihen, että miettii millaisia ne ovat joskus loistonsa päivinä olleet. Aikakonetta kun ei valitettavasti ole vielä keksitty.

  8. Anna | Tämä matka -blogi

    26.3.2017 at 8:45

    ”It’s a Long Way to Tipperary” tai ”Pitkä matka on Tippavaaraan” vaan soi korvissa kun luen tätä!

    It’s a long way to Tipperary,
    It’s a long way to go.
    It’s a long way to Tipperary
    To the sweetest girl I know!
    Goodbye Piccadilly,
    Farewell Leicester Square!
    It’s a long long way to Tipperary,
    But my heart’s right there.

    tai

    Pitkä matka on Tippavaaraan
    pitkä sinne on tie
    Pitkä matka on Tippavaaraan
    pitkospuita pitkin vie.
    He-he-hei Kutuharju, terve Tippasuo!
    Pitkä matka on Tippavaaraan
    pitkä sinne on tie.

    (Kankkulan kaivolla)

    • Mika / Lähtöportti

      26.3.2017 at 15:15

      Tuota laulua hoilattiin mekin ala-asteen englannintunneilla! Sen vuoksi pitäisi melkein käydä joskus Tipperaryn kaupungissa, mutta toistaiseksi Tipperaryn kreivikunta on riittänyt 🙂

  9. Linnoissa – ja erityisesti rauniolinnoissa – on jotain ihan valtavan kiehtovaa. Vaikka niitä ei kiertelisikään oppaan kanssa, mikä toki on aina paras vaihtoehto, sopivaan moodiin päästessään voi ihanasti aistia, mitä kaikkea muurien sisäpuolella on aikoinaan tapahtunut. Pohjois-Irlannin Dunlucen linna on varmasti vaikuttavin rauniolinna, missä ikinä olen vieraillut. Toivottavasti pian pääsisin tutkimaan linnoja ja niiden tarinoita myös tasavallan puolelle! 🙂 Laitankin jutun talteen lähtöpäivää odottelemaan…

  10. lena | london and beyond

    4.4.2017 at 17:32

    Jaahas, näköjään kannattaa lukea Cathy Kellyn höpöhöpö-kirjoja, niin tietää Tipperaryn olemassaolosta. 😀 Muuten olisi ollut Tipperaryn mentävä aukko sivistyksessä. Muuten tuo ylläoleva kommentti Malahiden linnasta ja kummitustarinoista, äh, mua nyt harmittaa ettei sinne ehditty! Biitsi vei voiton.

    • Mika / Lähtöportti

      4.4.2017 at 19:57

      Mulla on Cathy Kellyn kokoinen aukko sivistyksessä 😀

      Aurinkoisella säällä biitsi saattoi kaikesta huolimatta olla hyvä ratkaisu, sillä uskon että palaatte Dublinin seudulle ennemmin tai myöhemmin. Malahiden linnalle kannattaa varata riittävästi aikaa, jotta ehtii opastetun linnakierroksen lisäksi kierrellä laajassa puutarhassa.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Irlanti

Kinsale – Irlannin värikkäin kylä

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Tapanani on ollut kirjoittaa näin Pyhän Patrickin päivän aikaan jotain Irlannista. Palaan nyt uusia reissuja odotellessa muistelemaan etelärannikon Kinsalea, joka on jäänyt mieleen harvinaisen värikkäänä paikkana.

Saavumme päiväretkelle Kinsaleen Irlannin tasavallan toiseksi suurimmasta kaupungista Corkista. Bussimatkaan kuluu vajaa tunti ja näemme sen varrella kauniisti kumpuilevia niittyjä. Mutkikkaan tien varrella laiduntaa lehmiä ja tuntuu kuin katselisimme irlantilaista postikorttimaisemaa.

kinsale_03

Myös itse Kinsale näyttää omanlaiseltaan postikortilta. Kaikki Irlannin maalaiskylät ja pikkukaupungit ovat iloisen kirjavia, mutta täällä maalarit ovat vieneet värikylläisyyden aivan uudelle tasolle.

kinsale_08


Reilun viidentuhannen asukkaan kaupungin keskeisimmät osat on koristeltu kaikilla sateenkaaren väreillä ja kuvauksellisia kujia tuntuu löytyvän lähes jokaisen kulman takaa.

kinsale_12


Katselemme uteliaina Kinsalea, jossa puhaltaa merituuli ja vallitsee miellyttävä tunnelma. Pikkukaupunki on saanut kunniamainintoja vuosittaisessa Tidy Towns -kilpailussa, jossa palkitaan Irlannin kauneimpia kyliä ja kaupunkeja. Vuonna 1986 Kinsale valittiin koko Irlannin ykköseksi. Siisti ympäristö viehättää meitäkin, eikä yltiövärikäs alue kata sentään ihan koko kaupunkia.

kinsale_01


Kiipeämme pienelle ydinkeskustan takana kohoavalle kukkulalle, jossa on siistejä asuintaloja. Ohitamme myös pienehkön Desmondin linnan. Kivinen rakennus pystytettiin alun perin tullikamariksi ja sitä käytettiin pitkään vankilana, mutta nykyään muurien suojissa toimii viinimuseo.

kinsale_10


Kinsalea kierrellessä vastaan tulee pieniä majataloja, pari katolista kirkkoa sekä hautausmaa. Huomio kiinnittyy aina uudelleen värikkäisiin taloihin, joista muutamat näyttävät harvinaisen söpöiltä.

kinsale_04


Saavumme rantakadulle, jonka varrella kasvaa suuria hortensioita sekä palmuja kuin tropiikissa ikään. Satamasta järjestetään pieniä risteilyjä ja mekin päätämme astua Spirit of Kinsalen kannelle, koska alus on pian lähdössä vajaan tunnin kierrokselle kaupungin edustalle.

kinsale_09


Pienen laivan yläkannella on mukava istuskella ja aistia meritunnelmaa. Sää pysyy koko päivän ilahduttavan poutaisena, vaikka merituuli välillä puhaltaakin viileästi. Kierrämme Kinsalen edustalla sijaitsevan lahden ympäri.

kinsale_07


Lahden rannoilta jäävät parhaiten mieleen värikäs Summercoven kylä sekä suuri Charles Fort -linnoitus, johon olisi voinut olla hauska tutustua paremminkin. Charles Fortiin on keskustasta noin puolen tunnin kävelymatka suuntaansa. Sen vastarannalta löytyy myös toinen puolustuslinnoitus James Fort.

kinsale_06


Alus kääntyy ennen avomerta ympäri. Teemme vielä lopuksi kierroksen sataman toiselta puolelta alkavan Bandon-joen suulla. Jäämme lopuksi katselemaan hyljettä, joka kärkkyy makupaloja satamaan saapuneen kalastusaluksen vieressä. Uteliaan eläimen pää näkyy veden pinnalla ja näyttää siltä, kuin se neuvottelisi saaliin jakamisesta kalastajan kanssa.

kinsale_05


Kinsale on pohjimmiltaan kalastajakylä, joten se tunnetaan laadukkaista ravintoloistaan ja erityisesti meren herkuistaan. Ruokailuvaihtoehtoihin liittyen kannattaisi luultavasti tehdä taustatutkimusta, mutta me päädymme sattumalta vastaan tulleeseen Blue Haven -hotellin ravintolaan. Lohi maistuu hyvin ja jäämme juomaan Irish coffeet aterian päätteeksi.

kinsale_11


Kävelemme syötyämme vielä uudelleen puolen kylän ympäri, mutta kaikki houkuttelevimmat kujat alkavat näyttää jo tutuilta. Sataman hyljekin on jo sukeltanut jonnekin näkymättömiin. Syömme jäätelöt, ostamme pienet matkamuistot ja siirrymme odottelemaan paluubussia takaisin Corkiin.

kinsale_13


Kinsale jää mieleen värikkäänä kaupunkina, jossa riittää mukavasti nähtävää vähintään yhdeksi iltapäiväksi. Kinsale tunnetaan myös maailman pisimmän merkityn maisemareitin Wild Atlantic Wayn toisena päätepisteenä. Peräti 2500 kilometrin mittaisena mutkittelevan rannikkoreitin toinen pää on Inishowenin niemellä Donegalissa.

kinsale_14


Vietimme tällä heinäkuussa 2009 tehdyllä Irlannin-matkalla viisi yötä Corkissa. Irlannin etelärannikon suurin kaupunki jäi mieleen viihtyisänä paikkana, mutten silti ihastunut siihen samalla lailla kuin vaikkapa Kilkennyyn tai Galwayhin. Parasta antia olivatkin päiväretket, joita teimme Kinsalen lisäksi esimerkiksi Cobhiin sekä Blarneyn linnaan, josta olen kirjoittanut aiemmin. Voit lukea vihreän saaren tarjoamista mahdollisuuksista myös vaikkapa postauksestani Täydellinen matka Irlantiin.

Jatka lukemista

Irlanti

10 haavetta Irlantiin

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Tänään vietetään Irlannin kansallispäivää eli Pyhän Patrickin päivää. Riehakkaat juhlat ja paraatit on tänä vuonna peruttu koronaviruksen takia, mutta aina voi silti haaveilla uusista elämyksistä vihreällä saarella. Listasin kymmenen asiaa, jotka haluaisin kokea Irlannissa.

Olen ehtinyt kokea Irlannissa jo paljon. Vanha postaukseni Täydellinen matka Irlantiin pohjautuu useampaan tekemääni matkaan, minkä jälkeen olen kirjoittanut juttuja esimerkiksi Pohjois-Irlannista. Paljon on silti edelleen näkemättä. Kokosin tähän uusia elämyksiä, joista haluaisin seuraavilla Irlannin-matkoillani nauttia.


Kuva: Tourism Ireland / David Maher

1. HURLING-OTTELU CROKE PARKISSA

Irlannin kiihkeä kansallispeli hurling herättää suurta intohimoa, vaikkei sitä juuri muualla maailmassa tunnetakaan. Maailman vanhimmaksi ja nopeimmaksi nurmella pelattavaksi pallopeliksi kutsutussa lajissa riittää vaarallisia tilanteita, kun kaksi alkeellisin puumailoin varustautunutta joukkuetta ottaa mittaa toisistaan. Hurling yhdistää irlantilaiset perinteet, kulttuurin ja urheilun ainutlaatuisella tavalla toisiinsa.

Olen nähnyt yhden ottelun Kilkennyssä, mutta All-Ireland -loppuottelu täpötäydellä kansallisareenalla Dublinissa olisi unelmien täyttymys. Finaalilippujen vaikean saatavuuden vuoksi esimerkiksi välieräpelikin toki kelpaisi hyvin. Irlantilaisten perinnelajien suosiosta kertoo jotain, että hurlingille ja kelttijalkapallolle pyhitetty 82300 katsojaa vetävä Croke Park on koko Euroopan kolmanneksi suurin stadion heti Barcelonan Camp Noun ja Lontoon Wembleyn jälkeen.

Heittäydy hurlingin tunnelmaan YouTube-videon kautta.


Kuva: Tourism Ireland / Gareth McCormack

2. KIIPEÄMINEN CROAGH PATRICKILLE

Irlannin pyhä vuori Croagh Patrick kohoaa Mayon kreivikunnassa saaren tuulisella länsirannikolla. Vuoren pyhyys perustuu uskomukseen, jonka mukaan Pyhä Patrick paastosi ja rukoili sen huipulla neljänkymmenen päivän ajan. Huipulla on pieni kappeli, mutta itseäni kiinnostaisi nousta ylös ennen kaikkea upeiden maisemien vuoksi. Irlannissa puhutaan mielellään vuorista, vaikkei 764 metrin korkuinen Croagh Patrick erityisen korkea olekaan.

Käveleminen Murriskin kylästä Croagh Patrickin huipulle ja takaisin vie noin neljä tuntia, joten reitti soveltuu hyvin päiväpatikointiin. Toinen itseäni erityisesti kiinnostava irlantilainen vuori on persoonallisen muotoinen Benbulbin, joka löytyy Mayon pohjoispuolelta Sligon kreivikunnasta.


Kuva: Tourism Ireland

3. MUSIIKKIA WESTPORTIN PUBEISSA

Irlannin sää on tunnetusti arvaamaton, mutta kodikkaat pubit tarjoavat lämpöään ympäri vuoden. Pubitunnelmaan kuuluu olennaisena osana myös elävä perinteinen musiikki, jota soitetaan innokkaasti illasta toiseen. Irlantia olisi vaikea kuvitella ilman bodhrán-rummun, viulun ja puhallinsoittimien säestämää kansanmusiikkia.

Koko Irlanti on täynnä mukavia pubeja, mutta saamani käsityksen mukaan yksi eläväisimmistä musiikkikaupungeista on pieni Westport, joka sijaitsee sopivasti aivan edellä mainitun Croagh Patrickin lähistöllä. Westportin tunnetuin musiikkipubi on The Chieftains-yhtyeen huilistin omistama Matt Molloy’s.


Kuva: Tourism Ireland / Brian Morrison

4. FRANK MCCOURTIN LIMERICK

Yksi suosikkikirjoistani on Frank McCourtin omaelämäkerrallinen Seitsemännen portaan enkeli, joka kertoo kurjaakin kurjemmasta irlantilaisesta lapsuudesta. Vaikka aihe onkin synkkä, onnistuu McCourt mahduttamaan tarinaansa myös runsaasti huumoria ja ilon pilkahduksia. Olen nähnyt Seitsemännen portaan enkelin myös elokuvana pariinkin otteeseen.

Frank McCourtin tarina sijoittuu pääosin Limerickin kaupunkiin, joka ei ehkä muuten kuulu Irlannin kiinnostavimpien matkailukohteiden joukkoon. Haluaisin kuitenkin ehdottomasti tutustua myös Limerickiin McCourtin jalanjäljissä kulkien. Kirjailijalle omistettu museo jouduttiin rahoitusongelmien vuoksi sulkemaan viime syksynä, mutta esineitä on siirretty The People’s Museum of Limerickin tiloihin. Limerickissä on järjestetty myös aiheeseen liittyviä opastettuja kävelykierroksia.


Kuva: Tourism Ireland / Chris Hill

5. PATIKOINTIA CONNEMARASSA

Lumoava luonto kuuluu Irlannin suurimpiin vetonauloihin, ja yksi maan sykähdyttävimmistä alueista on karunkaunis Connemara. Olen käynyt tuolla rosoisten kukkuloiden ja laajojen soiden sävyttämällä seudulla kertaalleen kauan sitten, mutta haluaisin ehdottomasti palata Connemaraan paremmalla ajalla ja tutustua sen luontoon perusteellisemmin. Tarjolla on myös runsaasti houkuttelevia patikointireittejä.

Irlannissa on toki patikointia ajatellen monia muitakin hyviä vaihtoehtoja. Toistaiseksi parhaat retkeilyelämykseni olen kokenut Killarneyn kansallispuistossa ja myös Dublinin lähistöllä sijaitseva Wicklow tarjoaa huikeita maisemia. Pääkaupungista käsin voi tehdä helposti retkiä myös rannikon pikkukyliin ja haluaisin joskus kävellä esimerkiksi Graystonesin ja Brayn välillä olevan polun.


Kuva: Tourism Ireland / Jonathan Hession

6. IRLANNIN JALKAPALLO-OTTELU AVIVA STADIUMILLA

Listan ykkösenä olleiden kelttipelien lisäksi haluaisin toki nähdä Irlannissa myös ihan tavallista jalkapalloa. Irlannin oma sarja ei ole erityisen tasokas, mutta lempinimellä The Boys in Green tunnettu maajoukkue on selviytynyt useisiin arvokisoihin. Irlannin menestys on aina perustunut taidon sijasta peräänantamattomaan asenteeseen, mutta ehdottomasti parasta pelitapahtumissa ovat intohimoiset kannattajat.

Vihreään pukeutuneet fanit kuuluvat Euroopan äänekkäimpiin ja uskollisimpiin, joten olisi ilo liittyä joskus joukkoon Irlannin pelatessa kotiareenallaan Aviva Stadiumilla. Haaveenani oli nähdä The Boys in Green seuraavassa EM-turnauksessa, mutta vaikka sainkin liput yhteen Dublinissa pelattavaan otteluun, ei kentällä nähdä tuona iltana Irlantia. Suomen Huuhkajien olisi tarkoitus kohdata Irlanti Kansojen liigan peleissä tulevana syksynä.


Kuva: Shutterstock / Madrugada Verde

7. AURINGONNOUSU GIANT’S CAUSEWAYLLA

Auringonnousut ja -laskut kuuluvat usein ikimuistoisimpiin matkaelämyksiin. Haaveenani olisi kokea auringonnousu Pohjois-Irlannin kuuluisimmalla luonnonihmeellä Giant’s Causewaylla. Ikoninen nähtävyys on hyvin suosittu, joten aamunkoitto lienee muutenkin niitä harvoja hetkiä, kun mystisiä basalttipylväitä voisi tutkia ilman ympärillä pyöriviä suuria ihmismassoja.

Olen käynyt Giant’s Causewaylla kertaalleen opastetulla retkellä, jolloin en ehtinyt saada ainutlaatuisesta kivimuodostelmasta tarpeekseni. Uudemmalla kerralla olisi mukava varata kunnolla aikaa myös ympäristön laajempaan tutkimiseen, sillä Antrimin rannikolla riittää jos jonkinlaisia luonnonihmeitä myös tämän kuuluisimman nähtävyyden lisäksi.

Lue myös aiempi juttuni Uskomaton Giant’s Causeway.


Kuva: Tourism Ireland / Chris Hill

8. DUNLUCEN LINNANRAUNIOT

Irlanti on satojen kiehtovien linnojen saari, jossa riittää loputtomasti tutkittavaa historian ystäville. Olen ehtinyt tutustua noin kymmeneen maan merkittävimpiin kuuluvaan linnaan, mutta monta kuuluisaa nähtävyyttä on edelleen kokematta. Tällä hetkellä itseäni kiinnostaisi eniten Dunlucen rauniolinna, joka sijaitsee dramaattisella Antrimin rannikon jyrkänteellä Pohjois-Irlannissa.

Dunlucessa houkuttelee erityisesti kuvauksellinen sijainti sekä vaiherikas historia. Osa keskiaikaisesta linnasta on sortunut vuosien saatossa mereen. Muista itselleni uusista Irlannin linnoista listallani on esimerkiksi Trim, joka tunnetaan Braveheart-elokuvan kuvauspaikkana.


Kuva: Shutterstock / Giacomo di Blasi

9. ATHENRYN PELLOT

Listan oudoin valinta lienee Athenry. Kyseinen pikkukaupunki sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Galwaysta sisämaahan päin, eikä siellä luultavasti ole mitään erityistä nähtävää. Kiinnostukseni paikkakuntaan perustuu puhtaasti tunteikkaampaan tietämääni irlantilaiseen lauluun, Pete St. Johnin sepittämään The Fields of Athenryyn.

The Fields of Athenry kertoo Michaelista, joka varasti suuren nälänhädän aikaan maissia pitääkseen perheensä hengissä. Laulussa Michael keskustelee viimeistä kertaa vaimonsa kanssa vankilan muurin yli, ennen kuin hänet lähetetään rangaistussiirtolaan Australiaan. Sanoitus sisältää voimakasta kansallistunnetta, sillä köyhät irlantilaiset joutuivat nälänhädän aikaan englantilaisten julmien sortotoimien kohteeksi.

Monien urheilujoukkueiden kannattajat ovat ottaneet laulun omakseen ja sitä hoilataan usein varsinkin Irlannin jalkapallomaajoukkueen otteluissa. Irlannin fanit herättivät maailmanlaajuista ihastusta vuoden 2012 EM-turnauksessa, jossa he lauloivat ottelun viimeiset minuutit täyttä kurkkua The Fields of Athenrya, vaikka Irlanti oli putoamassa kisoista murskatappiolla Espanjalle.

Kuuntele The Fields of Athenry The Dublinersin esittämänä.
Kuuntele The Fields of Athenry Irlannin kannattajien laulamana EM-kisoissa 2012.


Kuva: Tourism Ireland / Paulina Nickstrom

10. PYHÄN PATRICKIN PÄIVÄ IRLANNISSA 

Lista on sopivinta päättää ajankohtaiseen aiheeseen, eli Pyhän Patrickin päivään. Mikä olisikaan irlantilaisempaa kuin päästä juhlimaan riehakasta kansallispäivää maaliskuun seitsemäntenätoista Dubliniin, Galwayhin, Kilkennyyn tai johonkin muuhun saaren kaupungeista.

Pyhän Patrickin päivänä kaikki värjäytyy vihreäksi, musiikki soi, suuret paraatit kulkevat pitkin katuja ja irlantilainen hauskanpito eli craic on parhaimmillaan. Hulinaa saattaa olla omaan makuuni liikaakin, mutta olisihan Pyhän Patrickin päivä mahtavaa kokea paikan päällä edes kerran elämässä.

Oletko käynyt Irlannissa ja mitä sinä haluaisit vihreällä saarella kokea?

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja