Ota yhteyttä

Suomi

Kesä on lähimatkailun kulta-aikaa

Julkaistu

Tämänkertaisen Instagram Travel Thursdayn teemana on vuodenaikaan sopivasti lähimatkailu. Suomi on kesäaikaan kauneimmillaan, eikä aina tarvitse matkustaa kauas voidakseen nauttia mukavista elämyksistä.

Välillä tuntuu, että olen laiminlyönyt kaunista kotimaatamme Instagramissa liikaakin. Lappia en keskiuusimaalaisena lähikohteeksi laske, mutta olen sentään tallentanut matkailuaiheiselle Instagram-tililleni hetkiä muualtakin Suomesta. Tässä 15 kuvaa Suomesta ja samalla retki-ideoita kesään tai johonkin muuhun vuodenaikaan. Nämä kohteet on helppo jakaa kolmeen osaan, jotka kuvaavat hyvin omaa Suomeani. Otin lähiseutuni lisäksi mukaan muutamia päiväretkiksi sopivia rannikkokaupunkeja. Koska sukujuureni ovat vahvasti Itä-Suomessa, lasken lähimatkailuksi myös alueet, joilla kuulee kotoisia Karjalan ja Savon murteita.


KERAVA

Aloitan rohkeasti omasta kotikaupungistani, sillä kukas se kissan hännän nostaa, ellei kissa itse. Keravaa voi tuskin pitää maamme kutsuvimpana matkailukohteena, mutta silläkin on omat kiinnostavat puolensa. Kaupungissa voi esimerkiksi reippailla Keinukallion ulkoilualueella, tutustua taidemuseo Sinkan näyttelyihin sekä osallistua Valkosipulifestivaalien ja Sirkusmarkkinoiden kaltaisiin tapahtumiin. Toistaiseksi ainoa julkaisemani Kerava-postaus kertoo retkestä Haukkavuorelle, mutta mielessäni on muutamia projekteja, joiden tarkoituksena on tuoda kaupunkia laajemmin esille tulevaisuudessa.


TUUSULA

Keravan rinnalla tunnen myös naapurissa sijaitsevan mökkikuntani omakseni. Rantatien monista kulttuurikohteista suosittelen erityisesti Halosenniemeä, jossa taide yhdistyy näyttävään puutaloarkkitehtuuriin. Nälän yllättäessä veisin vieraani Krapin kesäravintolaan Mankeliin tai Lottamuseon sota-ajan tunnelmaa henkivään kahvilaan. Tuusulanjärvi on yksi Uudenmaan kauneimpia järviä ja sitä kiertää suosittu pyöräilyreitti.


JÄRVENPÄÄ

Keravan rakas naapurikaupunki Järvenpää on tullut vuosien varrella tutuksi monestakin syystä. Matkailijoille Järvenpään suurin nähtävyys on varmasti Sibeliuksen Ainola, jonne saapuu vieraita ympäri maailman. Keskustaan tutustumisen voi aloittaa Rantapuistosta ja kävelykatu Jannelta, joskin käynnissä on Keravan tavoin suuria rakennustöitä.


HELSINKI

Toisinaan on hyvä muistutella itselleen, että Helsinki on mielenkiintoinen eurooppalainen kaupunki siinä missä moni ulkomainen vastineensakin. Tämän kesän retkiohjelmaan olisi mukava mahduttaa Linnanmäen lisäksi muutakin ja erityisesti saariin tutustuminen kiinnostaisi. Edellisestä Suomenlinnassa käynnistäkin on jo liian kauan, mutta olisiko tänä kesänä Pihlajasaaren, Vallisaaren, Lonnan tai vasta avautuneen Isosaaren vuoro?


NUUKSIO

Suomen suurin matkailuvaltti lienee puhdas luonto, jota löytyy myös pääkaupunkiseudulta. Kävin vasta viime vuonna ensi kertaa Nuuksion kansallispuistossa, joka tarjoaa kotimaisia luontoelämyksiä parhaimmillaan. Eri tasoisia reittejä löytyy moneen makuun. Omasta perheretkestämme kertovan postauksen pääset lukemaan täältä.


RAUMA

Idyllinen Vanha Rauma on päässyt ansaitusti Unescon maailmanperintölistalle. Puutaloarkkitehtuurin lisäksi Raumalla voi tutustua esimerkiksi Kylmäpihlajan majakkaan, katsella maisemia Kiikartornista, kiertää muutaman museon ja syödä hyvin. Merellinen kaupunki on varmasti parhaimmillaan kesäaikaan, mutta toistaiseksi ainoa oma vierailuni ajoittui talveen. Tuosta tutkimusretkestä voi lukea lisää omasta postauksestaan.



NAANTALI

Lasten kestosuosikki Muumimaailma takaa, että perheemme suuntaa Naantalin auringon alle jo seitsemäntenä peräkkäisenä kesänä. Naantali on muutenkin mukava kesäkaupunki, josta löytyy kauniita puutaloja, merellistä tunnelmaa sekä viihtyisä satama-alue monine ravintoloineen. Naantalissa voi tutustua myös vaikkapa presidentin kesäasunnon Kultarannan puutarhaan, eikä vierailu kaupungissa ole täydellinen ilman Amandiksen vohveleita.


PORVOO

Maamme idyllisimpiin kaupunkeihin kuuluva Porvoo on tuttu retkikohde, jossa käyn yleensä pari kertaa vuodessa. Vanhoissa puutalokortteleissa on mukava vaellella niin lämpiminä kesäpäivinä kuin tunnelmallisina talvi-iltoinakin. Porvoon ravintolatarjonta on kaupungin kokoon nähden erinomainen. Hyviksi koettuja vaihtoehtoja ovat muun muassa Zum Beispiel, Gabriel 1763, Bistro Sinne sekä kantakahvilani Fanny.


LOVIISA

Mikäli Porvoo on jo nähty tarpeeksi monta kertaa, voi mukavan retken tehdä vaikka viihtyisään Loviisaan. Rannikkokaupungista ovat jääneet mieleen muun muassa kuvan Laivasilta, maalinnoitus, puutaloalue sekä Vaherkylän kahvila. Kaupungin edustalla voi tehdä veneretken Svartholman merilinnoitukseen ja Strömforsin ruukki Ruotsinpyhtäällä on myös mukava vierailukohde.


MIKKELI

Mikkeli on tullut tutuksi useimmiten taukopaikkana, jossa voi pysähtyä vaikkapa Tertin kartanossa tai kuvan Kenkäverossa. Keskustan nähtävyyksiin kuuluvat esimerkiksi Naisvuoren näkötorni sekä sodan ja rauhan keskus Muisti. Lapsiperheet suuntaavat tietenkin Visulahteen, josta kirjoitin postauksen viime kesänä.


PUUMALA

Puumala mainostaa olevansa Saimaan kaunein ja Suomen kuumin kunta. En tunne suosittua kesämökkipitäjää kovin hyvin, mutta jo lyhyt tutustuminen on antanut viitteitä siitä, etteivät mainospuheet ole aivan tuulesta temmattuja. Jos automatkalla Etelä-Savon suunnalla ei ole kiirettä, kannattaa pääteiden sijasta kurvailla Pistohiekan kautta ja ihailla upeita järvimaisemia.


LAPPEENRANTA

Etelä-Karjalan kaupungit Lappeenranta ja Imatra ovat sopivasti matkan varrella hieman pohjoisempaan suuntautuvilla matkoillamme, joten ne käyvät hyvin taukopaikoiksi ja ansaitsisivat aikaa tarkempaankin tutustumiseen. Mukava käyntikohde lasten kanssa on Lappeenrannan mahtava Hiekkalinna, joka on pystytetty sataman tuntumaan joka kesä vuodesta 2004 lähtien.



SAVONLINNA

Käynti Savonlinnan torilla kuuluu jokakesäisiin perinteisiini. Mikäli aikaa riittää muuhunkin kuin lörtsyn syömiseen, kannattaa ehdottomasti tutustua komeaan Olavinlinnaan tai lähteä risteilemään Saimaalle. Kuntaliitoksen myötä nykyisin Savonlinnaan kuuluvan Kerimäen maailman suurin puukirkko on myös vaikuttava nähtävyys.


PUNKAHARJU

Savonlinnan kaupunkiin liitetty Punkaharju kuuluu maamme klassisiin maisemakohteisiin. Harjualueen halki kulkevaa tietä on aina yhtä mukava ajella ja sen läheltä löytyy monia tutustumiskohteita, kuten Metsämuseo Lusto, Taidekartano Johanna Oras sekä ylistetty Inkeritalon vohvelikahvila. Punkaharjun ympäristö on myös hyväksi todettua mökkeilyaluetta, sillä kirjoitan tätä postausta parhaillaan Puruveden rannalta.


KITEE

Nämä kohdevinkit alkoivat kotikaupungistani ja päättyvät rakkaille sukujuurilleni. Kitee tunnetaan erityisesti pontikasta, pesäpallosta ja Nightwishistä, mutta siellä voi toki kokea paljon muutakin. Olen kertonut Kiteestä laajemmin postauksessa, jonka julkaisin viime kesänä.


Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat  Travellover, Muru Mou ja Skimbaco.

Minut löytää Instagramista nimellä @lahtoportti.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
18 kommenttia

Kommentit

  1. Heidi / Maailman äärellä

    6.7.2017 at 18:10

    Tosi kiva Suomi-juttu! Vähän jänskätti, pääseekö Savonlinna mukaan – ja siellähän se oli sokerina pohjalla ❤️ (Inkerikahviloineen kaikkineen). Minä olen muuten vähän saman suuntaista suunnitellut eli vierailua tänä kesänä Helsingin saarilla mutta kun tuo siippani on vähän nihkeä vapaalla sinne suunnalle lähtemään (muuta kuin Helsinki-Vantaan-lentokentälle). Niin, ja komeita Suomi-kuvia. Erityisesti tuo mökkikuva Punkaharjulta ❤️.

    • Mika / Lähtöportti

      7.7.2017 at 0:03

      Kiitos Heidi! Toki Savonlinna ja Punkaharju pääsevät mukaan, jos nyt ylipäätään jotain Savoon liittyvää kirjoittelen 🙂 Ymmärrän kyllä miestäsi, mitä sitä Helsinkiin lähtemään, jos saa Saimaan rannoilla asua. Tulkaa joskus Tuusulaan, järvi ei ole ihan Saimaan veroinen, mutta mukavaa seutua Etelä-Suomessa muuten. Meilläkin nuo Helsingin saariretket tuntuu siirtyvän vuodesta toiseen, vaikka kovin helppoja päiväretkiä meiltä käsin olisivatkin. Tänä vuonna täytyy käydä edes jollain noista saarista!

  2. Noora | Kerran poistuin kotoa

    6.7.2017 at 18:13

    Hieman hävettää myöntää, että mainitsemistasi paikoista olen käynyt neljässä… Suomessa matkustamiseen pitäisi malttaa panostaa, edes kesällä. Tämänhetkinen sää ei tue väitettäni, mutta parhaimmillaan kesäinen Suomi on parasta ikinä! Porvoo ja Rauma ovat keikkuneet mulla nyt aika pitkään potentiaalisten kesäkohteiden joukossa, toteutus vaan uupuu. Helsingissä kävin juuri Suomenlinnassa, ja muutkin saaret kiinnostaisivat kovasti 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      7.7.2017 at 0:15

      Kiitos kommentista Noora! Näillä keleillä usko Suomen kesään väkisinkin horjuu, mutta eiköhän sitä lämpöä ja aurinkoakin vielä jonain päivänä saada. Sulla on kyky tehdä lyhyessäkin ajassa niin kiinnostavia reissuja ulkomaille, että kotimaanmatkailu on varmaan siksikin jäänyt vähemmälle. Lämmin suositus Porvoolle ja Raumalle ja jos joskus saadaan jonkinlainen matkablogihenkinen Kerava-päivä organisoitua, niin tervetuloa mukaan 😀

  3. ananas2go

    8.7.2017 at 9:45

    Matkablogihenkinen Kerava-päivä?

    Taidemuseolla taisi muistaakseni olla jokin veistoksia pitkin kaupunkia -tyyppinen kierros tai esite? Pitäisi käydä taas joskus.

    Kiitos mukavasta, innoittavasta jutusta!

    • Mika / Lähtöportti

      9.7.2017 at 11:06

      Kiitos kommentista Anna!

      Kerava-päivästä on toistaiseksi olemassa vain alustava idea, katsotaan mitä tapahtuu 😀 Mukavaa kun olet tykännyt Keravasta! Voisin kuvitella että taidemuseolta löytyisi tuollaisia kierroksia tai esitteitä, en ole kuitenkaan perehtynyt asiaan tarkemmin.

  4. Timo

    8.7.2017 at 14:10

    Mainio kokoelma laajalta alueelta! Tunnistin jopa Ainolan meidän Järvenpään kävelylenkiltä. ^^

    • Mika / Lähtöportti

      9.7.2017 at 11:13

      Kiitos Timo! Tähän tuli nyt koottua kohteita suhteellisen laajalta alueelta, kun koen lähimatkailuksi myös nuo sukujuurille Itä-Suomeen tekemäni reissut. Ainolassa voisikin taas joskus käydä uudelleen, useimmat omat vierailut ei tosin etene portilla olevaa Kahvila Aulista pidemmälle 🙂

  5. sarsa /Pohjoistuuli puhaltaa

    8.7.2017 at 17:43

    Kivoja kohteita. Viime kesänä minäkin pitkän suunnittelun tuloksena poikkesin Tuusulanjärvellä ja Halosenniemessä, sinne jäi vielä paljon katseltavaa. Tuossa onkin melkeinpä itäisen Suomen lempikaupungit listattuna. Puumalasta minulle tulee ensimmäisenä mieleen Liehtalanniemen museotila, oletko koskaan poikennut?

    • Mika / Lähtöportti

      9.7.2017 at 11:27

      Tuusulanjärven lähistöllä riittää kyllä kohteita useammallekin retkelle, muun muassa Erkkola, Aleksis Kiven kuolinmökki ja Ahola jäi tässä jutussa mainitsematta. Kiitos museotilavinkistä, en ollut tästä kuullutkaan, mutta näyttää nettisivujen perusteella oikein mukavalta. Pidetään mielessä seuraavalla kerralla, kun liikun Puumalan suunnalla!

  6. Terhi / Muru Mou

    9.7.2017 at 20:32

    Postauksen alkupään paikat on ikävä kyllä mulle ainakin toistaiseksi aivan tuntemattomia, mutta lopusta sentään löytyi jotain tuttua: opiskelin kymmenen vuotta sitten Lappeenrannassa, ja noina opiskeluvuosina kaupunki tuli hyvinkin tutuksi. Valmistumisen jälkeen en ole siellä enää käynyt, mutta olisi hauska joskus palata kaupunkiin verestämään muistoja 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      11.7.2017 at 16:51

      Paluu tuttuun Lappeenrantaan voisi ollakin hauskaa noin pitkän tauon jälkeen! Tervetuloa joskus Keski-Uudellemaalle, matkailullisessa mielessä Tuusulan Rantatie on ihan oikeasti suosittelemisen arvoinen.

  7. duunireissaaja

    10.7.2017 at 11:05

    Lasketaanko nähdyksi, jos viime viikolla ajoi Tuusulan Rantatien pysähtymättä kertaakaan? Nyt kun työpaikka muutti ihan siihen hoodeille, tulee Tuusula-Kerava-Järvenpää kenties itsellekin tutummiksi.

    • Mika / Lähtöportti

      11.7.2017 at 17:03

      Lasketaan itse Rantatie nähdyksi, mutta sen varrella olevat nähtävyydet ei 😀 Seuraavan kerran sitten paremmalla ajalla ja kerro jos tarvitset matkaopasta noille hoodeille 🙂

  8. Travelloverin Annika

    27.7.2017 at 18:25

    Hassua, että minä, joka en harrasta kotimaanmatkailua, olen käynyt kymmenessä. :O Mutta kaikkeen Porvoota lukuunottamatta on ollut jokin muu kuin matkailullinen syy. Toistan itseäni, kun totean, että osaahan Suomi olla kaunis. Ja ainakin Loviisa puhuttelee näistä kohteista sen verran, että käytävä on. Se on minullekin lähikohde. Savonlinnakin kiinnostaa (mutta sen ja muutaman muun kohdalla taisit lähimatkan käsitettä vähän venyttää…)

    • Mika / Lähtöportti

      31.7.2017 at 0:26

      Aika monella Suomen paikkakunnalla taitaa tulla lopulta jossain vaiheessa käytyä, vaikkei niihin matkailun vuoksi menisikään. Näistäkin melkein kaikissa olen joskus käynyt myös ilman matkailuun liittyvää syytä. Venytin lähimatkan käsitettä sen verran, että otin mukaan kohteita sekä fyysisen että henkisen kotipaikan ympäristöstä 🙂

  9. Kohteena maailma / Rami

    6.8.2017 at 15:37

    Tässäpä oli itselle monta uutta vinkkiä tutuistakin kaupungeista! Eniten kiinnosti itselle nuo vieraammat Helsingin lähikaupungit, joita pitäisi tulla kyllä katsastamaan ”turistiajatuksella”. Harmi, kun en nyt pääse Keravalle Valkosipulifestareille, kun sattui päällekäistä menoa.

    • Mika / Lähtöportti

      6.8.2017 at 23:28

      Sääli ettei Valkosipulifestarit mahtuneet tällä kerralla kalenteriin, mutta tervetuloa tänne päin joskus toiste! Näitä seutuja olisi sikälikin mukava esitellä, että näkee omat arkiset kotikulmat ihan uudella tavalla, kun hakee mukaan vähän ”turistinäkökulmaa”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Suomi

Viikonloppumatkalla Turussa

Julkaistu

Kirjoittaja

Vietimme pääsiäislomalla pari päivää Turussa. Mutta mitä tehdä, jos Turun linna on nähty jo aiemmin, Tuomiokirkko remontissa ja Tepsin kiekkokausikin jo ohitse? Löysimme mukavia pieniä nähtävyyksiä, hyviä ravintoloita ja paikallisia erikoisuuksia.

Turku ei ole itselleni mitenkään erityisen tuttu kaupunki, vaikka siellä onkin tullut vierailtua lyhyesti monta kertaa. Useimmiten matkaohjelmaan on kuulunut lähinnä Aurajoen rannalla kävelyä tai joku tapahtuma, kuten viimeksi Inter Turun kotiottelu Kupittaalla. Veikkausliigan avauskierros osui nyt sopivasti pääsiäiseksi, mutta maltoin silti jättää pelin väliin. Turun linnaan tutustuin puolestaan perusteellisesti vajaat viisi vuotta sitten, jolloin kirjoitin jutun Historiallinen Turun Linna. Haimme nyt jotain uutta nähtävää ja vietimmekin Turussa pari mukavaa päivää.


turku_2026_10

Hotel Kakola ympäristöineen

Valitsimme tällä kerralla hieman tavallisesta poikkeavan majoituksen ja yövyimme entisen vankilan tiloissa toimivassa Hotel Kakolassa. Syksyllä 2020 avattu hotelli on varsin laadukas ja tiilimuurien sisälle on remontoitu siistit huoneet kaikkine mukavuuksineen. Valinnanvaraa riittää askeettisista selleistä ihan tavallisiin hotellihuoneisiin, joissa vankilateema ei tule heti silmille. Mielenkiintoisin vaihtoehto voisi olla piharakennuksesta löytyvä sviitti, jossa voi majoittua oikeaan purjeveneeseen.

turku_2026_12


Oma valintamme on tilava neljän hengen perhehuone, josta löytyy mukava parisänky sekä kaltereilla varustettu kerrossänky. Onpahan ainakin turvallista nukkua, kun ei pääse putoamaan. Hotellin aamiainen on runsas ja maittava, joten päivä lähtee vankilayön jälkeen mukavasti käyntiin.

turku_2026_23


Huoneemme sijaitsee sivusiivessä, jonka käytävä ei ole mitenkään näyttävä. Käymme kuitenkin uteliaisuuttamme kiertelemässä hotellin muissa tiloissa ja näemme paremmin vanhasta lääninvankilasta muistuttavia paikkoja. Kurkistamme myös Kakolan kirkkoon, jolle kauniit ikkunat antavat tunnelmallisen ilmeen. Kakolan menneisyys on mielenkiintoinen, ja siihen voisi tutustua perusteellisemmin opastetuilla kierroksilla. Itse katsoimme vain hotellihuoneen televisiosta löytyvän historiakertomuksen.

turku_2026_04


Kakolanmäkeä on viime vuosina uudistettu kovasti. Parin minuutin kävelymatkan päässä entisestä lääninvankilasta sijaitsi keskusvankila, joka sekin on otettu uuteen käyttöön. Graniittilinnana tunnetusta rakennuksesta löytyy kylpylä Kakola Spa, ravintola Kakolanruusu, leipomo bageri Å sekä muutamia muita eri alojen yrityksiä.

turku_2026_13


Entisen keskusvankilan rakennuksissa on nykyään myös paljon koteja turkulaisille, jotka haluavat asua kenties kaupungin parhaalla paikalla. Turku on laajentunut paljon, sillä kun Kakola 1800-luvun puolivälissä perustettiin, sijaitsi se kaupungin ulkopuolella eikä kenellekään tullut mieleen että keskusta voisi paisua tänne saakka. Välimatkat ovat silti lyhyitä, sillä Hotel Kakolasta on esimerkiksi Kauppatorille vain puolitoista kilometriä.


turku_2026_02

Kakolan funikulaari

Turun-matkalla täytyy tietenkin kokeilla kuuluisaa funikulaaria, joka nousee noin minuutissa Aurajoen rannan tuntumasta Kakolanmäelle. Funikulaari avattiin vuonna 2019 ja se on tullut tunnetuksi erilaisista vioista ja käyttökatkoista. Me pääsimme kuitenkin matkustamaan funikulaarilla ongelmitta molempiin suuntiin. Funikulaarilla matkustaminen on ilmaista huvia.


turku_2026_01

Föri

Funikulaarin tavoin myös Föri-niminen lossi on uniikki turkulainen kulkupeli, jolla saa matkustaa ilmaiseksi. Paikallisten syvästi rakastamalla Förillä pääsee kätevästi tält pualt jokke tois pual jokke ja päinvastoin. Matkan kesto on noin puolitoista minuuttia ja tois pual jokke pääsee kyytiin aivan funikulaarin ala-aseman tuntumasta.


turku_2026_14

Aurajoen rannat

Turku on muiden suomalaisten kaupunkien tavoin kesäkaupunki, joka herää parhaimmilleen säiden lämmetessä. Pääsiäisenä on vielä viileää, mutta auringonpaiste tekee Aurajoen rannalla kävelemisestä oikein miellyttävää. Monet aiemmat muistoni Turusta liittyvät nimenomaan jokirantaan, jossa eloisa tunnelma, vanhat rakennukset, lukuisat ravintolat ja jokilaivat muodostavat viihtyisän kokonaisuuden.


turku_2026_05

Jarno Saarisen patsas

Aurajoen rantaa pitkin kävellessä tulee vastaan useita erilaisia patsaita. Yksi näistä esittää turkulaista ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaria Jarno Saarista, jota pidetään alansa legendana. Lempinimellä Paroni tunnettu Saarinen muistetaan edelläkävijänä, joka uudisti lajinsa ajotyyliä ja osasi itse rakentaa kilpapyöristään entistä parempia. Saarinen kuoli 27-vuotiaana Monzan moottoriradalla sattuneessa onnettomuudessa toukokuussa 1973 . Häntä arvostetaan yhä ympäri maailman ja aivan erityisen paljon Italiassa.


turku_2026_03

Port Arthur eli Portsa

Vanha työläiskaupunginosa Port Arthur on yksi Turun viehättävimmistä alueista. Aurinkoisena kevätiltana on mukava tehdä pieni kävelykierros ja ihailla aikaa nähneitä puutaloja. Mukulakivet luovat osalle kaduista erityisen historiallisen ilmeen. Paikallisiin instituutioihin kuuluu ainakin Kosken leipomo, josta saa vaikkapa turkulaisia piispiksiä eli piispanmunkkeja.

turku_2026_15


Portsalla on aina ollut oma vahva identiteettinsä ja yhteisöllinen tunnelmansa. Aikoinaan työläisille rakennetut talot ovat nykyään arvokkaita koteja, ja rakennukset on suojeltu tarkkojen säädösten mukaan. Puutaloalue alkaa heti Kakolanmäen juurelta.


turku_2026_16

Mikaelinkirkko

Julkaisin äskettäin jatko-osan vanhalle suomalaisia kirkkoja esittelevälle jutulleni. Jos kirjoitan vielä joskus kolmannenkin osan, pääsee Turun Mikaelinkirkko ehdottomasti mukaan. Arkkitehti Lars Sonckin jugendia ja uusgotiikkaa yhdistelevä mestariteos on todella näyttävä ilmestys Port Arthurin kaupunginosan laidalla.

turku_2026_09


Osumme sattumalta paikalle juuri sopivasti pääsiäisnäytelmän päätyttyä, jolloin on hyvä tilaisuus ihailla Sonckin arkkitehtuuria sisätiloissa. Monet monumentaalisen kirkon yksityiskohdat miellyttävät silmää ja esimerkiksi jykevä saarnastuoli jää helposti mieleen.


turku_2026_07

Turun second hand -liikkeet

Reissuihimme kuuluu teinien toiveesta usein hieman ostoksilla käymistä, ja Turussakin poikkesimme muutamiin paikallisiin puoteihin. En ole shoppailun asiantuntija, joten itselleni termit kirpputori sekä trendikkäämmiltä kuulostavat vintagepuoti ja second hand -liike saattavat mennä sekaisin. Tämäntyyppisissä kaupoissa kierteleminen vaikuttaa joka tapauksessa olevan turkulaisten keskuudessa suosittua puuhaa ainakin lauantaisin, jolloin siistissä Maanantaimarketissa ja kuvan Merkitys 2nd Hand Shopissa riittää asiakkaita ruuhkaksi asti. Keskustasta löytyy myös pari perinteisen UFF-ketjun myymälää, joista kävimme toisessa.


turku_2026_19

Turun kauppahalli

Itseäni kiinnostavat aina vanhat historiaa henkivät kauppahallit, joissa voi aistia kaupungin tunnelmaa. Perinteet ja nykypäivä yhdistyvät mukavasti myös vuonna 1896 ovensa avanneessa Turun kauppahallissa. Käsiini osuneessa aprillipäivän Turun Sanomissa mainostettiin tapahtumaa, jossa kauppahallia oli tarkoitus upottaa maan alle Matin ja Tepon musiikin tahtiin hyppimällä. Ainakin vielä muutamaa päivää myöhemmin rakennus oli kuitenkin yhä tukevasti paikoillaan. Esimerkiksi tietyt kala- ja lihakauppiaat ovat palvelleet täällä jo vuosikymmenten ajan, mutta joukossa on monia kansainvälistä ruokakulttuuria edustavia uudempia ravintoloita ja kauppoja. Matkamuistoja voi etsiä vaikkapa Turkuseuran Turku-puodista.


turku_2026_18

Hansakortteli ja Kauppatori

Ostoksia voi tehdä myös esimerkiksi Turun keskustan suurimmassa kauppakeskuksessa Hansakorttelissa. Kauppakeskuksen ilme on varsin sokkeloinen, sillä se muodostuu useammasta aiemmin eri käytössä olleesta rakennuksesta, jotka on yhdistetty saman lasikaton alle. Myymälävalikoimaan kuuluu paljon tunnettuja ketjuliikkeitä. Hansakorttelin vieressä toimii Kauppatori, jota on helppo pitää koko kaupungin keskipisteenä. Sää ei torin kulmilla liikkuessamme suosinut, mutta täällä voi ehkä seuraavalla Turun-matkalla viettää enemmän aikaa ja nauttia vaikka paikallisen perinteen mukaiset pystykaffet. Nyt suunnistimme vain torin kulmalla toimivaan Finnkinon teatteriin, jossa kävimme elokuvissa.


turku_2026_06

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Matkamme museokohteeksi valikoituu Aurajoen rannalta löytyvä Apteekkimuseo ja Qwenselin talo. Keskeinen sijainti ja museon kompakti koko tekevät siitä helpon vierailukohteen, jossa meiltä kuluu noin tunti.

turku_2026_08


Turun vanhin yhä pystyssä oleva puutalo on saanut nimensä sen rakennuttajalta ja ensimmäiseltä asukkaalta Wilhelm Johan Qwenseliltä, joka osti tontin vuonna 1695. Sisätilat on sisustettu kuvaamaan 1700-luvun loppua, jolloin täällä asui kirurgian professori Joseph Pipping. Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I myönsi professorille vuonna 1812 aatelisarvon, jolloin sukunimi muuntui muotoon Pippingsköld. Aleksanterin pyrkimyksenä oli sitouttaa aatelisarvojen avulla tärkeitä kansalaisia uuteen hallintoon, sillä Suomi oli vasta siirtynyt Ruotsilta Venäjän vallan alle.

turku_2026_25


Qwenselin talolla on onnekas historia, sillä se säästyi täpärästi liekeiltä kuuluisassa Turun palossa vuonna 1827. Pippingsköldin huushollin huoneissa on porvariston hillittyä charmia, joka näkyy muun muassa huonekaluissa, vanhoissa tapeteissa, kattokruunuissa sekä vihreissä kakluuneissa.

turku_2026_20


Kun narahtelevia puulattioita pitkin jatkaa muutaman huoneen lävitse, päätyy apteekkimuseoon. Qwenselin talon tässä osassa on toiminut aiemmin kauppa, muttei kuitenkaan oikeaa apteekkia. Museossa on eri puolilta Suomea kerätty kokoelma vanhoja apteekkeihin kuuluneita esineitä. Jännittävästi nimetyt purnukat ja kiehtovat vanhat esineet saavat helposti mielikuvituksen laukkaamaan.

turku_2026_21


1800-luvun apteekeissa lääkkeet valmistettiin takahuoneiden laboratorioissa. Käytössä oli erilaisia yrttejä sekä monia yllättäviäkin ainesosia. Viimeisessä vastaan tulevassa huoneessa on meneillään vaihtuva näyttely Kun lääkäri ei ole lähellä. Se tutustuttaa menneillä vuosisadoilla käytettyihin parannuskeinoihin ja lääkekasveihin. Turussa riittäisi kyllä museoita vielä monelle tulevallekin vierailulle. Listalla ovat esimerkiksi Turun taidemuseo, Wäinö Aaltosen Museo, Aboa Vetus Ars Nova, Luostarinmäen museokortteli, Sibelius-museo sekä merimuseo Forum Marinum.


turku_2026_24

Ravintola Nerå

Turku on yksi Suomen parhaista ruokakaupungeista, joten hyviä ravintoloita riittää. Päätämme kokeilla Neråa, joka sijaitsee Aurajoen rannalla Kakolanmäen kohdalla. Nerålla on sama omistaja ja suhteellisen sama konsepti kuin vanhalla suosikkiravintolallani Blankolla sekä niin ikään kehutulla Tintålla. Historiallisessa tiilirakennuksessa toimivan Nerån sisustus on viihtyisän kodikas ja palvelu sujuvaa. Valitsemme pari erilaista alkuruokaa keskenämme jaettaviksi, ja ne maistuvat niin hyvin että melkein harmittaa ettemme tilanneet useampia.

turku_2026_22


Syötävää on lopulta aivan riittävästi, sillä pääruoat ovat reilun kokoisia. Härkävartaan liha on mukavan mureaa ja runsaat lisukkeet täydentävät kokonaisuuden. Myös kasvislasagne näyttää herkulliselta ja on myös kuulemma oikein hyvää.


turku_2026_17

Ravintola di Trevi

Ydinkeskustassa Aurakadun varrella toimiva di Trevi on meille entuudestaan tuttu, vaikka edellisestä vierailusta onkin jo viitisen vuotta aikaa. Tapaspainotteinen ruokalista, runsas viinivalikoima ja annosten suussa sulavat maut tuntuvan olevan entisellään. Palvelu on suorastaan erinomaista ja viihdymme di Trevissä hyvin latinohenkistä taustamusiikkia kuunnellen. Täällä kannattaisi ehkä viime vierailun tapaan nauttia pelkästään runsaista tapaksista, mutta valitsemme tällä kerralla vain hieman tapaksia alkupalaksi ja siirrymme sitten pääruokiin. Tämäkin on loistava ratkaisu, sillä päivän kala-annos on todella herkullinen. Aterian kruunaavat suklaakastikkeen kera nautitut churrot.


turku_2026_11

Kissakahvila Mirri

Olemme käyneet muutamissa kissakahviloissa eri puolilla Suomea, joten päätämme poiketa myös Martinkadulla Aurajoen tuntumassa toimivaan Mirriin. Kahvilalla on mukavan valoisat tilat ja siellä vallitsee rennon kiireetön, kenties hieman boheemikin tunnelma. Ihmiset tuntuvat viihtyvän neljän kissan rauhoittavassa seurassa ja tarjolla on myös lautapelejä. Kissat vaikuttavat rauhallisilta ja ovat vierailumme aikana hyvin näkyvillä, mutta ihmiset antavat niiden olla myös omissa oloissaan. Kahvi on hyvää ja vitriinistä löytyy muutamia erilaisia herkkuja syötäväksi. Muutamista muista kissakahviloista poiketen Mirriin ei tarvitse tehdä ennakkovarausta eikä sinne ole pääsymaksua.

Jatka lukemista

Suomi

10+1 upeaa kirkkoa Suomessa (osa 2)

Julkaistu

Kirjoittaja

Julkaisin tasan viisi vuotta sitten jutun, jossa esittelin kotimaisia suosikkikirkkojani. Lista on kiinnostanut monia lukijoita, joten nyt on jatko-osan vuoro. Suomessa on niin paljon hienoja ja tunnelmallisia kirkkoja, että valinta oli jälleen vaikeaa.
 
Kauneus on aina katsojan silmässä, ja tämäkin lista perustuu vahvasti omiin henkilökohtaisiin kokemuksiini. Valintoihin on toki vaikuttanut hieman myös eri kohteiden historiallinen arvo sekä tietenkin se, mistä kirkoista on jäänyt talteen itse ottamiani valokuvia. Vaikka pari kaupunkia onkin edustettuna kahdesti, olen yrittänyt hakea mukaan kirkkoja eri puolilta Suomea.

Lakeuden Risti, Seinäjoki

Maassamme on noin 800 evankelis-luterilaista kirkkoa ja niiden lisäksi reilut parisataa muiden uskontokuntien kirkkoa tai rukoushuonetta. Olen käynyt tuosta määrästä vain murto-osassa, joten uutta nähtävää varmasti riittäisi runsaasti ympäri maata. Tässä joka tapauksessa tämänkertainen hienojen kirkkojen lista, josta löytyy toivottavasti käyntikohteita muillekin kotimaanmatkailijoille.


kirkot_tampereentuomiokirkko_sisakuva

1. Tampereen tuomiokirkko

Tämän jutun aloituskuvassa näkyvä Lars Sonckin suunnittelema tuomiokirkko on yksi Tampereen vaikuttavimmista rakennuksista ja suoranainen kokonaistaideteos. Kansallisromanttista tyylisuuntaa edustava harmaakivikirkko vihittiin käyttöön helluntaina 1907 alun perin Johanneksen kirkon nimellä. Uudella linnamaisella rakennuksella koettiin olevan kansallishenkeä nostattavaa vaikutusta Venäjän vallan alla eläneessä Suomessa. Alttaritauluna toimii Magnus Enckellin fresko Ylösnousemus, mutta sitäkin tunnetumpia taideteoksia ovat Hugo Simbergin maalaamat Haavoittunut enkeli sekä Kuoleman puutarha.


2. Lakeuden Risti, Seinäjoki

Seinäjoen tunnetuin maamerkki edustaa Alvar Aallon maailmankuulua funktionalistista arkkitehtuuria. Vuonna 1960 valmistuneen Lakeuden Ristin torni on 65 metriä korkea, ja sen näköalapaikalta kelpaa katsella eteläpohjalaisia maisemia. Avara, valoisa ja pelkistetty Lakeuden Risti on jäänyt itselleni mieleen ennen kaikkea arkkitehtonisena elämyksenä. Kirkko on osa Aalto-keskukseksi nimettyä aluetta, johon kuuluu myös esimerkiksi kaupungintalo sekä kirjasto.

Lue lisää jutustani Kesäpäivä Seinäjoella.


kirkot_kallio1

3. Kallion kirkko, Helsinki

Kallion kirkko on itselleni hyvin tuttu, sillä se sijaitsi mummolani naapurissa. Mieleeni on jäänyt esimerkiksi eräs lapsuuteni uudenvuodenyö, kun kansa veisasi kirkon portailla Jumala ompi linnamme samaan aikaan, kun ilotulitteet valaisivat Helsingin taivasta. Toinen lämmin muisto liittyy hyvien ystäviemme häihin. Arkkitehtina toimi Tampereen tuomiokirkon tavoin Lars Sonck, ja jykevä graniittikirkko valmistui vuonna 1912. Jugend-tyylisissä sisätiloissa on monumentaalisuutta, mutta myös kauniita yksityiskohtia. Kirkon torni on avoinna vierailijoille ja toivonkin ehtiväni näköalapaikalle vaikkapa jo tulevana kesänä.


kirkot_johanneksenkirkko

4. Johanneksenkirkko, Helsinki

Ullanlinnassa sijaitseva Johanneksenkirkko on näyttänyt mielestäni aina kiehtovalta uusgoottilaisen ulkonäkönsä ansiosta. Esimerkiksi gargoilit tuovat mieleen jopa Pariisin Notre-Damen, vaikkei näitä kirkkoja ehkä muuten kannatakaan vertailla keskenään. Vuonna 1891 valmistunut Johanneksenkirkko rakennettiin paikalle, jossa helsinkiläiset olivat aiemmin polttaneet juhannuskokkoja. Niinpä olikin luonnollista, että rakennus nimettiin Johannes Kastajan mukaan. Kirkon akustiikka ja vahvat urut ovat tehneet siitä suositun konserttipaikan. Olisikin mukava käydä jonain vuonna joulukonsertissa juuri Johanneksenkirkossa.


kirkot_alaharma

5. Alahärmän kirkko, Kauhava

Alahärmän kirkko vuodelta 1903 on valittu jossain yhteydessä jopa Suomen kauneimmaksi kirkoksi, joten täytyihän sen pihaan Etelä-Pohjanmaalla autoillessa kurvata. Suorastaan katedraalimainen rakennus näyttää tähän kylään kohtuuttoman suurelta, mutta olen toisaalta törmännyt pohjalaiseen suuruudenhulluuteen aiemminkin – eikä se ole mitenkään huono asia. Komea rakennus on yhdistelmä uusgotiikkaa ja kansallisromantiikkaa. Suunnittelijana toimi ahkera kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck, jonka nimi tulee tällä listalla vastaan vielä toisenkin kerran.


6. Kajaanin kirkko

Listalle osui tällä kerralla sattumalta paljon kivikirkkoja, mutta nostetaan tässä vaiheessa esiin yksi todella upea puukirkko. Vuonna 1896 valmistunut Kajaanin kirkko on tyyliltään poikkeuksellinen, että sen edustamaa uusgotiikkaa näkee puurakennuksissa vain harvoin. Kyseessä onkin eräänlainen eurooppalaistyylisen katedraaliarkkitehtuurin ja suomalaisten puurakennusperinteiden yhdistelmä. Materiaalit, värit ja koristeet luovat Kajaanin kirkon sisätiloille hyvin lämpimän ilmeen.


kirkot_hattula

7. Pyhän Ristin kirkko, Hattula

Hattulan Pyhän ristin kirkko huokuu historiaa, ja se onkin koko Hämeen vanhin kirkko. Tarkkaa valmistumisvuotta ei tiedetä, mutta se saattaisi ajoittua 1400-luvun jälkipuoliskolle. Goottilaistyylinen kivikirkko toimi keskiajalla jopa pyhiinvaelluskohteena. Sisätiloja koristavat runsaat ja mielenkiintoiset kalkkimaalaukset. Ne jäävät minulta valitettavasti näkemättä, sillä jykevä puuovi on visusti suljettu kun kuljeskelen autiolla pihamaalla hyisen tuulisena kevätpäivänä. Anneli Kannon Rottien pyhimys -romaanin tapahtumat sijoittuvat Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaustöihin.


8. Törnävän kirkko, Seinäjoki

Törnävä on Seinäjoen vanhin asuinalue, ja sen kirkko herättää huomion satulinnaa muistuttavalla tornillaan. Rakennus toimi alun perin Östermyran ruutitehtaan makasiinina, mutta se päätettiin muuttaa kirkoksi ja vihittiin nykyiseen käyttöönsä vuonna 1864. Hauskannäköinen kellotorni oli alun perin ruutimakasiinin vartiotorni, jota on korotettu nykyistä käyttötarkoitustaan varten. Törnävän kirkko toimi Seinäjoen pääkirkkona Lakeuden Ristin valmistumiseen saakka.


kirkot_joensuu

9. Joensuun kirkko

Olen kävellyt useamman kerran Joensuun halki virtaavaa Pielisjokea seuraillen. Rannan tuntumassa kohoava Joensuun kirkko herättää huomion epäsymmetrisillä torneillaan. Josef Stenbäckin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1903. Arkkitehtuurissa yhdistyy eri tyylisuuntia, kuten uusgotiikkaa ja jugendia. Runsaasti koristelluista sisätiloista löytyy muun muassa Ilmari Launiksen maalaama synkkä alttaritaulu Ristiinnaulittu, värikkäitä lasimaalauksia sekä kasviaiheisia kattomaalauksia. Kerrotaan, että osa seurakuntalaisista piti vasta valmistunutta kirkkoa aivan liian koreana hartauden harjoittamista varten.


kirkot_tankar

10. Tankarin majakkasaaren kirkko, Kokkola

Suurten ja näyttävien rakennusten lisäksi mieleen jäävät helposti myös poikkeuksellisen pienet kirkot. Yksi tällainen on Tankarin majakkasaaren kirkko Kokkolan kaupungin edustalla. Vaatimaton pieni puurakennus pystytettiin vuonna 1754, jotta saarella asuvien kalastajien ei tarvitsisi lähteä joka sunnuntai pakolliseen jumalanpalvelukseen mantereelle. Idyllisen puurakennuksen sisällä on mukava istahtaa hetkeksi kuluneelle puupenkille ja aistia tuulenpieksämällä saarella eläneen yhteisön historiaa.

Lue lisää jutustani Päiväretki Tankarin majakkasaarelle.


+ Kristuksen kirkastumisen kirkko, Valamon luostari

Otin edelliseen listaukseen mukaan yhden ortodoksikirkon, ja teen saman tälläkin kerralla. Heinävedellä sijaitseva Valamon luostari on mukava vierailukohde, ja sen sydämenä toimii Kristuksen kirkastumisen kirkko. Nautin vuonna 1977 käyttöön vihityn luostarin pääkirkon hartaasta tunnelmasta sekä ortodoksista tyyliä edustavasta kauneudesta. Monet ikoneista ja esimerkiksi valtava kattokruunu ovat peräisin Laatokan saarella sijainneesta alkuperäisestä Valamon luostarista, jonka munkit evakuoitiin Suomeen vuonna 1940.

Lue lisää jutustani Vierailulla Valamon luostarissa.

Lue myös viisi vuotta sitten julkaisemani ensimmäinen listaus 10+1 sykähdyttävää kirkkoa Suomessa.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja