Yhdysvallat
Tarunhohtoinen Hollywood
Hollywoodin nimi herättää mielikuvia suurista unelmista, kuuluisista elokuvatähdistä sekä loistokkaasta elämästä. Todellisuus paljastuu aivan erilaiseksi, mutta tämä Los Angelesin myyttisin kaupunginosa on joka tapauksessa näkemisen arvoinen.
Majoituimme kesäkuisen Kalifornian-matkamme aluksi muutamaksi päiväksi Hollywoodiin. Kaupunginosan sijainti on Los Angelesin nähtävyyksiin tutustumisen kannalta sopiva, joten teimme Hollywoodissa kiertelyn ohella useampia retkiä muualle. Ehdimme silti nähdä myös Hollywoodia riittävästi.
Luin onneksi ennen matkaa Hollywoodista muutamista matkablogeista sekä juttelin joidenkin paikan päällä käyneiden kavereideni kanssa. Mielipiteitä tuntuu löytyvän lähes laidasta laitaan, mutta päähäni muodostui käsitys hieman rähjäisestä turistirysästä, jolta ei kannattaisi odottaa liikoja. Moni on pettynyt pahastikin, mutta koska oma pilvilinnamme romahti jo hyvissä ajoin ennen perille saapumista, tuntuu Hollywood meistä ihan kelvolliselta paikalta.
Saavumme Hollywoodiin illan hämärtyessä ja lähdemme etsimään lähimmästä elintarvikekioskista pientä purtavaa. Ympäristö ei vaikuta erityisen kutsuvalta, sillä kaduilla on kulkijoita vain harvakseltaan ja vastaan tulee myös pari itsekseen höpisevää hörhöä. Joku kuuluu huutelevan kovaan ääneen. Mitään uhkaavaa ei silti tapahdu ja saamme ostokset sujuvasti tehtyä.
HOLLYWOOD BOULEVARD & WALK OF FAME
Ilmapiiri on seuraavan päivän valossa huomattavasti miellyttävämpi, sillä ihmisiä on liikkeellä enemmän. Hollywoodin napa on valtakatu Hollywood Boulevard, jonka varrella sijaitsevat lähes kaikki kaupunginosan nähtävyydet. Katu tunnetaan siihen upotetuista nimilaatoista, joita on myönnetty jo pitkälti yli 2700 viihdealojen toimijalle.
Maailman elokuvateollisuus alkoi kehittyä 1900-luvun alkupuolella. Alan keskukseksi muodostui pian Hollywood, jonne suotuisa ilmasto houkutteli koko joukon aikansa suurimpia elokuvastudioita. Alkuperäisen Big Fiven muodostivat MGM, Paramount, Fox, Warner Bros sekä RKO. Los Angelesin seudulta löytyi vaihtelevia kuvauspaikkoja monenlaisiin elokuviin ja hintatasokin oli kaikin puolin edullisempi kuin Yhdysvaltojen itäosassa.
Hollywoodin niin kutsuttua kultakautta kesti korkeintaan 1960-luvun alkuun saakka, minkä jälkeen elokuvien suursuosio alkoi laskea. Syitä tähän olivat varsinkin televisioiden yleistyminen, nousseet kuvauskustannukset sekä suurimpien tuotantoyhtiöiden väärin käyttämä valta-asema. Myös monen suositun näyttelijän ura sattui päättymään samoihin aikoihin, eikä tilalle löytynyt yhtä valovoimaisia tähtiä.
Alue alkoi hiljalleen rapistua ja varsinkin 1970–90-luvuilla rikollisuus, jengiväkivalta, huumekauppa, prostituutio ja kodittomuus pääsivät rehottamaan. Hollywood on sittemmin siistiytynyt, ja vaikka taskuvarkauksia ja automurtoja tapahtuu edelleen, tuntuu kaduilla ainakin päiväsaikaan yhtä huolettomalta kuin monessa muussakin suurkaupungissa. Näemme tosin muutamia jalkakäytävälle käpertyneitä kodittomia niin Hollywood Boulevardilla kuin seudun muillakin kaduilla. Lisäksi kannabiksen haju tuntuu pistävän nenään vähän joka kulman takaa.
Hollywood Boulevardin leveillä jalkakäytävillä on hyvin tilaa kulkea, vaikka niillä parveileekin jonkin verran turisteja sekä erilaisia kauppiaita. Monet myyvät bussikierroksia, joiden varrella voi nähdä julkkisten kotitaloja. Joukkoon mahtuu myös toiveikkaita artisteja, jotka kauppaavat levyjään ohikulkijoille. Tyrkyttämistä ja muuta häsläämistä on kuitenkin odottamaani vähemmän, joten tasaista katua pitkin on mukava kävellä.
Hollywood Walk of Fame avattiin helmikuussa 1960, jolloin paljastettiin reilut 1500 viihdealalla ansioituneille henkilöille omistettua tähtilaattaa. Walk of Fame paisuu jatkuvasti, sillä uusia laattoja paljastetaan vuosittain parikymmentä kappaletta. Valtaosa Walk of Famesta sijoittuu Hollywood Boulevardille, jossa tähtiä on La Brea Avenuen risteyksestä aina Gower Streetin kulmaan saakka. Jonkin verran laattoja löytyy myös Hollywood Boulevardin poikkikadulta Vine Streetiltä. Esimerkiksi Elvis Presleyn ja Beatlesin tähdet sijaitsevat heti Hollywood Boulevardin ja La Brea Avenuen risteyksessä, ja varsinkin kuuluisien elokuvateattereiden edustoilta voi bongata paljon tuttuja nimiä.
Hollywood Walk of Fame tuntuu jakavan kävijöiden mielipiteitä. Onhan se kieltämättä totta, etteivät katuun upotetut laatat ole kovin ihmeellisiä esineitä, muodostui messinkikirjaimista sitten kuinka kuuluisia nimiä tahansa. Toisaalta tähtien bongailu on ainakin meidän mielestämme oikein hauska lisä Hollywood Boulevardia pitkin kuljeskeluun ja nautimme kovasti kiireettömästä päivästä. Jetlagista toipuessa ei kaipaisikaan tämän ihmeellisempää ohjelmaa.
En ole viihdealan asiantuntija, joten valtaosa tähdistä kuulostaa täysin oudoilta. On silti hauskaa huomata legendaarisia nimiä, kuten Marilyn Monroe, Michael Jackson, Madonna, Charlie Chaplin, Audrey Hepburn tai James Dean.
Joukkoon mahtuu myös Aku Ankan tai Simpsoneiden kaltaisia fiktiivisiä hahmoja. Tähtiä on perinteisesti jaettu elokuvissa, teatterissa, televisiossa, radiossa tai musiikissa ansioituneille ihmisille, mutta jatkossa mukaan otetaan myös urheilijoita. Jos haluaa nähdä jonkun tietyn tähden, voi sijainnin tarkistaa Walk of Famen omilta nettisivuilta.
Hollywood Boulevardin varrella riittää matkamuistomyymälöitä, joista suurimmat ovat suorastaan jättimäisiä. Katu on kuorrutettu erilaisten kauppojen lisäksi myös ketjuravintoloilla, joten tarjolla on esimerkiksi Hard Rock Cafeta, McDonald’sia tai Starbucksia. Viihdykkeeksi löytyisi vaikkapa Madame Tussaudsin tai Hollywood Wax Museumin vahakabinetti tai Guinness World Records Museum. Tyydymme pieniin ostoksiin, syömme Shake Shackin hampurilaiset ja juomme kahvit Intelligentsiassa.
HOLLYWOOD-KYLTTI
Mount Lee -kukkulan rinteellä valkoisena hohtava Hollywood-kyltti kuuluu Los Angelesin tunnetuimpiin nähtävyyksiin. Kirjainten luokse voisi kiivetä vaikkapa Seven Seas -blogista löytyviä vinkkejä noudattaen, mutta meille riittää kyltin katselu kauempaa. Löysin kelvollisia valokuvauspaikkoja esimerkiksi Ovation Hollywood -ostoskeskuksen näköalatasanteelta sekä Griffith Observatoryn kulmilta.
OVATION HOLLYWOOD
Hollywood Boulevardin varrella toimiva Ovation on suosittu ostoskeskus, jossa riittää kauppoja ja ravintoloita moneen lähtöön. Sijainti ei voisi oikeastaan olla keskeisempi, sillä Hollywoodin tunnetuimmat elokuvateatterit löytyvät Ovationin yhteydestä tai sen ympäriltä.
Ostoskeskuksessa on viihtyisä sisäpiha ja eri kerrosten kävelysilloilta avautuu näkymä ikoniselle Hollywood-kyltille päin. Kyltille on toki matkaa, joten hyviin valokuviin tarvitaan kohtalaista zoomia.
DOLBY THEATRE
Ovationin kyljestä löytyvä Dolby Theatre toimii muun muassa Oscar-gaalan pitopaikkana. Himoitut pystit on jaettu tässä aiemmin Kodakin nimellä tunnetussa teatterissa vuodesta 2002 lähtien.
Teatterissa järjestetään konsertteja ja muita tapahtumia, minkä lisäksi siihen voi tutustua opastetulla kierroksella. Tyydymme katselemaan Dolby Theatren aulaa suljetun lasioven takaa. Hollywood Boulevardilta teatteriin johtava käytävä portaikkoineen on vapaasti ohikulkijoiden käytettävissä. Vain punainen matto puuttuu.
GRAUMAN’S CHINESE THEATRE
Hollywoodin elokuvateattereista näyttävin on itämaista tyyliä edustava Grauman’s Chinese Theatre. Liikemies Sid Grauman rakennutti Hollywoodin kulta-aikaan useammankin teatterin, joista tämä on ehdottomasti tunnetuin. Chinese Theatren ensi-illat vetävät edelleen puoleensa kuuluisia näyttelijöitä, joten teatterin edustalla voi hyvällä tuurilla bongata julkkiksia.
Jätämme Chinese Theaterinkin sisätiloissa käymisen väliin, vaikka tarjolla olisi opastettuja kierroksia. Teatterin edustalla kuluu kuitenkin pitkä tovi, sillä pihalta löytyy runsaasti eri alojen legendojen käden- ja jalanjälkiä.
Julkkisten jättämissä jäljissä ja nimikirjoituksissa on varmasti enemmän nähtävää kuin Walk of Famen saman kaavan mukaan toteutetuissa tähdissä.
Sean Connery ikuisti paljaat jalkansa, Johnny Depp käytti bootseja, moni naisnäyttelijä korkokenkiä ja Kobe Bryant tietenkin koripallotossuja. Moni turisti kokeilee käsiensä ja jalkojensa sopivuutta kuuluisiin jälkiin.
EL CAPITAN THEATRE
Myös edellisiä vastapäätä Hollywood Boulevardin toisella puolella sijaitseva El Capitan kuuluu seudun tärkeimpien elokuvateatterien joukkoon. Vanha teatteri on kunnostettu monien vaiheiden jälkeen uuteen loistoon.
El Capitan on Disneyn omistuksessa ja siellä esitetään lähinnä yhtiön animaatioelokuvia. Harkitsimme Pieni merenneito -elokuvan katsomista, mutta se ei lopulta mahtunutkaan aikatauluumme.
HOLLYWOODIN ELOKUVASTUDIOT
Kustannussyyt ja tilanpuute ovat ajaneet elokuvayhtiöitä pois Hollywoodista, joten nykyajan Big Five -studioista ainoastaan Paramount Pictures löytyy enää kaupunginosan sisältä. Muut suuret eli Warner Bros, Universal, Sony ja Disney toimivat kuitenkin lyhyen ajomatkan päässä, joten eri studioilla vierailu onnistuu hyvin Hollywoodista käsin.
Käymme todella mielenkiintoisella kierroksella Warner Brosin studioilla, joissa saamme tutustua televisiosta ja valkokankaalta tuttuihin kuvauspaikkoihin. Yksi päivä kuluu puolestaan kokonaan Universal Studios -huvipuistossa, jonka yhteydessä pääsemme tunnin mittaiselle studiokierrokselle. Studioista on niin paljon kerrottavaa, että kirjoitan molemmista kokemuksesta omat juttunsa myöhemmin. Myös Paramountilla ja Sonylla järjestetään jatkuvasti turistikierroksia, mutta Disneyn studioilla vieraileminen on hankalampaa.
BUSSIKIERROS JULKKISTEN JÄLJILLÄ
Vaikka itse Hollywood ei pursuakaan erityistä loistoa, viihtyvät valkokankaan ja konserttilavojen tähdet sen ympärillä. Moni julkkis on asettunut asumaan lähistölle esimerkiksi Beverly Hillsiin tai Bel Airiin, joissa luksustunnelmaa ja hulppeita huviloita riittää yllin kyllin. Hollywood Boulevardin varrella toimii runsaasti erilaisia retkiyhtiöitä, jotka kierrättävät matkailijoita pikkubusseilla pitkin julkkisten asuttamia alueita. Mekin tartumme tarjoukseen ja lähdemme Hollywood Bus Toursin järjestämälle kiertoajelulle.
Parin tunnin mittainen kierros lähtee Hollywoodista pohjoiseen kohti Mulholland Drivea. Mutkikkaan maisematien varrella riittää kuuluisia asukkaita ja väylä tunnetaan myös David Lynchin samannimisestä elokuvasta. Pikkubussissa on katto muttei ikkunoita, joten ilmavirta puhaltaa voimakkaasti vasten kasvoja. Tuntuu mukavalta istua vaihteeksi kyydissä eikä ratin takana. Pysähdymme pari kertaa ottamaan maisemakuvia, mutta näkymät alas laaksoon ovat harmaan sään vuoksi kovin hämyisiä.
En tiedä olisiko julkkisten koteihin tirkistely ylipäätään kovin järkevää puuhaa, mutta täytyy myöntää, ettei kierroksella tältä osin juuri mitään nähdäkään. Valtaosa huviloista on piilossa korkeiden aitojen ja suljettujen porttien takana, joten Hollywood-tähdetkin saavat kyllä halutessaan ansaitsemansa yksityisyyden. Talojen kohdalle pysähdytään korkeintaan hetkeksi kerrallaan, ja vaikka oppaan puheissa vilahteleekin tuttuja nimiä, ei ainakaan itselleni jää kunnolla mieleen kuka asui missäkin. Saamme joka tapauksessa jonkinlaisen käsityksen siitä, millaisessa ympäristössä maailmantähtien miljoonalukaalit sijaitsevat.
Puhelias opas on huumorintajuinen tyyppi, jolla riittää tarinoita joka käänteeseen. Juttujen todenmukaisuudesta ei ole takuita, mutta ainakin paikallistuntemus on kunnossa. Laskeudumme Hollywoodin kukkuloilta alas Beverly Hillsiin, jossa tehdään pieni kierros ja pysähdytään vartin tauolle Beverly Gardens -puistoon. Sieltä palataan vähitellen takaisin kohti Hollywood Boulevardia.
Opas bongaa Sunset Stripin liepeillä mielestään jonkin vastaan kävelleen televisiokasvon, jota lähdetään jäljittämään korttelia ympäri ajamalla. Mahdollista julkkista ei yrityksestä huolimatta enää löydy. Retkiyhtiön mainoskuvista päätellen Hollywood-tähdet saattavat välillä pysähtyä poseeraamaan turistikuviin, mutta tällaiset kohtaamiset ovat toki hyvin sattumanvaraisia. Jotkin meneillään olevat kuvaukset mekin kyllä löydämme. Celebrity Homes Tour oli mielenkiintoista kokea kertaalleen jo uteliaisuuden vuoksi, muttei jälkeenpäin ajateltuna tunnu mitenkään välttämättömältä Hollywood-kokemukselta.
WEST HOLLYWOOD
Varsinaisen Hollywoodin kaupunginosan ympäriltä löytyy paljon ikään kuin samaan kokonaisuuteen kuuluvaa nähtävää. Hollywood Boulevardin rinnakkaiskadun Sunset Boulevardin kuuluisin osa Sunset Strip sijoittuu West Hollywoodiin. Sunset Strip tunnetaan erityisesti ravintoloiden ja yöelämän keskittymänä, josta löytyy koko joukko Whisky a Go Gon kaltaisia maineikkaita rockklubeja. Niiden lavoilla viihtyivät aikoinaan esimerkiksi The Doors, Led Zeppelin, Mötley Crüe ja Guns N’ Roses.
Sunset Strip lienee rockin historiasta ja nykypäivän keikoista kiinnostuneiden pyhiinvaelluskohde, mutta meille riittää kadunpätkän näkeminen turistibussin kyydistä. West Hollywood tunnetaan myös sateenkaarikansan suosikkialueena Los Angelesissa. Ajamme alueen läpi muutaman kerran Santa Monica Boulevardia pitkin ja West Hollywoodin terasseilla näyttää olevan aina menossa värikkäitä ja äänekkäitä juhlia.
HOLLYWOOD HILLS
Hollywoodin parasta antia saattavat lopulta olla kukkulat, joilla kuuluisa kylttikin sijaitsee. Olen kuullut kehuja esimerkiksi Runyon Canyonin patikkapoluista, joiden lisäksi luontoretkiä voi tehdä vaikkapa Griffith Parkin maisemissa. Samalta suunnalta löytyy myös amfiteatterimainen Hollywood Bowl, jonka ulkoilmalavalla nähdään usein maailman huippuartisteja. Esimerkiksi matkamme aikaan osui Janet Jacksonin konsertti, mutta se oli myyty loppuun jo hyvissä ajoin ennen kuin huomasimme tarkistaa keikkakalenterin.
Käymme katsomassa maisemia Hollywoodin kukkuloiden laitamilla Griffith Observatoryn luona. Näyttävä observatorio on vilahtanut monessa elokuvassa ja sen vierestä voi ihailla upeaa maisemaa alas kaupunkiin. Tämä on jälleen yksi niistä hetkistä, jolloin tuntuu lähes epätodelliselta olla viimeinkin tässä Enkelten kaupungissa.
Mielestäni Hollywood on ilman muuta käymisen arvoinen kohde Los Angelesin -matkan varrella. Alueen vetovoima ei perustu viihtyisyyteen, mutta on kiehtovaa nähdä edes kerran elämässään näitä televisiosta tuttuja paikkoja ja tutustua elokuvahistoriaan siellä, missä alan suurimmat tähdet ovat syttyneet. Ilmapiirissä on varmasti paljon pinnallisuutta ja turistisuutta, mutta se kuuluu täällä asiaan. Hollywood on vahva brändi ja pysyy myyttisenä nimenä riippumatta siitä, missä nykypäivän elokuvia todellisuudessa kuvataan.
Yhdysvallat
Kierros Warner Brosin studioilla Hollywoodissa
Warner Brosin studiot ovat mainio paikka tutustua Hollywood-elokuvien maailmaan. Saimme kurkistaa kulissien taakse, näimme kuvauspaikkoja ja kuuluisien kohtausten rekvisiittaa sekä opimme, ettei juuri mikään valkokankaalla näkyvä ole totta.
Viimevuotiseen Kalifornian-matkaan mahtui monta hienoa kokemusta, joista yksi oli vierailu Warner Brosin elokuvastudioilla. Majoitumme loman alkuvaiheessa Los Angelesin Hollywoodiin, josta on lyhyt ajomatka kukkuloiden takana Burbankissa sijaitseville studioille. Meidät toivotetaan amerikkalaiseen tapaan leveästi hymyillen tervetulleiksi maksulliseen parkkihalliin, jossa pysäköinti on vaivatonta ja siirtyminen studioiden sisätiloihin sujuvaa.
Olen ostanut perheellemme pääsyliput valmiiksi Warner Bros. Studio Tour Hollywoodin nettisivuilta. Lippuja saattaa olla saatavilla lyhyelläkin varoitusajalla, mutta halusin varmistaa sujuvan matkaohjelman hankkimalla liput hyvissä ajoin. Tarjolla on muutamia erilaisia kierroksia, joista meille riittää edullisin peruskierros. Sen hinta aikuiselta on tällä hetkellä 73 dollaria. Saavumme puoli tuntia etuajassa vastaanottoaulaan, jossa selviää että voimmekin siirtyä saman tien eteenpäin.
Astumme tummasävyiseen tilaan, jossa voi tutustua Warner Brosin historiaan. Yhtiö on nimensä mukaisesti veljesten perustama. Harry, Albert, Sam ja Jack Warner olivat puolanjuutalaisten maahanmuuttajien jälkeläisiä, joiden sukunimi oli alun perin Wonsal. Kolme pojista ehti syntyä Puolassa ja nuorin veli Jack Kanadassa, minkä jälkeen perhe siirtyi Yhdysvaltoihin. Veljekset aloittivat alan työt hankkimalla elokuvaprojektorin ja siirtyivät teatteritoiminnasta vähitellen elokuvien tuottamiseen. Warner Bros. Pictures perustettiin virallisesti vuonna 1923 ja se on kehittynyt yhdeksi maailman suurimmista viihdealan yrityksistä.
Näyttelytilassa on muutamia kiinnostavia esineitä, kuten Jack Warnerin puhelinmuistio, jossa riittää kuuluisia nimiä Walt Disneystä Salvador Daliin. Esillä on jonkin verran televisiosta tuttua rekvisiittaa Dallas-sarjan J.R. Ewingin stetsonhatusta lähtien sekä kuuluisien elokuvien julisteita. Vierailijat ohjataan elokuvasaliin katsomaan pieni kooste Warner Brosin tuotannosta, minkä jälkeen päästään ulkoilmaan.
Suurin osa studiokierroksesta tehdään oppaan kuljettamalla sähkökäyttöisellä ajoneuvolla, johon mahtuu kymmenkunta matkustajaa. Oppaana toimiva nuori mies vaikuttaa olevan elokuvista ja tv-sarjoista kovasti innoissaan, joten asiantuntevaa puhetta riittää taukoamatta. Näemme kierroksen alkuvaiheessa Hollywood-studioiden ainoan viidakon, jota vuokrataan toisinaan myös muiden tuotantoyhtiöiden käyttöön.
Viidakkoaluetta on käytetty esimerkiksi Jurassic Parkin sekä Vietnamiin sijoittuvien sotaelokuvien kuvauksissa. Tarvittaessa vaikka paratiisimaiseksi laguuniksi muuttuva allas on ohi ajaessamme kuivillaan. Studiot ovat jatkuvasti toiminnassa, joten kuvaukset saattavat rajoittaa turistikierrosten ohjelmaa. Vierailupäivämme pilvinen sää sopisi kuulemma kuvauksiin oikein hyvin.
Eksoottinen viidakko vaihtuu pian pikkukaupungin kaduksi. Opas jakaa paljon mielenkiintoista tietoa kuvausten toteuttamiseen liittyen. Näkemämme talot ja kadut ovat hyvin pelkistettyjä, jotta ne voi muokata kuvauksia varten aina eri näköisiksi. Koko kulissikaupunki on eräänlainen kehys, josta puuttuvat mainoskyltit, tienviitat, liikennemerkit, postilaatikot, katulamput, aidat, ikkunaverhot sekä kaikki muut yksityiskohdat, jotka on helppo vaihtaa kunkin elokuvan teemaan ja aikakauteen sopiviksi.
Warner Brosin suurin kulissikokonaisuus Midwest Street esittää tyypillistä amerikkalaista pikkukaupunkia ja sitä on käytetty lukuisten elokuvien ja tv-sarjojen kuvauksissa. Keskusaukiolla huomio kiinnittyy huvimajaan, joka näkyi paljon varsinkin Gilmoren tytöissä. Paikan päällä on yllättävää huomata, että majan tiiliseltä näyttävä pinta onkin todellisuudessa munakennomaista kevyttä materiaalia, joten ulkoasun voi vaihtaa nopeasti aivan erilaiseksi.
Aukion laidalla kohoaa valkea puukirkko ja sitä vastapäätä on vaikkapa kaupungintaloksi kelpaava rakennus, joka esitti Gilmoren tytöissä koulua. Viereiseen talorivistöön voi kuvitella kauppoja ja kahviloita, kun taas vastakkaisessa suunnassa on idyllisiä omakotitaloja.
Opas kertoo, kuinka samat lavasteet ovat muodostaneet Gilmoren tyttöjen kotikaupungin Stars Hollow’n lisäksi esimerkiksi Pretty Little Liarsin eli Valehtelevien viettelijöiden Rosewoodin. Täällä on kuvattu myös takavuosien klassikkoelokuvaa Bonnie ja Clyde.
Pääsemme sisälle kulissitaloon, joka on sisältä kovin pelkistetty. Portaat nousevat tyhjyyteen, sillä kuvaukset toteutetaan käytännön syistä aina katutasossa. Sähköä tai juoksevaa vettä ei ole lainkaan. Jos siis halutaan kuvata kraanasta valuvaa vettä, joku kaataa sitä putkeen seinän toiselta puolelta.
Puiselta näyttävä lattia ei narise, koska se paljastuu ovelasti kuvioiduksi matoksi. Kuvatessa halutaan taltioida ainoastaan näyttelijöiden puhe, joten esimerkiksi askelten kopina lisätään ääniraidalle keinotekoisesti jälkikäteen. Matto on paitsi sopivan äänetön, myös helppo vaihtaa taas joltakin muulta näyttävään pintaan. Monella rakennuksella on pihan puolella oma julkisivunsa, jolla ei ole mitään tekemistä talon kadulta näkyvän ilmeen kanssa. Elokuvat ovat täynnä silmänkääntötemppuja.
Kierros jatkuu ajoneuvon kyydissä, mutta välillä jalkaudutaan kävelemään lyhyitä matkoja. Yksi kierroksen odotetuimmista kohteista on pieni aukio, jonka sohva ja suihkulähde tunnetaan Frendien introsta. En ole koskaan ollut televisiosarjojen tai elokuvien suurkuluttaja, mutta Frendejä olen sentään katsonut kohtuullisen paljon.
Alueella on monia suuria studiohalleja, joista yhteen pääsemme myös sisään. Valokuvaaminen on näissä tiloissa ehdottomasti kielletty, eikä videointi ole sallittua missään studioiden alueella. Näkemissämme tiloissa filmattava Bob Hearts Abishola ei ole Suomessa vielä kovin tunnettu sarja, mutta oppaan mielestä se on ehdottomasti great fun. On mielenkiintoista nähdä, kuinka esimerkiksi Bobin koti ja Abisholan työpaikkana toimivan sairaalan käytävä ovat vain muutaman metrin päässä toisistaan. Mieleen jää myös erinomainen äänieristys sekä katosta roikkuvat tummat levyt, joilla valaistusta säädellään sopivaksi.
Noin tunnin mittaisen opastetun osuuden jälkeen saa viettää haluamansa ajan näyttelyrakennuksessa, jonka sisältöön saa tutustua omaan tahtiin. Pysähdymme heti aluksi Frendien teeman mukaiseen Central Perk -kahvilaan, jossa syömme pienet rasvaiset pizzat. Kahvilaa ei ole sisustettu samanlaiseksi kuin suosikkisarjassa, mutta sivummalla on paljon tutulta näyttävää rekvisiittaa. Kaupan puolella myydään runsaasti Frendit-aiheisia tuotteita.
Näyttelytiloissa on runsaasti Warner Brosin elokuviin ja sarjoihin liittyviä asuja, lavasteita sekä muita esineitä. Tarjolla on myös mielenkiintoista tietoa elokuvien tekemiseen liittyen, joten täällä saa halutessaan kulumaan reilusti aikaa.
Näyttelyn kohokohtiin kuuluvat Frendien suosikkikahvilan Central Perkin lavasteet, joissa kaikki halukkaat pääsevät valokuviin. Paikalla on myös ammattikuvaaja, mutta omien kuvausvälineiden käyttö on sallittua.
Yksi Warner Brosin menestyssarjoista on Rillit huurussa, jonka lavasteita on nähtävillä parinkin huoneen verran. Kokemus olisi varmasti entistä antoisampi, jos olisin katsonut esimerkiksi tätä sarjaa edes yhden jakson verran.
Näyttelystä on mahdollisuus ostaa muistoksi video itsestään lentämässä luudalla Harry Potter -elokuvien maailmassa. Video toteutetaan green screen -tekniikalla, eli luutakohtaus kuvataan vihreää seinää vasten ja lopullisen version taustalla pyörii maisemia Lontoosta Tylypahkaan. Emme kaipaa lentovideota itsestämme, mutta istahdamme hetkeksi Taru sormusten herrasta -elokuvissa käytettyyn pöytään, jota kuvattaessa perspektiivi vääristää ihmisten kokoa. Hobitit saatiin näin näyttämään muita hahmoja pienemmiltä.
Katsomme lyhyen elokuvien äänittämisestä kertovan esityksen, joka havainnollistaa päällekkäisten ääniraitojen hyödyntämistä. Esimerkkinä toimii Sandra Bullockin tähdittämä Gravity, joka kahmi Oscarit muun muassa äänityksestä, äänitehosteista sekä musiikista. Katselemme neljään kertaan saman kohtauksen, jossa kuuluu aluksi pelkkää näyttelijöiden puhetta, sitten muita ääniä, kolmantena musiikkia ja lopuksi yhdistelmä näistä kaikista. Näyttelyssä on myös mielenkiintoista tietoa siitä, kuinka eri ääniä tuotetaan animaatioelokuviin. Hirviön äänet saattavatkin olla peräisin vaikkapa koiranruokapurkista.
Siirrymme shuttle bussilla vielä toiseen rakennukseen, jossa tärkeimpiä teemoja ovat supersankarit sekä Harry Potter. Justice Leaguen supersankarit patsastelevat rivissä ja esillä on erilaisia Batmanin käyttämiä ajoneuvoja.
Perhettämme kiinnostaa enemmän Harry Potter, johon liittyen täällä on kohtalaisesti rekvisiittaa. Pääsemme esimerkiksi taikajuomapatojen äärelle ja professori Verson kasvihuoneeseen. Tyttäret kokeilevat onneaan lajitteluhatun alla ja saavat kuulla, mihin Tylypahkan tupiin päätyisivät.
Saamme astua myös portaikon alla sijaitsevaan Harryn pieneen huoneeseen. Harry Potter -osuus on täällä mukava lisä studiokierrokseen, mutta se on toisaalta vain hyvin pieni kokonaisuus verrattuna Lontoon upeaan Warner Bros. Studio Touriin, joka on omistettu pelkästään Harry Potterille.
Lopuksi saa asettua valokuvaan melko painavalta tuntuvan Oscar-patsaan kanssa. Kierros päättyy suureen kauppaan, mistä poistutaan jo tutulta näyttävään Warner Brosin pääaulaan. Istahdamme vielä ennen parkkihalliin palaamista aulan Starbucks-kahvilaan. Studioilla kuluva aika riippuu vierailijan mieltymyksistä, mutta mainitsen esimerkkinä, että meillä kului täällä reilut neljä ja puoli tuntia. Suosittelen studiokierrosta kaikille Los Angelesissa vieraileville. Vaihtoehtoja löytyy Warner Brosin lisäksi muitakin, sillä ainakin Paramount Pictures ja Sony Pictures järjestävät vastaavia kierroksia.
Yhdysvallat
Kiehtova vankilasaari Alcatraz
Viime kesän Kalifornian-matkan ikimuistoisimpiin elämyksiin kuului vierailu San Franciscon edustalla kohoavalla Alcatrazin saarella. Maailmankuulu vankilamuseo tutustutti odotetusti gangstereiden kovaan maailmaan, mutta saaren kauneus pääsi yllättämään.
Kuten olen jo aiemmissa jutuissa maininnut, San Francisco nousi kerralla suosikkikaupunkieni joukkoon. Saimme nauttia poikkeuksellisen kauniin kaupunkikuvan ja rennon tunnelman lisäksi huippuluokan nähtävyyksistä, joista mieleenpainuvin on varmasti Alcatrazin vankilasaari. Alcatraz kuuluu kohteisiin, jonne päästäkseen kannattaa ostaa liput hyvissä ajoin varsinkin kesäaikaan. Lippuja myy Alcatraz City Cruises, joka on ainoa perille kuljettava lauttayhtiö. Lippuja ostettaessa valitaan lähtöaika, mutta mantereelle päin voi palata mihin aikaan tahansa.
Lauttamatka Alcatrazille
Saavumme hyvissä ajoin rantabulevardi Embarcaderon varrella Pier 33:lla sijaitsevaan lauttaterminaaliin. Ihmisiä on kerääntynyt paikalle paljon, mutta ilahdumme kun meidät päästetään jonon jatkona jo varaustamme edeltävään alukseen. Lauttoja lähtee pari kertaa tunnissa, joten säästämme mukavasti aikaa. Matka saarelle vie vain vartin. Nautimme komeista kaupunkimaisemista ja säästä, joka on San Franciscossa viettäminämme päivinä ilahduttavan aurinkoinen. Ainoana vaivana ovat ympärillä pyörivät kärpäset. Kyseessä on Alcatrazia ja sen ympäristöä vaivaava yleisesti tunnettu vitsaus. Kärpästen määrä kuulemma vain lisääntyy kesän edetessä.
Saaren ranta lähestyy kovaa vauhtia. Turistina on mukava matkustaa, mutta vankien päässä lienee ollut synkempiä ajatuksia, kun tiedossa oli pitkä aika pahamaineisessa The Rockissa. Alcatraz tunnettiin vankilana, josta pakeneminen oli käytännössä mahdotonta. Muutamista pakoyrityksistä yksi on saavuttanut myyttisen maineen, koska toisin kuin muissa tapauksissa, kolmea vankia ei koskaan löydetty elävinä eikä kuolleina. Frank Morrisin ja Anglinin veljesten uskotaan hukkuneen kylmään ja voimakkaista merivirroista tunnettuun veteen, mutta asiasta ei ole saatu täyttä varmuutta. Clint Eastwoodin tähdittämä elokuva Pako Alcatrazista kertoo näistä tapahtumista.
Laiturille saavuttaessa huomio kiinnittyy punaiseen tekstiin, joka julistaa saaren kuuluvan intiaaneille. Väitteelle on hyvä syy, sillä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat saapuivat Alcatrazille kauan ennen muita. Heidän historiansa on tallentunut vain sukupolvelta toiselle kerrotuissa tarinoissa, mutta 1775 paikalle purjehtinut espanjalainen Juan Manuel de Ayala teki saaresta ensimmäiset kirjalliset merkinnät ja antoi sille näkemiensä lintujen mukaan nimen La Isla de los Alcatraces. San Francisco kasvoi räjähdysmäisesti vuoden 1849 kultaryntäyksen myötä, jolloin kaupunkia haluttiin suojata linnoituksella. Alcatrazilla kohonnutta linnoitusta käytettiin myös sotilasvankilana, mutta se purettiin myöhemmin. Paikalle päätettiin rakentaa Yhdysvaltojen varmin vankila.
Vaikka Alcatraz lieneekin maailman kuuluisin vankila, se oli toiminnassa vain suhteellisen lyhyen ajan vuosina 1934–63. Tärkein vankilan sulkemiseen johtanut syy oli kallis ylläpito. Saari pysyi tyhjillään muutaman vuoden, kunnes intiaanijoukko valtasi sen marraskuussa 1969 tarkoituksenaan herättää huomiota alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. Näkemämme seinäkirjoitukset ovat tuolta ajalta, joskin kirjainten maalia on vahvistettu myöhemmin. Alcatrazille kerääntyi valtauksen yhteydessä muutakin porukkaa, kuten hippejä ja anarkisteja. Viranomaiset päättivät valtauksen kesällä 1971, minkä jälkeen saari julistettiin suojelukohteeksi. Jopa puolitoista miljoonaa vuosittaista kävijää houkutteleva vankilamuseo avattiin syksyllä 1973.
Saapuminen vankilasaarelle
Astumme maihin ja pysähdymme kuuntelemaan oppaan pitämää tervetulopuhetta, joka sisältää ohjeita vierailua varten. Eväiden nauttiminen on sallittua ainoastaan laiturialueella, eikä saarella ole oikein mitään syötävää tarjolla. Laiturin vieressä sijaitsevasta kirjakaupasta saa kuitenkin ostaa esimerkiksi vettä, jonka juominen on sallittua koko saaren alueella.
Saareen tutustuminen tapahtuu omatoimisesti, mikä tuntuu oikein mukavalta. Aluksi kävellään maisemia ihaillen pieni ylämäki, jonka nousemiseen on heikkokuntoisimpia varten tarjolla myös kyyti sähkökäyttöisellä ajoneuvolla.
Kukkaistutukset ja rakennuksen massiivisuus tuovat mieleen hieman rapistuneen kuninkaallisen palatsin. Mielikuvan särkevät vain ikkunoita suojaavat kalterit. Tuntuu aika erikoiselta, että tällainen paraatipaikka vain kahden kilometrin päässä San Franciscon keskustasta on käytetty vankilan rakentamiseen. San Franciscon lahdella kohoava Alcatrazin saari näkyy erinomaisesti kaupunkiin.
Alcatrazin vankilamuseo
Astumme entisen vankilan sisätiloihin. Saavumme aluksi karuun suihkuhuoneeseen, jonka vieressä olevasta vaatevarastosta vangit ottivat vastaan talon tarjoamat asut.
Pääsylipun hintaan sisältyy kuulokkeiden kautta kuunneltava opastus. Sekä vangit että vartijat kertovat tarinansa niin mukaansatempaavasti, että tämä on varmasti parhaita koskaan kuulemiani ääniopastuksia. Englanninkielinen opastus on myös hyvin selkeä, sillä tarinoiden ohessa kerrotaan minne pitää kulloinkin siirtyä ja mihin yksityiskohtiin kannattaa kiinnittää huomiota.
Näemme kierroksen varrella paljon sellejä, joita voi hyvällä syyllä kuvailla karuiksi. Asukkailla ei ollut kaltereiden takana juurikaan yksityisyyttä ja tilaakin oli vain muutaman neliön verran. Alcatraziin tuotiin lähinnä kaikkein pahamaineisimpia vankeja, jotka olivat aiheuttaneet ongelmia muissa vankiloissa. Heistä kuuluisin lienee Al Capone.
Muutamissa selleissä on vangeille kuulunutta rekvisiittaa. Vangit saattoivat kuluttaa aikaansa eri tavoin, ja esimerkiksi kidnappauksesta tuomittu George Heck ehti piirtää ja maalata paljon kahdeksan Alcatrazissa viettämänsä vuoden aikana.
Sellit on jaettu neljään lohkoon, joiden välillä on suorat käytävät. Keskimmäistä väylää kutsuttiin nimellä Broadway ja sen päässä kulkeva poikkikäytävä oli luultavasti seinäkellon vuoksi Times Square. Pahamaineisin oli sellilohko D, jossa sijaitsivat muitakin tiloja synkemmät eristyssellit.
Koska Alcatrazista pakenemista pidettiin mahdottomana, sinne sijoitettiin muista vankiloista karkuun pyrkineitä vankeja. Edellä mainittujen Frank Morrisin ja Anglinin veljesten pakotie kulki sellien takana sijaitsevan käytävän kautta. Se olikin yksi varmana pidetyn vankilan heikkoja kohtia.
Vankilan luultavasti riskialttein paikka oli ruokala, jossa syntyikin muutamia kahakoita. Täällä vangit olivat yhtä aikaa suurella joukolla keskenään ja saattoivat käyttää ruokailuvälineitä aseinaan. Alcatrazin ruokaa pidettiin varsinkin viimeisinä vuosina Yhdysvaltain vankiloiden parhaana ja myös vartijat söivät yhtä aikaa vankien kanssa. Aterian kesto oli aina korkeintaan kaksikymmentä minuuttia.
Sisätiloista päästään aidatulle ulkoilualueelle, jossa vangit saivat viettää aikaa viikonloppuisin. Osa pelasi täällä esimerkiksi shakkia tai baseballia. Baseballissa pelattiin jopa vankilan sisäistä sarjaa, jonka tilastoja on yhä tallella. Arkisin useimmat vangit työskentelivät saarella eri tehtävissä, jolloin he saivat olla pois ahtaista selleistään. Kaikki päivät sujuivat joka tapauksessa tarkan aikataulun ja tiukan kurin mukaisesti.
Kierroksen loppuvaiheessa voi tutustua muun muassa Yhdysvaltojen vankilajärjestelmästä kertovaan pieneen näyttelyyn. Vierailijat pääsevät totta kai myös matkamuistomyymälään, josta voisi hankkia esimerkiksi kirjallisuutta tai vaikka kopion vankien käyttämästä metallisesta juomamukista. Alcatrazin vankilamuseo on todella mielenkiintoinen ja vierailu sujuu ääniopastuksen ansiosta hyvin sujuvasti.
Alcatrazin kukkia ja lintuja
Saari on pieni, mutta siihen kannattaa ehdottomasti tutustua myös varsinaisen vankilan ulkopuolella. Maisemia voi ihailla niin kaupunkiin kuin Golden Gaten sillallekin päin. Täältä kelpaa katsella keskustan kiiltäviä pilvenpiirtäjiä ja korkeille rinteille kohoavia suoria katuja.
Alcatrazilta löytyy yllättävän runsaasti kukkiva puutarhamainen alue, jonka väriloisto luo melkoisen kontrastin vankilan synkille käytäville. Kukat saavat kasvaa täällä rauhassa, sillä Alcatraz kuuluu Golden Gate National Recreation Area -suojelualueeseen, jota ylläpitää National Park Service.
Alcatraz tunnetaan myös linnuistaan. Kohtaamme vapaaehtoisena työskentelevän innokkaan luonto-oppaan, joka kertoo meille mielellään saaren suuresta merimetsoyhdyskunnasta.
Merimetsoja on tuhansia ja uusimmat tulokkaat ovat kuoriutuneet keväällä vain alle kuukautta aiemmin. Poikaset ovat kasvaneet jo melkein aikuisten lintujen kokoisiksi, mutta ne erottaa hieman muita vaaleammasta väristä.
Näemme myös lumihaikaroita, jotka pesivät kävelyreitin läheisyydessä. Saamme kuulla luonto-oppaalta tämänkin lajin vaiheista saarella. Lumihaikaroilla menee täällä nykyään hyvin, mutta pesiviä lintuja ei saa tietenkään häiritä. Lokit kärkkyvät vartioimatta pesiin jätettyjä munia.
Saarella on vankilan lisäksi jonkin verran muitakin taloja, kuten vanginvartijoiden asuntoja. Osa rakennuksista valitettavasti tuhoutui intiaanivaltauksen aikana. Esimerkiksi kuvassa näkyvä vankilanjohtajan talo paloi kesäkuun alussa vuonna 1970. Vankilalla ehti olla toiminta-aikanaan neljä eri johtajaa.
Alcatrazille vuonna 1854 valmistunut majakka oli koko Yhdysvaltojen länsirannikon ensimmäinen. Se kuitenkin vaurioitui pahoin maanjäristyksessä, joten tilalla on nyt vuonna 1909 valmistunut uudempi torni. Majakka automatisoitiin vankilan sulkemisen aikoihin, jolloin myös majakanvartijan pesti lakkautettiin.
Pysähtelemme useampaan kertaan ihailemaan maisemia. Näkymät, kukat ja linnut tekevät kalliosaaresta harvinaisen kauniin paikan, jossa on mukava viettää aikaa. Viivymme saarella noin kolme tuntia. On kätevää, ettei paluuaikaa tarvitse päättää etukäteen, vaan laiturille voi siirtyä milloin tahansa odottelemaan seuraavaa lauttaa. Asetumme pitkän jonon jatkoksi, mutta mahdumme onneksi seuraavaan alukseen.
Laivan kannella on hetki aikaa miettiä kaikkea juuri näkemäämme. Jännittävä kohde oli kovasti tyttärien mieleen, joten uskon vankilasaaren kiehtovan muitakin kouluikäisiä. Itse yllätyin oikeastaan siitä, ettei kokemus ollut yhtä synkkä kuin etukäteen mielikuvissani ajattelin. Vierailu Alcatrazissa on kaiken kaikkiaan sykähdyttävä elämys, jota voi suositella kaikille San Franciscoon matkaaville.
-
Espanja2 vuotta sitten
Ihmeellinen El Torcal de Antequera
-
Itävalta1 vuosi sitten
Alppimaisemia kesäisessä Seefeldissä
-
Suomi2 vuotta sitten
Hiihtoloma Syötteen laduilla
-
Yhdysvallat1 vuosi sitten
Los Angelesin kiehtova Venice
-
Yhdysvallat12 kuukautta sitten
Ensikertalaisen Los Angeles – 10 kohdetta
-
Saksa2 vuotta sitten
Viimeinkin kiehtovassa Berliinissä
-
Ranska1 vuosi sitten
30 nähtävyyttä Pariisissa
-
Huvipuistot1 vuosi sitten
Huvipuistokokemus – Disneyland Park Paris
-
Espanja1 vuosi sitten
Kaksien kasvojen Torrox
-
Saksa2 vuotta sitten
Berliinin muuria etsimässä
-
Italia9 kuukautta sitten
Cinque Terre – 5 kuvankaunista kylää
-
Huvipuistot1 vuosi sitten
Sevillan huvipuisto Isla Mágica
Melissa Laitakari
13.9.2023 at 7:12
Minulle Hollywood oli pettymys. Oltiin jouluna Kaliforniassa ja Hollywood tuli kyllä tutuksi. Eniten kosketti lukematon määrä telttakyliä asuttavat kodittomat. Oli jotenkin uskomatonta, että toisella puolella tietä oli Beverly Hillsin upeat talot ja toisella puolella telttakylä.
Käytiin myös vaelluksella Giffithin puistossa ja tietenkin Observatoriossa käytiin.
Mika / Lähtöportti
13.9.2023 at 21:34
Hollywoodissa on kyllä ikävät puolensa, kodittomuutta ja paljon muitakin ongelmia. Ilmeisesti kodittomien tilanteelle on tehty jotain puolessa vuodessa teidän ja meidän matkojen välillä, sillä me emme nähneet telttakyliä missään päin Los Angelesia, vain yksittäisiä ihmisiä. Upporikkaiden ja rutiköyhien välinen ero on tuossa maassa valitettavasti aivan valtava.
Melissa Laitakari
14.9.2023 at 7:20
Joo, sama homma varmaan tehtiin mitä ennen joulua Venicessä, eli heidät ajettiin pois.
Mika / Lähtöportti
14.9.2023 at 21:50
Viime vuoden lopulla valittu Los Angelesin historian ensimmäinen naispormestari on ottanut kodittomuuden vähentämisen päätehtäväkseen, ja tuhansia on saatu siirrettyä sisätiloihin. En kuitenkaan tiedä kuinka kestävistä ratkaisuista on kysymys ja millainen tulevaisuus näillä ihmisillä on edessään. Ei tuo mikään helppo projekti ole, varsinkaan Yhdysvalloissa, jossa sosiaaliturva on mitä on.
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
19.9.2023 at 17:06
Olen samaa mieltä, että Hollywood on ilman muuta käymisen arvoinen kohde. Itse en ole kokenut paikkaa ikinä millään tavalla ahdistavaksi, vaikka tavallaan ymmärrän senkin näkemyksen. Toisaalta en itsekään koe paikkaa niin kiinnostavana, että enää viime matkalla olisin siellä käynyt.
Mika / Lähtöportti
21.9.2023 at 13:30
Hollywood on varmasti sellainen paikka, jossa on todella kiinnostavaa käydä edes kerran. Los Angelesissa ja muualla Kaliforniassa on kuitenkin niin paljon nähtävää, ettei Hollywoodin tule välttämättä palattua ainakaan jokaisella reissulla.