Yhdysvallat
Ensikertalaisen Los Angeles – 10 kohdetta
Vietimme kesäkuisen Kalifornian-matkamme kymmenen ensimmäistä päivää Los Angelesissa. Kokosin yhteen hieman havaintoja Enkelten kaupungista sekä kymmenen näkemisen arvoista kohdetta eri puolilta Los Angelesia.
Los Angeles on yksi maailman suurimmista kaupungeista. Paikan päällä ei välttämättä ajattele kaupungin neljän miljoonan asukaslukua tai edes metropolialueen viidentoista miljoonan lukemaa. Vastaan tulee sen sijaan alueen valtava laajuus, sillä pääosin matalasti rakennettu kaupunki jatkuu katkeamattomasti kymmeniä kilometrejä joka suuntaan. Los Angelesin piirikuntaan kuuluu 88 kaupunkia sekä koko joukko pienempiä asutuskeskuksia. Hallinnollisella jaolla ei ole matkailijalle merkitystä, joten puhun tässä jutussa Los Angelesista, vaikka esimerkiksi Beverly Hills ja Santa Monica omia kaupunkejaan virallisesti ovatkin.
Yleisen mielipiteen mukaan Los Angelesissa liikkumiseen tarvitaan autoa. Mekin otamme heti lentokentältä vuokra-auton käyttöön, vaikka olen kuullut myös julkisen liikenteen avulla selvinneistä matkailijoista. Los Angeles on joka tapauksessa suunniteltu autolla liikuttavaksi. Kaupunkia halkoo kattava tieverkosto, joka tunnetaan ruuhkistaan. Meillä käy ehkä hyvä tuurikin, sillä emme jumitu missään vaiheessa pitkiin autojonoihin. Liikenteessä kuluu silti aikaa, sillä matkailijan kannalta Los Angeles on kovin hajanainen. Kiinnostavien alueiden väliin jää paljon tylsännäköisiä tai jopa arveluttavia seutuja. Kaupungin turvallisuustaso tuntuu samanlaiselta kuin monessa muussakin suurkaupungissa. Rikollisuutta tietysti on ja esimerkiksi kodittomuus kuuluu Los Angelesin ongelmiin, mutta maalaisjärjellä pärjää pitkälle eikä meille satu mitään ikävää.
En kaikesta huolimatta haukkuisi Los Angelesin hajanaista rakennetta huonoksi, mutta se on eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna erilainen. Liikkuisin kaupunkilomilla mieluiten kävellen tai tarpeen mukaan julkisella liikenteellä, joten tästä syystä Los Angelesin on vaikea nousta suurimpien suosikkikohteideni joukkoon. Matka on kaikesta huolimatta mielenkiintoinen ja onnistunut. Halusin nähdä Los Angelesin edes kerran elämässä, enkä osaa vierailun jälkeen yksiselitteisesti päättää pidinkö kohteesta tai aionko palata sinne takaisin.
Los Angeles kuulostaa olevan monen muunkin mielestä hieman ristiriitainen matkakohde, josta voi olla vaikea saada otetta. Osa kävijöistä ihastuu todella palavasti, kun taas jotkut eivät syty kaupungille lainkaan. Ensikertalaisen voi olla vaikea löytää mieluisimpia paikkoja, tietyt kohteet eivät välttämättä täytä odotuksia tai kaupungin laajuus voi vain yksinkertaisesti olla liikaa. Omaan kokemukseeni vaikuttaa heti perille saapumisen jälkeen iskenyt flunssa, jota kymmenen tunnin aikaero ei varsinaisesti helpota.
Oikeastaan ainoa suurempi yllätys koko matkalla on sää. Luulimme Los Angelesin kesäkuun olevan lämpimämpi, mutta elohopea ei matkallamme nouse juuri koskaan yli kahdenkymmenen asteen. Perinteinen sääilmiö June Gloom pitää taivaan pilvisenä kahta aurinkoista päivää lukuun ottamatta, ja välillä ulkona näyttää lähes aavemaisen harmaalta. Shortsit jäävät siis käyttämättä eivätkä mielikuvat elokuvien aina aurinkoisesta Los Angelesista täyty, mutta toisaalta tällainen sää on varmasti miellyttävämpi kaupungilla kiertelyyn kuin armottomasti paahtava helle.
Käymme luullakseni hyvin pitkälti juuri sellaisissa paikoissa, joihin moni muukin ensikertalainen Los Angelesissa päätyy. Luettelen alla kymmenen kohdetta eri puolilta kaupunkia. Viisi ensimmäistä on esitelty hyvin lyhyesti, sillä niistä on joko ilmestynyt tai tulossa myöhemmin oma erillinen kirjoituksensa.
1. HOLLYWOOD
Los Angelesin kuuluisinta kaupunginosaa ei voi kehua erityisen viihtyisäksi, mutta nimessä on elokuvahistorian tuomaa ikuista hohtoa. Majoituimme matkan aluksi hieman rähjäiseksikin paljastuneeseen Hollywoodiin, jossa kävelemme pitkin Walk of Famesta tunnettua Hollywood Boulevardia ja näemme edes ulkoa päin alueen tunnetuimmat elokuvateatterit. Hollywoodista käsin on myös suhteellisen kätevää suunnata listalla seuraavina oleviin kohteisiin eli Universal Studios -huvipuistoon ja Warner Brosin elokuvastudioille. Samalta suunnalta löytyy yöelämältään vilkas West Hollywood, johon kuuluu esimerkiksi rockklubeista tunnettu Sunset Strip.
Lue lisää jutustani Tarunhohtoinen Hollywood.
2. UNIVERSAL STUDIOS
Universal Studios saattaa olla näyttävin koskaan käymäni huvipuisto. Laitteita on vain reilut kymmenen kappaletta, mutta ne on viimeistelty upeasti eri hahmojen, kuten vaikkapa Harry Potterin tai Simpsoneiden teemaan. Lähes kaikki laitteet on rakennettu sisätiloihin ja niissä hyödynnetään 4D-tekniikkaa. Elokuvastudioihin pääsee tutustumaan tunnin mittaisella viihteellisellä juna-ajelulla, jonka varrella esitellään monista elokuvista ja tv-sarjoista tuttuja lavasteita.
Universal Studioista on tulossa oma juttunsa, jossa kerron huvipuistosta ja studioista lisää.
3. WARNER BROS STUDIOS
Los Angelesissa kannattaa ehdottomasti tutustua johonkin kaupungin monista elokuvastudioista. Vaikka Universalillakin pääsi kurkistamaan studioiden puolelle, on Warner Brosin opastettu kierros paljon perusteellisempi. Parissa tunnissa oppii hämmästyttävän paljon elokuvien tekemisestä ja näkee valkokankaalta tai tv-sarjoista tuttuja lavasteita. Vastaavia kierroksia järjestetään Warner Brosin lisäksi myös Paramount Picturesin ja Sony Picturesin studioilla.
Warner Brosin studiokierroksesta on tulossa oma juttunsa myöhemmin.
4. DISNEYLAND
Maailman ensimmäinen Disney-huvipuisto löytyy Anaheimista, jonne on reilun neljänkymmenen kilometrin ajomatka Los Angelesin Downtownista. Majoitumme kävelymatkan päähän Disneylandista, jotta huvitteluaikaa jäisi mahdollisimman paljon. Vietämme kokonaisen päivän Disneyland Parkissa, joka on muualla maailmalla näkemiimme Disney-puistoihin verrattuna laajempi, mutta ehkä paikoitellen hieman vanhanaikainen. Aikaa kuluu tietenkin myös jonottamiseen. Nautimme joka tapauksessa iloisesta tunnelmasta, upeista lavasteista ja elämyksiä tarjoavista huvipuistolaitteista, joten tämä on varmasti yksi koko matkan parhaista päivistä.
Disneylandista on tulossa oma juttunsa myöhemmin.
5. VENICE
Venice jää tämän matkan perusteella suosikkialueekseni Los Angelesissa. Asetumme kaupunginosaan kahdeksi yöksi, joten meille jää reilusti aikaa kierrellä ympäriinsä. Nautin siitä, kuinka Venicessä pärjää hyvin ilman autoakin. Ilmapiiri on yleisesti ottaen rento ja tiettyjä kortteleita voi hyvällä syyllä kutsua rosoisiksi. Vaikka varsinkin rannan kuuluisalla kävelykadulla Venice Boardwalkilla liikkuu hieman epämääräistäkin porukkaa, ei kohdallemme osu mitään ikävää. Pidän erityisesti historiallisesta kanava-alueesta sekä tyylikkäästä ostoskadusta Abbot Kinney Boulevardista. Mieleen jäävät myös rannan skeittiparkin rullalautailijoiden temput.
Lue lisää jutustani Los Angelesin kiehtova Venice.
6. SANTA MONICA
Edellä mainitusta Venicestä on sujuvaa siirtyä sen hienostuneempaan naapuriin Santa Monicaan. Hienostuneisuus näkyy ainakin kontrastina Venice Beachin rähjäiseen puoleen, mutta toisaalta Santa Monicakaan ei vedä vertoja Venicen kanavien seesteiselle ilmapiirille. Oma tutustumisemme Santa Monicaan jää huomattavasti Veniceä lyhyemmäksi, sillä vietämme alueella vain muutaman tunnin. Pidän esimerkiksi hienosta muraalista, jonka Obey Giant on maalannut erään hotellin päätyyn. Olen ihaillut saman taiteilijan teoksia myös Málagassa Espanjassa.
Seudun suurin vetonaula on huvilaituri Santa Monica Pier, jolta löytyy esimerkiksi legendaarisen Route 66 -reitin päätepiste. Laiturilla riittää monenlaista viihdykettä ja ravintolaa. Evästä voisi ostaa vaikkapa churroja myyviltä meksikolaisilta mummoilta, joilla tuskin on virallista lupaa kaupantekoon. Kalastajat nojailevat kaiteeseen saalista odotellen, ruusukauppiaat kiertelevät ympäriinsä ja kiihkomielinen uskovainen julistaa kovaan ääneen Jeesuksen paluusta. Myös pari katusoittajaa pitää huolen siitä, ettei laiturilla ole hiljaisia hetkiä. Itseeni tekevät vaikutuksen laiturin kuluneet paksut puulankut, jotka luovat Santa Monica Pierille historiallista ilmettä.
Santa Monica Pierin päällä toimii Pacific Park -huvipuisto, jossa on tusinan verran laitteita. Päivärannekkeen hinta on tällä hetkellä kohtuulliselta kuulostava 40 dollaria, mutta jätämme huvipuistovierailun väliin. Ainakin maailmanpyörän maisemat olisivat toki saattaneet olla näkemisen arvoisia.
Santa Monica tunnetaan myös pitkästä hiekkarannastaan. Elokuvissa täällä paistaa aina aurinko, joten tuntuu hieman hassulta olla paikalla kovin harmaana ja viileänä kesäkuun päivänä. Merituuli puhaltaa sen verran hyytävästi, että kaivan repusta takin päälle. Vedessä riittää kaikesta huolimatta karaistuneita kalifornialaisia.
Santa Monican keskustassa on Veniceen verrattuna suurempia taloja sekä valtavirtaan sopivampia merkkiliikkeitä. Tärkein ostoskeskittymä Third Street Promenade on leveä kävelykatu, jota pitkin on mukava kuljeskella illan hämärtyessä ja koristevalojen syttyessä. Tänne on hyvä päättää lyhyt tutustuminen Santa Monicaan.
7. BEVERLY HILLS
Beverly Hills kuuluu varmasti Los Angelesin seudun tunnetuimpiin alueisiin. Täällä on tarjolla sitä luksustunnelmaa, jota vaikkapa Hollywoodista on turha etsiä. Beverly Hillsin kuuluisinta katua Rodeo Drivea reunustavat kalliit merkkiliikkeet ja palmujen katveessa kuuluu jatkuvasti kalliiden avoautojen moottoreiden murinaa. Rodeo Drive on mielestäni ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka, vaikkei oloaan ihan kotoisaksi tuntisikaan. Ainakin näyteikkunaostokset ja loistoautojen katselu ovat ilmaista huvia.
Eräs Rodeo Driven klassikkoliikkeistä on miehiä vaatettava Bijan, jonne pääsee sisään vain ajanvarauksella. Tuotteita voi toki hankkia myös nettikaupasta, jos esimerkiksi reilun viidensadan euron lippis tai parin tonnin tohvelit mahtuvat ostosbudjettiin.
Kadun eteläpäässä sijaitseva Two Rodeo Drive on ylellinen ostoskeskus, jonka halki voi kulkea eräänlaista kävelykatua pitkin. Rikkaat julkkikset shoppailevat kuulemma mielellään täällä päin. Liikkeiden ovilla partioi tummapukuisia vartijoita.
Yksi näiden kortteleiden tärkeimmistä maamerkeistä on viiden tähden Beverly Wilshire -hotelli. Luksushotelli tunnetaan monista elokuvista, joista Pretty Woman lienee kuuluisin. Hotellin palveluista ovat nauttineet aikanaan muiden muassa Elvis Presley, John Lennon ja Barack Obama.
Alueen tunnetuin puisto Beverly Gardens sijaitsee vilkkaan Santa Monica Boulevardin varrella. Puistossa on muutamia patsaita, mutta kuvatuin kohde taitaa olla lummelammikon laidalla kohoava Beverly Hills -kyltti. Beverly Hills vaikuttaa pikaisen vierailun perusteella siistiltä ja varakkaalta alueelta, jonka kaduilla on mukava kierrellä myös kävellen.
8. DOWNTOWN
Downtownin voi nimetä Los Angelesin keskustaksi ainakin sen perusteella, että sieltä löytyvät kaupungin korkeimmat talot. Toisaalta alue ei tunnu erityisen mielenkiintoiselta, vaikka se ilmeisesti onkin viime vuosina kehittynyt entistä miellyttävämpään suuntaan muun muassa ravintolatarjonnan ansiosta. Downtown-vierailumme osuu sunnuntaiksi, jolloin liikekeskustan kadut ovat lähes aavemaisen tyhjiä. Tihkusateinen sää korostaa kolkkoa ilmapiiriä. Löydämme kuitenkin vilinää Grand Central Marketista, jonka suureen mutta karuun parkkihalliin pysäköimme automme.
Grand Central Market on vilkas, meluisa ja latinohenkinen kauppahalli, jossa olisi tarjolla edullista ruokaa moneen makuun. Meksikolainen ruoka on vahvasti edustettuna, sillä onhan suurella osalla Los Angelesin työväestöstä meksikolainen tausta. Myös Aasian keittiöt ovat hyvin esillä, minkä lisäksi tarjolla on ainakin hampurilaisia, hodareita, ostereita, pizzaa, pastaa ja currywurstia. Luovimme ihmisjoukon halki herkullisia tuoksuja haistellen, mutta valmiiksi täysi vatsa ja kova meteli johdattavat meidät ulos ilman ostosten tekemistä.
Teemme lyhyen kävelykierroksen kauppahallin ympäristössä. Heti kadun toiselta puolelta löytyy Angel’s Flight, jota on kutsuttu maailman lyhimmäksi rautatieksi. Bunker Hillin päälle vievä funikulaari on hauska kokemus ja maksaa vain yhden dollarin. Angel’s Flight avattiin vuonna 1901, joten sitä voi pitää myös historiallisena nähtävyytenä. Juttelemme vaunua odotellessamme paikallisen seurueen kanssa. Heille tulee Suomesta ensimmäisenä mieleen metsissä kasvavat mustikat.
Suunnistamme Angel’s Flightin yläasemalta parin korttelin päässä sijaitsevan Walt Disney Concert Hallin kulmalle. Näyttävä rakennus tuo heti ensi silmäyksellä mieleen Bilbaon Guggenheim-museon, joka onkin saman arkkitehdin Frank Gehryn käsialaa. Nousemme Los Angelesin filharmoonikkojen käyttämän konserttitalon taakse ylätasanteelle, jossa on pieni viihtyisä puutarha. Myös Walt Disney Concert Hallin vieressä toimiva modernin taiteen museo The Broad edustaa hyvin modernia arkkitehtuuria.
9. GRIFFITH OBSERVATORY JA GRIFFITH PARK
Los Angelesin tunnetuin näköalapaikka löytyy Griffithin observatorion luota, josta aukeaa laaja maisema yli lähes koko kaupungin. Myös kuuluisa Hollywood-kyltti on näköetäisyydellä.
Vuonna 1935 avatun Griffith Observatoryn sisäänpääsy on ilmainen, mutta emme jaksa enää pitkän päivän jälkeen tutustua tähtitieteeseen. Moni muukin näyttää saapuneen paikalle nimenomaan maisemien vuoksi.
Observatorio sijaitsee laajan Griffith Park -puistoalueen laidalla. Tarjolla olisi runsaasti patikkapolkuja, joita risteilee pitkin mäkistä maastoa. Oma patikointimme rajoittuu pysäköidyn auton ja observatorion välille, mutta siitäkin muodostuu lopulta aimo lenkki. Lähin pysäköintialue on saapuessamme täynnä, joten meidät käännytetään jo edellisestä risteyksestä muualle. Vapaa paikka löytyy vasta melko kaukaa mäelle johtavan tien varrelta. Griffith Observatorylla on luultavasti hiljaisinta arkiaamuisin, kun taas auringonlasku lienee ikimuistoisin hetki maiseman ihailemiseen.
10. LOS ANGELESIN YMPÄRISTÖN RANTAKAUPUNGIT
Los Angelesin seudun pitkä rantaviiva on täynnä mukavia kaupunginosia tai pikkukaupunkeja, joilla kaikilla lienee omat erityispiirteensä. Pistäydyimme Venicen ja Santa Monican lisäksi myös Marina del Reyssa ja Malibussa. Marina del Rey jää mieleen hiljaisena ja yläluokkaisena alueena, jota hallitsee suuri huvivenesatama.
Malibussa käymme ainoastaan tunnelmallisella Malibu Pier -laiturilla, jossa aistimme kosteaa merituulta ja ilahdumme ohi uivista delfiineistä. Käymme Malibussa aloittaessamme ajomatkaa Los Angelesista pohjoiseen, joten emme malta pysähtyä paikallisten kehumalla Zuma Beachilla tai kauneudestaan tunnetulla El Matador Beachilla. Malibu sopii varmasti nimenomaan rantaelämään. Seudulla on myös julkkisten asuttamia huviloita.
Rannat eivät lopu Los Angelesin ympäristöstä kesken, sillä kartalta löytyy paljon nimiä, joihin olen joskus jossakin yhteydessä törmännyt. Esimerkiksi Manhattan Beach, Hermosa Beach, Huntington Beach, Redondo Beach tai Long Beach voisi kuulua seuraavan matkan ohjelmaan. Meri tuntuu tärkeältä elementiltä Los Angelesista nauttimiseen, vaikkei varsinainen rantaelämä kiinnostaisikaan.
+ UUTTA KOETTAVAA SEURAAVILLE REISSUILLE
Los Angelesissa on toki yllä mainittujen paikkojen lisäksi runsaasti muutakin koettavaa. Harkitsimme esimerkiksi kehuttua ostoskeskusta The Grovea, jonka vierestä löytyy herkulliselta kuulostava Farmers Market. Patikointi Runyon Canyonissa houkuttelisi kovasti ja myös vaikkapa Echo Park -puisto vaikuttaa kuvien perusteella mukavalta paikalta. Los Angelesissa on myös etnisiä kaupunginosia Chinatownista ja Little Tokyosta lähtien. Museoista tunnetuimpiin kuuluvat ainakin Getty Center, LACMA sekä Natural History Museum.
Oma penkkiurheiluni rajoittui tällä Kalifornian-reissulla San Franciscossa nähtyyn baseball-otteluun, mutta myös Los Angeles on täynnä eri lajien huippujoukkueita. Kaikista Pohjois-Amerikan tärkeimmistä sarjoista löytyy Los Angelesin metropolialueen joukkueita kaksin kappalein, joten valinnanvaraa riittää. Esimerkiksi Lakersin koripallo-ottelu tai Dodgersin baseball-ottelu voisivat kuulua seuraavan matkani ohjelmaan. Toisaalta voisihan sitä lähteä konserttiinkin, varsinkin jos Hollywood Bowlin lavalla esiintyisi joku kiinnostava artisti.
Suorat lennot tekevät Los Angelesista houkuttelevan kohteen, vaikka tarkoitus olisikin suunnata muualle Yhdysvaltoihin. Ehdin jo suunnitella uutta reissua, joka alkaisi parilla rennolla päivällä Manhattan Beachilla ja jatkuisi sitten kohti sisämaan kaupunkeja ja kansallispuistoja. En ole kuitenkaan ihan varma malttaisinko oikeasti pysytellä aloillani Los Angelesin laitamilla ja jättää kaikki yllä mainitut kohteet väliin. Toisaalta Los Angeles ei välttämättä ole kovin sopiva kohde nähtävyyksien suorittamiseen, vaan tarjoaa parastaan nimenomaan rennosta tunnelmasta nautiskelijoille. Säätäkin ovat monet kehuneet, joten jospa aurinko paistaisi toisella yrittämällä meillekin.
Yhdysvallat
High Line – New Yorkin paras kävelyreitti
High Line on entisen tavarajunaradan paikalle rakennettu kaikille avoin puistoalue New Yorkissa. Rata kulki katutason yläpuolella, joten puistosta aukeaa mukavia kuvakulmia Manhattanin urbaaneihin maisemiin.
High Line -puisto on käytännössä reilun kahden kilometrin mittainen kävelyreitti, jonka voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa. Matkan varrella on useita High Linen ja katutason yhdistäviä portaita sekä muutama hissi, joten koko matkaa ei ole pakko kävellä kerralla ja välillä voi halutessaan poiketa myös jossain muualla.
Nousemme High Linelle sen eteläisestä päästä Gansevoort Streetin ja Washington Streetin risteyksestä. Puistoon nousevien portaiden alla toimiva Shake Shack -hampurilaisravintola palvelee nälkäisiä ja naapurista löytyy 1900- ja 2000-lukujen taidetta esittelevä Whitney Museum of American Art.
High Line on yksi eniten odottamistani kohteista tällä matkalla. Kävelyreittiä ei ollut vielä aiemman New Yorkin -reissumme aikana olemassa, ja se on saanut paljon kehuja monilta matkailijoilta. Reitti on tasainen ja esteetön, joten se sopii hyvin kaikille kulkijoille. On oikein mukavaa liikkua sujuvasti kaupungin hälinän ja risteysten yläpuolella. Osumme paikalle aurinkoisena lokakuisena arkipäivänä, jolloin ihmisiä on liikkeellä hieman kuvittelemaani enemmän. Ajoittain on siis pientä ruuhkaa, mutta eteneminen on onneksi enimmäkseen väljää.
High Linen eteläosa kulkee Meatpacking Districtin halki. Rujot teurastamokorttelit ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä viihtyisäksi trendialueeksi, jota hallitsevat tyylikkäät kaupat ja ravintolat. Kuljemme matkamme aikana pari kertaa Meatpacking Districtin halki. Alueesta jäävät mieleen aurinkoisilla terasseilla istuvat hyväntuuliset ihmiset, pienellä aukiolla soittava jazzbändi sekä kadut tilapäisesti vallanneet norsutaideteokset, joiden tehtävänä oli kerätä rahaa villieläinten suojeluun. High Linelta käsin on mukava ottaa kuvia ohittamistamme kaduista.
Meatpacking District jää pian taakse, minkä jälkeen High Line kulkeekin koko loppumatkan Chelsean kaupunginosassa Manhattanin länsilaidalla. Kaupunginosan nimen voi päätellä viimeistään Chelsea Marketille ohjaavista viitoista. Chelsea Market on entisissä National Biscuit Companyn tiloissa toimiva kauppahalli, josta löytyy runsaasti ravintoloita. Kävimme kauppahallin vilkkailla käytävillä jo muutamaa päivää aiemmin, joten jatkamme nyt suoraan eteenpäin.
High Line sopii erityisen hyvin kiireettömään oleskeluun. Valittavana on runsaasti erilaisia penkkejä, joista osa näyttää hyvinkin lokoisilta. Mieleenpainuvin maisema löytyy 17th Streetin kohdalta, jossa on oikea katsomo 10th Avenuen suuntaan.
High Linella on mielenkiintoinen historia. Manhattanin länsireunalle rakennettiin ensimmäinen tavarajunarata jo 1800-luvun puolivälissä, mutta se kulki vaarallisesti katutasolla. Vaadittiin satoja liikenneonnettomuuksissa menehtyneitä kuolonuhreja, kunnes katutason yläpuolella kulkeva huomattavasti turvallisempi rata saatiin rakenteille. Projektista vastasi vaikutusvaltainen kaupunkisuunnittelija Robert Moses. Satuin katsomaan New Yorkin -lennolla Motherless Brooklyn -elokuvan, jonka keskeisiin hahmoihin kuuluva Moses Randolph perustuu Robert Mosesin kylmään ja kiistanalaiseen persoonaan. Jos New Yorkin historia kiinnostaa, kannattaa lukea Mosesista vaikka Wikipediasta.
Uuden katujen yläpuolella kulkevan radan ensimmäinen juna pääsi liikkeelle vuonna 1933. Kiskoja pitkin alkoi kulkea tonneittain erilaisia tuotteita, kuten Meatpacking Districtilla pakattua lihaa. Rata oikaisi suoraan joidenkin tehdasrakennusten halki. Yksi näistä oli National Biscuit Company, jonka seinien sisällä keksittiin maailman valloittaneet Oreo-keksit.
Rekat alkoivat vähitellen syrjäyttää tavarajunia, ja radan ensimmäinen osa purettiin jo 1960-luvulla. Junaliikenne loppui kokonaan 1980-luvulla, jolloin alettiin jo suunnitella koko rakennelman lopullista poistamista. Alueen asukkaat halusivat kuitenkin säästää junaradan, ja he saivat onneksi tahtonsa läpi.
High Linen tulevaisuudesta keskusteltiin vuosikymmeniä, kunnes siitä päätettiin kunnostaa kaupunkilaisia ilahduttava puisto. Vinkin ratkaisuun saattoi antaa luonto itse, sillä kasvit olivat jo ehtineet vallata käyttämättömät kiskot. Nykyään High Linea ei korista mikä tahansa heinä, vaan puistoon on istutettu yli viittäsataa erilaista kasvi- tai puulajia. New Yorkissa on vielä lokakuun puolivälissä niin vehreää, että osa kasveista kukkii yhä iloisesti. Myös vanhat rautatiekiskot erottuvat toisinaan aluskasvillisuuden seasta.
High Line Parkin ensimmäinen osa avattiin vuonna 2009, minkä jälkeen se on kasvanut vaiheittain nykyiseen muotoonsa. Puiston tulevaisuuden pitäisi olla suuren suosion vuoksi turvattu, mutta ainakin sen ylläpidosta vastaavat High Linen ystävät ovat huolissaan kaupungin uusista rakennussuunnitelmista. Lisätietoja voi lukea Friends of the High Line -järjestön kampanjasivuilta.
Chelsea tunnetaan taidegallerioistaan, ja myös High Linella voi ihailla monenlaisia teoksia. Huomaamme matkan varrella useita seinämaalauksia, minkä lisäksi reitille on aseteltu joitakin patsaita. High Linen ulkonäön on tarkoitus elää ajan kuluessa, joten kukin patsas pysyy reitin varrella vain ennalta määrätyn ajan, joka on useimmiten yksi vuosi. Niinpä esimerkiksi kuvassa näkyvä Karon Davisin Curtain Call on jo siirretty jonnekin muualle.
Ohitamme uusia kerrostaloja, joiden moderni arkkitehtuuri näyttää hauskalta. Emme haaveile tänne muuttamisesta, mutta hotellimajoituksen kannalta Chelsea olisi yksi houkutteleva vaihtoehto seuraavaa New Yorkin -matkaa ajatellen. Alue on yhtä aikaa mielenkiintoinen ja sopivan rauhallinen, minkä lisäksi täältä on vain lyhyt matka vilkkaan Midtownin keskeisiin kohteisiin.
High Linen pohjoinen pää sijaitsee Hudson Yards -ostoskeskuksen tuntumassa. Reitti jatkuu vielä junavarikkoalueen ympäri, kunnes se laskeutuu pitkää ramppia pitkin alas kadulle. Me päätämme suunnata suoraan ostoksille. Vuonna 2019 avattu Hudson Yards -ostoskeskus on miellyttävän valoisa ja näyttää yhä uutuuttaan kiiltävältä. Kauppavalikoimaa riittää kotoisen H&M:n kaltaisista liikkeistä Suomessa tuntemattomampiin merkkeihin sekä maailmankuuluihin laatubrändeihin.
Ostoskeskuksen pihalla kohoava Vessel on huomiota herättävä rakennelma, jota voisi kai kutsua tilataideteokseksi. Rakennelman sisällä kulkevia portaita pitkin voi kiivetä katselemaan näkymiä eri tasoilta. Vessel oli yli kolme vuotta suljettuna itsemurhatapausten vuoksi, mutta sen turvallisuutta on nyt parannettu ja rakennelma aukesi matkamme loppuvaiheessa pitkästä aikaa yleisölle. Ylös kiipeäminen jäi meiltä silti tällä matkalla väliin. Liput pitää hankkia etukäteen Vesselin nettisivuilta.
Hudson Yardsin alueella pääsee katselemaan maisemia paljon korkeammaltakin. Pilvenpiirtäjän seinien ulkopuolelle kurkottava näköalaparveke Edge kuuluu Manhattanin sykähdyttävimpiin elämyksiin. Se näkyy hyvin myös High Linen varrelle pohjoisen suuntaan kuljettaessa. Edge ei aluksi kuulunut suunnitelmiimme, mutta päätimme käydä siellä matkan viimeisenä iltana. Kohde oli hintansa väärti ja Edgestä onkin tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.
Lisätiedot High Linesta: www.thehighline.org
Yhdysvallat
Kävelyllä Brooklynin sillalla ja Brooklynissa
New Yorkin ikonisin silta tarjoaa kauniin kävelyreitin Manhattanilta Brooklyniin. Emme tutustuneet Brooklyniin kovin laajasti, mutta ehdimme nähdä mielenkiintoisia paikkoja esimerkiksi Brooklyn Heightsissa, Dumbossa sekä Williamsburgissa.
New York on laaja kaupunki, mutta moni matkailija viihtyy lähinnä vain Manhattanin saarella. Mekin poistuimme oman matkamme aikana Manhattanilta vain parina päivänä, jolloin suuntasimme East Riverin vastarannalle Brooklyniin. Ylitimme ensimmäisen Brooklyn-päivämme aluksi historiallisen Brooklyn Bridgen, joka on paitsi kulkuväylä, myös yksi kaupungin upeimmista nähtävyyksistä.
Brooklyn Bridge
Brooklyn Bridgen Manhattanin-puoleinen pää ulottuu muutaman sadan metrin päähän rannasta New Yorkin kaupungintalon tuntumaan. Astumme sillalle aurinkoisena sunnuntaipäivänä, jolloin liikkeellä on paljon muitakin ihmisiä. Ruuhka onneksi helpottaa hetkittäin, ja sillalla on välillä väljääkin. Voisi olla upeaa tulla tänne joskus vaikkapa aamuvarhaisella, kun kulkijoita lienee vähemmän.
Näyttävä Brooklyn Bridge on 1825 metriä pitkä, ja se olikin aikoinaan maailman pisin riippusilta. Tarkkaan ottaen tämä vuonna 1883 valmistunut uusgoottilainen rakennelma on riippusillan ja vinoköysisillan yhdistelmä, mutta ei nyt perehdytä teknisiin detaljeihin tarkemmin.
Brooklyn Bridge oli ensimmäinen Manhattanin ja Brooklynin yhdistänyt silta. Williamsburg Bridge ja Manhattan Bridge valmistuivat 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, ja niiden lisäksi East Riverin alitse kulkee nykyään tunneleita.
Siltaa pitkin on mukava kävellä, sillä jalankulkijoille ja pyöräilijöille on varattu oma puupintainen tasonsa, kun taas kuusi autokaistaa kulkevat alemmalla kannella. Joskus kauan sitten Brooklyn Bridgellä on ollut raideliikennettäkin. Raskaiden ajoneuvojen pääsy sillalle on kokonaan kielletty, ja huomaan valokuvia ottaessani, että New Yorkin katukuvaan kuuluvia keltaisia takseja kulkee sillalla vain harvakseltaan.
Kuvauksellisella sillalla on mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten vanhoja lamppuja. Palkit ja vaijerit muodostavat hauskannäköisiä verkkoja tai rivistöjä, joita on mukava pysähtyä katselemaan. Lokakuisesta päivästä tulee yllättävän kuuma, ja aurinko tuntuu lähes polttavalta lämpötilan noustessa hellelukemien tienoille.
Sillalta on tietenkin upeat maisemat joka suuntaan. Erityisesti Manhattanin eteläosan pilvenpiirtäjät näkyvät täältä hienosti, ja kauempana häämöttää Vapaudenpatsas. Pohjoiseen päin katsottaessa maisemaa hallitsee Manhattan Bridge.
Brooklyniin päin kulkiessa täytyy kääntyä aina uudelleen katselemaan maisemaa Manhattanin suuntaan. Alamme jo vähitellen lähestyä sillan toista päätä. Brooklyn oli vielä sillan valmistuessa oma kaupunkinsa, mutta pitkän poliittisen väännön jälkeen se yhdistettiin New Yorkiin vuonna 1898. New York on tuosta lähtien muodostunut viidestä osasta, jotka ovat Manhattan, Brooklyn, Bronx, Queens sekä Staten Island.
Laskeudumme tilaisuuden tullen pois sillalta ja käännymme Brooklyn Heightsin kaupunginosaan. Söimme edellisellä New Yorkin -matkallamme pizzaa sillan juurella toimivassa Grimaldi’sissa, mutta jätämme kuuluisan ravintolan tällä kerralla väliin.
Brooklyn Heights
Brooklyn Heights on vauras alue, jonka puiden reunustamien katujen varsilla on kauniita asuintaloja. Ympäristö näyttää hyvin siistiltä, rauhalliselta ja turvalliselta. Täällä on varmasti mukava asua, jos vain on varaa maksaa kodistaan riittävän paksu pino dollareita.
Yksi Brooklyn Heightsin kadunpätkistä on katkaistu autoliikenteeltä jonkinlaisen yhteisöllisen sunnuntaitapahtuman vuoksi ja ilmapiiri on rennon leppoisa. Ohitamme näillä main Brooklyn Cat Cafen, jonka ikkunan takana makoilee koko joukko tyytyväisiltä vaikuttavia kissoja.
Brooklyn Heights Promenade
Saavumme pian seuraavaan päämääräämme Brooklyn Heights Promenadelle. Viihtyisän kävelykadun varrelta aukeaa mahtavia maisemia Manhattanille päin.
Promenadin varrella on runsaasti penkkejä, joten kaikille halukkaille on tilaa istahtaa nauttimaan näkymistä ja aurinkoisesta iltapäivästä. Kävelykadun toisella reunalla puiden katveessa on hulppeilta näyttäviä asuntoja.
Brooklyn Bridge Park
Brooklyn Heights Promenade päättyy hetken kävelyn jälkeen kadun varteen. Jatkamme vähän eteenpäin, kunnes käännymme Squibb Parkin kohdalta rantaan päin. Alaspäin viettävä kävelysilta johtaa Brooklyn Bridge Parkin vehreyteen.
Brooklyn Bridge Park vaikuttaa viihtyisältä paikalta. Moni on tuonut mukanaan eväitä, ja sopivan avarilta nurmialueilta kelpaa ihailla maisemaa Manhattanille sekä New Yorkin sataman suuntaan.
Kuljemme eteenpäin aivan rantaa pitkin kulkevaa kävelytietä pitkin. Joella on melko paljon lauttaliikennettä ja kenties sen vuoksi myös aallokko näyttää yllättävän voimakkaalta. Puistossa ja kävelyreiteillä riittää paljon ihmisiä, joista suurin osa vaikuttaa paikallisilta. Aika monella on koira mukanaan.
Dumbo
Alitamme Brooklyn Bridgen ja siirrymme Dumbon kaupunginosaan. Suunnistamme Time Out Marketin ravintolakeskittymään, jossa ajattelemme pysähtyä syömään. Paikka on kuitenkin niin ruuhkainen, ettei hälinän keskeltä tahdo millään löytyä istumapaikkoja neljälle. Käymmekin vain ihailemassa kattoterassin maisemia ja jatkamme pian matkaamme.
Usein trendikkääksi mainittu Dumbo on entinen teollisuusalue, joka alkoi muuttua 1970-luvulla edullisiksi asuinkortteleiksi. Vuosikymmenet ovat muokanneet nykypäivän Dumbon keskiluokkaiseksi alueeksi, jossa on paljon ruokailu- ja ostosmahdollisuuksia. Kaupunginosan nimellä ei ole mitään tekemistä Disney-elokuvan kanssa, vaan se on lyhennys sanoista Down Under the Manhattan Bridge Overpass. Manhattanin silta on kuvauksellisimmillaan Washington Streetin ja Water Streetin risteyksestä nähtynä.
Risteyksestä avautuva näkymä ei ole mikään salaisuus, vaan paikalla on valtava määrä matkailijoita napsimassa valokuvia. Myös Empire State Building näkyy hauskasti Manhattan Bridgen rakenteiden kehystämänä. Pidän Dumbon rennosta tunnelmasta ja pelkistetystä tiiliseinien sävyttämästä arkkitehtuurista. Päädymme lopulta syömään Fuel Fever Grill & Juice Bariin, jossa vatsan saa täytettyä miellyttävän rauhallisessa ympäristössä.
Williamsburg
Haluan käydä vielä Brooklynin puolella ollessamme Williamsburgin kaupunginosassa, jonka suosiosta luin ensi kertaa jo parikymmentä vuotta sitten. Paras keino Dumbosta Williamsburgiin pääsemiseksi vaikuttaa olevan bussi, joten nousemme ainoan kerran koko New Yorkin -matkamme aikana linja-auton kyytiin. On mielenkiintoista nähdä bussin ikkunoiden lävitse Brooklynin katuja, koripallokenttiä ja seinämaalauksia. Ohitamme myös juutalaisen asuinalueen, jossa kylttien tekstit lukevat hepreaksi ja käytännössä kaikilla ihmisillä on perinteiset ortodoksijuutalaisten vaatteet. Jäämme kyydistä Williamsburgin sillan lähistöllä.
Tarkoituksenamme on nähdä ainakin Williamsburgin pääkatu Bedford Avenue, jolle pääsemmekin pian kääntymään. Vilkkaan väylän varrella on muun muassa meluisia baareja, seinämaalauksia, vintageputiikkeja, taidegallerioita, kahviloita ja erilaisia ravintoloita. Bedford Avenue ei ole mitenkään mahtipontisen leveä, mutta eloisaa katua pitkin on mukava kulkea ja aistia kaupunginosan tunnelmia.
Kävelemme Bedford Avenueta reilun kilometrin McCarren Parkin laidalle saakka. Ilta alkaa jo hämärtyä, emmekä jaksa lähteä vaeltelemaan enää kovin pitkälle. Niinpä kierrämme vain parin korttelin ympäri, kunnes palaamme Bedford Avenueta pitkin kohti lähintä metroasemaa. Olisin voinut viihtyä Williamsburgissa kauemminkin, mutta jo lyhyt vierailu antaa käsityksen kaupunginosan ilmapiiristä. Williamsburg lienee hiljalleen vaurastunut, kun parikymmentä vuotta sitten saapuneet nuoret ovat keski-ikäistyneet ja keskiluokkaistuneet. Rosoista viehätystä on silti jäljellä, joten Williamsburg olisi varmasti pidemmänkin kierroksen väärti.
Brooklyn Heights Promenade iltavalaistuksessa
Suuntasimme toisena Brooklyn-päivänämme Coney Islandin aurinkoisen rantakadun tunnelmiin ja värikkääseen Luna Park -huvipuistoon. Niistä riittää kerrottavaa toisen kokonaisen jutun verran, mutta palaan nyt tässä yhteydessä vielä hetkeksi tuon päivän iltaan, jolloin kävimme uudelleen Brooklyn Heights Promenadella. Maisema valaistulle Manhattanille on juuri niin hieno, kuin olin kuvitellutkin.
Kävelykadun tunnelma on leppoisa ja kun ilmakin on yhä miellyttävän lämmin, kelpaa tänne pysähtyä ihailemaan kaupungin loistetta. Paikka tuntuu hämyisestä valaistuksesta huolimatta hyvin turvalliselta, sillä vastaan ei tule epämääräisiä kulkijoita. Brooklyn Heights Promenade on yksi suosikkipaikoistani New Yorkissa, ja tänne olisikin joskus mukava tulla auringonlaskun aikaan.
Haluaisin myös tutustua koko Brooklyniin paremmin, sillä täältä löytyy suurkaupungin tunnelmaa tietynlaisella kodikkaalla vivahteella. Ainakin turisteja on huomattavasti vähemmän kuin Manhattanilla. Listallani olisi ainakin Prospect Heightsin kaupunginosa, jonka laidalta löytyy koripallo- ja konserttihalli Barclays Center. Tutustumiskohteisiin kuuluisi myös Prospect Park, jossa suuntaisin ainakin Brooklynin kasvitieteelliseen puutarhaan. Museotarjonnasta saattaisin pitää esimerkiksi New York Transit Museumista. Onko sinulla vinkkejä Brooklyniin?
-
Espanja2 vuotta sitten
Ihmeellinen El Torcal de Antequera
-
Suomi2 vuotta sitten
Hiihtoloma Syötteen laduilla
-
Itävalta1 vuosi sitten
Alppimaisemia kesäisessä Seefeldissä
-
Huvipuistot2 vuotta sitten
Huvipuistokokemus – Disneyland Park Paris
-
Italia1 vuosi sitten
Cinque Terre – 5 kuvankaunista kylää
-
Saksa2 vuotta sitten
Berliinin muuria etsimässä
-
Yhdysvallat2 vuotta sitten
Los Angelesin kiehtova Venice
-
Italia1 vuosi sitten
Patikkaretkellä Cinque Terressä
-
Ranska2 vuotta sitten
30 nähtävyyttä Pariisissa
-
Yhdysvallat1 vuosi sitten
Tarunhohtoinen Hollywood
-
Espanja2 vuotta sitten
Kaksien kasvojen Torrox
-
Italia2 vuotta sitten
Milanon pääkallokappeli San Bernardino alle Ossa
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
19.9.2023 at 20:14
Oho, oli kyllä yllättävän viileää. Olen ollut kaupungissa itse kolmesti eri aikoina, jopa helmikuussa, ja joka kerta on ollut selvästi lämpimämpää. Mielestäni tuossa oli oikein mainio listaus, jossa oli hyvin lueteltu tosiaan ne kaikki Los Angelesin ns. pääkohteet.
Mika / Lähtöportti
21.9.2023 at 13:42
Kiitos Mikko, luulisin että tässä tuli mainittua ainakin melkein kaikki Los Angelesin tunnetuimmat matkakohteet. Sää oli tosiaan viileä, luin Los Angeles Timesista jälkikäteen että touko-kesäkuussa jäi ensi kertaa mittaushistoriassa paikallinen helleraja (80°F) kokonaan ylittämättä. Muutenhan tuon vuodenajan utuinen sää (May Gray/June Gloom) lienee enemmän tai vähemmän jokavuotinen ilmiö.
Aron / Ja sitten matkaan
4.10.2023 at 23:23
Siinäpä tulikin aika hyvin kierrettyä kaupunkialue laidasta laitaan. Ihan hirveän monta kohdetta ei oikein samalle päivälle Losissa saa tungettua, kun niiden välillä menee aina kauan aikaa autoillessa. Jännä myös tuo sää. Jotenkin se mielikuva tuolta on vain se sininen taivas. Paitsi tietysti aamupäivisin, jolloin näyttää aina harmaalta. Tämä mielikuva istuu tiukassa, vaikka edellisellä kerralla meilläkin oli enemmän kaatosadetta kuin sinistä taivasta.
Tuo Groven läheinen Farmers Market muuten on oikeasti tosi kiva paikka. Ilmeisesti Getty Center myös on hieno ja sijainti korkealla kukkulalla mainio. Tosin on ilmeisesti myös todella suosittu. Keskitalvellakin olisi nähtävästi pitänyt ainakin pari viikkoa ennen varata vierailu, jotta olisi tärpännyt. On siis meilläkin vielä vasta tärppilistalla.
Ilahduin kovasti tuosta Route 66 -reitin päätepisteen kyltin paluusta takaisin Santa Monican laiturille. Luulin sen jo pysyvästi kadonneen, kun sitä ei viimeksi laiturilla näkynyt. Oli varmaan sitten korjattavana tai jotain.
Mika / Lähtöportti
6.10.2023 at 11:48
Losissa riittää kyllä kierrettävää, valtava kaupunki jossa on monta mielenkiintoista paikkaa. Farmers Market ja Grove täytyy ilman muuta mahduttaa ohjelmaan, jos tuonne palaamme. Niiden oheen kun ottaisi tuon Getty Centerin, niin taitaisi olla taas yhdeksi kokonaiseksi päiväksi ohjelma valmiina.
Kyllä Route 66 -kyltti on tosiaan paikoillaan. Se vaikutti sen verran suositulta kuvauskohteelta, että on sitä tainnut moni muukin kaivata.
Kiitos Aron monista hyvistä Kaliforniasta kertovista blogijutuistasi! Esimerkiksi Amerikassa autoilusta, Universal Studioista ja monesta muusta aiheesta kertovat juttusi olivat oikein hyödyllisiä.