Seuraa somessa

Espanja

Sevillan päänähtävyydet katedraali ja Alcázar

Julkaistu

-

Sevillan tärkeimpinä nähtävyyksinä pidetään mahtavaa katedraalia ja sen La Giralda -kellotornia sekä niiden vierestä löytyvää kuninkaallista Alcázar-palatsia puutarhoineen. Nämä ovatkin varsin loistokkaita paikkoja.

Syksyllä 2022 Sevillassa vietetyistä viikoista on jo aikaa, mutta kaupungin kuuluisimpien nähtävyyksien esittelylle tuli sopiva hetki vasta nyt. Sevillan jättiläismäistä katedraalia ja sen kellotornia voi hyvällä syyllä pitää Andalusian pääkaupungin keskipisteenä. Aivan katedraalin vierestä löytyy muurien ympäröimä Alcázar, alun perin maurien rakentama linnoitus, joka toimii nykyään yhtenä Espanjan kuninkaallisista palatseista. Näiden kohteiden niputtaminen samaan juttuun on sikäli perusteltua, että ne muodostavat Unescon maailmanperintökohteen yhdessä Espanjan suurvalta-ajasta muistuttavan Archivo de Indias -rakennuksen kanssa.  


sevilla_katedraali_16

Maisemat La Giralda -tornista

Reilun sadan metrin korkeuteen kohoava La Giralda on Sevillan symboli. Jo 1100-luvulla valmistuneen rakennelman tyylistä voi päätellä, että kyseessä on alun perin ollut moskeijan minareetti. Kristityt karkottivat islaminuskoiset maurit Sevillasta jo seuraavalla vuosisadalla ja moskeijasta tuli kirkko. Rakennus kärsi pahoja vaurioita vuoden 1356 maanjäristyksessä, minkä jälkeen paikalle alettiin suunnitella Sevillan vaurautta julistavaa ennennäkemättömän suurta katedraalia. Uuden kirkon rakennustyöt jatkuivat koko 1400-luvun. Maanjäristyksestä selvinnyt La Giralda sai jäädä pystyyn, koska sille oli käyttöä katedraalin kellotornina. Torni korotettiin nykyisiin mittoihinsa 1500-luvulla tehtyjen uudistusten yhteydessä.

sevilla_giralda_02


Monista Sevillan nähtävyyksistä saa ainakin loppusyksystä nauttia ilman mainittavaa ruuhkaa, mutta La Giralda ja katedraali vetävät turisteja puoleensa magneetin lailla. Niinpä olemmekin hankkineet pääsylippumme ennakkoon ja asetumme pitkän jonon jatkoksi hyvissä ajoin ennen varaamaamme kellonaikaa. Nousemme aluksi La Giraldaan ja tutustumme katedraalin sisätiloihin tämän jälkeen. Ylös ei johda portaita, vaan eräänlainen luiska, joka nousee tasaisesti ylöspäin tehden 90 asteen mutkan kerta toisensa jälkeen. Matka on pitkä ja ruuhkainen, sillä kulkijoita riittää molempiin suuntiin. Eri kerroksissa on pieniä ikkunatasanteita, joille voi pysähtyä katselemaan maisemia.

sevilla_giralda_01


Parhaat maisemat avautuvat tornin huipulta, mutta joudumme odottamaan vuoroamme useampaan kertaan, jotta pääsemme ihailemaan näkymiä kaikkiin haluamiimme ilmansuuntiin. Harmittelemme poikkeuksellisen pilvistä säätä, vaikka maisemat toki näyttävät komeilta näinkin. La Giralda tarjoaa hienon mahdollisuuden näkymien ihailemiseen aivan keskellä kaupunkia. Toisena näköalapaikkana Sevillassa suosittelen modernia pilvenpiirtäjää Torre Sevillaa ja sen Terrazza Atalaya -baaria. Pilvenpiirtäjä sijaitsee rahtusen syrjemmällä, mutta maisemat ovat henkeäsalpaavia.


sevilla_alcazar_14

Sevillan katedraali

Laskeudumme kellotornista alas katedraalin sisätiloihin. Rakennus on valtavan suuri ja sisältä löytyy monia erilaisia sivukappeleita sekä muita pienempiä huoneita. Katedraalin rakenne poikkeaa useimmista kirkoista ja aluksi tuntuukin hieman vaikealta hahmottaa kokonaisuutta tai edes paikallistaa pääalttaria.

sevilla_katedraali_12


Maailman suurin katolinen katedraali ei tunnu perinteiseltä kirkolta vaan kenties jonkinlaiselta museolta, jossa riittää monenlaista nähtävää. Yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä on Kristoffer Kolumbuksen mahtipontinen hautamuistomerkki.

sevilla_katedraali_13


Kolumbuksen luita on historian saatossa kuljetettu maasta toiseen niin monta kertaa, että aiheesta voisi kirjoittaa kokonaan oman juttunsa. Tutkijat ovat joka tapauksessa sitä mieltä, että ainakin osa Kolumbuksen jäänteistä makaa täällä Sevillan katedraalissa.

sevilla_katedraali_11


Katselemme vielä erilaisia alttareita, kunnes poistuimme kirkosta appelsiinipuiden koristaman sisäpihan kautta takaisin Sevillan kaduille. Kaunis sisäpiha on jäänteitä vanhan moskeijan ajoilta. Sevillan katedraaliin voi tutustua monella tavalla, ja esimerkiksi Unelmatrippi-blogissa suositellaan opastettua kierrosta katedraalin katolla.

Lisätiedot ja liput: www.catedraldesevilla.es


sevilla_alcazar_13

Kuninkaallinen palatsi Alcázar

Mahtava Alcázar sijaitsee aivan katedraalin kupeessa, mutta koska viivymme Sevillassa pitkään, ajoitamme nähtävyysvierailut eri päiville. Myös Alcázarin liput kannattaa hankkia etukäteen netistä, ja meidän tapauksessamme se on suorastaan välttämätöntä. Haluamme nimittäin nähdä muun palatsin lisäksi myös nimellä Cuarto Real Alto tunnetut tilat, jotka ovat Espanjan kuninkaallisten käytössä silloin, kun he vierailevat Sevillassa. Cuarto Real Alton liput täytyy varata hyvissä ajoin, koska vierailijamäärä on rajattu pieneksi.

sevilla_katedraali_15


Aloitamme Cuarto Real Altosta, jonne on oma turvatarkastuksensa. Esimerkiksi puhelimet ja kamerat pitää jättää säilytyslokeroon, joten näistä huoneista ei saa valokuvia muistoksi. Ovella jaetaan laitteet opastuksen kuuntelemista varten ja pienen ryhmän mukana kulkeva vartija huolehtii, että siirrymme aina oikeaan aikaan seuraavaan huoneeseen. Kierros on mielenkiintoinen, koska näemme kymmenkunta upeaa huonetta sekä saamme myös kurkistaa esimerkiksi näyttävään Suurlähettiläiden saliin täältä palatsin ylemmästä kerroksesta käsin. 

sevilla_alcazar_16


Espanjan kuninkaalliset eivät vietä valtavasti aikaa Sevillassa, mutta Cuarto Real Alto on heidän käytössään silloin kun he saapuvat kaupunkiin. Näin ollen Alcázaria voidaan pitää Euroopan vanhimpana yhä käytössä olevana kuninkaallisena palatsina. Cuarto Real Alto on mielestäni hyvä lisä vierailuun Alcázarissa, mutta jos aikaa on rajallisesti tai vierailun ajankohtaa ei halua löydä lukkoon hyvissä ajoin etukäteen, voi tämän osuuden jättää väliinkin.

sevilla_alcazar_17


Alcázar on alun perin maurien rakentama linnoitus, joka siirtyi kristittyjen valtaannousun jälkeen espanjalaisten hallitsijoiden haltuun. Kuningas Pedro I eli suomalaisittain Pietari I Julma teetti 1360-luvulla suuria muutostöitä, joiden aikana lähes kaikki vanha purettiin. Niinpä suurin osa nykyisistä palatseista onkin tuolta aikakaudelta.

sevilla_alcazar_18


Vaikka maurit oli kukistettu, pitivät espanjalaiset heidän taidokkaasta rakennustyylistään. Monet rakennukset toteutettiin maurilaista arkkitehtuuria ja eurooppalaista gotiikkaa yhdistelevällä mudéjar-tyylillä, jonka koristeellinen ilme näyttää hyvin arabialaishenkiseltä.

sevilla_alcazar_11


Alcázar muodostuu muutamasta eri palatsista, joista näyttävin on mudéjar-tyyliin rakennettu Palacio del Rey Don Pedro. Sen kohokohtiin kuuluu Patio de las Doncellas eli Neitojen piha, joka pylväineen, ornamentteineen ja vesielementteineen on todella kuvauksellinen.

sevilla_alcazar_15


Mieleenpainuvimpia paikkoja on myös Salón de Embajadores eli Suurlähettiläiden sali, jonka kultainen kupolikatto pakottaa taivuttelemaan niskaa pitkäksi aikaa. Myös kaiverrusten yksityiskohtia tekee mieli jäädä ihailemaan ilman kiirettä sekä tässä salissa että kaikkialla muuallakin. Huoneiden määrä on melko maltillinen, joten palatsikierroksen voi halutessaan tehdä suhteellisen nopeasti, jos vain raaskii edetä kaiken kauneuden keskellä ripeästi. Monet huoneet ovat tyhjiä, joten huolella viimeistellyt seinät, lattiat ja katot pääsevät hyvin oikeuksiinsa. Alcázarin huono puoli on turistien määrä, joten palatsin näyttävimmillä alueilla on usein ruuhkaa. 

sevilla_alcazar_21


Alcázar on sekoitus erilaisia rakennustyylejä, jotka heijastelevat palatsialueen vuosisatojen pituista historiaa. Kuningas Alfonso X Viisas rakennutti jo 1250-luvulla goottilaisen palatsin, jonka tunnetuimpiin huoneisiin kuuluu kuvassa näkyvä holvisali. Habsburg-sukuinen keisari Kaarle V teetti puolestaan 1500-luvun vuosikymmenillä omia lisäyksiään alueen rakennuksiin. Vaikka Alcázarissa onkin runsaasti mudéjar-tyylistä arkkitehtuuria, löytyy alueelta myös esimerkiksi renessanssin, barokin ja romantiikan piirteitä. Näiden lisäksi jäljellä on vielä joitakin osia alkuperäisestä islamilaisesta palatsista.


sevilla_alcazar_20

Alcázarin upeat puutarhat

Siirrymme sisätiloista laajalle puutarha-alueelle, joka on jaettu useaan eri osaan. Täällä voi halutessaan etsiytyä vaikka johonkin rauhalliseen soppeen ja istua penkille kuuntelemaan suihkulähteen solinaa. Alcázariin kannattaakin varata reilusti aikaa, jotta voi hyvillä mielin nauttia tällaisista hetkistä keidasmaisessa ympäristössä.

sevilla_alcazar_19


Alcázar puutarhoineen sai kansainvälistä huomiota, kun alueella kuvattiin Game of Thrones -sarjan viidettä tuotantokautta vuonna 2014. Tämä sai aivan uuden kohderyhmän kiinnostumaan palatsista ja lisäsi omalta osaltaan Sevillan suosiota matkailukohteena.

sevilla_alcazar_12


Kiertelemme palmujen katveessa ja kuuntelemme puiden oksilta kantautuvia vihreiden papukaijojen ääniä. Puutarhassa vaeltelee myös riikinkukkoja ja altaissa ui värikkäitä kaloja. Istahdamme välillä kahvilaan, jossa pöytämme viereen ilmestyy pian herkkuja kärkkyvä riikinkukko. Se tyytyy onneksi vain katselemaan, eikä tule kähveltämään omin lupineen mitään syötävää.

sevilla_katedraali_14


Puutarhassa on mukava viettää aikaa sitruspuita, kukkia ja erilaisia rakennuksia katsellen. Seikkailemme hetken myös labyrintissä ulospääsyreittiä etsien.


Alcázarin alueella ei voi olla muistelematta vierailuamme Granadan Alhambrassa. Maurilaistyylisissä palatseissa on keskenään paljon samaa, ja molemmat ovat häkellyttävän hienoja sekä itse rakennusten että puutarhojen osalta. Alhambran eduksi voi laskea tarunhohtoisen historian maurien viimeisenä linnakkeena sekä kukkulan laelta avautuvat maisemat. Sevillan Alcázar sijaitsee puolestaan kätevästi kaupungin sydämessä ja on Alhambraan verrattuna kompaktimpi tutustumiskohde. Molemmat ovat ainutlaatuisia paikkoja ja kuuluvat mielestäni Euroopan parhaiden nähtävyyksien joukkoon.

Lisätiedot ja liput: www.alcazarsevilla.org

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
7 kommenttia

1 kommentti

  1. Molemmat kohteet vaikuttavat kiinnostavilta. Tuo väkimäärä runsaus on häiritsevää, mutta muistui tätä lukiessani mieleen, kuinka nuorena Saksassa yksin reissatessani kävin eräässä tuomiokirkossa. Kirkon kupoliin pääsi käymään ja siellä yksin loputtomalta tuntuvaa kaartuvat käytävää kiertäessäni aloin jo toivomaan, että näkisin edes yhden ihmisen.

    • Mika / Lähtöportti

      29.6.2024 at 20:55

      Hauska tuo muistosi Saksasta! Onhan se niinkin, että tuollaiset paikat alkavat tuntua aika aavemaisilta, jos ei näy ketään missään. Itselleni tuli tuosta mieleen vierailumme Pietarinkirkon kupolissa reilut kaksikymmentä vuotta sitten. Oli viileä tammikuinen päivä, eikä kupolissa ollut lisäksemme kuin kaksi nunnaa. Nykyisin taitaa olla huomattavasti vilkkaampaa sielläkin ympäri vuoden.

    • Jenni / Unelmatrippi

      12.8.2024 at 15:58

      Sevillan Alcázar on minustakin Euroopan upeimpia rakennuksia (kuten myös Alhambra!). Koristelut ovat ihan uskomattoman hienot. Ja Sevillan katedraalissa suosittelen tosiaan kattokävelyä. Se oli tosi hieno ja erikoinenkin kokemus, kun katedraalia pääsi katselemaan niin epätavanomaisista paikoista. Opastus oli erinomainen.

      • Jenni / Unelmatrippi

        12.8.2024 at 16:03

        Jahas, kommenttini meni vahingossa väärään kohtaan, hups. En tarkoittanut vastata Marikan kommenttiin. 🙂

      • Mika / Lähtöportti

        13.8.2024 at 23:28

        Ihailen kyllä valtavasti Alcázarin ja Alhambran upeaa arkkitehtuuria, johon maurilaiset piirteet tuovat eksoottisia sävyjä. Kiitos tuosta kattokävelyvinkistä, lähden kyllä sellaiselle jos vain Sevillaan tulee vielä palattua. Ja toivottavasti tulee, onhan se niin upea kaupunki.

  2. Anne | Elämää Nomadina

    1.7.2024 at 11:39

    Sevilla ylipäätään on todella hurmaava kaupunki, ja nämä maamerkkirakennukset ovat tietysti upeita. Me ihastelimme katedraalia ja La Gironaa vain ulkoapäin (näin jälkeenpäin ajatellen olisi kannattanut mennä sisään ja torniin), mutta Alcázarissa sentään käytiin ihan sisällä saakka. Pelkästään rakennusten yksityiskohtia voisi ihailla tuntikausia, mutta aikaa tosiaan kannattaa varata myös puutarhoissa kiertelyyn! Meidän vierailu tais ajoittua kevääseen, eli ei mihinkään kuumimpaan sesonkiin, mutta väkeä oli kyllä paljon silloinkin, ei kuitenkaan onneksi tungokseen asti.

    • Mika / Lähtöportti

      3.7.2024 at 9:11

      Alcázarissa saa kyllä helposti kulumaan aikaa, rakennukset ovat niin hienoja ja puutarhat viihtyisiä. Sevillasta tuli kerralla yksi ehdottomista suosikkikaupungeistani, monella tavalla miellyttävä ja upea paikka. Tuollaiseen kaupunkiin voi aina palata uudelleen, joten ehkä tekin vielä joskus pääsette torniin ja katedraaliin myös sisäpuolelle 🙂

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Espanja

Teneriffan patikkaretket: Bosque de Los Enigmas

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Teneriffan pohjoisosasta löytyvä Anagan niemimaa houkuttelee luontomatkailijoita rehevillä laakeripuumetsillä ja vuoristoisilla maisemilla. Teimme Anagassa noin viiden kilometrin mittaisen kävelykierroksen metsien siimeksessä. 

Anagan maaseutupuistoksi nimetty niemimaa on vehreää luonnonsuojelualuetta, jossa riittää retkivaihtoehtoja moneen makuun. Tarjolla olisi muun muassa polkuja, jotka kulkevat vuorten ja rannikon pikkukylien välillä. Näillä reiteillä saisi ihailla komeita maisemia niin merelle kuin vuorillekin päin, mutta useimmat polut haastavat kulkijaa korkeuseroilla ja kivikkoisella alustalla. Meidän kolmen sukupolven ryhmällemme kelpaisi mieluiten suhteellisen helppo rengasreitti, jota ryhdyn etsimään Tenerife ON -sivustolta. Toiveita tuntuisi vastaavan parhaiten polku nimeltä Bosque de Los Enigmas eli Arvoitusten metsä.

teneriffa_anaga_08


Ajelemme Anagaan La Lagunan kaupungin ohitse. Tie kääntyy pari pikkukylää ohitettuamme mutkikkaaseen ylämäkeen, jolloin asutus loppuu ja saavumme rehevän metsän keskelle. Etenemme pari kilometriä autojonon jatkona, kunnes liikenne pysähtyy kokonaan. Alamme pian ymmärtää, että kyseessä on jono päämääränämme olevalle Cruz del Carmenin parkkipaikalle. Tilanne alkaa vaikuttaa jo epätoivoiselta, mutta olemme sisukkaita ja saamme reilun puolen tunnin odottelun jälkeen automme pysäköityä. Heti parkkipaikan laidalla odottaa Cruz del Carmenin näköalapaikka, jolta voi ihailla La Lagunan kaupungin ylitse avautuvaa maisemaa Teide-vuorelle päin.

teneriffa_anaga_04


Suunnistamme näköalapaikalta maantien toiselle puolelle, josta Bosque de Los Enigmas -polku alkaa. Kierros on vajaan viiden kilometrin mittainen ja se sisältää osia merkityistä reiteistä PR-TF 11 El Batán–Punta del Hidalgo sekä PR-TF 12 Bajamar. Ohitamme Cruz del Carmenin ravintolan ja pääsemme polulle, jolla tulee pian vastaan opastaulu.

teneriffa_anaga_07


Lähdemme tekemään kierrosta myötäpäivään. Alkumatka on lähes pelkkää alamäkeä, kun reitti laskeutuu autotien lähistölle ja kääntyy sitten syvemmälle metsään. Puiden oksat ovat taipuneet hauskasti polun yläpuolelle ja muodostavat eräänlaisen lehtikatoksen.

teneriffa_anaga_06


On mukavaa kävellä rauhallisesti ja nauttia aurinkoisesta säästä. Joillakin oksilla kasvaa naavaa ja maa on paikoitellen punertavaa. Metsässä ei ainakaan näin vuodenvaihteessa kuki oikeastaan mikään. Eläinkohtaamisemme rajoittuvat pariin pikkulintuun.

teneriffa_anaga_09


Retki vie meidät Anagan laakeripuumetsien keskelle. Subtrooppiset laakeripuu- eli laurisilva-metsät ovat tulleet meille tutuiksi monilla Madeiralla tehdyillä luontoretkillä ja näimme niitä Azoreillakin. Laakeripuumetsät olivat esihistoriallisella ajalla yleisiä koko Välimeren alueella, mutta ne ovat nykyään kadonneet muualta kuin näiltä muutamilta Atlantin saarilta.

teneriffa_anaga_05


Reitti kulkee suurimmaksi osaksi leveää ja tasapohjaista polkua pitkin. Eteneminen on näin ollen hyvin helppoa, mutta varsinkin pitkien suorien kohdalla maisemallisesti hieman yksitoikkoista.

teneriffa_anaga_12


Retken luonne muuttuu saapuessamme pitkään ylämäkeen, joka mutkittelee jyrkällä rinteellä. Päivän rankin nousu johtaa meidät autotien varteen ja komealle Zapatan näköalapaikalle, jossa syömme repussa kulkeneet eväät.

teneriffa_anaga_11


Aurinko porottaa kuumasti näköalapaikalle, joka on suurin piirtein kävelykierroksen puolivälissä. Ohi kulkeva tie on kovin hiljainen, ja vaikka näköalapaikan parkkipaikalla ei ole montaa paikkaa, mahtuisi tänne silti pysäköimään vaikka heti. Tämä olisi ollut hyvä tieto ennen omaa retkeämme, jonka ainoa ikävä osuus oli vapaan parkkipaikan odottaminen Cruz del Carmenissa.

teneriffa_anaga_13


Zapatan näköalapaikalta on hyvin samankaltainen maisema kuin Cruz del Carmenistakin, eli pääosassa on Teide-vuori. Toisaalta täältä näkyy myös vehreitä kukkuloita ja komeita metsiä sekä taustalla kimalteleva valtameri.

teneriffa_anaga_10


Palaamme pienen pätkän maantien vartta takaisin päin, kunnes polku kääntyy taas metsään. Laskeudumme hetken jyrkästi alaspäin, minkä jälkeen matka jatkuu sujuvasti. Ylitämme vielä kertaalleen maantien, minkä jälkeen taivallamme leveää polkua pitkin.

teneriffa_anaga_16


Loppumatkalla on pitkiä loivia ylämäkiä sekä hieman porrastettuja jyrkempiäkin nousuja. Reitti ei ole erityisen raskas, joten saamme tehdä kaipaamamme leppoisan metsäretken.

teneriffa_anaga_14


Reitin loppuvaiheessa on jälleen paljon runsasta kasvillisuutta, jolloin polku kulkee taas eräänlaisessa puiden muodostamassa tunnelissa. Rehevyyden ainoana huonona puolena ovat suppeat maisemat, sillä puiden takaa näkyisi luultavasti kauas merelle saakka.

teneriffa25_anaga_02


Saavumme takaisin Cruz del Carmeniin ja käymme vielä retken lopuksi Mirador de Los Enigmas -näköalapaikalla, joka on jonkinlaisen rakennuksen katolla. Täältä aukeaa ehkä koko päivän upein näkymä alas merelle päin vehreiden vuorten ja kukkuloiden ylitse.

teneriffa_anaga_17

  
Bosque de Los Enigmas tarjosi meille mukavan metsäretken, jonka aikana nautimme Anagan maaseutupuiston vehreästä luonnosta. Maisemallisesti reitillä ei ollut mitään kovin ihmeellistä, koska matkaa taitettiin käytännössä koko ajan metsän siimeksessä. Retken kolmesta näköalapaikasta kaksi sijaitsee aivan lähtöpaikan tuntumassa ja kolmaskin autotien varrella.

teneriffa_anaga_15


Metsäretki oli meille joka tapauksessa mieluisa kokemus, joka toi sopivasti vaihtelua Teneriffan-matkan ohjelmaan. Jos vielä joskus palaan Teneriffalle, haluaisin tutustua Anagaan laajemmin. Niemimaan autoteitä tuli ajettua vasta todella vähän ja toiveena olisi päästä myös niille maisemiltaan näyttävämmille patikkapoluille. 

Lue myös koko matkastamme kertova juttu Teneriffan lomaviikon 10 elämystä.

Jatka lukemista

Espanja

Teneriffan patikkaretket: Roques de García

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Teiden kansallispuisto on varmasti Teneriffan tunnetuin luontokohde. Espanjan korkeimman vuoren ympärille levittäytyvissä laavamaisemissa risteilee paljon retkeilypolkuja, joista me valitsimme Roques de Garcían reitin.

Jo automatka Teneriffan rannikolta saaren keskiosiin on elämys, sillä mutkikas tie nousee kilometri toisensa jälkeen yhä korkeammalle. Lähdemme matkaan pohjoisesta, jolloin tie kulkee La Orotavan kaupungin halki. Asutus vaihtuu vähitellen havumetsiin ja auton lämpömittarin lukemat laskevat tasaiseen tahtiin. Rannikon ikuinen kesä vaihtuu samalla varsin syksyisiin näkymiin.

teneriffa_teide_04


Pysähdymme Mirador de Mataznos -nimiselle näköalapaikalle katselemaan maisemaa kauas meren suuntaan. Mutkaiset tiet johtavat yhä ylemmäs ja tien varrella alkaa näkyä lunta. Runsas lumisade oli sulkenut Teiden tiet vain paria viikkoa aiemmin, mutta ajaminen on nyt uudenvuodenpäivänä taas onneksi turvallista. Pyhäpäivä on houkutellut vuoristoon myös paljon paikallisia, jotka ovat lähteneet liukurimäkeen lumen peittämille rinteille. Autojono ainoaa tietä pitkin etenee hitaasti ja pysähtyy parin ravintolan kohdalla kokonaan.

teneriffa_teide_18


Kävimme näissä maisemissa kymmentä vuotta aiemmin, jolloin nousimme Teiden huipun tuntumaan köysiradalla. Tuosta retkestä voi lukea jutustani Teneriffan mahtava Teide. Nyt aikomuksenamme ei ole nousta noin ylös, vaan keskittyä maisemien ihailuun alempana ja tehdä kävelyretki Roques de Garcían kalliomuodostelmien ympärillä. Laavamaisemissa kiemurteleva maantie kääntyy köysirata-aseman ohittamisen jälkeen parin kilometrin mittaiselle suoralle, jonka varrella näkyy etsimämme parkkipaikka.

teneriffa_teide_16


Vaikka pysäköintialue löytyykin helposti, osoittautuu vapaan parkkiruudun metsästäminen hankalaksi. Teneriffa kärsii muutenkin yliturismista, ja uudenvuodenpäivä vaikuttaa ainakin täällä tavallista suositummalta retkiajankohdalta. Paikkoja vapautuu silloin tällöin, mutta on vaikea arvata missä päin aluetta onni olisi myötä. Käytössä on varsinaisen Roques de Garcían parkkipaikan lisäksi tien toisella puolella oleva Cañada Blanca -vierailukeskuksen parkkialue sekä Parador de Cañadas del Teide -hotellille johtavan tien ahdas reuna. Saan lopulta reilun puolen tunnin kiertelyn ja odottelun jälkeen auton pysäköityä, joten pääsemme jaloittelemaan upeisiin maisemiin.

teneriffa_teide_19


Roques de García on erikoinen monista eri materiaalikerroksista koostunut kalliomuodostelma. Paikalla oli joskus muinoin kaksi eri kalderaa toisistaan erottanut seinämä, jonka eroosio on vuosituhansien saatossa kuluttanut nykyiseen muotoonsa. Roques de García on Teiden huipulle vievän köysiradan ohella kansallispuiston suosituin nähtävyys.

teneriffa_teide_15


Katselemme aluksi laaksomaisemaa La Ruletan näköalapaikalta Roques de Garcían kalliomuodostelmien vierestä. Laavan peittämä laaksomaisema on karuudessaan vaikuttava. Koko laaja alue on muodostunut tulivuoren muinaisessa räjähdyspurkauksessa. Teide luokitellaan edelleen aktiiviseksi, ja sen edellinen purkaus on marraskuulta 1909.

teneriffa_teide_09


Unescon maailmanperintöluetteloonkin kuuluvassa Teiden kansallispuistossa on paljon erilaisia patikointireittejä. Kolmen sukupolven joukkomme ei kaipaa erityisen pitkää tai raskasta luontoretkeä, mutta jonkinlainen jaloittelu sopisi ohjelmaan hyvin. Tutkin vaihtoehtoja Tenerife ON -sivustolta ja kiinnostuin Roques de Garcían ympäri kulkevasta noin 3,5 kilometrin mittaisesta rengasreitistä. Polku on määritelty helpoksi, mutta korkeuseroa on silti reilut kaksisataa metriä.

teneriffa_teide_17


Lähdemme polulle La Ruletan näköalapaikalta, jolloin kalliomuodostelmat jäävät vasemmalle puolelle ja Teide kohoaa uljaana edessämme. Reitin ensimmäinen kilometri on tasaista ja esteetöntä polkua, joka sopii varmasti kaikille. Jos koko kierrokselle lähteminen siis epäilyttää, voi aivan hyvin kävellä ensin helpon alkuosan, katsoa millaista maastoa on sen jälkeen edessä, ja kääntyä halutessaan samaa tasaista polkua pitkin takaisin.

teneriffa_teide_14


Teide näyttää täältä eteläpuolelta katsottuna erilaiselta kuin automatkalla tutuksi tullut vuoren luminen pohjoisrinne. Sääkin on kirkastunut mukavan aurinkoiseksi. Lämpötila on vain hieman kymmenen asteen yläpuolella, mutta aurinko porottaa niin että kävellessä pärjää hyvin ilman takkia. Olemme täällä tasangolla yli kaksi kilometriä merenpinnan yläpuolella, kun taas Teiden huippu kohoaa peräti 3718 metrin korkeuteen.

teneriffa_teide_13


Nautin siitä, kuinka kalliomuodostelmat näyttävät matkan edetessä koko ajan hieman erilaisilta. Kummallisenmuotoinen rivistö jatkuu yllättävän kauas ja siihen näyttää kuuluvan monenlaisia kivilajeja. Laavamaisemaa täplittää matala aluskasvillisuus, johon kuuluu melko kuivilta näyttäviä pensaita. Saamme ihailla näkymiä rauhassa, sillä vaikka täpötäyden parkkipaikan lähistöllä olikin paljon ihmisiä, ei kovin moni ole lähtenyt tälle kävelyreitille.

teneriffa_teide_11


Reitti muuttuu esteettömän kilometrin jälkeen vaikeakulkuisemmaksi. Helppo osuus päättyy kalliomuodostelmien pohjoispäähän, josta aukeaa hieno näkymä alas laaksoon.

teneriffa_teide_12


Kalliot näyttävät toinen toistaan erikoisemmilta. Itselleni jää mieleen esimerkiksi kuvassa oikealla näkyvä kallio, joka muistuttaa kovasti taikurinhattua.

teneriffa25_teide_01


Edessä on pitkä laskeutuminen alas laakson pohjalle. Polulla on yhä myös helppokulkuisia pätkiä, mutta taipaleeseen kuuluu kivikkoisia paikkoja, joissa kannattaa asetella askeleensa tarkasti.

teneriffa_teide_10


Kalliomuodostelmat näyttävät tältä puolelta taas hieman erilaisilta. Välillä kannattaa myös kääntyä katsomaan takaisin tulosuuntaan. Keskellä kuvaa harjanteen päällä pienenä pisteenä näkyvä ihminen antaa hieman mittakaavaa kallioiden koolle.

teneriffa_teide_07


Saavutamme laakson pohjan, jota pitkin taival etenee taas nopeammin. Edessämme kohoaa nimellä La Catedral tunnettu kallio. Se on kieltämättä helppo kuvitella katedraaliksi, koska kallioseinät nousevat tasamaalta suoraan kohti korkeuksia.

teneriffa_teide_06


Edessä on vielä reitin rankin osuus eli nousu takaisin lähtöpisteeseen La Ruletan näköalapaikalle. Polku on kivikkoinen ja polvea joutuu välillä nostamaan korkeammalle kuin perusportaissa. Jalka saattaa myös lähteä hieman luistamaan irtokivien peittämällä alustalla. Nousun aikana voi huomata ohuen ilmanalan vaikutuksen hengitykseen. Nousu onnistuu silti yllättävänkin kevyesti, kun etenen rauhallista tahtia ja pysähdyn pari kertaa ottamaan valokuvia.

teneriffa_teide_20


Maisemiltaan ainutlaatuinen Roques de Garcían patikkapolku on itselleni hieno elämys, josta nautin todella paljon. Käväisemme lopuksi vierailijakeskuksessa, jonka kahvilan toteamme aivan liian täydeksi. Vessojen käyttämisestä peritään yksi euro, mutta sen maksaa muiden vaihtoehtojen puuttuessa mielellään.

teneriffa_teide_05


Nousemme autoon ja pysähdymme vielä paluumatkalla muutamille näköalapaikoille, kuten yllä olevan kuvan Mirador El Tabonal Negrolle. Näköalapaikat eivät tarjoa enää aiempien kokemusten jälkeen kovin paljoa uutta, vaikka onkin kiinnostavaa ihailla tulivuorimaisemia aina hieman erilaisista kulmista. Lopulta tie alkaa viettää alamäkeen ja poistumme sumuisten pilvien halki Teiden mystisistä maisemista kohti Teneriffan rannikkoa.

Lue myös koko matkastamme kertova juttu Teneriffan lomaviikon 10 elämystä.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja