Seuraa somessa

Suomi

Hiihtolomalla Ukkohallassa

Julkaistu

-

Vietimme viime viikolla mukavan hiihtoloman Kainuun lumilla Ukkohallassa. Ladut olivat loistokunnossa ja saimme nauttia myös kauniista luonnosta sekä pienen hiihtokeskuksen rauhallisesta tunnelmasta.

* Sisältää mainoslinkin

Kainuun korvesta ei kuulu kuiskaustakaan, eikä edes oksilta roikkuva kellertävä naava värähdä umpityynessä säässä. Pysähdyn kuuntelemaan täysin rikkumatonta hiljaisuutta, kunnes jostain kantautuu tikan rummuttamisesta syntyvä ääni.

ukkohalla_kapytikka


Pian esiin ilmestyykin kaksi käpytikkaa, jotka säntäilevät levottomasti harmaasta kelopuusta toiseen. Seurailen lintujen touhuja hetken, kunnes ne katoavat syvemmälle metsään. Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja olen onnellinen siitä, että löysimme tiemme tänne Ukkohallaan.

ukkohalla_tykkylumipuut


Päätymisemme Ukkohallaan oli sattumien summa. Helmikuun hiihtolomaviikot ovat suosittua matkailuaikaa, joten huomasimme olevamme jo hieman myöhässä, kun aloimme viime syyskuussa miettiä tulevaa talvea. Ainakin sopivimpien yöjunien autopaikat näyttivät loppuunmyydyiltä, minkä lisäksi moni houkuttelevimmista vuokramökeistäkin oli jo varattu.

ukkohalla_lumivarma


Lumille teki mieli, mutta koska meillä ei ollut mielessä mitään tiettyä kohdetta, katselin vaihtoehtoja myös Lapin eteläpuolelta. Huomasin Oulun korkeudella ryppään vapaana olleita vuokramökkejä ja pian selvisi, että niitä yhdisti hauskalta kuulostava nimi – Ukkohalla.

ukkohalla_rinteet_02


Ukkohallaa voi pitää yllättävänä kohdevalintana, sillä en tiennyt koko paikasta etukäteen yhtään mitään. Vuonna 1988 perustettu pieni hiihtokeskus on kokenut taloudellisesti vaikeitakin aikoja, mutta lähtenyt viime aikoina lupaavaan nousuun. Syväjärven rannalle syntyneen Ukkohallan valtteihin kuuluvat kodikas tunnelma, lumivarmuus sekä sijainti.

ukkohalla_rinteet_03


Ukkohalla sijaitsee Hyrynsalmen kunnassa Kainuussa, vajaat sata kilometriä Vuokatin pohjoispuolella. Pääkaupunkiseudulta kertyy ajomatkaa reilun seitsemän tunnin verran, mikä on varsin siedettävä määrä ainakin moniin Lapin kohteisiin verrattuna. Majoittuminen matkan varrella tekee taipaleesta jo varsin leppoisan. Pääkaupunkiseudulta katsottuna Kuopio osuu aika hyvin matkan puolivälin paikkeille.

ukkohalla_hiihtoladut_01


Ukkohalla sopii rauhaa etsiville matkailijoille, jotka arvostavat puhdasta luontoa. Meille tärkeitä ovat myös hiihtoladut, jotka olivatkin erinomaisessa kunnossa niiltä osin, kuin niitä oli avattu. Suurin osa laduista on melko tasaisia, joten Ukkohalla soveltuu erityisen hyvin leppoisia hiihtokokemuksia hakeville luonnosta nautiskelijoille.

ukkohalla_rinteet_01


Laskettelijoille on tarjolla 15 rinnettä sekä kolme parkkia. Korkeuseroa on 170 metriä ja pisimmällä rinteellä mittaa 1,4 kilometriä. En vielä tänäkään talvena kokeillut laskettelua itse, mutta rinteillä tuntui riittävän kohtalaisen paljon laskijoita. Pitkiä hissijonoja ei kuitenkaan näyttänyt syntyvän. Rinteiden huipulle pääsee myös autotietä pitkin ja perillä odottivat tykkylumipuiden sävyttämät upeat maisemat.

ukkohalla_pulkkamaki


Ukkohallan virallinen pulkkamäki on melko loiva ja lyhyt, eikä vedä vertoja useimpien muiden hiihtokeskusten pulkkamäille. Omat alakouluikäiset lapset saivat tästä pulkkamäestä tarpeekseen jo vartissa, mutta paikka soveltuu varmasti paremmin heitä pienemmille pulkkailijoille. Mäen vieressä on lämmittelyyn sopiva kota. Meidänkin pulkillemme löytyi lopulta runsaasti käyttöä, kun tytöt laskivat vuokramökkimme pihan jyrkällä rinteellä.

ukkohalla_iltavalot


Ukkohalla on yleisilmeeltään sympaattinen hiihtokeskus, joka häviää palvelujen määrässä monille kuuluisammille kilpailijoilleen. Toisaalta kaikki on lähellä ja tekemistä riittää moneen makuun. Ukkohallan palveluihin kuuluu pari ravintolaa, pieni kauppa, keilahalli ja kylpylä. Yksi keskuksen erityisistä ylpeydenaiheista on yhdeksästä erilaisesta saunasta muodostuva saunamaailma, jonka reunalta pääsee halutessaan myös avantoon.

ukkohalla_hiihtoladut_04


Ukkohallan ympäristössä pääsee talvisin liikkumaan suksien lisäksi vaikkapa lumikengillä, fatbikella tai moottorikelkalla. Halutessaan voi varata porotilavierailun tai huskysafarin. Syväjärven jäällä näkyi myös innokkaita pilkkijöitä. Me halusimme lomailla samoin kuin monesti ennenkin, joten keskityimme lähinnä vain murtomaahiihtoon ja mökin lämmöstä nauttimiseen. Kirjoitin alle lyhyet esittelyt Ukkohallan laduista.


ukkohalla_akankierros_02


AKAN KIERROS

Noin yhdeksän kilometrin mittainen Akan kierros tarjoaa todellista hiihtonautintoa upean luonnon keskellä. Matkan varrella voi ihailla useampaan otteeseen avaraa suomaisemaa, joka muistuttaa Lapissa koetuista hiihtoretkistä. Välillä sukelletaan lumisten puiden keskelle metsään, joka on aurinkoisina päivinä suorastaan häikäisevän kaunis. Reitillä on joitakin mäkiä, mutta suurin osa matkasta taitetaan hyvinkin tasaisilla mailla.

ukkohalla_akankierros_01


Akan kierros on mainio reitti rauhalliseen hiihtelyyn ja talvisesta luonnosta nauttimiseen. Hiihdän tällä ladulla useamman kerran ja jotenkin osun tänne aina tavallista kirkkaammalla säällä. Tyttären kanssa kahdestaan hiihdetty Akan kierros jää mieleen yhtenä iloisimmista koskaan tekemistäni hiihtolenkeistä.


ukkohalla_tuomivaaran_kierros


TUOMIVAARAN KIERROS

Vajaan neljäntoista kilometrin Tuomivaaran kierros kulkee osittain samaa reittiä Akan kierroksen kanssa ja siitä voi soveltaa pidemmänkin lenkin. Hiihdin kierroksen molempiin suuntiin ja nautin lenkistä enemmän myötäpäivään. Näin reitin pitkistä suorista koostuva tylsin osuus tulee suoritettua jo kierroksen alkupuolella, minkä jälkeen voi nauttia suomaisemista, kauniimmista metsistä sekä hetken myös hauskannäköisestä jokivarresta. Matkan varrella tulee vastaan Vorlokin vuokratupa, jossa toimi parina hiihtolomapäivänä latukahvila. Tuomivaaran kierros kiertää laskettelukeskuksena toimivan Pienen Tuomivaaran ympäri. Reitti ei kuitenkaan nouse rinteille vaan on varsin helppo hiihdettävä.


ukkohalla_komulankongas


MYLLYNLATU KOMULANKÖNKÄÄLLE

Myllynlatu on Akan kierrokselta poikkeava yhdyslatu Komulankönkään vesiputouksille. Edestakaiselle reitille kertyy mittaa hiihtokeskuksesta käsin noin neljä kilometriä suuntaansa eli yhteensä kahdeksan kilometriä, minkä lisäksi matkaa voi jatkaa Akan kierroksen ympäri. Reitti ei ole kovin haastava, mutta sen varrella on tasaiselta Akan kierrokselta poikkeamisen jälkeen hieman mäkiä. Komulanköngäs on kaksihaarainen vesiputous, jonka molemmat osat ovat näin helmikuussa jääneet lumen ja jään alle. Seesteinen näkymä on kaunis, vaikkei taida vetääkään vertoja kevättulvien kohinalle. Ladun päätepisteessä on laavu nuotiopaikkoineen. Komulanköngäs on saavutettavissa myös autotietä pitkin.


ukkohalla_nybergin_lenkki


NYBERGIN LENKKI

Noin kuuden kilometrin mittainen Nybergin lenkki kiertää Syväjärven ympäri sekä nousee hiihtokeskuksen vastarannalla korkealle Alppikylän mökkien yläpuolelle. Ladulla on selvästi kolmea edellä mainittua reittiä enemmän korkeuseroja, joten se käy hyvästä kuntoilusta. Huonona puolena täytyy mainita muutama autotien ylitys, jotka osuvat vastapäivään kierrettäessä alamäkiin. Lenkin voi tehdä kumpaankin suuntaan ja pidinkin myötäpäivään kiertämisestä enemmän. Latu valitettavasti katkeaa laskettelukeskuksen kohdalla, jossa täytyy hiihtää pieni osuus parkkipaikan ja autotien reunassa tai ottaa sukset kokonaan pois jalasta.


ukkohalla_hiihtoladut_02


MUUT HIIHTOREITIT

Pidempiä hiihtoretkiä kaipaavat voivat sivakoida Ukkohallan hiihtokeskuksesta Hyrynsalmen keskustaan saakka, jolloin matkaa kertyy vähintään 16 kilometriä yhteen suuntaan. Reitti haarautuu Tuomivaaran kierroksen varrelta. Hyrynsalmen yhdyslatu oli lomamme aikaan avoinna, mutta toiselle pitkälle reitille eli Nousevan auringon ladulle ei ollut tehty hiihtouraa. Samoin Akan kierroksen lyhennetty versio Ukon kierros näytti pelkältä umpihangelta. Latuja oli omille viidelle hiihtopäivälleni riittävästi, mutta reitistön laajuudessa Ukkohalla toki häviää Ylläksen tai Saariselän kaltaisille hiihtäjän paratiiseille.

ukkohalla_hiihtoladut_03


Hiihtoloma-aikaan on jo mukavan valoisaa, joten luonnonvalossa ehtii varmasti ulkoilemaan tarpeeksi. Valaistuja latuja on Ukkohallassa todella vähän, mikä voi muodostua pimeimpään vuodenaikaan liikuttaessa ongelmaksi. Latukahviloita ei ole rinnekahvilan lisäksi lainkaan, ellei joku reipas yrittäjä avaa tilapäistä kahvilaa esimerkiksi Vorlokin tuvalle. Muutamia laavuja kuitenkin löytyy, joten omista eväistä pääsee nauttimaan miellyttävässä ympäristössä.


ukkohalla_hepokongas


RETKI HEPOKÖNKÄÄLLE

Seudun tunnetuin luonnonnähtävyys Hepoköngäs sijaitsee puolen tunnin ajomatkan päässä naapurikunta Puolangan puolella. Käymme paikalla lähestulkoon lumimyrskyisenä päivänä, jolloin jo autoilussakin on seikkailun makua. Perillä odottaa yksi Suomen korkeimmista luonnonvaraisista vesiputouksista, joka on aiemmin näkemämme Komulankönkään tavoin lumen peitossa. Hepokönkään jylhässä luonnossa on jotain koskettavaa ja saamme nauttia kokemuksesta täysin keskenämme. Ihmisiä riittänee paremmissa olosuhteissa huomattavasti enemmän, sillä Hepoköngäs valittiin äskettäin Retkipaikan äänestyksessä Vuoden retkipaikaksi 2022.


ukkohalla_syvajarvi


MAJOITUS

Ukkohallasta löytyy erilaisia majoitusvaihtoehtoja. Suurimpana yksittäisenä majoittajana toimii Huoneistohotelli Ukkohalla, kun taas persoonallisimpina yöpaikkoina toimivat Pienen Tuomivaaran huipulle rakennetut Sky Cabin Glass Suite -pikkumökit. Alueella on myös runsaasti huviloita ja mökkejä, joista mekin löysimme mieleisemme.

ukkohalla_villa_ukkohalla


Villa Ukkohalla on siisti ja viihtyisä rinnehuvila Syväjärven rannalla. Yläkerran suurista ikkunoista voi ihailla vastapäisiä laskettelurinteitä, joskaan maisema ei ole puiden vuoksi täysin avoin. Hiihtokeskukseen on järven ylittävän Ukko Nooa -sillan kautta vajaan puolen kilometrin kävelymatka. Ladulle on matkaa saman verran joko hiihtokeskukseen päin tai ylämäkeen Nybergin lenkin varrelle lähdettäessä. Kompaktissa Villa Ukkohallassa on riittävästi tilaa kuudelle hengelle ja kokonaisuus keittiöineen sekä saunoineen toimii hyvin. Näissä puitteissa olisi viihtynyt helposti kauemminkin.

* Voit varata Villa Ukkohallan Lomarenkaan sivuilta, joista löytyy tuhansia muitakin vuokramökkejä eri puolilta Suomea.

Lue lisää Ukkohallasta hiihtokeskuksen viralliselta sivustolta.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
2 kommenttia

Kommentit

  1. Voin hyvin uskoa osan hiihtoihmisistä viihtyvän paremmin Ukkohallan rauhassa kuin pohjoisen suurissa hiihto- ja laskettelukeskuksissa. Toki pidempään samassa paikassa oleskellessa haluaa hiihtää eri reittejä. Me emme Mikon kanssa kaipaa runsaita palveluja vaan nautimme juurikin luonnon rauhasta. Olisi kiva nähdä Hepoköngäs ja Komulanköngäs jäätyneenä. Kesällä molemmat olivat upeat.

    • Mika / Lähtöportti

      8.3.2022 at 10:24

      Pienissä ja suurissa hiihtokeskuksissa on tosiaan omat hyvät ja huonot puolensa, mutta me viihdyimme Ukkohallassa mainiosti. Itse haluaisin nähdä nuo könkäät sulina, varmasti hyvin erilainen kokemus kuin talven keskellä.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Suomi

10 vinkkiä kesäiseen Tuusulaan

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Tuusula on erinomainen kesäretkikohde vain noin kolmenkymmenen kilometrin päässä Helsingistä. Tarjolla on runsaasti kulttuurikohteita, tunnelmallisia maalais- ja järvimaisemia, viihtyisiä kesäkahviloita sekä paljon muutakin koettavaa.

Tuusula on itselleni tuttu paikka, jossa olen viettänyt enemmän tai vähemmän kaikki kesäni. Ajattelin nostaa tähän juttuun vain muutaman suosikkipaikkani, mutta koska tarjontaa on paljon, venyi lista hieman suunnittelemaani pidemmäksi. Kyseessä ei siis ole kaiken kattava luettelo, vaan haluan nyt esitellä vain joitakin paikkoja, joissa olen viime vuosina viihtynyt. En halunnut tehdä tästä suoraa kopiota neljä vuotta vanhasta Tuusula-jutustani, joten mukana on useampia tuolloin pois jääneitä kohteita. Kaikkia vanhoja suosikkeja ei voinut kuitenkaan jättää mainitsematta.

tuusula24_pyoraily


Liikunnan kannalta Tuusulan suosituin aktiviteetti on pyöräily järven ympäri. Klassikkoreitti on reilun kahdenkymmenen kilometrin mittainen ja se on varustettu uusilla opasteviitoilla. Kyltit vinkkaavat parissa kohdassa viime vuosina kunnostetuille osuuksille, jotka eivät aiemmin kuuluneet ainakaan omaan vakioreittiini. Järven itäpuolella Rantatieltä käännytään kohti Krapin rantasaunaa ja viihtyisää rantareittiä, jonka varrella voi kesäisin rapsutella lampaita. Lännessä viitat ohjaavat puolestaan Järvenpään Vanhankylänniemeen. Vanhankylänniemi tunnetaan Puistobluesin tapahtumapaikkana ja sieltä löytyy muiden palveluiden lisäksi esimerkiksi kädentaitajien myymälä Pytingin Puoti.

tuusula24_rantatie


Tuusulan oleellisin kulttuurikeskittymä on järven itäpuolella kulkeva Rantatie, jonka varrella on monta kiinnostavaa kohdetta. Tuusula tunnetaan erityisesti 1900-luvun alussa vaikuttaneesta taiteilijayhteisöstä, jonka jäsenistä esimerkiksi Pekka Halonen sekä J.H. Erkko asuivat Rantatien varrella, kun taas Jean Sibelius, Juhani Aho ja Eero Järnefelt löysivät kotinsa hieman pohjoisempaa nykyisen Järvenpään puolelta. Alla mainitut kohteet sijaitsevat joko järveä kiertävän pyöräreitin varrella tai sen läheisyydessä luukun ottamatta Koiramäkeä, Kellokosken ruukkia ja Pientä Kotieläinpihaa. Valitsemieni nostojen järjestys etenee kartalla etelästä järven itäreunan kautta pohjoiseen ja palaa lopuksi Kellokoskelta järven länsirannalle.


tuusula24_koiramaki

Koiramäen Pajutalli

Aloitetaan kohde-esittelyt oikeasta hyvän mielen kohteesta Vantaan rajan tuntumasta. Koiramäen Pajutalli koostuu vanhoista puurakennuksista ja viehättävästä pihapiiristä, jossa viihtyvät kesäisin myös lampaat ja kanit. Pihalta ja eri rakennuksista löytyy muitakin erityisesti lapsivieraita ilahduttavia asioita. Kahvilan herkuista olemme nauttineet sekä viihtyisällä pihalla että kylmempään vuodenaikaan sisätiloissa.

tuusula24_pajutalli


Vaikka Koiramäen Pajutalli onkin kokonaisvaltainen elämys, voi sen mieltää ensisijaisesti sisustus- ja lahjatavarakaupaksi, jonka runsas tarjonta on aseteltu esille poikkeuksellisen kauniisti vaikkapa väriteemojen mukaan. En mielelläni osta mitään ylimääräistä, mutta täällä herää helposti houkutus hankkia mukaan jotakin hauskannäköistä. Myynnissä on totta kai kaiken muun lisäksi myös monia pajusta punottuja esineitä. Olemme kokeneet Koiramäen Pajutallin mukavaksi kesäpäivien vierailukohteeksi, minkä lisäksi se on talvella erinomainen paikka virittäytyä joulutunnelmaan.

Lisätiedot: koiramaenpajutalli.fi


tuusula24_krapi

Krapi

Tunnelmallinen Krapi kuuluu Tuusulan helmiin. Entinen maatila on muotoutunut tapahtumakeitaaksi, josta löytyy myös entisessä navetassa toimiva hotelli. Vanhat pellot ovat olleet jo useamman vuosikymmenen Tuusulan Golfklubin käytössä. Krapin suositut kesäkonsertit houkuttelevat maamme eturivin artisteja, ja tänä vuonna lavalle nousevat muiden muassa Arttu Wiskari, Anssi Kela, Behm, Elastinen ja Anna Puu. Kesän huipentavien elokuisten puutarhajuhlien päätapahtumat ovat jo loppuunvarattuja. Konsertit jatkuvat muina vuodenaikoina Krapin Pajan sisätiloissa. Krapin kesäteatterin ohjelmassa on tällä kertaa farssikomedia Tuplakupla.

tuusula24_krapi_ruoka


Krapin kesäravintola Mankeli kuuluu vakiopaikkoihin, joissa käyn aina pari kertaa kesässä. Mankeli on parhaimmillaan lämpiminä päivinä, jolloin ruoasta voi nauttia ulkoilmassa Krapin idyllisessä pihapiirissä. Huonommalla säällä eli sisätiloissa syömiseen suosittelen myös Hyrylässä vanhassa upseerikerhon rakennuksessa toimivaa Ravintola Kerhoa. Mikäli mielessä on virkistävien juomien siemailu kauniin järvimaiseman äärellä, kannattaa kokeilla Gustavelundin terassia Pritsiä. Gustavelundissa kävin viimeksi toukokuussa, jolloin nautimme Ravintola Intossa erinomaisen äitienpäiväaterian. Kesäisin ruokailu on kuitenkin keskitetty vain Pritsin puolelle.

Lisätiedot: krapi.fi


tuusula24_erkkola1

Erkkola

Tuusulan Rantatien varrella sijaitseva Erkkola on komea hirsirakennus, joka valmistui runoilija J.H. Erkon kodiksi vuonna 1902. Erkko ehti asua täällä ennen kuolemaansa vain muutaman vuoden, minkä jälkeen talo oli pitkään yksityisomistuksessa. Nykyään Erkkola on Tuusulan kunnan hallinnoima museo, jossa voi tutustua vaihtuviin näyttelyihin. Taiteilijakoti hirsiseinineen ja vanhoine takkoineen on aina yhtä tunnelmallinen vierailupaikka. On myös mukavaa istahtaa lukemaan jokunen Erkon runo historiallisessa ympäristössä, vaikkei muuten runoja harrastaisikaan.


Kävin Erkkolassa viimeksi pari viikkoa sitten, jolloin esillä oli vielä Lars-Gunnar ”Nubben” Nordströmin teoksia. Aion tutustua myös kesällä 2024 esillä olevaan Silja Purasen ja Eero Lintusaaren yhteisnäyttelyyn. Ensi talvena on luvassa juoma-aiheista taidetta. Erkkolassa vierailun yhteydessä voi käydä myös naapurissa sijaitsevassa Aleksis Kiven kuolinmökissä sekä nauttia Tuusulanjärven maisemista Fjällbon puistossa.
 
Lisätiedot: erkkola.fi
Lue myös juttuni Tuusulan nähtävyyksiä – Erkkola


tuusula24_lottamuseo

Lottamuseo ja Lottakanttiini

Lottamuseo toimii komeassa siniseksi maalatussa puurakennuksessa Rantatien varrella. Museo kertoo naisten tekemästä arvokkaasta maanpuolustustyöstä, lotista ja Lotta Svärd -toiminnasta. Olen tutustunut nykyiseen vuonna 2021 uudistettuun päänäyttelyyn, mutta Lottamuseon voi kokea aina uudelleen vaikkapa yleisöopastusten, draamaopastusten tai luentojen kautta. Pienessä ulkonäyttelytilassa on tänä kesänä uusi Vaaran vuodet – Sodan ja rauhan välissä -näyttely sekä ennakkovarauksella pelattavissa oleva pakopeli.

tuusula24_lottamuseo3


Käyn museon puolella vain harvoin, mutta alakerrassa toimiva Lottakanttiini kuuluu suosikkikahviloihini Keski-Uudellamaalla. Kanttiinissa tuleekin käytyä monia kertoja vuodessa. Kesän parhaisiin hetkiin kuuluvat lämpimät aamupäivät Lottakanttiinin terassilla, ennen kuin aurinko kääntyy paahtamaan pöytiä. Iltapäivällä voi asettua puiden ja pensaiden katveeseen, jos tilaa vain riittää. Kahvin ja leipomotuotteiden ääreltä kelpaa katsella vehreää puutarhaa sekä persoonallisen hämähäkkiportin takana häämöttävää Tuusulanjärveä.

Lisätiedot: lottamuseo.fi


tuusula24_halonen

Halosenniemi

Tuusulanjärven ympäristössä on monia taiteilijakoteja, joista oma ykkössuosikkini on Halosenniemi. Pekka Halosen ateljeekoti on näyttävä kansallisromanttinen puurakennus, joka kohoaa järven parhaalla paikalla kallioisella niemellä. Täältä kelpaa ihailla näkymiä niin pohjoiseen Järvenpäähän kuin eteläänkin päin. Halosenniemi on itselleni tuttu paikka, jossa olen käynyt monta kertaa.


Kesän 2024 näyttely Miljoonamänty esittelee maisemamaalauksia sekä Pekka Haloselta että hänen aikalaisiltaan. Olen aina pitänyt siitä, kuinka Halosenniemessä saa nauttia sekä upeasta rakennuksesta että sopivan kompaktista taidenäyttelystä. Maisemamaalaukset ovat myös aiheena mieleeni, joten tänä kesänä pitää ehdottomasti palata Halosenniemeen! Muita Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön liittyviä nähtävyyksiä ovat Järvenpään puolelta toistensa lähettyviltä löytyvät Jean Sibeliuksen Ainola, Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Ahola sekä Eero Järnefeltin Suviranta. Vierailu Suvirannassa onnistuu vain yleisöopastusten yhteydessä ja vaatii ennakkovarauksen.

Lisätiedot: halosenniemi.fi
Lue myös juttuni Halosenniemi – Tuusulanjärven helmi 


tuusula24_memories

Marin Putiikki

Jos tuliaisostoksia haluaa tehdä kulttuurikohteiden lähistöllä Rantatien varrella, kannattaa piipahtaa Marin Putiikissa. Houkuttelevia esineitä pursuava kauppa sijaitsee entisessä navetassa Tuomalan kylässä. Olen käynyt tässä kauniin tavaran aarreaitassa vain pari kertaa, mutta putiikkia on helppo suositella kaikille Rantatiellä kulkeville. Pihapiirissä on joinakin kesinä toiminut myös Pop-Up Kyläcafe -kahvila. Marin Putiikki on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin.

Lisätiedot: memories.fi


tuusula24_kalliokuninkala1

Kallio-Kuninkalan kesäkahvila

Alueen tyylikkäin kesäkahvila löytyy Kallio-Kuninkalan kartanomiljööstä Järvenpään puolelta, aivan Tuusulan rajan tuntumasta. Kaunis päärakennus ja keidasmainen puutarha luovat upean ympäristön kahvilaherkuista nauttimiseen. Kallio-Kuninkalan kesäkahvilan ainoa huono puoli ovat sen niukat aukioloajat. Kahvila on tänä vuonna avoinna ainoastaan heinäkuussa torstaista lauantaihin kello 11–17 ja pian tämän jälkeen muutaman päivän Meidän Festivaalin merkeissä. Toinen lähistöltä löytyvä mainio kesäkahvila Vellikello on avannut välivuoden jälkeen ovensa uudessa omistuksessa. Vellikellon vanha puurakennus sijaitsee lähellä Aholaa ja Ainolaa, aivan järveä kiertävän pyöräilyreitin varrella.

tuusula24_kalliokuninkala2


Kallio-Kuninkalan historia kietoutuu Paloheimon suvun ympärille. Vuorineuvos K.A. Paloheimo oli tiiviisti tekemisissä Tuusulanjärven taiteilijayhteisön kanssa ja jakoi taiteilijoiden suomalaiskansallisen aatteen aikana, jolloin maamme ei ollut vielä itsenäinen. Liikemiehen perheen ystävyys taiteilijayhteisön kanssa oli tiivistä ja kolme Paloheimon salskeista pojista löysi jopa puolisonsa Sibeliuksen, Järnefeltin ja Halosen tyttäristä. Tilasta isänsä jälkeen huolehtinut Yrjö Paloheimo halusi testamentata Kallio-Kuninkalan kulttuurikäyttöön. Nykyään se toimiikin Taideyliopiston Järvenpään toimipisteenä.
 
Lisätiedot: kallio-kuninkala.fi


tuusula24_ruukki

Kinuskilla ja Kellokosken ruukki

Tämän jutun selvästi pohjoisin piste löytyy Kellokoskelta, jonka vanha ruukkimiljöö on oikein tunnelmallinen retkikohde. Paikan sydämenä voi pitää kahvila-ravintola Kinuskillaa, joka määrittelee itsensä urbaaniksi maaseutukahvilaksi. Kävimme Kinuskillassa viimeksi viime kesänä, jolloin emme jaksaneet hyvän hampurilaisaterian jälkeen enää maistaa houkuttelevia leivonnaisia. Historiallisissa tiloissa voi nauttia lounasta, lauantaibrunssia sekä monien kehumia pienleipomotuotteita. 

tuusula24_ruukinkirkko


Ruukkivierailun yhteydessä kannattaa kurkistaa ainakin tehdasmuseoon, jossa selviää kuinka paljon erilaisia tuotteita täällä 1795–1979 toimineessa tehtaassa on valmistettu. Lisäksi kesällä 2024 voi tutustua teemanäyttelyyn Julkkis kävi täällä. Museoon on vapaa pääsy. Alueella on myös muita kiinnostavia rakennuksia, kuten vanha puukirkko. Ruukissa ja sen ympärillä toimii nykyään monia eri alojen yrityksiä, kuten Patovahti-pubi, Männistön tanssilava sekä Ruukin kirppis.

Lisätiedot: kinuskilla.fi, tehdasmuseo.fi, ruukinkirppis.fi


tuusula24_kotielainpiha

Pieni Kotieläintila ja Kahvila Onni

Kävimme vasta viime kesänä ensi kertaa tutustumassa Pieneen Kotieläintilaan ja Kahvila Onniin, jotka löytyvät hieman syrjäisempien maalaismaisemien keskeltä. Siisti maatila osoittautui viihtyisäksi paikaksi, jossa koko perheen on mukava viettää kiireetöntä aikaa. Kotieläintilaa voi suositella varsinkin pienille lapsille, mutta kesyjen eläinten kanssa viihtyvät kyllä kaiken ikäiset vierailijat. Lampaat, vuohet, aasit, hevoset ja puput ovat sen verran seurallisia, että ne vaikuttavat rakkaudella hoidetuilta. Mieleen jäi myös pihalla kuljeskeleva kissa, joka nauttii kovasti rapsuttelusta.

tuusula24_kotielainpiha2


Pieni Kotieläintila tarjoaa aitoja maalaismaisemia sekä nostalgista aiheeseen liittyvää esineistöä. Pihalta löytyy leikkipaikka ja sieltä voi lähteä myös pienille kävelypoluille. Puodin puolella olisi monenlaista ostettavaa ja käynnin kruunaa Kahvila Onni, jossa nautimme maukkaista vohveleista. Pieni Kotieläintila on tänä kesänä avoinna 3.6.–3.8.2024 maanantaista lauantaihin kello 10–17.

Lisätiedot: pienikotielaintila.fi


tuusula24_sarvikallio

Sarvikallio

Tuusulanjärven komeimmat maisemat aukeavat Sarvikalliolta, joka sijaitsee useimmista muista mainitsemistani kohteista poiketen järven hiljaisemmalla länsirannalla. Noin 25 metrin korkeudelta kelpaa katsella Tuusulanjärveä niin pohjoiseen kuin eteläänkin päin ja paistaa tulipaikalla vaikka makkarat. Sarvikallion parkkipaikalta on reilun puolen kilometrin kävelymatka näköalojen äärelle ja paikalle poikkeaminen onnistuu myös järveä kiertävän pyöräilyreitin varrelta. Jos haluaa tehdä luontoretken, voi Sarvikallion tuntumassa reippailla kolmen ja puolen kilometrin mittaisen Seittelinreitin ympäri.

Lue myös aiemmat Tuusulasta kertovat juttuni:
Paikallisvinkit Tuusulanjärvelle
Makuja ja maisemia Tuusulanjärvellä
Tuttu Tuusula matkailijan silmin

Jatka lukemista

Suomi

Pelimuseo ja paljon muuta Tampereen Vapriikissa

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Museokeskus Vapriikki on erinomainen vierailukohde Tampereella. Kävin näyttelytiloissa ensi kertaa vasta tämän vuoden pääsiäisenä, mutta vierailu ei varmasti jäänyt viimeiseksi. Perhettämme houkutteli eniten Suomen pelimuseo, mutta saman katon alta löytyi paljon muutakin kiinnostavaa.

Vapriikki on hyvä esimerkki tamperelaisesta tavasta ottaa vanhan tehdaskaupungin historiallisia rakennuksia toimivaan uudiskäyttöön. Museokeskus avattiin Tammerkosken rannalla aiemmin toimineen Tampellan tehtaan verstastiloihin vuonna 1996. Vapriikin pääsylippujen hinta on tällä hetkellä aikuisilta 15 euroa ja lapsilta 7 euroa. Itse kuittasimme aikuisten pääsymaksut kätevien Museokorttien avulla. Pääsymaksu kattaa kaikki Vapriikin näyttelyt, joita voi olla kerrallaan yli kymmenen kappaletta.

vapriikki_kelloportti


Vapriikin pysyvään tarjontaan kuuluvista museoista ovat tällä hetkellä avoinna Luonnontieteellinen museo, Suomen pelimuseo, Suomen jääkiekkomuseo sekä koko Tampereen historiaan liittyvä Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi. Näiden lisäksi esillä on useita vaihtuvia näyttelyitä, joiden kesto vaihtelee parista kuukaudesta useisiin vuosiin. Aiheita riittää laidasta laitaan, joten täällä on varmasti jokaiselle jotakin!


vapriikki_hugo

Suomen pelimuseo

Oma pääkohteemme Vapriikissa on lapsiakin houkutteleva Suomen pelimuseo, jossa pääsee kokeilemaan monia erilaisia tietokonepelejä vuosikymmenten varrelta. Tarjolla on siis runsaasti sekä huvia että nostalgiaa. Kokeilen esimerkiksi televisiosta tuttua Hugo-peliä, jossa hahmoa ohjataan lankapuhelimen näppäinten avulla. Pelin äänet kuuluvat tietenkin luurin kautta.

vapriikki_alpine_racer


Suurin kuhina käy pelihallissa, jossa saa käyttää vapaasti monia eri peliautomaatteja. Tarjolla on esimerkiksi rallisimulaattoreita, flippereitä sekä ammuskelupelejä. Oma suosikkini on alppihiihtosimulaattori Alpine Racer 2, jossa laskeminen tapahtuu omia jalkoja kallistelemalla. Onnistun parin harjoituskerran jälkeen jo voittamaan kisan, ja Alpine Raceria tekisi mieli päästä pelaamaan pian uudelleenkin.

vapriikki_deluxe_ski_jump


Suurin osa peleistä löytyy ahdasta automaattihallia väljemmiltä käytäviltä, joilla esitellään suomalaista pelituotantoa. Muutamat peleistä ovat kohdalle sattuessani harmillisesti jumissa, joten niitä ei pääse kokeilemaan. Yksi näistä on mäkihyppypeli Deluxe Ski Jump, jota olisi ollut mukava pelata pitkästä aikaa. Vitriinissä on pelin kehittäneen Jussi Koskelan lahjoittamaa rekvisiittaa. Muistan Jussin niiltä ajoilta, kun harrastimme samaan aikaan yleisurheilua Keravan Urheilijoissa.

vapriikki_commodore64


Pelimuseon parasta antia ovat eri vuosikymmenten teemaan sisustetut huoneet, jotka vievät hyvin autenttisella tavalla 1980- ja 1990-lukujen tunnelmiin. Sisustuksessa käytetty rekvisiitta on valittu huolella jokaista yksityiskohtaa myöten.

vapriikki_sam


Pitkä rivi Aku Ankan taskukirjoja sekä vuoden 1984 Los Angelesin olympiamaskotti Sam-kotka löytyivät minunkin huoneestani, ja moni muukin esine näyttää kovin tutulta. Commodore Kuusnelosta en koskaan itse omistanut, mutta täällä sillä pääsee pelaamaan klassikkopeli Boulder Dashia.

vapriikki_pong


Viihdymme myös menneen ajan olohuoneessa, jonka nahkapäällysteisille nojatuoleille voi istua pelaamaan kuvaputkitelevisiosta näkyvää alkeellista tennispeliä Pongia. Aikaa kuluu myös hieman uudenaikaisemmassa lastenhuoneessa Super Marion seurassa.

vapriikki_pelikauppa


Museosta löytyy hauskasti sisustettujen olohuoneiden ja lastenhuoneiden lisäksi myös malli pelikaupasta, jollaisissa itsekin joskus muinoin kävin. Silloin ei latailtu pelejä netistä, vaan niitä sai ostaa pahvisiin laatikoihin pakattuna pelikauppojen hyllyiltä. Usein pelit liikkuivat toki myös kaverilta toiselle kopioimalla. Kaukana olivat vielä ne ajat, kun pelaamista alettiin kutsua e-urheiluksi.  

vapriikki_afrikan_tahti


Museon tarjontaan kuuluu videopelien lisäksi kelpo kokoelma lautapelejä, joita saa asettua pelaamaan pöydän ääreen. Näyttelyn nurkalta löytyy myös nostalginen pajatso, joka herättää monissa vierailijoissa ihastuneita huokauksia. Pajatsoa ei kuitenkaan pääse pelaamaan, vaikka taskussa jostain syystä vanhoja viidenkymmenen pennin kolikoita sattuisi olemaankin. Vierestä löytyvää Speden Speleistä tuttua nopeustestiä saa kyllä kokeilla. Perheestämme löytyy yksi tämän pelin luonnonlahjakkuus, enkä se ole minä. 

vapriikki_pelimuseo


Pelimuseossa on mukava viettää aikaa, joka kuluukin täällä kovin nopeasti. Paikka tuo mieleeni Berliinin Computerspielemuseumin, josta olen kirjoittanut jutun jo aiemmin.


vapriikki_jaakiekkomuseo_jokerit

Suomen jääkiekkomuseo

Ehdimme onneksi nähdä pelimuseon lisäksi paljon muutakin. Käymme museoravintola Valssissa virkistävällä kahvitauolla ja kiipeämme sieltä ylimmässä kerroksessa toimivaan Suomen jääkiekkomuseoon. Tampere on niin perinteikäs lätkäkaupunki että sen omassakin historiassa riittäisi valtavasti kerrottavaa, mutta museo keskittyy nimensä mukaisesti koko maan jääkiekkoon. Mielenkiintoisena lisämausteena toimivat omien taitojen testaamiseen sopivat laukaisu- ja maalivahtisimulaattorit. Kokeilemme tyttären kanssa laukaisusimulaattoria, jossa voi yrittää virtuaalisen maalivahdin yllättämistä.

vapriikki_jaakiekkomuseo_leijonat


Museossa voi tutustua Jääkiekkoleijonan arvonimellä aateloitujen henkilöiden kunniagalleriaan, johon on päässyt pelaajien lisäksi myös valmentajia, erotuomareita sekä taustavaikuttajia. Alati kasvavalla listalla on jo 274 nimeä Mölli Keinosesta Jukka Jaloseen ja Riikka Sallisesta Kalervo Kummolaan. Esillä on totta kai myös paljon erilaisia palkintoja sekä pelipaitoja niin Suomesta kuin maailmaltakin.

vapriikki_jaakiekkomuseo_kalpa


Jääkiekkomuseon mielenkiintoisimpaan antiin kuuluvat vanhat peliasut ja varusteet, jotka näyttävät nykyisiin verrattuna kovin alkeellisilta. Perinteiset seurojen logot ja värit ovat helposti tunnistettavissa, mutta paitojen materiaalit ovat jotain aivan muuta kuin nykypäivänä. Kuvassa näkyvä hahmo on muuten nimeltään Viska, ja se kuului maalivahti Gösta Wangelille. Viska tuotti onnea, joten Wangel asetti maskotin aina pelien ajaksi maalinsa päälle. Wangel ja Viska voittivat Suomen mestaruuden Tapparan edeltäjän TBK:n riveissä vuonna 1953.

vapriikki_jaakiekkomuseo_ilves


Pitkää historiaa esittelevä museo auttaa kunnioittamaan jääkiekkoperinteitä entistä enemmän. Muistan kuinka Torontossa sijaitseva Hockey Hall of Fame toi mieleen samanlaisia tunteita, kun vierailin siellä viitisentoista vuotta sitten.

vapriikki_jaakiekkomuseo_shakers


Omaa mieltäni lämmittää kovasti, että jääkiekkomuseosta löytyy myös jotain keravalaista. Maamme naisjääkiekon legendoihin lukeutuva Anne Haanpää edusti osan mittavasta urastaan Keravan Shakersia ja auttoi joukkueen kolmeen peräkkäiseen Suomen mestaruuteen vuosina 1994–96. Haanpään Shakers-paita on ansainnut hyvin paikkansa museon arvokkaassa kokoelmassa. 


vapriikki_finlayson_01

Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi

Vapriikin monipuolisuus tulee parhaiten esiin, kun astumme jääkiekon vauhdikkaasta maailmasta täysin toisenlaiseen ympäristöön. En osaa edes odottaa näyttelyn vaihtumista, kun seison jo värikkäiden kankaiden täyttämässä seesteisessä tilassa. Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi -näyttelyyn on hyvä tutustua jo siksi, että skotlantilaisen James Finlaysonin perustamalla yrityksellä on suuri rooli koko Tampereen kehityksessä. Kierrämme näyttelyn jääkiekkomuseon puolelta tullessamme ikään kuin nurinkurisessa järjestyksessä, mutta siitä ei ole lopulta suurempaa haittaa.

vapriikki_finlayson_03


Vuonna 1820 alkunsa saaneesta Finlaysonista kehittyi Suomen ensimmäinen suuryritys, joka vaikutti omalta osaltaan Tampereen kasvamiseen. Konepajana aloittanut Finlayson alkoi menestyä kymmenisen vuotta perustamisensa jälkeen, jolloin toimiala oli jo vaihtunut puuvillatehtaaksi. Tehtaan ympärille rakennettiin asuntojen lisäksi esimerkiksi koulu, sairaala sekä kirkko. Finlayson kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi tehtaaksi ja säilytti asemansa monen vuosikymmenen ajan.

vapriikki_kuusvooninkinen


Näyttely kertoo mielenkiintoisella tavalla Finlaysonin historiasta. Mieleen jää erityisesti kuusikerroksisesta tehdasrakennus Kuusvooninkisesta tehty pienoismalli. Pienistä ikkunoista voi kurkistella sisään ja katsoa miltä talvinen työpäivä vuonna 1847 on näyttänyt. Nukkekotimaista toteutusta elävöittävät liikkuvat hologrammihahmot. Ne kuvaavat sekä työntekoa että myös esimerkiksi tuon ajan työpaikoilla esiintynyttä juopottelua.  

vapriikki_finlayson_02


Näyttelyssä on luonnollisesti esillä Finlaysonin tuottamia kankaita, joiden joukosta löytyy minullekin tuttuja kuoseja. Tekstiilituotanto alkuperäisellä tehdasalueella Tampereella päättyi 1990-luvulla. Tuotteet suunnitellaan edelleen Suomessa, mutta tuotanto on kustannussyistä siirtynyt ulkomaisiin tehtaisiin.


vapriikki_luonnontieteellinen_museo

Luonnontieteellinen museo

Tampereen luonnontieteellinen museo tarjoaa mukavasti paikallista näkökulmaa, sillä se keskittyy erityisesti Pirkanmaan luontoon. Esillä on runsaasti täyttyjä nisäkkäitä ja lintuja sekä paljon muutakin nähtävää ja opittavaa. Luonto on kiinnostava aihe, mutta käymme museon tällä kerralla vain nopeasti lävitse. Vierestä löytyy Vuoden Luontokuvat 2023 -näyttely, joka on avoinna enää 14.4.2024 saakka. Oikeastaan kaikki mukaan päässeet otokset ovat todella upeita. 


vapriikki_radio

Radioaallon harjalla – kidekoneesta podcastiin

Radionäyttely valottaa maamme noin satavuotista radiohistoriaa. Tarjolla on runsaasti niin tietoa kuin nostalgiaakin ja näyttely kuvaa myös radion muuttuvaa merkitystä läpi vuosikymmenten. Tänne voisi pysähtyä pidemmäksikin aikaa kuuntelemaan eri aikakausien ohjelmia. Mieleeni jää erityisesti urheiluselostajana tunnetun Pekka Tiilikaisen raportti talvisodasta suomalaiseen sotilasleiriin tehdyn lentohyökkäyksen keskeltä. Radioaallon harjalla -näyttely on esillä lokakuun 2027 loppuun saakka.


vapriikki_fantastinen_floppi

Fantastinen floppi

Yksi ohimennen näkemistämme näyttelyistä on Nokian N-Gage-laitteesta kertova Fantastinen floppi. Pelikonsolia ja puhelinta yhdistänyt N-Gage ei suuresta rahallisesta panostuksesta huolimatta koskaan menestynyt, vaan aiheutti Nokialle valtavat tappiot. Näyttelyssä on esillä 2000-luvun alun ajankuvaan kuuluvaa esineistöä ja tarjolla on tietenkin myös mahdollisuus N-Gagella pelaamiseen. Fantastinen floppi on esillä 5.1.2025 saakka. 


vapriikki_manserock

Museokeskus Vapriikin muu tarjonta

Vaikka viihdymme Vapriikissa monta tuntia, jää paljon vielä kokonaan näkemättäkin. Ajattelin käydä ainakin Manserock-näyttelyssä, mutta kun palaamme illan lähestyessä hiljentyvään pelimuseoon, ei meistä kukaan malta lähteä sieltä pois ennen sulkemisaikaa. Niinpä popedat ja eppunormaalit jäävät odottamaan seuraavaa kertaa. Manserock-näyttelyyn voi onneksi tutustua vuoden 2026 loppuun asti. Vapriikissa on tällä hetkellä esillä edellä mainittujen lisäksi muutama muukin näyttely. Esimerkiksi Postimuseon monivuotinen päänäyttely Viestinviejät on nähtävillä vielä 15.9.2024 saakka. Tampereen Kivimuseo on parhaillaan suljettuna ennen odotetun Kiven voima -näyttelyn avautumista 26.4.2024.

vapriikki_tarrat


Vapriikki on mainio kokonaisuus, sillä laadukkaasti toteutetuista näyttelyistä löytyy katseltavaa moneen makuun. Näyttelyiden suuri määrä takaa myös vaihtuvuuden, joten Vapriikkiin voi aina palata katsomaan mitä uutta on tullut tarjolle. Ja toisaalta vaikkei mitään uutta olisikaan, löytyisi pelimuseosta aina taatusti ajanvietettä moneksi tunniksi!

Lue lisätietoja Vapriikin omilta nettisivuilta.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja