Espanja
Ihmeellinen El Torcal de Antequera
El Torcal de Antequeran luonnonsuojelualue on yksi Andalusian kauneimmista ja erikoisimmista paikoista. Käsittämättömät kalkkikivimuodostelmat tarjoavat upeat puitteet unohtumattomalle kävelykierrokselle.
Ajelemme El Torcal de Antequeraan Áloran suunnasta. Kapea maalaistie mutkittelee kumpuilevissa maisemissa ja lokakuun aurinko valaisee hiljaisia peltoja. Moni suunnistaa luonnonsuojelualueelle Málagasta, josta kiitää moottoritien ansiosta perille noin tunnissa. Antequeran kaupungin keskustasta on El Torcaliin noin viidentoista kilometrin matka.

Huomasin juuri ennen retkelle lähtöä vinkin, ettei tänne kannattaisi tulla viikonloppuna. Emme kuitenkaan muuta suunnitelmaa viime hetkellä, vaan saavumme paikalle kauniina lauantaipäivänä. Perillä selviää, että moni muukin on saanut saman ajatuksen. Vuoren päällä sijaitsevalla luonnonsuojelualueella oleva parkkipaikka on täynnä, joten ylös johtava tie on suljettu. Myös alas risteykseen rakennettu parkkialue on viimeistä paikkaa myöten varattu, mutta saamme jätettyä auton siististi maantien varteen.

Alemmalta parkkipaikalta on noin kolmen ja puolen kilometrin matka ylös vierailukeskukseen. Tällä välillä kulkee shuttle busseja, joiden menopaluulippu maksaa kaksi euroa. Päätämme appiukon kanssa kävellä matkan, mutta vaimo, anoppi ja lapset jäävät odottelemaan pikkubussia.

Kävely ei lopulta tunnu niin pitkältä ja raskaalta kuin ehdin etukäteen kuvitella, vaikka nousua kertyykin aika paljon. Hien saa kyllä tehokkaasti pintaan.

Hyväkuntoisen tien varrelta voi ihailla laajaa laaksomaisemaa sekä taivaalla liitäviä korppikotkia. Myös karstimaahan syntyneet kivimuodostelmat muuttuvat koko ajan mielenkiintoisemman näköisiksi.

Bussilla tullut muu perhe odottelee meitä vierailukeskuksen luona. Rakennuksesta löytyy kahvila-ravintola, matkamuistomyymälä sekä wc-tilat, joten palveluita on aivan riittävästi. El Torcal de Antequera on ilmainen luonnonnähtävyys, jonne ei ole pääsymaksua.

Käymme aluksi vierailukeskuksen lähistöllä sijaitsevalla näköalapaikalla, jonne johtaa esteetön polku. Maisema kaukana alhaalla levittäytyvään laaksoon on hengästyttävän upea.

Saamme katsella maisemien lisäksi myös El Torcalin kuuluisimpia asukkaita eli vuorikauriita. Kaksi eläintä on kiivennyt läheisten kallioiden päälle paistattelemaan päivää. Ne näyttävät melkein paikoilleen asetelluilta maskoteilta, vaikka todellisuudessa ovatkin vapaasti alueella liikkuvia eläimiä. Luonnonsuojelualueella asuu runsaan vuorikauriskannan lisäksi muitakin nisäkkäitä sekä matelijoita. Seutu sopii myös lintujen bongaamiseen.

Luonnonsuojelualueen kivikkoisilla poluilla kulkee merkitty kävelyreitti, josta voi valita lyhyemmän tai pidemmän version. Lyhyempi vihreä reitti on puolentoista kilometrin mittainen, kun taas keltaisella merkitty polku on lähes kaksi kertaa pidempi. Molempien reittien alku- ja loppuosat kulkevat samaa polkua pitkin.

Polku lähtee vierailukeskuksen parkkipaikan vierestä ja palaa lopulta rakennuksen toiselle puolelle. Reittien kulkemista suositellaan vastapäivään, mutta matkan varrella näkyy molempiin suuntiin käveleviä retkeilijöitä.

El Torcal de Antequeran kalliomuodostelmissa riittää ihmettelemistä, sillä eroosio on muokannut kalkkikivistä mielikuvituksellisen näköisiä. Vesi, jää ja tuuli voivat luoda ihmeitä, kunhan niille antaa riittävästi aikaa. Kallioiden muokkautuminen ei ole tapahtunut hetkessä. Tämä paikka oli 200 miljoonaa vuotta sitten merenpohjaa, mutta mannerlaattojen liikkeet nostivat El Torcalin maan pinnalle ja ajan hammas on hionut kivistä suoranaisia taideteoksia.

Ajatus muinaisesta merenpohjasta tuntuu uskomattomalta, koska El Torcal de Antequera sijaitsee noin 1300 metrin korkeudessa. Rantaviivalle on nykyään nelisenkymmentä kilometriä matkaa.

Kävelemme yhdessä reitin alkuosan ja pysähdymme syömään eväitä puun varjoon. Polku haarautuu heti taukopaikkamme jälkeen. Muille riittää lyhyempi vihreä kierros, joten jatkan keltaiselle reitille yksin.

Reitti on paikoitellen hyvinkin kivikkoinen, joten kulkiessa täytyy olla varovainen. Jo vihreällä reitillä on omat pienet esteensä ja keltainen osuus vaikuttaa hieman haastavammalta. Mitään erityisen hankalia paikkoja ei kuitenkaan tule vastaan ja normaalikuntoinen ihminen pärjää molemmilla reiteillä mainiosti.

Tuntuu hauskalta kulkea näissä maisemissa ja ihailla aina vain uusia eteen avautuvia näkymiä. Alue on kuin kivinen satumaa, jossa ei koskaan tiedä mitä seuraavan kallion takana odottaa. Kuvat eivät pysty täysin kertomaan kuinka huikeasta paikasta on kysymys, mutta antavat toivottavasti osviittaa El Torcal de Antequeran kauneudesta.

Polun ahtain kohta kulkee kallioiden välisestä raosta, mutta kyseinen osuus ei lopulta ole kovin monen metrin pituinen. Kävelykierros tuntuu silti kokonaisuudessaan pieneltä seikkailulta.

Reitti kulkee kallioiden ympäröimästä laaksosta toiseen. Välillä sukelletaan pieneen varjoisaan solaankin. Lokakuun ruska tuo muuten karuun maisemaan muutamia väripilkkuja.

El Torcal on päässyt Unescon maailmanperintöluetteloon yhdessä Antequeran esihistoriallisten hautakammioiden sekä La Peña de los Enamorados -vuoren kanssa. Kunnia myönnettiin vasta vuonna 2016, joten kyseessä on melko tuore lisäys arvostetulle listalle.

Vaikka parkkipaikat olivatkin täyttyneet, ei kävelyreiteillä tunnu olevan liikaa ihmisiä. Kokemus on näin viikonloppunakin pysäköintiä lukuun ottamatta oikein miellyttävä, mutta arkipäivän hiljaisuus tekisi alueesta luultavasti vieläkin lumoavamman. Voisi olla mukavaa pysähdellä kuuntelemaan hiljaisuutta ja bongailla vuorikauriita sekä muita eläimiä kaikessa rauhassa.

Palaan vierailukeskukselle kaikkiaan puolitoista tuntia vieneen lenkin päätteeksi. Opastetaulussa matkan on arvioitu vievän kaksi tuntia, mutta kävelin melko reippaasti, kun tiesin muiden odottavan minua perillä. Kiirehtimään tänne ei kuitenkaan kannata tulla, vaan nauttimaan ihmeellisestä luonnosta.

Ostamme vierailukeskuksesta bussiliput myös minulle ja appiukolle, jotta pääsemme kaikki yhtä aikaa takaisin autoillemme. Bussikyyti tuntuu aiemman kävelyn jälkeen jonkinlaiselta maisemien pikakelaukselta ja pian olemmekin jo alhaalla maantien varressa.

Suosittelen lämpimästi retkeä El Torcal de Antequeraan kaikille Aurinkorannikolla kävijöille. Patikointireitti on tosiaan hieman kivikkoinen, mutta esteettömyyttä kaipaavakin saa alueen luonnosta melko hyvän käsityksen jo näköalapaikalta sekä vierailukeskuksen kulmalta käsin. Oma kokemukseni kuitenkin opetti, että viikonloppuja kannattaa välttää, jos se vain suinkin on mahdollista.
Lue myös aiemmin julkaisemani juttu Antequeran kaupungista.
Espanja
Majesteettinen Almudenan katedraali Madridissa
Vierailimme viime vuodenvaihteen Madridin-matkalla Almudenan katedraalissa, joka kuuluu kaupungin tärkeimpiin maamerkkeihin. Pitkään ja hartaasti rakennettu kirkko valmistui vasta vuonna 1993, ja sen kattotasanteelta on hienot näkymät ympäristöön.
Tutustumme jo matkan alkuvaiheessa melko perusteellisesti Madridin kuninkaalliseen palatsiin, josta julkaisin oman juttunsa jo aiemmin. Palatsista on helppo siirtyä aivan naapurissa sijaitsevaan katedraaliin, joka on omistettu Madridin suojeluspyhimykselle Almudenan neitsyelle. Kirkkosalissa saa vierailla ilmaiseksi, mutta meitä kiinnostaa erityisesti kattotasanteen näköalapaikka. Sinne päästäkseen täytyy ostaa pääsylippu, jonka hinta on tätä kirjoittaessani noussut vierailumme jälkeen 8 euroon. Alennusryhmien liput maksavat edelleen 5 euroa.

Ostamme liput kuninkaallisen palatsin puoleiselta ovelta, jolle ei ole joulukuun viimeisenä tiistai-iltapäivänä jonoa. Lipun hintaan kuuluu näköalapaikan lisäksi katedraalin museo, jonka sisällä valokuvaaminen on kielletty. Olemme hetkeä aiemmin kolunneet läpi kuninkaallisen palatsin huoneita, joten emme jaksa tässä vaiheessa päivää perehtyä tämän museon uskonnollisiin esineisiin erityisen tarkasti. Parhaiten mieleen jäävät piispojen käyttämät seremoniavaatteet, joiden lisäksi näytteillä on esimerkiksi veistoksia, astioita sekä asiakirjoja. Suuntaamme melko pian portaikkoon, jota pitkin pääsemme näköalapaikalle ihailemaan Madridia.

Nautin maisemasta esimerkiksi etelään päin. Etualalla näkyvä tähtikuvio sijaitsee arabikulttuuria kunnioittavassa emiiri Mohamed I:n puistossa, jossa on säilynyt pätkä muinaista islamilaista kaupunginmuuria. Taustalla häämöttävät muun muassa Pyhän Franciscus Suuren kuninkaallisen basilikan tornit. Ilmassa on auringonpaisteesta huolimatta jonkin verran utuisuutta.

Näköalatasannetta koristavat apostolien patsaat. Kuvassa kaupunkia tähystää pyhiinvaeltajan vaatteisiin puettu apostoli Jaakob. Hänet tunnetaan täällä Espanjassa nimellä Santiago, ja moni on varmasti kuullut apostolin haudalle Santiago de Compostelaan johtavasta pyhiinvaellusreitistä.

Katolta on hyvät näkymät eri suuntiin. Katedraalin omat tornit peittävät maisemaa kuninkaalliselle palatsille, mutta tuonnekin päin voi katsella esteettömästi hieman alempana sijaitsevalta parvekkeelta. Katedraali haluttiin sovittaa mahdollisimman saumattomasti samaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen palatsin kanssa, minkä vuoksi se on rakennettu hieman poikkeuksellisesti pohjois-eteläsuuntaan. Useimmiten katolisten kirkkojen alttari osoittaa itään päin.

Tätä kirkkoa rakennettiin pitkään ja hartaasti. Ensimmäisten suunnitelmien jalostuminen toteutuksen tasolle vei useamman vuosisadan, kunnes kuningas Alfonso XII määräsi työmiesten hihat heilumaan vuonna 1883. Matkan varrelle osuneet taloudelliset haasteet sekä esimerkiksi verinen sisällissota jarruttivat projektia, jonka päätteeksi paavi Johannes Paavali II pääsi vihkimään katedraalin käyttöön vasta kesällä 1993. Arkkitehdit ehtivät vuosikymmenten varrella vaihtua, ja niinpä ulkoa päin uusklassisen kirkon tyyli edustaakin sisätiloissa uusgoottilaisuutta.

Vaaleasävyinen kirkkosali on kaunis ja kooltaan vaikuttava. Istahdamme joksikin aikaa penkille lepäämään ja katselemaan erilaisia yksityiskohtia. Kuoriosaa koristaa puinen piispanistuin. Kiinnitämme huomiota myös värikkäisiin maalauksiin, joissa on yllättävänkin modernia ilmettä.

Muiden kirkkovieraiden toiminnasta päätellen katedraalin tärkein alttari löytyy sivulaivasta. Almudenan neitsyelle omistetun alttarin luo kiemurtelee huomattavan pitkä jono. Alttarilla käyminen nimenomaan näin joulunaikaan on paikallinen perinne, jolla halutaan osoittaa kunnioitusta Madridin suojeluspyhimykselle.

Kiertelemme vielä katselemassa katedraalin hienoja sivukappeleita ja erilaisia patsaita. Kuvassa näkyy Santa María de la Cabeza, jonka puoliso San Isidro Labrador on Almudenan neitsyen ohella Madridin toinen suojeluspyhimys.

Katedraalia on mukava ihailla kaikessa rauhassa. Uusgoottilaiset holvikaaret ja massiiviset pylväät luovat kirkon päälaivaan majesteettista tunnelmaa. Taustalla näkyvät kookkaat urut. Suunnistamme vähitellen kohti ulko-ovea, joten vaikuttavaksi mainittu krypta jää meiltä tällä vierailulla näkemättä.

Huomaamme poistuessamme katedraalin oveen tehdyt taidokkaat veistokset. Kuningas Juan Carlos I:n ja kuningatar Sofían hahmot ovat helposti tunnistettavia. Heidän poikansa, Espanjan nykyinen kuningas Felipe VI, vihittiin morsiamensa Letizian kanssa avioliittoon tässä katedraalissa toukokuussa 2004.

Seimiasetelmat kuuluvat oleellisesti espanjalaiseen jouluun. Niitä on nähtävillä ympäri kaupunkia, ja totta kai myös katedraalilla on omansa sekä sisätiloissa että oven ulkopuolella ohikulkijoiden nähtävänä. Kun seimetkin on nähty, voimme jatkaa hyvillä mielin kierrostamme kohti seuraavia nähtävyyksiä.
Lisätietoa löytyy katedraalin omilta nettisivuilta.
Lue myös koko matkasta kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.
Espanja
Kuninkaallisten kokoelmien galleria Madridissa
Vuonna 2023 avattu Galería de las Colecciones Reales on mielenkiintoinen lisäys Madridin museoiden joukkoon. Kuninkaallisen palatsin vieressä sijaitsevissa moderneissa tiloissa voi tutustua Espanjan mahtipontiseen historiaan taiteen ja erilaisten arvoesineiden kautta.
Madrid on museoiden ystäville antoisa kaupunki, joka tunnetaan erityisesti Pradon, Reina Sofían ja Thyssen-Bornemiszan taideaarteista. Kesäkuussa 2023 avautunut Galería de las Colecciones Reales tuo kaupungin tarjontaan mielenkiintoisen lisän esittelemällä nimensä mukaisesti Espanjan kuningashuoneen omistamia arvoesineitä.

Kuulen tästä museosta ensi kertaa, kun olen hankkimassa pääsylippuja kuninkaalliseen palatsiin. Tarjolla on yhdistelmälippu, jolla pääsee palatsin lisäksi tutustumaan myös Galería de las Colecciones Realesiin. Tarjous on hyvä, sillä palatsilipun päälle tulee tämän hetken hinnoilla vain kuusi euroa lisää hintaa. Galería de las Colecciones Reales sijaitsee aivan palatsin naapurissa ja museolippu on voimassa viikon verran palatsivierailun ajankohdasta eteen tai taakse päin.

Astumme sisään Almudenan katedraalin vieressä olevasta ovesta. Galería de las Colecciones Realesin tiloissa on ainakin oman vierailumme aikaan miellyttävän väljää, mikä tuntuu tervetulleelta vaihtelulta kuninkaallisen palatsin ja Pradon pienten ruuhkien jälkeen.

Museon rakenne on hyvin selkeä. Ylin kolmesta näyttelykerroksesta keskittyy Habsburgien aikaan, joka ajoittuu Espanjan historiassa vuosiin 1516–1700. Tähän kerrokseen kuuluu myös huone, jossa pyörivä videoesitys kertoo tehokkaan tiivistetysti kuninkaallisen palatsin sekä sen ympärille kasvaneen Madridin kaupungin historiasta. Ikkunan takaa voi katsella museon rakentamisen yhteydessä löytyneitä maurien rakentaman muurin jäänteitä.

Museosta löytyy paljon arvokkaita seinävaatteita, tauluja ja erilaisia historiallisia esineitä. Kookkaimpia ovat kuninkaallisten käyttämät vaunut. Kuvassa näkyvät mustat vaunut ovat peräisin 1670-luvulta, jolloin niillä ajeli Espanjan sijaishallitsijana toiminut kuningatar Maria Anna.

Viimeinen Habsburg-sukuinen Espanjan kuningas oli Maria Annan poika Kaarle II, joka kuoli lapsettomana marraskuussa 1700. Syttyi lähes maailmansodan mittoihin levinnyt pitkä perimyssota, jonka päätteeksi kruunun sai kuin saikin Kaarle II -vainaan suosikki Filip V. Filip V oli Ranskan Aurinkokuninkaan Ludvig XIV:n pojanpoika ja hänestä tuli Espanjan ensimmäinen Bourbon-sukuinen hallitsija, mutta tiukat rauhanehdot estivät Espanjan ja Ranskan yhteisen imperiumin.

Museon keskimmäinen kerros keskittyy Bourbonien valtakauteen, josta jatketaan kohti nykypäivää ja kerrotaan hieman kokoelmaa ylläpitävän Patrimonio Nacionalin tekemästä työstä. Näyttely esittelee arvoesineiden kautta eri aikakausien hallitsijoiden henkilökohtaista makua ja Espanjan kuningashuoneen historiaa. Itseäni kiinnostavat esimerkiksi vanhat koristeelliset kellot.

Galería de las Colecciones Realesin suunnitteluvaiheessa syntyi jonkinlaista kiistaa siitä, pitäisikö joitakin maalauksia siirtää perinteikkäästä Pradosta tähän uuteen museoon. Riidat saatiin sovittua, ja nytkin Galería de las Colecciones Realesissa on muutama Pradosta lainattu teos. Matkaohjelmaamme on kuulunut jonkin verran taidetta, joten on mukavaa ihailla vielä näin reissun lopuksi muutamia maalauksia. Omaan mieleeni ovat esimerkiksi yllä näkyvät Luis Paret y Alcázarin taulut. Museossa tulee vastaan useampia Francisco de Goyan teoksia ja vaikutun arvostetun mestarin monipuolisuudesta viimeistään hänen suunnittelemiensa gobeliinien äärellä.

Alimmassa kerroksessa on vaihtuvia näyttelyitä. Oman vierailumme aikaan esillä on kuningatar Victoria Eugenialle omistettu näyttely, joka jatkuu 5.4.2026 asti. Näyttelyssä käydään läpi Victoria Eugenian lapsuutta Englannin hovissa, henkilökohtaisia mielenkiinnon kohteita, avioliittoa Espanjan Alfonso XIII:n kanssa sekä merkitystä Espanjan kuningattaren roolin uudistajana. Victoria Eugenia vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoiselta hahmolta, mutta emme rehellisesti sanottuna jaksa enää tässä vaiheessa keskittyä museon yksityiskohtiin.

Myös toinen tällä hetkellä esillä oleva vaihtuva näyttely jatkuu 5.4.2026 saakka. Pieni näyttely esittelee kuningashuoneen lasten leluja eri aikakausilta, joten aihe on varsin kiehtova.

Galería de las Colecciones Reales on mielestäni hyvä kokonaisuus. Museo tarjoaa paljon nähtävää, muttei kuitenkaan ole läkähdyttävän laaja. Meiltä kuluu avarissa tiloissa vajaat kaksi ja puoli tuntia, joiden aikana ehdimme tutustua pysyviin näyttelyihin hyvin. Kuten mainittua, vaihtuvat näyttelyt tuli kuitenkin käveltyä läpi hyvin pikaisesti.

En laskisi Galería de las Colecciones Realesia aivan Madridin tärkeimpien nähtävyyksien joukkoon, mutta jos arvokkaat esineet ja kuninkaallinen historia kiinnostavat, voi tätä museota ehdottomasti suositella.
Lue myös koko reissustamme kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.
Museosta löytyy paljon lisätietoa virallisilta nettisivuilta galeriadelascoleccionesreales.es.
-
Ranska1 vuosi sittenTuhkasta noussut Pariisin Notre-Dame
-
Ranska1 vuosi sittenPariisin-viikon monet kokemukset
-
Englanti1 vuosi sittenManchester – työmehiläisten kaupunki
-
Luxemburg1 vuosi sittenPari kesäpäivää Luxemburgissa
-
Englanti1 vuosi sittenStadionkierros Liverpoolin Anfieldilla
-
Englanti1 vuosi sittenNähtävää ja koettavaa Liverpoolissa
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenNew Yorkin näköalapaikkoja: Edge
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenNew Yorkin koskettava 9/11-museo
-
Englanti1 vuosi sittenLuoteis-Englannin tunnelmallinen Chester
-
Italia1 vuosi sittenKatutaidetta Milanon NoLossa
-
Englanti1 vuosi sittenThe Beatlesin jalanjäljillä Liverpoolissa
-
Ranska1 vuosi sittenPariisin muodin sydämessä – La Galerie Dior

Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
31.1.2023 at 14:33
Upea tuo korppikotkakuva! Ja todella hienoja ovat maisemat reitin varrella. Tykkään patikoida Suomessa, mutta myös ulkomailla, koska maisemat ovat niin erilaisia. Näyttäviä toki molemmissa.
Mika / Lähtöportti
4.2.2023 at 13:20
Kiitos! Suomessakin on upea luonto ja toivottavasti minunkin tulisi patikoitua taas enemmän kotimaassa. Mutta jos haluaa kokea jotain ihan erilaista, niin tällaiset El Torcalin kaltaiset paikat jäävät kyllä mieleen. En ole nähnyt tuollaisia kallioita missään muualla.
Aila ja Juha
31.1.2023 at 21:58
Upeita kuvia ja hienosti kuvattu kokemus sinulla. Me olemme patikoineet jo kaksi kertaa sen keltaisen reitin, hitaasti askel kerrallaan, koko ajan vaihtuvia maisemia katsellen. Enkä sano, ettei joskus tulisi kolmaskin kerta, ainakin jos joku kaveri tarvitsisi sinne seuraa. Se on tosiaankin niin suosittu, että jos viikonloppuna haluaa parkkipaikan, kannattaa olla liikkeellä jo aamusta. Arkipäivänä marraskuussa ei ollut mitään ongelmaa, reitin alkukohdassa oli tilaa, ei edes täyttä. Tuo on kyllä niin uskomaton paikka myös historialtaan, että siihen kannattaa todella tutustua.
Mika / Lähtöportti
4.2.2023 at 13:29
Kiitos! Tuo on varmasti sellainen paikka, jonne voisi hyvin palata vaikka kolmannen ja miksei vielä useammankin kerran. Se tuli nyt opittua, että viikonloppuna puoliltapäivin saa varautua täysiin parkkipaikkoihin. Paikan historia on ihmeellinen. Olin paikan päällä niin maisemien lumoissa, että aloin miettiä historiaa oikeastaan vasta retken jälkeen. Tuntuu aika vaikealta hahmottaa tuollaisia miljoonien vuosien pituisia ajanjaksoja.
Aila ja Juha
31.1.2023 at 22:16
Kiitos mukavasta kirjoituksesta. Olimme tuolla Torcalissa jälleen viime marraskuussa. Keltainen reitti kesti kyllä paljon yli suositusakan (3 tuntia). Parkkipaikalla oli väljää, mutta polulla ei silti ollut hiljaista. Espanjankielistä pulputusta kuului koko ajan, tosin pari luokkaakin oli luontoon tutustumassa. Hieno kohde!
Juha
Mika / Lähtöportti
4.2.2023 at 18:39
Kiitos! On kyllä hieno kohde ja tuolla saa varmasti kulumaan kolme tuntia mukavasti, miksei vaikka pidempäänkin. Jos pääsen Torcaliin vielä uudelleen, niin varaan reilusti aikaa ja pysähtelen eri paikkoihin ihailemaan näkymiä. Onpa paikallisilla koululaisilla muuten aika upeita retkikohteita, mihin voivat käydä tutustumassa!
Jenni | Boarding Time
1.2.2023 at 8:49
Antequera täytyykin ehdottomasti ottaa ensi kesänä asialistalle, sekä kaupunki että tämä patikointireitti. Upealta näyttää! Miten olemmekin tämän missanneet?!
Mika / Lähtöportti
4.2.2023 at 18:45
Suosittelen, mukavaa että olet pääsemässä sinne jo tänä vuonna! Antequera ei jostain syystä taida olla erityisen tunnettu matkakohde, taisin itsekin löytää sen vasta etsiessäni retkikohteita Álorasta vuokraamamme talon ympäristöstä. Antequeran kaupunkikin on ehdottomasti käymisen arvoinen, mutta erityisesti tämä luontokohde on ihan huikea paikka.
Satu
1.2.2023 at 19:26
Kiitos Mika taas kivasta tarinasta ja hienoista kuvista. Tuntui lähes siltä, että olisin ollut mukana 🙂
Mika / Lähtöportti
4.2.2023 at 18:46
Kiitos Satu! Mukava kuulla 🙂