Seuraa somessa

Yhdysvallat

Los Angelesin kiehtova Venice

Julkaistu

-

Aloitan Kalifornian-matkamme yksityiskohtaisemmat tarinat Venicestä, joka on yksi Los Angelesin tunnetuimmista alueista. Erikoinen, boheemi, trendikäs ja paikoitellen rosoinen Venice jakaa mielipiteitä, mutta itse nostan sen suosikkialueekseni koko kaupungissa.

Meillä ei ole matkoillamme tapana vaihtaa majoitusta saman kaupungin sisällä, mutta valtavalle alueelle levittäytyvässä Los Angelesissa kannattaa tehdä poikkeus. Majoitumme reissun alussa nähtävyyksien kannalta kätevästi Hollywoodiin, josta jatkamme Disneyland mielessämme Anaheimiin. Tämän jälkeen majoitumme vielä kahdeksi yöksi Veniceen. Hyvä niin, sillä tämä persoonallinen alue jää mieleen kiehtovana paikkana.


kalifornia_venice_kanavat

VENICEN KANAVAT

Alkumatka on sujunut sään osalta harmaissa merkeissä, sillä olen tuskin koskaan lomaillut yhtä pilvisessä säässä kuin kesäkuiseen June Gloomiin vaipuneessa Los Angelesissa. Onni näyttää kuitenkin kääntyvän saapuessamme Veniceen. Suuntaamme heti kaupunginosaan saavuttuamme vanhalle kanava-alueelle, jolloin pilvet väistyvät ja aurinko paistaa koko loppupäivän kirkkaalta taivaalta. Tästä ei ole ainakaan haittaa Veniceen ihastumisessa.

venice_10

Venicen historia henkilöityy herrasmieheen nimeltä Abbot Kinney. Kinney opiskeli nuoruudessaan Euroopassa ja matkusteli myöhemminkin ympäri maailmaa. Italiaa kiertäessään hän ihastui aivan erityisesti Venetsiaan. Kinneyn tupakkabisnekset kukoistivat ja upporikas pohatta päätti käyttää miljoonansa rakennuttamalla Los Angelesiin ”Amerikan Venetsian”. Soiseen maastoon kaivettiin kanavien verkosto, jonne palkattiin italialaisia gondolieereja kuljettamaan turisteja. Vuonna 1905 avatusta Venicestä tuli ennennäkemätön viihdekeskus huvipuistoineen, laitureineen ja illanviettopaikkoineen.

venice_11

Alkuperäisen Venicen loistokausi alkoi hiipua vuonna 1920, jolloin Kinney kuoli, huvilaituri paloi ja voimaan astunut kieltolaki rajoitti iltarientoja. Laituri rakennettiin pian uudestaan ja turisteja kävi yhä jonkin verran, mutta kallista ylläpitoa vaatineen alueen tulevaisuudesta alettiin käydä poliittista vääntöä. Osa kanavista täytettiin ja muutettiin autoteiksi vuonna 1929. Jäljelle jääneiden kanavien ympäristö rappeutui ja se kunnostettiin vasta 1990-luvulla, jolloin syntyi viihtyisä ja arvostettu asuinalue.

venice_09

Kanava-alue ihastuttaa heti ensi silmäyksellä. En totta puhuen pitänyt kanavia etukäteen edes kovin mielenkiintoisena nähtävyytenä, mutta nyt paikan päällä tuntuu kuin olisin löytänyt mieluisimman paikan koko Amerikassa. Auringonpaisteessa kimalteleva vesi, palmut, kapeat kävelytiet, hauskannäköiset talot ja vehreä kasvillisuus muodostavat hauskan kokonaisuuden.

venice_08

Seesteinen tunnelma luo täydellisen vastakohdan suurkaupungin sykkeelle, ja Los Angelesin vilkkaat kadut tuntuvat täällä todella kaukaisilta. Ei ole kiirettä minnekään, joten meille jää hyvin aikaa pysähtyä katselemaan talojen yksityiskohtia, kauniita puutarhoja ja portailla nukkuvia kissoja. Olen edellisen viikon aikana tottunut ajamaan eri puolilla Los Angelesia sijaitseville nähtävyyksille, joten pari rentoa päivää ilman aikataulua ja autoilua kelpaa nyt mainiosti. Venice sopii tähän tarkoitukseen hyvin, sillä ajanvietettä on mukavasti, mutta kaiken oleellisen näkee melko nopeasti.

venice_15

Venicen kanava-alue ei ole valtavan suuri, sillä pidemmältä Grand Canalilta erkaantuu vain neljä vierekkäistä reilun parinsadan metrin pituista sivukanavaa. Lyhyt Eastern Canal yhdistää nuo neljä kanavaa toisessa päässä toisiinsa, mutta siinäpä koko verkosto sitten onkin. Kävelyteillä ei ole ruuhkaa, sillä vastaan tulee vain muutamia satunnaisia turisteja sekä paikallisia koirineen. Talot ovat hauska sekamelska pieniä puisia mökkejä, hulppeita luksustaloja ja kaikkea siltä väliltä. Yhdistävä tekijä lienee korkea hinta, sillä nämä kodit ovat taatusti haluttuja.

venice_07

Useimmilla pihoilla on runsaita kukkaistutuksia ja vedessä kelluu asukkaiden kanootteja sekä polkuveneitä. Eräällä pienellä laiturilla on kotikutoinen kirjasto. Alue tuntuu yhteisölliseltä ja mietinkin, millaista olisi lähteä tapaamaan naapurikanavalla asuvia tuttavia vaikkapa kanootilla. Puissa kiipeilee oravia ja näemme paljon sorsia, joista muutamilla on pieniä poikasia. Eräällä pihalla istuu mies suuri lemmikkipapukaija olkapäällään. Elämä kanavilla näyttää kovin huolettomalta ja kiireettömältä.


venice_05

ABBOT KINNEY BOULEVARD

Kanavien ulkopuoleltakin löytyy rauhallisia pientalokortteleita, mutta ne eivät ole matkailijan kannalta kovin mielenkiintoisia. Suunnistammekin pian kohti Venicen pääkatua Abbot Kinney Boulevardia, joka on yksi Los Angelesin trendikkäimmistä kaduista. Kadun kiinnostava osuus on reilun kilometrin pätkä Venice Boulevardin risteyksestä Santa Monican suuntaan.

venice_14

Kävelyyn sopivan kadun varrella riittää sekä pieniä boheemeja putiikkeja, taidegallerioita että kansainvälisiä merkkiliikkeitä. Täältä löytyisi laadukasta designia, hipsterihenkistä vaatetusta, kivoja sisustusesineitä, surfausvarusteita, uimapukuja, aurinkolaseja ja muuta vastaavaa. Mitään halpahalleja täällä ei ole, vaikka hintataso onkin siedettävämpi kuin luksusta huokuvalla Beverly Hillsin Rodeo Drivella. Myös Abbot Kinney Boulevardin varrella näkyy kuulemma välillä julkkiksia.

venice_06

Abbot Kinney Boulevardin ajorataa reunustavat kävelytiet, palmut sekä matalat rakennukset. Ympäristö vaikuttaa viihtyisältä ja sieltä täältä voi bongata katutaideteoksia. Kadun varrella vallitsee rennon tyylikäs ilmapiiri, joka on mielestäni Los Angelesia parhaimmillaan. Tarjolla on tietenkin myös hyviä ravintoloita ja kahviloita sekä jokunen baarikin.

venice_16

Tutustuin Veniceen etukäteen katsomalla alueelle sijoittuvan Netflix-sarjan Flaked. Sekä kanava-alue että varsinkin Abbot Kinney Boulevard vilahtelevat sarjassa jatkuvasti, joten ympäristö näyttää yllättävänkin tutulta. Hetkittäin melkein odotan eteen pysähtyvää poliisiautoa, jonka ikkunasta työntyisivät esiin konstaapeli Georgen hymyilevät kasvot. Päähenkilö Chip voisi polkea pyörällään ohitse ja seuraavassa vastaan tulevassa ravintolassa saattaisi tarjoilla vaalea London. Fiktiiviset tarinat johdattavat joskus hyvinkin tehokkaasti paikallisiin tunnelmiin.

venice_17

Pysähdymme syömään kehuttuun The Butcher’s Daughter -kasvisravintolaan, joka täyttää ennakko-odotukset kirkkaasti. Ruokasali on sisustettu mukavaan boho-tyyliin, tarjoilu on rennon ystävällistä ja ruoka maukasta. Itämainen pad thai tuo mukavaa vaihtelua Amerikan-matkan ruokavalioon. Käydessämme ei ole edes minkäänlaista ruuhkaa, joten vierailu on oikein miellyttävä.

venice_04

Käymme Abbot Kinney Boulevardilla myös seuraavana päivänä, jolloin pysähdymme Loco Coco -mehubaarissa. Hauskasta vaaleanpunaisesta tönöstä saa raikkaita smoothieita, jotka piristävät sopivasti iltapäiväkävelyn varrella.

venice_13

Näemme Abbot Kinney Boulevardin varrella jopa kanatarhan, kunnes katu muuttuu mitäänsanomattomammaksi rantaa kohti vieväksi väyläksi. Pidän Abbot Kinney Boulevardin tunnelmasta, vaikkei kadun varrelta tartukaan mukaan jääkaappimagneettia kummempaa ostettavaa. Kyseessä on joka tapauksessa yksi mukavimmista kaduista, mitä meille on tullut Los Angelesissa vastaan.


venice_23

VENICE BEACH & BOARDWALK

Historiallisista kanavista ja suositusta ostoskadusta huolimatta Venice tunnetaan ennen kaikkea rannastaan. Venice Beachiksi nimettyä leveää hiekkakaistaletta riittää useamman kilometrin verran, kunnes se jatkuu edelleen kohti pohjoista Santa Monica Beachinä. Alue houkuttelee lomapäivien viettäjiä ja tasaisten välimatkojen päässä toisistaan kohoaa televisiosta tuttuja uimavalvojien koppeja. Vedessä näkyy muutamia uimareita, mutta aallot vaikuttavat sopivan surfaajillekin. Joku kokeilee myös kalaonneaan.

venice_22

Rannan takana kulkee suora mutta värikäs kävelytie Venice Beach Boardwalk, jonka varrella riittää ihmeteltävää. Loputtomalta näyttävässä rihkamakauppojen rivistössä myydään lomatunnelmaan sopivia t-paitoja, rantapyyhkeitä ja monenlaisia matkamuistoja. Kadun varrella päivystää myös yrttitohtoreita, jotka kirjoittaisivat mielellään kannabisreseptejä mihin vaivaan tahansa. Katutaiteilijat viihdyttävät ohikulkijoita erilaisilla esityksillä ja ennustajat tarjoavat palveluitaan. Boardwalkilla kaupitellaan monenlaisia taideteoksia ja markkinameininkiä on kuin suurilla karnevaaleilla konsanaan.

venice_24

Venice Beach Boardwalk tunnetaan siitä, että sen varrella riittää monenlaista kulkijaa. Merkittävä osa Venicen epämääräisestä maineesta perustuu täällä viihtyviin hörhöihin, jotka höpisevät itsekseen ties minkälaisia yrttejä nauttineina. Joku pitää palopuhetta Jeesuksen pelastavasta voimasta, toinen pauhaa tummaihoisten oikeuksista, kolmas tietää Trumpin kuolevan vankilassa ja neljännen sanomasta ei saa oikein selkoa. Vaikka Boardwalk onkin periaatteessa rauhoitettu kävelijöille, pyöräilee ohi vanhempi rouva kovaäänistä musiikkia kaiuttimestaan huudattaen. Kenties samaan suuntaan pyrkivä harmaantunut skeittaajaherra on osallistunut vuosikymmeniä sitten samoihin hippibileisiin.

venice_30

Vaikka erikoisia hiippareita näkyykin, he vaikuttavat ainakin päiväsaikaan harmittomilta. Kukaan ei kiinnitä meihin minkäänlaista huomiota. Olipa värikkäästä rantakadusta mitä mieltä tahansa, sitä ei voi pitää ainakaan tylsänä.

venice_12

Kävelemme Boardwalkia eli toiselta nimeltään Ocean Front Walkia melko pitkään molempiin suuntiin. On hauska katsella ihmisvilinää, korkeita palmuja ja leveän hiekkarannan takana aaltoilevaa valtamerta.

venice_28

Kävelytien tuntumassa mutkittelee pyörätie, jota pitkin pääsisi kätevästi rantaa seuraten vaikkapa Santa Monicaan. Niin polkupyöriä kuin esimerkiksi rullaluistimia vuokrataan monessa paikassa. Venicen laiturilta on kuuluisalle Santa Monica Pierille noin neljä ja puoli kilometriä, joten välimatkat eivät ole pitkiä. Naapurialueiden luonteet eroavat toisistaan, sillä Santa Monica on Veniceä hienostuneempi ja siellä on enemmän suuren kaupungin tuntua. Ehdimme viettää Santa Monicassa muutaman tunnin aiemmin matkamme varrella, ja vaikka tutustuminen jäikin melko pintapuoliseksi, emme innostu retkeilemään Santa Monicaan enää Venicestä käsin. 

venice_20

Meillä on Venicessä reilusti aikaa ja ehdimme nähdä jo ensimmäisenä päivänä kaikki tärkeimmät nähtävyydet. Niinpä palaamme jälkimmäisenä päivänä monille tutuille paikoille ja vierailemme myös Venicen etelänaapurissa vauraalla Marina del Reyn alueella. Valtava huvivenesatama näyttää siistiltä ja sitä ympäröivät matalat kerrostalot. Käymme terveellisiä luomutuotteita tarjoavassa satamakahvilassa ja löydämme suojaisen hiekkarannan. Särmikäs Venice vaikuttaa jääneen hienostuneempien Marina del Reyn ja Santa Monica väliin. Toisaalta Venicelläkin on maineestaan huolimatta silotellut puolensa ja oikeastaan viihtyisimmät näkemämme omakotialueet sijaitsevat juuri Venicessä. 

venice_31

Venicen rosoisuus ei valitettavasti ole pelkästään positiivista laatua. Varsinkin kodittomuus on ollut suuri ongelma ja muutama vuosi sitten Venicen katujen varsilla laskettiin majailevan peräti parituhatta ihmistä. Meille kodittomuus näyttäytyy vain muutamina yksittäisinä henkilöinä, eikä tilanne tunnu eroavan muusta Los Angelesista juuri lainkaan. Lukemieni uutisten mukaan Venicen katujen asukkaille on saatu aivan viime aikoina järjestettyä jonkinlaista tilapäismajoitusta. Samalla rikollisuus on laskenut ja ainakin meistä Venice tuntuu turvalliselta alueelta liikkua. Palaamme tosin majapaikkaamme molempina iltoina pian auringonlaskun jälkeen. 

venice_19

Poikkeamme Boardwalkilta korttelin verran Windward Avenuen ja Pacific Avenuen risteykseen, jota koristaa kadun yläpuolella roikkuva Venice-kyltti. Kyltti on hauska pieni nähtävyys ja ilmeisen suosittu kuvauskohde. Liikennevalojen vaihtuessa punaisiksi kadulle rynnistää kaiken maailman tiktokkaajia, jotka haluavat ikuistaa itsensä kuuden kadun yllä roikkuvan kirjaimen kanssa.

venice_26

Yksi Venice Beachin parhaita kohteita on skeittipuisto, jossa eri tasoiset rullalautailijat esittelevät taitojaan. Paikalla on yleensä runsaasti yleisöä nauttimassa rullalautatempuista ja mukavasta tunnelmasta.

venice_27

Palmut huojuvat tuulessa, hyväntuulinen musiikki soi ja ilmapiiri on todella rento. Merituuli tuntuu viileältä, mutta aurinko lämmittää. Skeittaajat kannustavat toisiaan ja välillä nähdään komeitakin hyppyjä. Jäämme katselemaan rullalautatemppuja pitkäksi aikaa molempina päivinämme Venicessä.

venice_21

Skeittipuiston vieressä on värikäs seinä, jota graffititaiteilijat saavat käydä vapaasti maalaamassa. Myös läheiset palmut ovat saaneet väriä pintaansa.

venice_01

Venice Beachin nähtävyyksiin kuuluu ulkoilmakuntosali Muscle Beach, jossa Arnold Schwarzeneggerkin on käynyt treenailemassa. Paikalla ei ole ohi kulkiessamme suurempaa vilskettä, vaikka siellä pari lihaskimppua pullisteleekin. Venice Beachiltä löytyy myös koripallo- ja padelkenttiä. Hiekalla näkyy rantalentopallon pelaajia.

venice_02

Rannan tunnelma muuttuu, kun ohitamme Venice Boulevardin pään ja jatkamme matkaa kohti etelää. Kaupustelijoita ei enää näy, vaan alue on rauhoitettu hiljaiseksi asuinalueeksi. Hiekkarannan reunalla kohoaa rakennuksia, joissa on varmasti mukavia mutta hintavia merinäköaloilla varustettuja koteja.

venice_03

Ranta johdattaa meidät Venicen yksinkertaiselle laiturille, jossa ei ole muutaman mailin päässä sijaitsevan Santa Monica Pierin kaltaisia huvituksia. Täällä voi joko kalastaa tai vain ihailla maisemaa. Venice Beach on kaiken muun lisäksi kuuluisa auringonlaskuistaan.

kalifornia_venice_sunset

Meidän auringonlaskumme Venicessä eivät ole pilvien vuoksi aivan täydellisiä, mutta joka tapauksessa kokemisen arvoisia. Taivas punertuu kauniisti ja aurinko katoaa lopulta mailleen.

venice_18

Olen haaveillut Kaliforniaan matkustamisesta niin kauan, että ensimmäisinä päivinä on tuntunut jopa hieman epätodelliselta olla perillä. Viimein Venice Beachillä asia jotenkin lopullisesti konkretisoituu tajuntaan. Täällä on aikaa pysähtyä hiljaa katselemaan, kuinka Tyynen valtameren aallot kuohuvat hämärtyvään rantaan. Tuntuu hauskalta kahlata hiekassa täällä Amerikan kaukaisella laidalla, kymmenen tunnin aikaeron ja yhdeksäntuhannen kilometrin päässä kotoa. Oli mukavaa viettää kaksi päivää Venicessä, ja on myös mukavaa päästä jatkamaan matkaa muualle Kaliforniaan.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
8 kommenttia

8 Comments

  1. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    18.7.2023 at 9:53

    Minulla oli joskus tapana lukea kirja tai kaksikin, jotka sijoittuvat tulevaan matkakohteeseen. Viime aikoina se on jäänyt, mutta se oli hauska tapa tutustua kohteeseen ennakolta. Itsekin tykkään Venicestä, vaikka olenkin käynyt siellä vain yhden reissun aikana. Katsotaan, josko tällä kertaa siellä ehtisi taas käymään, usean vuoden jälkeen. Hauska nähdä, koenko alueen muuttuneen.

    • Mika / Lähtöportti

      18.7.2023 at 14:06

      Kirjat ovat hyvä keino päästä matkakohteen tunnelmaan, ja olen itsekin välillä lukenut jonkun romaanin joka sijoittuu tulevaan matkakohteeseen. Sellaiseen ei vain valitettavasti jää aina aikaa. Toivottavasti pääset uudelleen Veniceen, voisi kuvitella että jotain on vuosien aikana muuttunutkin. Ainakin jossakin välissä kodittomuus on tosiaan ollut todella paha ja näkyvä ongelma, nyt kesäkuussa se ei tullut ainakaan silmiinpistävästi vastaan.

  2. Melissa Laitakari

    19.7.2023 at 12:00

    Sama juttu, että ensimmäisenä päivänä oli epätodellinen olo kun saavuimme Kaliforniaan. Sun kuvista näkyy meidän hotelli, jossa oltiin joulun välipäivät. Ensimmäiset päivät oltiin Disneylandissa.

    https://villananna.vaikuttajamedia.fi

    • Mika / Lähtöportti

      20.7.2023 at 18:57

      Kaipa se on tuo pitkä matka, aikaero ja televisiosta tuttujen paikkojen vyöryminen silmille, minkä vuoksi Kaliforniassa helposti tulee aluksi epätodellinen olo. Muistan muuten tuon Venice Breeze Suitesin, se oli yhtenä majoitusvaihtoehtona meilläkin, muttei lopulta majoituttu ihan rannalle. Nimi jäi kuitenkin mieleen ja huomattiin talo, kun käveltiin siitä ohitse.

  3. Satu

    21.7.2023 at 8:44

    Venice Beach on minullekin tuttu paikka. Mulla oli muinaisessa nuoruudessa 🙂 ystävä, joka asui Marina del Reyssä ja jonka luona kävin parina kesänä lomalla. Kun kaveri oli töissä, kävelin asunnolta Venice Beachille hengailemaan. Paikallisten mielestä se oli ihan pähkähullua – miksi ihmeessä KÄVELLÄ parin kilometrin matka, jos sen voi ajaa myös autolla?!

    • Mika / Lähtöportti

      21.7.2023 at 12:42

      Sulla on ollut mukava kyläilypaikka ja varmasti paljon muistoja myös Venice Beachilta 🙂 On kyllä vaikea ymmärtää tuota ajatusmaailmaa, että lyhyetkin matkat pitäisi mennä autolla, mutta sellaista Los Angelesissa on. Tuo on niin lyhyt matka ja ainakin nykyään myös kävelytiet tuolla välillä hyvässä kunnossa.

  4. Jenni / Unelmatrippi

    22.7.2023 at 21:45

    Venicen kanavat ovat tosiaan kuin ihan eri maailmasta muuhun Losiin verrattuna. Kanavilla on mukavan leppoisaa. Oli myös kiva katsella, millaisia taloja ihmisillä siellä on. Osa oli aika hienoja. Muutenkin tykkäsin Venicesta todella paljon, kun kävimme siellä useampi vuosi sitten. Olisi hauska joskus palata takaisin.

    • Mika / Lähtöportti

      27.7.2023 at 1:22

      Tykkäsin kanava-alueen tunnelmasta ja erilaisista taloista tosi paljon, harvinaisen kaunis ja viihtyisä paikka. Hyvä että tuli tutustuttua kanaviin ihan ajan kanssa, vaikken tosiaan etukäteen pitänyt niitä edes erityisen mielenkiintoisena nähtävyytenä. Venice viehätti muutenkin, taisi olla minulle sopivankokoinen paikka muuten niin valtavassa suurkaupungissa.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhdysvallat

Maisematie Highway 1 Cambriasta San Franciscoon

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Edellisessä jutussa Los Angelesista alkanut automatka jatkuu nyt Cambriasta päätepisteeseensä San Franciscoon. Maanvyöry muutti osittain reittisuunnitelmaa, mutta näimme silti paljon kiinnostavia paikkoja sekä huikeita maisemia.

Olemme viettäneet kaksi yötä Cambriassa ja ehtineet näin tutustua ympäristön nähtävyyksiin. Tarkoituksenamme oli jatkaa tästä eteenpäin Highway 1:tä pitkin pohjoiseen, mutta rantaa seuraava maisematie on maanvyöryn vuoksi poikki. Tammikuun 2023 myrsky tuhosi Highway 1:n Big Surin alueella parin mailin matkalta, ja noin sadan miljoonan dollarin hintaiset korjaustyöt jatkuvat vielä ainakin toukokuuhun 2024 saakka. Tilanne ei ole valitettavasti poikkeuksellinen, sillä maanvyöryt ovat katkaisseet vuonna 1937 avatun tien kymmeniä kertoja. Erityisesti kaunis Big Surin alue on vaaravyöhykkeessä, koska yksinäinen rantatie kiemurtelee jyrkänteillä korkeiden kukkuloiden ja meren välissä.


pch_cambria

Ragged Point

Highway 1:n eli Pacific Coast Highwayn kauneimmaksi kehuttu osuus alkaa pohjoisen suuntaan ajettaessa juuri Cambrian paikkeilta ja jatkuisi Big Surin alueen halki. Niinpä ajoimme jo edellisenä päivänä Cambriasta noin neljänkymmenen kilometrin päähän Ragged Pointiin ja takaisin, koska halusimme nähdä tien maisemia sen verran kuin se oli mahdollista. Juuri Ragged Pointia pohjoisemmaksi ei kesäkuussa 2023 tiesulun vuoksi pääse.

cambria_10


Ragged Pointia pidetään eräänlaisena porttina Big Suriin. Pienellä niemellä korkeiden kallioiden päällä toimii hotelli, ravintola sekä huoltoasema. Paikka on pysähtymisen arvoinen ennen kaikkea maisemiensa ansiosta, sillä täältä kelpaa ihailla näkymää Big Surin suuntaan ja harmitella, ettemme pääse kokemaan tietä tästä pohjoiseen.


us101

Monterey

Edessämme on vielä kaksi päivää matkalla kohti San Franciscoa. Lähistöllä ei ole vaihtoehtoisia reittejä, joten maanvyöry pakottaa meidät kiertotielle parinsadan kilometrin ajaksi. Joudumme palaamaan aluksi Cambriasta hiukan etelään, kunnes jatkamme tietä numero 46 sisämaahan päin. Ohitamme kauniita viinitilojen sävyttämiä kukkulamaisemia, kunnes saavumme US 101 -moottoritielle, jota pitkin huristelemme seuraavat sata mailia. Näkymät eivät vedä vertoja rannikkotielle, mutta on mielenkiintoista nähdä arkista Amerikkaa kellertävine kukkuloineen, valtavine tasankoineen ja laajoine viljelyalueineen. Koulubusseilta näyttävät ajoneuvot kuljettavat työläisiä silmänkantamattomiin jatkuville pelloille.

monterey_01


Saavumme seuraavaan yöpaikkaamme Montereyhin aikaisin iltapäivällä ja pääsemme viemään laukkumme Arbor Inn Montereysta varattuun huoneeseen hyvissä ajoin ennen virallista sisäänkirjautumisaikaa. Jatkamme pian matkaa kaupungin keskustaan. Autolle löytyy paikka lähellä satamaa sijaitsevasta parkkihallista, minkä jälkeen lähdemme tutustumaan taas yhteen kalifornialaiseen huvilaituriin.

monterey_02


Montereyn Old Fisherman’s Wharf on täynnä kalapainotteisia ravintoloita sekä erilaisia kauppoja. Syömme hyvää pastaa italialaishenkisen Paluca Trattorian terassilla, jossa saamme nauttia aurinkoisesta säästä ja kevyestä merituulesta sekä kuunnella lähistön tapahtumasta kaikuvia Elviksen kappaleita. Viereisestä karkkikaupasta löytyy jälkiruoaksi paikallista toffeeherkkua Salt Water Taffya.

monterey_03


Montereyn satamasta voisi lähteä valasretkelle, mutta se ei valitettavasti sovi aikatauluumme. Kuljemme vanhan huvilaiturin päästä päähän ja näemme syrjemmällä hiljaisemman laiturin alla loikoilevat merileijonat. Ne on helppo paikallistaa kovan äänen perusteella.

monterey_04


Old Fisherman’s Wharfilla riittää hyväntuulista vilinää. Sataman vieressä on käynnissä vanhoja autoja esittelevä tapahtuma, jossa Elviksen hitit ovat jo vaihtuneet kantrikappaleisiin. Tämä kaikki tuntuu jopa kliseisen amerikkalaiselta. Nautimme Montereyn merellisestä ja sopivan eläväisestä ilmapiiristä. Kaikkialle ei voi ehtiä, joten meiltä jää väliin kaupungin päänähtävyyksiin kuuluva Cannery Row -katu sekä monien kehuma suuri akvaario.


bigsur_06

Big Sur

Jätämme Montereyn keskustan hetkeksi taaksemme, koska haluamme nähdä vielä sen verran Big Surin aluetta kuin se on mahdollista. Suunnistamme siis Highway 1:lle ja ajamme noin 40 kilometriä Montereysta etelään Point Surin majakan kohdalle, jossa käännymme ympäri. Tie olisi auki vielä jonkin matkaa tästä etelään päin, mutta emme ehdi nyt jatkaa pidemmälle.

bigsur_09


Meiltä jää ajamatta noin 90 kilometrin osuus Highway 1:tä, mutta olemme tyytyväisiä siihen mitä saamme kokea. Väliin jääneistä paikoista olisivat kiinnostaneet esimerkiksi Pfeiffer Big Sur State Parkin punapuumetsät sekä kauniiksi mainittu Pfeiffer Beach.

bigsur_08


Nimi Big Sur on johdettu espanjankielisestä suurta etelää tarkoittavasta alkuperäisnimestä. Alueella ei ole tarkkoja rajoja, mutta sillä tarkoitetaan suurin piirtein edellä mainitun Ragged Pointin ja Montereyn välistä rantakaistaletta. Highway 1 on ainoa eristäytyneen Big Surin alueen halki kulkeva tie. Big Sur on harvinaisen kaunis ja harvaan asuttu alue, jossa ei ole taajamia. Seutu on vetänyt vuosikymmenien varrella puoleensa hiljaisuutta kaipaavia taiteilijoita. Esimerkiksi kirjailijat Jack Kerouac ja Arthur Miller ovat kuvanneet Big Suria omissa teoksissaan.

bigsur_02


Pysähdymme ihailemaan maisemia useaan otteeseen sekä etelään päin ajaessamme että myös paluumatkalla pohjoiseen. Useimmat taukopaikat ovat meren puolella, joten niille on hieman helpompi pysähtyä etelään päin mennessä.

bigsur_01


Big Surin kuvatuin yksittäinen kohde taitaa olla Bixby Creek Bridge. Sitä kelpaa ihailla myös hieman kauempaa Hurricane Pointin näköalapaikalta, jolloin ympärillä avautuvat laajat rannikkomaisemat. Vehreys ja utuiseksi käynyt sää tuovat mieleen Irlannin tai vaikkapa Azorien näkymät.

bigsur_07


Bixby Creek Bridge on kieltämättä hyvin kuvauksellinen. Vuonna 1932 valmistuneella sillalla on suuri merkitys alueen liikenteen kannalta, sillä aiemmin käytössä ollut väylä jouduttiin usein sulkemaan talveksi haastavien sääolosuhteiden vuoksi. Nykypäivän hankaluudet liittyvät pysäköintiin, sillä paikalle pyrkii niin paljon matkailijoita, ettei autoa saa mahtumaan ilman jonottamista sen paremmin tienvarren levikkeelle kuin viereiselle sivutielle syntyneelle pienelle parkkipaikallekaan. Lopulta kärsivällisyys palkitaan ja pääsemme katselemaan korkeaa siltaa lähietäisyydeltä.

bigsur_05


Vain kilometrin päässä edellisestä sijaitseva Rocky Creek Bridge on kuin Bixby Creek Bridgen pikkuveli. Koko on vaatimattomampi, mutta ulkonäkö on muuten hyvin pitkälti samanlainen.


carmel_03

Carmel-by-the-Sea

Saavumme illan hämärtyessä viehättävään Carmel-by-the-Sean pikkukaupunkiin, joka sijaitsee aivan Montereyn kupeessa. Teemme kävelykierroksen keskusta-alueella, jossa riittää hauskannäköisiä taloja, tyylikkäitä putiikkeja ja erilaisia ravintoloita. Ympäristö on turistisuudestaan huolimatta oikein viihtyisä.

carmel_02


Carmel-by-the-Sea tunnetaan taiteilijoiden asuinpaikkana ja sen seesteinen ilmapiiri tuntuu hienostuneelta. Carmelin vetonauloihin kuuluu myös kaunis luonto ja pitkä Carmel Beach, mutta emme lähde enää tässä vaiheessa iltaa hiekkarannalle. Harkitsimme Carmelia yöpaikaksikin, mutta hintataso oli majoitusta etsiessä huomattavasti Montereyta korkeampi.

carmel_01


Carmelin kaduilla on silmiinpistävän siistiä ja osassa taloista on mukavaa persoonallista ilmettä. Löydämme pienen italialaisen kahvilan, josta saa iltapalaksi maukkaita leivoksia. Tutustumisemme Carmel-by-the-Seahin jää pintapuoliseksi, sillä palaamme pienten matkamuisto-ostosten jälkeen majapaikkaamme Montereyhin.


kalifornia_17_miledrive_19

17-Mile Drive

Heräilemme automatkan viimeiseen päivään, syömme aamiaiseksi Carmelista ostettuja eväitä ja pakkaamme taas tavarat autoon. Kurvaamme vielä ennen pohjoiseen lähtöä Carmel-by-the-Sean eteläpuolella sijaitsevalle 17-Mile Drive -maisematielle. Rauhallinen tie kiertelee Pebble Beachin luksusasuinalueen sisällä ja on siksi maksullinen. Reitin varrella on selkeästi merkittyjä pysähdyspaikkoja, joista parhaat tarjoavat kauniita merimaisemia ja mahdollisuuden vaikkapa hylkeiden bongaamiseen. Ohitamme myös useita huippuluokan golfkenttiä. Kierroksesta voi lukea lisää jutustani Maisematie 17-Mile Drive Kaliforniassa.


santacruz_11

Santa Cruz

Käännän 17-Mile Driven jälkeen auton nokan kohti pohjoista. Ohitamme Montereyn jälkeen suuria hiekkadyynejä, mutta niiden jälkeen tie kääntyy sisämaan peltomaisemiin. Tien varrella kaupitellaan mansikoita, kirsikoita, artisokkaa ja paljon muuta tuoretta syötävää. Matka seuraavaan taukopaikkaamme Santa Cruziin vie noin tunnin. Santa Cruz on surffaajistaan tunnettu rento lomakaupunki, jossa käymme taas yhdellä puulaiturilla sekä kävelemme värikkään huvipuiston läpi. Kaupungista voi lukea lisää jutustani Pari tuntia Kalifornian Santa Cruzissa.


sanfranciscoon_03

Saapuminen San Franciscoon

Santa Cruzista on vielä parin tunnin ajomatka San Franciscoon. Matka alkaa jo painaa ja haluaisimme perille ennen pimeää, joten emme malta enää pysähtyä näköalapaikoille. Tien varteen jää kyllä ajoittain hienojakin rantamaisemia, mutta tyydymme ihailemaan niitä liikkuvasta autosta.

sanfranciscoon_04


Automatkailu alkaa jo tällä erää riittää, joten tuntuu mukavalta saapua kaupungin sisääntuloväylille. Golden Gate Parkin halki ajaessamme olemme jo melkein perillä. Tässä vaiheessa on tärkeää pysytellä oikealla kaistalla, jotta pääsemme keskustaan emmekä ajaudu Golden Gaten sillalle. Koko Highway 1 on maksuton lukuun ottamatta Golden Gaten ylitystä, joka ei siis kuulu omalle reitillemme. Golden Gaten ylityksestäkin peritään maksu vain etelään päin ajettaessa.

sanfranciscoon_02


Tuntuu yllättävänkin sykähdyttävältä nähdä kauempana häämöttävät Golden Gaten pilarit, Alcatrazin vankilasaari sekä keskustan korkeat talot ensimmäistä kertaa. Sunnuntai-illan liikenne on hiljaista, eikä ajaminen tuota ongelmia. Suunnistamme kohti Fisherman’s Wharfin suunnalla sijaitsevaa autovuokraamoa, jonne palautamme menopelimme. Vietämme loput matkapäivät kaupungissa, joten autolle ei ole tämän jälkeen enää käyttöä. Julkinen liikenne toimii San Franciscossa hyvin ja parkkipaikat olisivat kuulemma kalliita. Suosikkikaupunkieni joukkoon nousseesta San Franciscosta on tulossa vielä pari blogijuttua myöhemmin. 

sanfranciscoon_01


Highway 1 oli upea kokemus, sillä tien varrella riittää hienoja maisemia, viehättäviä kyliä sekä kiinnostavia nähtävyyksiä. Matkan voisi teoriassa ahnehtia yhdessäkin päivässä, mutta koska nähtävää on paljon, suosittelen varaamaan Los Angelesin ja San Franciscon väliselle taipaleelle ainakin kolme päivää. Aivan koko Highway 1 ei ole pelkkää maisemien ilotulitusta, vaan reitillä on paikoitellen arkipäiväisiltäkin näyttäviä osuuksia. Toisaalta varsinkin Big Surin alue on todella upea ja nyt jäikin hieman harmittamaan, ettemme nähneet sitä kokonaan. En suunnittele palaavani Highway 1:lle uudelleen, mutta kuten amerikkalaiset sanovat, never say never.

Jatka lukemista

Yhdysvallat

Maisematie Highway 1 Los Angelesista Cambriaan

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Ajoimme viime kesän Kalifornian-matkalla Tyynenmeren rantaa seuraillen Los Angelesista San Franciscoon. Pysähdyimme ensimmäisenä päivänä Malibussa, Santa Barbarassa, Pismo Beachilla ja Morro Bayssa ennen saapumistamme Cambriaan.

Kalifornian Highway 1 lienee Yhdysvaltain toiseksi tunnetuin autoilureitti heti Mother Roadin eli Route 66:n jälkeen. Highway 1 tunnetaan myös nimillä California State Route 1 ja Pacific Coast Highway eli PCH. Tien eteläinen päätepiste Dana Point sijaitsee San Diegon ja Los Angelesin välillä, kun taas pohjoisessa Highway 1 jatkuu San Franciscosta noin 350 kilometriä pohjoiseen Leggettin kaupunkiin saakka. Meille riittää monen muun automatkailijan tavoin Los Angelesin ja San Franciscon välinen osuus, vaikka varsinkin tien pohjoisosassa olisikin käsittääkseni monenlaista nähtävää.

malibu_02


Reitin voi ajaa kumpaan suuntaan tahansa ilman, että kokemus oleellisesti kärsisi. Etelään päin olisi ollut mukava ajaa siksi, että olisimme olleet koko ajan meren puolella tietä, jolloin myös näköalapaikoille olisi hieman helpompi pysähtyä. Omaan matkasuunnitelmaamme sopi kuitenkin parhaiten aloittaa reissu Los Angelesista ja ajaa sieltä pohjoiseen. Los Angelesista on Highway 1:tä pitkin San Franciscoon suurin piirtein 700 kilometriä, mutta jouduimme muuttamaan reittiämme Cambriasta eteenpäin maanvyöryn vuoksi. Tämä kirjoitus kertoo matkan ensimmäisestä päivästä, jona ajamme Los Angelesista Cambriaan.


malibu_06

Malibu

Automatkamme alkaa Los Angelesin Venice Beachilta, jossa vietimme pari edellistä yötä. Lähtöpisteestämme on vain muutaman kilometrin matka Santa Monicaan, jonka kuuluisan huvilaiturin kohdalla pääseekin jo kääntymään Pacific Coast Highwaylle. Palmujen ja pitkän hiekkarannan reunustama tie lähtee kuljettamaan kohti pohjoista ja meistä tuntuu, että edessä on oikea seikkailu. Ensimmäinen etappi on lyhyt, sillä haluamme pysähtyä jo parinkymmenen kilometrin jälkeen Malibussa. 

malibu_05


Malibu tunnetaan erityisesti surffausrannoista ja julkkisten asuttamista luksushuviloista. Alueella olisi esimerkiksi paikallisten meille suosittelema Zuma Beachin ranta sekä kauniiksi kehuttu El Matador Beach, mutta emme ehdi tutustua Malibuun kovin laajasti. Niinpä keskitymme vain Malibu Pier -laituriin, jonka päältä lähdemme etsimään myöhäistä aamiaista.

malibu_04


Malibu Pier on hyvinkin tunnelmallinen ja varsinkin Santa Monica Pierin huvipuistomeininkiin verrattuna kovin hiljainen. Ajan patinoimat paksut puulankut antavat laiturille tyylikkään ilmeen ja kun edessä levittäytyy arvoituksellisen usvainen Tyynimeri, on täällä mukava haistella meren suolaista tuoksua.

malibu_01


Laiturin päässä toimiva Malibu Farm Café on upea paikka tukevalle aamiaiselle, sillä ympäristö on todella viihtyisä ja listalta löytyy runsaasti erilaisia annoksia. Kaikki on sisustuksesta ja lasipurkeissa tarjoiltavasta tuoremehusta lähtien niin kuvauksellista, että naapuripöydän tiktokkaaja ei tahdo saada mitään syödyksi kun kaikkea pitää kuvata jokaisesta mahdollisesta kulmasta.

malibu_07


Itse keskitymme kuvaamisen sijasta ateriointiin, sillä emme syöneet hieman myöhäiseksi venähtäneestä lähdöstä huolimatta Venicessä juuri mitään, joten nälkä on ehtinyt yllättää. Tarjolla on esimerkiksi pannukakkuja, munakkaita, granolaa ja aamiaisburritoja. Malibu Farm Cafén ainoa huono puoli on korkea hintataso, mikä ei tällaisessa paikassa ole toisaalta yllätys.

malibu_03


Katselemme vielä syötyämme merimaisemaa laiturin päästä. Silloin ohitsemme ui aivan lähietäisyydeltä kaksi iloisesti hyppivää delfiiniä. Ne ovat matkalla pohjoisen suuntaan ja muistuttavat että meidänkin olisi jo hyvä jatkaa matkaa.


santabarbara_04

Santa Barbara

Seuraava osuutemme on vajaan puolentoista tunnin pätkä Santa Barbaraan. Highway 1 seuraa alkumatkasta rantaa lähes merenpinnan tasolla niin, että tien toiselle puolelle jää jyrkkä kallio. Kyseessä ei ole mikään moottoritie, vaan matka taittuu rauhalliseen tahtiin. Tie kääntyy puoli tuntia Malibusta lähdön jälkeen sisämaan peltomaisemiin ja kulkee arkisen asutusalueen halki, kunnes meri ilmestyy jälleen näkyviin. Highway 1 yhdistyy välillä US 101 -moottoritien kanssa, jolloin vauhti nousee aiempaa kovemmaksi.

santabarbara_03


Käännymme valtatien varrelle jäävän Santa Barbaran keskustaan ja löydämme suuren parkkipaikan paikallisen huvilaiturin läheltä. Santa Barbara on vanhojen espanjalaistyylisten talojen sävyttämä kaunis kaupunki, jonka historiaan kuuluvat Euroopasta saapuneet lähetyssaarnaajat. Sittemmin Santa Barbarasta on kehkeytynyt houkutteleva rantalomakohde. Pääkatu State Streetiä pitkin kävellessä käy nopeasti selväksi, että alueella viljellään runsaasti viiniä. Maistiaisia olisi tarjolla useammassakin paikassa, mutta autoilijan on sopivampaa pysytellä Coca Cola -linjalla. 

santabarbara_02


Suuntaamme myös Santa Barbarassa vanhalle puulaiturille. Vuonna 1872 valmistunut Stearns Wharf on kookas rakennelma, jonka päältä löytyy ravintoloita, kauppoja, veneretkipalveluita sekä kokonainen merimuseo. Suuri osa laiturista toimii harmi kyllä parkkipaikkana, sillä Amerikassa autolla täytyy päästä joka paikkaan.

santabarbara_06


Nälkäiset lokit kärkkyvät ostamiamme korvapuusteja, mutta pysyvät onneksi riittävän etäällä pöydästämme. Korvapuusti itsessään on mielenkiintoinen, sillä pilkotun leivonnaisen päälle on kaadettu kastiketta ja se onkin paras syödä veitsellä ja haarukalla.

santabarbara_01


Stearns Wharf on kärsinyt vuosien varrella myrskyistä ja tulipaloista, mutta toimii edelleen Santa Barbaran suosituimpana nähtävyytenä. Puulaituri on mukava paikka, jonka päältä kelpaa katsella merta, palmujen koristamia pitkä rantoja sekä sumuun peittyviä vehreitä kukkuloita. Emme tällä kerralla näe delfiineitä, mutta joukko pelikaaneja lentää meren yllä.

santabarbara_05


Santa Barbara vaikuttaa pikavisiitin perusteella oikein viihtyisältä pikkukaupungilta. Tällaisen automatkan huonoin puoli on ehdottomasti se, ettei kaikkialla ehdi viettää niin paljoa aikaa kuin haluaisi. Santa Barbaraan olisi voinut hyvin jäädä yöksikin ja tutustua historiallisiin nähtävyyksiin, kuten Old Mission -lähetysasemaan.


morrobay_03

Pismo Beach

Seuraava noin puolentoista tunnin autoiluosuus vie meidät Santa Barbarasta Pismo Beachin maisemiin. Highway 1 kulkee tällä välillä sisämaassa, joten päätämme säästää aikaa ja oikaisemme osan matkasta suorempaa tietä sen sijaan, että koukkaisimme Highway 1:tä pitkin Lompocin kaupunkiin. Saamme nauttia kukkulamaisemista ja aurinkokin pilkahtaa ensi kertaa esiin.

kalifornia_pismo_beach


Pismo Beach on pieni kaupunki, jossa voi viettää rentoa rantaelämää, surffata tai maistella paikallisia viinejä. Me suuntaamme suoraan keskustan ohitse ja etsimme löytämäni vinkin perusteella Shore Cliff -hotellin. En ole ihan varma kuinka tervetulleita kaltaisemme ohikulkijat ovat hotellin pihamaalle, mutta kukaan ei kiinnitä meihin huomiota, ja kallionkielekkeeltä aukeavat maisemat ovat suorastaan henkeäsalpaavia. Muutama hotellin parvekkeille asettunut pariskunta katselee merelle päin auringosta ja raikkaista juomista nauttien.

pismobeach_02


Rantakallioilla majailee satoja pelikaaneja, joita pääsemme katselemaan melko läheltä. Välillä kookkaat linnut lähtevät lentoon ja liitävät uljaasti meren yllä. Maisema on parhaimmillaan varsinkin pohjoiseen päin katsottaessa.

pismobeach_01


Pismo Beachin keskusta hiekkarantoineen ja laitureineen jää näköalapaikan eteläpuolelle. Aurinko lämmittää mukavasti, mutta mereltä puhaltaa viileä tuuli. Kalifornian kesäkuu on ollut odottamaamme viileämpi, joten helleasun sijaan päällä on parempi pitää farkkuja ja neuletta.

pismobeach_03


Shore Cliff -hotellin pihamaa on oikein viihtyisä, sillä erilaisia kukkia on runsaasti ja varjopaikkaa voi etsiä siististä huvimajasta. Näihinkin maisemiin voisi hyvin jäädä yöksi, mutta meillä on vielä maileja edessämme.


morrobay_04

Morro Bay

Highway 1 kääntyy pian Pismo Beachin jälkeen sisämaahan. Saavumme puolen tunnin kuluttua taas meren rantaan Morro Bayn kalastajakylän kohdalla. Morro Bay tuntuu uinuvan jo illan hiljaisuudessa. Aurinko ei ole vielä laskenut, mutta pilvet ovat jälleen vallanneet taivaan.

morrobay_02


Morro Bayn seesteisessä ilmapiirissä on jotain kiehtovaa. Jykevä Morro Rock -kallio ja suuri hiekkasärkkä suojaavat lahtea, josta pääsee vain kapeaa väylää pitkin avomerelle. Satamassa kelluu sekä ruosteen syömiä kalastusaluksia että kiiltäviä huviveneitä. Veden äärellä on rivi kalaravintoloita, joista saa taatusti tuoreita meren antimia. Karkkikauppa mainostaa paikallista toffeeta Salt Water Taffya, jota on saatavilla jokaisessa täkäläisessä kylässä. 

morrobay_01


Morro Bayn pienellä puulaiturilla ei ole huvituksia, mutta sen päälle kannattaa tulla katselemaan merenlahdella viihtyviä eläimiä. Pysähdymme aluksi tervehtimään pörröistä kissaa, joka tarkkailee ohikulkijoita laiturin kulmalla.

morrobay_05


Katselemme selällään kelluvaa merisaukkoa, jota ei huvita uida niin lähelle laituria että siitä saisi kunnollista valokuvaa. Kauempana keskellä lahtea on jonkinlainen laituri, jonka päällä suuri joukko merileijonia metelöi tyypilliseen tapaansa.

morrobay_06


Satama-alueella voisi nähdä myös kirjohylkeitä ja merelle järjestetään valaanbongausretkiä. Seutu sopii hyvin lintujen katseluun. Me ehdimme nähdä lähinnä pelikaaneja ja lokkeja, jotka liitävät suurina parvina veden yllä. Morro Baysta jäävätkin mieleen hiljaisuuden rikkovat lokkien huudot, jotka kiirivät tyynen veden pinnalla kauas. Toistan taas itseäni, mutta täälläkin olisi ollut helppo viipyä pidempään.


hearstcastle_25

Cambria

Ilta alkaa hämärtyä, joten suunnistamme vajaan puolen tunnin matkan yöpaikkaamme Cambria Pines Lodgeen. Jäämme Cambriaan kahdeksi yöksi, jotta saamme tutustua rauhassa alueen nähtävyyksiin. Niistä tunnetuin on upporikkaan William Randolph Hearstin rakennuttama Hearst Castle, josta olen julkaissut jo aiemmin jutun Kalifornian häkellyttävä Hearst Castle.

cambria_13


Tutustumme Cambriassa myös kylän keskustaan sekä miellyttävään Moonstone Beachiin. Mieleen jäävät myös Piedras Blancasin rannalla viihtyvät merinorsut eli norsuhylkeet. Cambrian tarjonnasta voi lukea jutustani Cambria – viihtyisä kylä Kaliforniassa.

highway_01


Matkamme jatkuu Cambriasta vielä Highway 1:n parhaisiin maisemiin Big Surin alueelle, viehättävään Carmel-by-the-Sean kylään, maisematie 17-Mile Drivelle, merelliseen Montereyhin ja rentoon Santa Cruziin ennen kuin saavumme San Franciscoon. Pysy kuulolla, sillä seuraavana on vuorossa postaus automatkamme jälkimmäisestä osasta.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja