Jokaisella kaupungilla on oma rytminsä. Monen muun andalusialaisen kaupungin tapaan Sevilla sykkii flamencon tahtiin, sillä onhan se tämän taiteenlajin syntysijoja. Tutustuimme Sevillan flamencomuseoon sekä kävimme katsomassa kaksi esitystä.

Vietimme syksyllä 2022 kolme viikkoa Sevillassa, jolloin kaupunki ehti tulla jo varsin tutuksi. Ihastuin Andalusian pääkaupungin tunnelmaan, ravintolatarjontaan, kauniiseen arkkitehtuuriin, nähtävyyksiin ja kävelyihin Guadalquivir-joen rannalla. Kävin monessa jalkapallo-ottelussa, mutta tutustuimme myös toiseen paikalliseen intohimon kohteeseen. Flamenco on sevillalaisilla verissä. Keskustan aukioilla saattaa toisinaan nähdä turisteja viihdyttäviä tanssijoita, mutta välillä kuppiloiden edustalta kantautuu myös ihan spontaania taputusta ja sielukasta laulua. Aiheeseen voi syventyä tarkemmin vaikkapa flamencomuseossa ja erilaisia tanssiesityksiä järjestetään totta kai ympäri Sevillaa. 

Museo del Baile Flamenco

Sevillan flamencomuseo mainostaa olevansa ainutlaatuinen maailmassa. Sen perustaja Cristina Hoyos on lukuisia kertoja palkittu sevillalainen tanssijalegenda, jonka uran tähtihetkiin kuuluu esiintyminen vuoden 1992 Barcelonan olympialaisten avajaisissa ja päättäjäisissä. Museossa on pysyvän näyttelyn lisäksi myös vaihtuvia näyttelyitä. Näemme aluksi seinälle heijastettuja flamencoesityksiä, joita voi katsella parissa eri huoneessa. Esillä on myös jonkin verran flamencopukuja, mutta kokoelma voisi olla paljon laajempikin. Ylimmässä kerroksessa on aiheeseen liittyviä tauluja, muutamia muita esineitä sekä toimistotiloja.

Musiikista ja tanssista koostuva flamenco syntyi Andalusiassa mahdollisesti 1400-luvulla, mutta koska vanhimmat aiheeseen liittyvät kirjalliset lähteet ovat vasta paljon myöhemmältä ajalta, on flamencon varhaishistoriasta vain vähän varmaa tietoa. Itse haluan uskoa tarinaan flamencon syntymisestä Sevillassa Trianan kaupunginosan romaniyhteisön iltanuotioiden äärellä, mutta tämä lienee vain osa totuutta. Sevillan lisäksi myös ainakin Granada ja Jerez pitävät itseään flamencon kotikaupunkina. Romanien vaikutus flamencon syntyyn oli erittäin suuri, mutta mukaan on tarttunut piirteitä myös kahden muun Etelä-Espanjassa vainotuksi joutuneen kansan, maurien ja juutalaisten, kulttuurista.

Flamenco nousi suureen suosioon 1800-luvun puolivälissä, jolloin sitä esittivät sekä romanit että andalusialaiset. Suosio on vaihdellut eri aikakausina ja nykyään keskustellaan muun muassa siitä, miten turisteille järjestettävät esitykset vaikuttavat flamencon tulevaisuuteen. Flamencoon kuuluu runsaasti erilaisia tyylilajeja, ja yleensä turisteille suunnattu versio onkin vain yksi osa hyvin monisäikeistä flamencokulttuuria. Aidosta ja oikeasta tyylistä riittää mielipiteitä, mutta ainakin turistinäytökset pitävät flamencon tehokkaasti suuren yleisön tietoisuudessa. Flamenco on päässyt Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon ja se on tärkeä osa espanjalaista kulttuuria. 

Siististi toteutettu museo on viihdyttävä kokonaisuus, joka huokuu flamencon henkeä. Toisaalta näyttelyt ovat melko suppeita, emmekä koe mitenkään erityisiä elämyksiä. Meille riittääkin museoon tutustumiseen vain vajaa tunti. Alakerrassa järjestetään kolme tanssiesitystä joka ilta, joten Museo del Baile Flamenco olisi varmasti hyvä paikka myös flamencon katseluun. Emme kuitenkaan yhdistä museovierailua esitykseen, vaan päätämme käydä katsomassa tanssia muualla.

Museo del Baile Flamenco
Calle Manuel Rojas Marcos 3
museodelbaileflamenco.com

Flamencoesitys – La Casa del Flamenco

Sevillassa on paljon pieniä flamencoteattereita, joissa järjestetään esityksiä päivittäin. Tanssiin voi tutustua myös vapaamuotoisemmassa ympäristössä joissakin baareissa ja muissa illanviettopaikoissa. Vaihtoehtoja on paljon, mutta valitsen lopulta nettiselailun päätteeksi La Casa del Flamencon esityksen, johon on tarjolla myös lastenlippuja. La Casa del Flamenco löytyy Santa Cruzin entisen juutalaiskaupunginosan kujien labyrintista. Seikkailemme kapeilla kujilla hetken, kunnes löydämme onnellisesti perille.

La Casa del Flamencoon kannattaa saapua ajoissa, sillä paikkanumeroita ei ole ja salista saa valita mieleisensä vapaan tuolin. Istuimia on vain parissa rivissä, mutta eturiviin tähtääminen on varmasti hyvä idea. Esiintyjiä saapuu lavalle viisi kappaletta. Tanssijoina toimivat nainen ja mies edustavat molemmat varsin kokenutta kaartia, kuten myös kitaraa soittava herrasmies. Kaksi nuorempaa miestä laulavat ja antavat esitykselle taputuksillaan rytmin. He myös kannustavat tanssijoita ajoittain lähes koomisen laiskoilla ja toisinaan hyvinkin kiihkeillä olé-huudahduksilla.

Esityksellä on selkeä rakenne. Mies ja nainen tanssivat ensin yhdessä. Tanssia on mielenkiintoista seurata, sillä kaksikko ikään kuin keskustelee toisilleen kastanjettien sekä askelten avulla. Seuraavaksi on vuorossa naisen soolotanssi ja lopuksi on miehen vuoro. Miehen jalat käyvät soolonumeron edetessä yhä vain vauhdikkaampaan tahtiin, kunnes hän jo tanssii kuin viimeistä päivää jonkinlaiseen transsiin vajonneena. Tanssinumeroiden välissä kuullaan kaunista kitaramusiikkia. Valokuvaaminen La Casa del Flamencossa on esityksen aikana kielletty lukuun ottamatta muutamaa viimeistä minuuttia. Sallitun kuvausajan alkamisesta ilmoitetaan selkeästi paikan päällä. 

Tunnin mittainen hieno esitys muodostuu musiikin ja tanssin saumattomasta liitosta. Kaiken taustalla on rytmi, joka vaihtelee välillä nopeastikin hitaasta tunnelmoinnista lähes hurmiolliseen kiihkeyteen. Vaikkei flamencosta kovin paljoa ymmärtäisikään, on esityksen seuraaminen mukava kokemus. Vahva tunnelataus, tulisuus, ylpeys ja toisaalta myös synkkä kärsimys ja kaiho ovat helposti aistittavissa. Laulu ja tanssi ovat olleet muinaisilla leirinuotioilla keino ilmaista sorrettujen kansojen tunteita.

La Casa del Flamenco
Auditoria Alcántara / Calle Ximénez de Enciso 28
lacasadelflamencosevilla.com

Flamencoesitys – Teatro Flamenco Triana

Päätämme käydä katsomassa vielä toisenkin näytöksen, tällä kerralla flamencon mahdollisilla syntysijoilla Trianassa, joka oli vuosisatojen ajan romaniyhteisön asuinaluetta. Teatro Flamenco Trianassa istutaan teatterisalissa ja paikat on numeroitu. Penkkirivejä on kaikkiaan yhdeksän, minkä lisäksi salissa on parvi. Paikkoja ei saanut nettivarausta tehdessä valita ja meille ojennetaan paikan päällä liput kuudennelle riville. Lava ei ole valtavan kaukana, mutta tanssijoiden taidokasta jalkatyöskentelyä ei pysty seuraamaan yhtä hyvin kuin edellisen esityksen eturiviltä. Valokuvaaminen on kielletty koko esityksen ajan, joten esiintyjistä ei jää lainkaan kuvia muistoksi.

Esiintyjät ovat nyt nuorehkoja, lukuun ottamatta varttuneempaa kitaristiherraa. Näytöksen rakenne noudattaa tuttua kaavaa, eli nainen ja mies tanssivat ensin yhdessä, sen jälkeen nainen yksikseen ja lopuksi on miehen soolotanssin vuoro. Tanssien välillä kuullaan taas musiikkinumeroita. Esiintyjistä jää parhaiten mieleen illan ainoana laulajana toimiva upeaääninen nainen, Marian Fernández, jonka tulkinnat tuntuvat tulevan syvältä sielusta. Muuten tämä tunnin mittainen esitys vastaa hyvin pitkälti edellistä, enkä osaa sanoa oliko jompikumpi toista laadukkaampi. Flamencoteattereissa riittää niin paljon näytöksiä, että esiintyjät vaihtuvat illasta toiseen. Ainakin asiaan paremmin perehtyneet osaavat arvostaa sitä, että Teatro Flamenco Triana kertoo seuraavien iltojen esiintyjät nettisivuillaan.

Teatro Flamenco Triana
Calle Pureza 76
www.teatroflamencotriana.com

Flamencoa muualla Sevillassa

Sevillassa on edellä mainittujen lisäksi runsaasti muitakin flamencoteattereita, minkä lisäksi musiikista ja tanssista pääsee nauttimaan monissa baareissa. Flamencobaarit spontaaneine tansseineen tarjoavatkin luultavasti autenttisimpia kokemuksia, kun taas teattereissa voi istua alas seuraamaan ennalta suunniteltua show’ta. Useissa teattereissa on kaksi tai kolme esitystä joka ilta, joten tarjontaa on todella paljon. Salit ovat usein melko pieniä, koska intiimi tunnelma on oleellinen osa flamencokokemusta. Keräsin alle pienen listan, jossa on osa Sevillan flamencoteattereista. Näistä minulla ei kuitenkaan ole omakohtaista kokemusta.

Baraka Sala Flamenca
Perinteistä flamencoa pienessä ja intiimissä tilassa Trianassa.
Calle Pureza 107
www.barakasalaflamenca.com

El Patio Sevillano
Vuonna 1952 aloittanut Sevillan vanhin flamencoshow härkätaisteluareenan naapurissa.
Paseo Cristóbal Colón 11
elpatiosevillano.com

Tablao Flamenco Los Gallos
Yksi vanhimmista, vuonna 1966 aloittanut flamencoshow.
Plaza de Santa Cruz 11
www.tablaolosgallos.com
 
Tablao Flamenco Las Setas
Flamencoa, tapaksia ja sherryä Setas de Sevilla -kompleksissa.
Plaza de la Encarnación, Pasaje de Las Setas
tablaoflamencolassetas.com

Casa de la Memoria
Palkittuja esiintyjiä kauniissa rakennuksessa lähellä Setas de Sevillaa.
Calle Cuna 6
casadelamemoria.es

Teatro Flamenco Sevilla
Laadukasta flamencoa suurehkossa teatterissa.
Calle Cuna 15
teatroflamencosevilla.com

Flamenco Andalusi
Flamencoa härkätaisteluareenan lähellä pienessä ja hieman ahtaassa salissa.
Calle Arenal 3
tablaoflamencoandalusi.com

La Cantaora
Flamencoa kahdesti illassa, myös ruokailumahdollisuus.
Calle Albareda 22
flamencolacantaora.com

Tablao Flamenco en Sevilla
Tunnin mittaisia esityksiä kahdesti illassa lähellä katedraalia.
Calle Francos 33
www.tablaoflamenco.net

Tablao Flamenco Álvarez Quintero
Edellisen tavoin tunnin mittaisia esityksiä kahdesti illassa lähellä katedraalia.
Calle Álvarez Quintero 48
www.tablaoalvarezquintero.com

Sevillan tärkeimpinä nähtävyyksinä pidetään mahtavaa katedraalia ja sen La Giralda -kellotornia sekä niiden vierestä löytyvää kuninkaallista Alcázar-palatsia puutarhoineen. Nämä ovatkin varsin loistokkaita paikkoja.

Syksyllä 2022 Sevillassa vietetyistä viikoista on jo aikaa, mutta kaupungin kuuluisimpien nähtävyyksien esittelylle tuli sopiva hetki vasta nyt. Sevillan jättiläismäistä katedraalia ja sen kellotornia voi hyvällä syyllä pitää Andalusian pääkaupungin keskipisteenä. Aivan katedraalin vierestä löytyy muurien ympäröimä Alcázar, alun perin maurien rakentama linnoitus, joka toimii nykyään yhtenä Espanjan kuninkaallisista palatseista. Näiden kohteiden niputtaminen samaan juttuun on sikäli perusteltua, että ne muodostavat Unescon maailmanperintökohteen yhdessä Espanjan suurvalta-ajasta muistuttavan Archivo de Indias -rakennuksen kanssa.  

Maisemat La Giralda -tornista

Reilun sadan metrin korkeuteen kohoava La Giralda on Sevillan symboli. Jo 1100-luvulla valmistuneen rakennelman tyylistä voi päätellä, että kyseessä on alun perin ollut moskeijan minareetti. Kristityt karkottivat islaminuskoiset maurit Sevillasta jo seuraavalla vuosisadalla ja moskeijasta tuli kirkko. Rakennus kärsi pahoja vaurioita vuoden 1356 maanjäristyksessä, minkä jälkeen paikalle alettiin suunnitella Sevillan vaurautta julistavaa ennennäkemättömän suurta katedraalia. Uuden kirkon rakennustyöt jatkuivat koko 1400-luvun. Maanjäristyksestä selvinnyt La Giralda sai jäädä pystyyn, koska sille oli käyttöä katedraalin kellotornina. Torni korotettiin nykyisiin mittoihinsa 1500-luvulla tehtyjen uudistusten yhteydessä.

Monista Sevillan nähtävyyksistä saa ainakin loppusyksystä nauttia ilman mainittavaa ruuhkaa, mutta La Giralda ja katedraali vetävät turisteja puoleensa magneetin lailla. Niinpä olemmekin hankkineet pääsylippumme ennakkoon ja asetumme pitkän jonon jatkoksi hyvissä ajoin ennen varaamaamme kellonaikaa. Nousemme aluksi La Giraldaan ja tutustumme katedraalin sisätiloihin tämän jälkeen. Ylös ei johda portaita, vaan eräänlainen luiska, joka nousee tasaisesti ylöspäin tehden 90 asteen mutkan kerta toisensa jälkeen. Matka on pitkä ja ruuhkainen, sillä kulkijoita riittää molempiin suuntiin. Eri kerroksissa on pieniä ikkunatasanteita, joille voi pysähtyä katselemaan maisemia.

Parhaat maisemat avautuvat tornin huipulta, mutta joudumme odottamaan vuoroamme useampaan kertaan, jotta pääsemme ihailemaan näkymiä kaikkiin haluamiimme ilmansuuntiin. Harmittelemme poikkeuksellisen pilvistä säätä, vaikka maisemat toki näyttävät komeilta näinkin. La Giralda tarjoaa hienon mahdollisuuden näkymien ihailemiseen aivan keskellä kaupunkia. Toisena näköalapaikkana Sevillassa suosittelen modernia pilvenpiirtäjää Torre Sevillaa ja sen Terrazza Atalaya -baaria. Pilvenpiirtäjä sijaitsee rahtusen syrjemmällä, mutta maisemat ovat henkeäsalpaavia.

Sevillan katedraali

Laskeudumme kellotornista alas katedraalin sisätiloihin. Rakennus on valtavan suuri ja sisältä löytyy monia erilaisia sivukappeleita sekä muita pienempiä huoneita. Katedraalin rakenne poikkeaa useimmista kirkoista ja aluksi tuntuukin hieman vaikealta hahmottaa kokonaisuutta tai edes paikallistaa pääalttaria.

Maailman suurin katolinen katedraali ei tunnu perinteiseltä kirkolta vaan kenties jonkinlaiselta museolta, jossa riittää monenlaista nähtävää. Yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä on Kristoffer Kolumbuksen mahtipontinen hautamuistomerkki.

Kolumbuksen luita on historian saatossa kuljetettu maasta toiseen niin monta kertaa, että aiheesta voisi kirjoittaa kokonaan oman juttunsa. Tutkijat ovat joka tapauksessa sitä mieltä, että ainakin osa Kolumbuksen jäänteistä makaa täällä Sevillan katedraalissa.

Katselemme vielä erilaisia alttareita, kunnes poistuimme kirkosta appelsiinipuiden koristaman sisäpihan kautta takaisin Sevillan kaduille. Kaunis sisäpiha on jäänteitä vanhan moskeijan ajoilta. Sevillan katedraaliin voi tutustua monella tavalla, ja esimerkiksi Unelmatrippi-blogissa suositellaan opastettua kierrosta katedraalin katolla.

Lisätiedot ja liput: www.catedraldesevilla.es

Kuninkaallinen palatsi Alcázar

Mahtava Alcázar sijaitsee aivan katedraalin kupeessa, mutta koska viivymme Sevillassa pitkään, ajoitamme nähtävyysvierailut eri päiville. Myös Alcázarin liput kannattaa hankkia etukäteen netistä, ja meidän tapauksessamme se on suorastaan välttämätöntä. Haluamme nimittäin nähdä muun palatsin lisäksi myös nimellä Cuarto Real Alto tunnetut tilat, jotka ovat Espanjan kuninkaallisten käytössä silloin, kun he vierailevat Sevillassa. Cuarto Real Alton liput täytyy varata hyvissä ajoin, koska vierailijamäärä on rajattu pieneksi.

Aloitamme Cuarto Real Altosta, jonne on oma turvatarkastuksensa. Esimerkiksi puhelimet ja kamerat pitää jättää säilytyslokeroon, joten näistä huoneista ei saa valokuvia muistoksi. Ovella jaetaan laitteet opastuksen kuuntelemista varten ja pienen ryhmän mukana kulkeva vartija huolehtii, että siirrymme aina oikeaan aikaan seuraavaan huoneeseen. Kierros on mielenkiintoinen, koska näemme kymmenkunta upeaa huonetta sekä saamme myös kurkistaa esimerkiksi näyttävään Suurlähettiläiden saliin täältä palatsin ylemmästä kerroksesta käsin. 

Espanjan kuninkaalliset eivät vietä valtavasti aikaa Sevillassa, mutta Cuarto Real Alto on heidän käytössään silloin kun he saapuvat kaupunkiin. Näin ollen Alcázaria voidaan pitää Euroopan vanhimpana yhä käytössä olevana kuninkaallisena palatsina. Cuarto Real Alto on mielestäni hyvä lisä vierailuun Alcázarissa, mutta jos aikaa on rajallisesti tai vierailun ajankohtaa ei halua löydä lukkoon hyvissä ajoin etukäteen, voi tämän osuuden jättää väliinkin.

Alcázar on alun perin maurien rakentama linnoitus, joka siirtyi kristittyjen valtaannousun jälkeen espanjalaisten hallitsijoiden haltuun. Kuningas Pedro I eli suomalaisittain Pietari I Julma teetti 1360-luvulla suuria muutostöitä, joiden aikana lähes kaikki vanha purettiin. Niinpä suurin osa nykyisistä palatseista onkin tuolta aikakaudelta.

Vaikka maurit oli kukistettu, pitivät espanjalaiset heidän taidokkaasta rakennustyylistään. Monet rakennukset toteutettiin maurilaista arkkitehtuuria ja eurooppalaista gotiikkaa yhdistelevällä mudéjar-tyylillä, jonka koristeellinen ilme näyttää hyvin arabialaishenkiseltä.

Alcázar muodostuu muutamasta eri palatsista, joista näyttävin on mudéjar-tyyliin rakennettu Palacio del Rey Don Pedro. Sen kohokohtiin kuuluu Patio de las Doncellas eli Neitojen piha, joka pylväineen, ornamentteineen ja vesielementteineen on todella kuvauksellinen.

Mieleenpainuvimpia paikkoja on myös Salón de Embajadores eli Suurlähettiläiden sali, jonka kultainen kupolikatto pakottaa taivuttelemaan niskaa pitkäksi aikaa. Myös kaiverrusten yksityiskohtia tekee mieli jäädä ihailemaan ilman kiirettä sekä tässä salissa että kaikkialla muuallakin. Huoneiden määrä on melko maltillinen, joten palatsikierroksen voi halutessaan tehdä suhteellisen nopeasti, jos vain raaskii edetä kaiken kauneuden keskellä ripeästi. Monet huoneet ovat tyhjiä, joten huolella viimeistellyt seinät, lattiat ja katot pääsevät hyvin oikeuksiinsa. Alcázarin huono puoli on turistien määrä, joten palatsin näyttävimmillä alueilla on usein ruuhkaa. 

Alcázar on sekoitus erilaisia rakennustyylejä, jotka heijastelevat palatsialueen vuosisatojen pituista historiaa. Kuningas Alfonso X Viisas rakennutti jo 1250-luvulla goottilaisen palatsin, jonka tunnetuimpiin huoneisiin kuuluu kuvassa näkyvä holvisali. Habsburg-sukuinen keisari Kaarle V teetti puolestaan 1500-luvun vuosikymmenillä omia lisäyksiään alueen rakennuksiin. Vaikka Alcázarissa onkin runsaasti mudéjar-tyylistä arkkitehtuuria, löytyy alueelta myös esimerkiksi renessanssin, barokin ja romantiikan piirteitä. Näiden lisäksi jäljellä on vielä joitakin osia alkuperäisestä islamilaisesta palatsista.

Alcázarin upeat puutarhat

Siirrymme sisätiloista laajalle puutarha-alueelle, joka on jaettu useaan eri osaan. Täällä voi halutessaan etsiytyä vaikka johonkin rauhalliseen soppeen ja istua penkille kuuntelemaan suihkulähteen solinaa. Alcázariin kannattaakin varata reilusti aikaa, jotta voi hyvillä mielin nauttia tällaisista hetkistä keidasmaisessa ympäristössä.

Alcázar puutarhoineen sai kansainvälistä huomiota, kun alueella kuvattiin Game of Thrones -sarjan viidettä tuotantokautta vuonna 2014. Tämä sai aivan uuden kohderyhmän kiinnostumaan palatsista ja lisäsi omalta osaltaan Sevillan suosiota matkailukohteena.

Kiertelemme palmujen katveessa ja kuuntelemme puiden oksilta kantautuvia vihreiden papukaijojen ääniä. Puutarhassa vaeltelee myös riikinkukkoja ja altaissa ui värikkäitä kaloja. Istahdamme välillä kahvilaan, jossa pöytämme viereen ilmestyy pian herkkuja kärkkyvä riikinkukko. Se tyytyy onneksi vain katselemaan, eikä tule kähveltämään omin lupineen mitään syötävää.

Puutarhassa on mukava viettää aikaa sitruspuita, kukkia ja erilaisia rakennuksia katsellen. Seikkailemme hetken myös labyrintissä ulospääsyreittiä etsien.

Alcázarin alueella ei voi olla muistelematta vierailuamme Granadan Alhambrassa. Maurilaistyylisissä palatseissa on keskenään paljon samaa, ja molemmat ovat häkellyttävän hienoja sekä itse rakennusten että puutarhojen osalta. Alhambran eduksi voi laskea tarunhohtoisen historian maurien viimeisenä linnakkeena sekä kukkulan laelta avautuvat maisemat. Sevillan Alcázar sijaitsee puolestaan kätevästi kaupungin sydämessä ja on Alhambraan verrattuna kompaktimpi tutustumiskohde. Molemmat ovat ainutlaatuisia paikkoja ja kuuluvat mielestäni Euroopan parhaiden nähtävyyksien joukkoon.

Lisätiedot ja liput: www.alcazarsevilla.org