Hongkong
Huima köysirata ja suuri Buddha
Hongkongin Lantaun saaren kuuluisin nähtävyys on suuri patsas, joka tunnetaan yleisesti nimellä ”Big Buddha”. Matka patsaalle voi muuttua määränpäätä tärkeämmäksi, kun sen tekee huimaavan köysiradan kyydissä. Tutustuimme myös Po Lin -luostariin.
Köysiratavaunu keikkuu korkealla meren yläpuolella, kunnes se lähtee kiipeämään jyrkkien rinteiden ylitse. Kaukana alhaalla näkyvälle hiljaisella patikointipolulle on suora näkyvyys vaunun lasilattian lävitse. Viimein kaukaisuudessa häämöttää määränpäämme, suuri pronssinen Buddha-patsas, joka istuu ylväästi oman kukkulansa laella. Saamme ihailla vielä hetken vehreää ylänköaluetta, kunnes 25 minuuttia kestänyt matka päättyy Ngong Pingin kylään.
Lantaun saarelta löytyvä Ngong Ping 360 -köysirata kuuluu Hongkongin turistimagneetteihin. Se kuljettaa matkustajansa vajaan kuuden kilometrin matkan Tung Chungin asemalta Ngong Pingiin. Mainoslauseen mukaan ”maailman ihmeellisin köysiratakokemus” on maisemiensa puolesta hieno ja saattaa huimata korkean paikan kammosta kärsiviä. Matkan varrelta voi katsella näkymiä niin merelle, seudun asutuskeskuksiin kuin lentokentällekin.
Löydämme itsemme keskeltä keinotekoista turistikylää, jossa on meneillään jonkinlainen akrobaattiesitys. Ngong Pingin kiinalaishenkiset kulissit on täytetty ravintoloilla ja matkamuistomyymälöillä. Täällä voi halutessaan turvautua vaikka Starbucksiin tai Subwayhin, vaikka valtaosa tarjonnasta onkin itämaista.
Ohitamme kylän melko nopeasti ja tapaamme pian ensimmäiset vapaana kuljeskelevat lehmät. Ne saavat syödä ruohoa ja pensaiden oksia mielensä mukaan. Joillakin niistä on kunnioitusta herättävät sarvet, mutta eläimet vaikuttavat lauhkeilta. Rohkeimmat turistit käyvät niitä silittämässäkin.
Saavumme Buddha-patsaalle johtavien portaiden juurelle. Toisinaan kävelymatkoista mariseva viisivuotias ottaa jalat alleen ja loikkii kaikki 268 rappusta ylös sellaista vauhtia, etten meinaa pysyä perässä.
Ylhäällä on aikaa puuskuttaa ja ihailla maisemia. Värikäs Po Linin luostari erottuu hyvin vihreiden kukkuloiden hallitsemasta maisemasta. Patsaan toisella puolella voi katsella hämyisesti siintävää Etelä-Kiinan merta.
Lantaun Buddha on varsin uutta tekoa, sillä se valmistui vasta vuonna 1993. Tämä maailman suurin istuvaa Buddhaa esittävä pronssipatsas on noin 34 metriä korkea. Muualta maailmasta löytyy toki huomattavasti kookkaampiakin versioita eri asennoissa ja materiaaleissa. Patsaan ontoissa sisuksissa on pieni museo.
Laskeudumme portaat ja suuntaamme Po Linin eli ”rakkaan lootuksen” luostarille. Aikoinaan syrjäseudulle rakennettu luostari ei enää nykypäivänä tunnu rauhan tyyssijalta, sillä turisteja riittää ainakin köysiradan aukioloaikojen puitteissa runsaasti. Luostarin rakennukset ovat kaikessa värikkyydessään näyttäviä. Nousemme sisäpihan portaat tasanteelle, josta voi katsella temppelin sisäpuolelle. Joukko munkkeja kiertää ympäri avointa tilaa rukouksia laulaen. Harras tunnelma saa lapsetkin hiljentymään ja tuntuu oikealta, ettei tilanteesta saa ottaa valokuvia.
Ensimmäisen temppelin takaa löytyy vielä toinen, edellistä näyttävämpi rakennus. Yltäkylläisesti kullattu kymmenentuhannen Buddhan sali on upea näky, jota sitäkin saa ihailla avoimien ovien takaa ilman kuvauslupaa. Alttaria hallitsevat suuret kultaiset patsaat. Tuntuu rauhoittavalta ihailla kauniita yksityiskohtia ilman kameraa. Hengähdämme vielä hetken karppialtaan äärellä ja jätämme sitten luostarin rakennukset taaksemme.
Iltapäivä on edennyt sen verran pitkälle, että väkimäärä harvenee. Lapsia kiinnostavat erityisesti vapaina vaeltavat lehmät ja koirat. Seuraamme lehmiä parkkipaikalle, jonne ne kokoontuvat tyytyväisen näköisinä ihailemaan auringonlaskua.
Palaamme köysirata-asemalle, jonne on sulkemisajan lähestyessä muodostunut pitkä jono. Lasilattialla varustettuun Crystal Cabiniin pääsee onneksi reilussa vartissa, kun taas tavalliseen vaunuun pääsyä olisi saattanut joutua odottamaan tunnin kauemmin. Ilta pimenee paluumatkan aikana. Ngong Pingin ylänkö jää hämärtymään taaksemme ja meren äärellä syttyvät Tung Chungin valot. Mahtavassa köysiradassa, suuressa Buddha-patsaassa maisemineen, vaeltavissa lehmissä ja luostarissa riitti perheellemme ohjelmaa kerrakseen.
Tung Chung on helposti saavutettavissa metroyhteyden ansiosta. Retkeä suunnitellessa on hyvä huomioida, että jonottamiseen täytyy hieman vuorokaudenajasta riippuen varata reilusti aikaa. Itse jonotimme Tung Chungissa puoliltapäivin noin tunnin. Odotusaikaa voi lyhentää hankkimalla liput ennakkoon netistä, mutta sekään ei ole ehdoton oikotie onneen. Paluun suhteen saattaa selvitä kokonaan jonottamattakin, jos lähtee köysiradalle reilusti ennen sulkemisaikaa. Aikuisen meno-paluulippu tavallisella vaunulla maksaa 210 Hongkongin dollaria (n. 24 euroa), Crystal Cabinissa 290 HKD (n. 34 euroa). Saatavilla on tietenkin myös yhdensuuntaisia lippuja ja lastenlippuja sekä retkipaketteja, joihin voi tutustua Ngong Ping 360:n virallisilla sivuilla.
Samaan retkeen voi yhdistää vierailun pittoreskissa Tai O:n kalastajakylässä, josta käsin järjestettävillä veneajeluilla saattaa nähdä delfiinejä. Meiltä kalastajakylä jäi väliin, koska tällä kerralla tuntui mukavammalta nauttia kevyemmästä ja kiireettömästä retkestä. Ilman lapsia lähtisin aikaisemmin liikkeelle ja mahduttaisin varmasti myös Tai O:n päiväohjelmaan. Tai O:sta ovat kirjoittaneet muun muassa Travellover, Mutkia matkassa ja Matkalla kaiken aikaa.
Hongkong
Henkimaailman Hongkong
Ensisilmäyksellä voisi luulla, että Hongkongissa palvotaan vain rahan kaltaisia maallisia asioita, mutta vilkkaalla kaupungilla on myös hengellinen puolensa. Tiesitkö miksi joidenkin pilvenpiirtäjien seinissä on aukkoja ja mitä opiskelijoiden pitää tehdä koulumenestyksensä varmistamiseksi?
Uskonnolla on tärkeä osansa hongkongilaisessa elämänmenossa. Pilvenpiirtäjien varjoihin jääneet buddhalaiset ja taolaiset temppelit tarjoavat hengähdyspaikkoja keskellä kiireistä kaupunkia. Ne eivät ole pölyttymään jääneitä muinaisjäännöksiä, vaan ahkerassa käytössä olevia rukoushuoneita. Itämaiset uskonnot ovat luonnollisesti pääosassa, mutta kaupungista löytyy myös kristillisiä kirkkoja ja islamilaisia moskeijoita.
Ennen temppelikierrokselle lähtemistä on hyvä ymmärtää, kuinka suuri merkitys henkimaailman asioilla on hongkongilaisten jokapäiväisessä elämässä. Fengshuita ei pidä sekoittaa uskontoihin, mutta sen opit ohjailevat hongkongilaista arkkitehtuuria mielenkiintoisella tavalla. Sir Norman Foster noudatti paikallisia oppeja suunnitellessaan HSBC-tornin (yllä olevassa kuvassa keskellä), jonka fengshuita onkin kiitelty vuolaasti. Sen sijaan teräväpiirteisellä Bank of China Towerilla (kuvassa vasemmalla) sanotaan olevan huono karma, mikä on johtanut sen ympäristössä toimivien yritysten epäonneen.
Hongkongin saaren liikekeskusta sijaitsee kapealla alueella vuorten ja meren välissä, mikä on fengshuin kannalta erinomainen tilanne. Energiaa ja hyvää onnea tuovien lohikäärmeiden uskotaan asuvan vuorilla, josta käsin ne käyvät merellä juomassa ja peseytymässä. Jotta pilvenpiirtäjät eivät peittäisi lohikäärmeiden reittiä, on joihinkin niistä tehty mielikuvituksellisia aukkoja, niin kutsuttuja lohikäärmeportteja. Fengshui-asiat eivät rajoitu pelkästään liikekeskustaan, sillä esimerkiksi Lantaun saarelle teemapuistonsa rakentanut Disney-yhtiö konsultoi fengshui-eksperttejä virheiden välttämiseksi.
Varsinaisiin uskontoihin pääsee parhaiten tutustumaan vierailemalla joissakin kaupungin monista temppeleistä. Vaikkei uskonasioita kokisi itselleen tärkeiksi, tarjoavat temppelivierailut hyvän mahdollisuuden kurkistaa paikalliseen kulttuuriin ja ihailla arkkitehtuuriltaan mielenkiintoisia rakennuksia. Alla on esitelty muutama kaupungin tunnetuimmista temppeleistä. Koska ne ovat hongkongilaisten ahkerasti käyttämiä palvontapaikkoja, pääsee niihin ilmaiseksi sisälle.
Uskonnon kaupallisuus on silmiinpistävää, kun saavumme Temple Mall -ostoskeskuksen alla sijaitsevalle Wong Tai Sinin metroasemalle. Ovien ulkopuolella päivystää suitsukkeiden myyjiä, jotka tuovat mieleen stadionien käsiohjelmakauppiaat. Häpeilemätön markkinameininki jatkuu temppelialueella, jonne kävellään lohikäärmepatsaiden vartioiman portin lävitse. Tarjolla on monenlaista rekvisiittaa uhrilahjoista ja amuleteista lähtien. Ennustajat palvelevat asiakkaita omissa kojuissaan.
Wong Tai Sin, toiselta nimeltään Sik Sik Yuen, on värikäs ja suitsukkeentuoksuinen kokemus. Ainakin oman vierailumme aikaan ihmisiä on liikkeellä huomattavasti enemmän, kuin missään muussa Hongkongin temppeleistä. Pääalttarin edustalla riittää kuhinaa, kun ihmiset heiluttavat suitsukkeitaan ja polvistuvat rukouksiin. Monet ravistavat pieniä tikuilla täytettyjä rasioita, kunnes niistä putoaa yksi numeroitu tikku ennustuksen saamista varten.
Lapset kiinnittävät huomiota temppelialueella oleviin eläinpatsaisiin, jotka esittävät kiinalaiseen horoskooppiin kuuluvia kahtatoista hahmoa. Eräs suurikokoinen mies haluaa nostaa tyttäret ilmaan valokuvan ottamista varten. Lieneekö tämäkin hyvää onnea tuova asia horoskooppipatsaan edustalla.
Alueelta löytyy pääalttarin lisäksi pari pienempää palvontapaikkaa sekä kiinalainen puutarha. Puutarha mutkittelevine siltoineen, itämaisine huvimajoineen ja lammikon kaloineen muistuttaa miltei elokuvan kulissia. Taustalla soiva rauhallinen musiikki täydentää kliseisen kokonaisuuden.
CHI LIN NUNNERY JA NAN LIAN GARDEN
Vierailu Chi Linin buddhalaisessa nunnaluostarissa on rauhoittava kokemus. Korkeiden talojen ja vilkkaiden autoteiden välissä sijaitseva luostari tuntuu keitaalta koruttoman betoniviidakon keskellä. Vaikkei tämä Kowloonin osa kuulukaan kaupungin ahtaimpiin, näkyy kolkkoja kerrostalojättiläisiä joka ilmansuunnassa. Kivenheiton päästä löytyy myös Plaza Hollywood -ostoskeskus sekä sen alla toimiva Diamond Hillin metroasema.
Ihailen luostarin tummia puurakenteita ja itämaisia yksityiskohtia. Väitetään, ettei rakennustyössä olisi käytetty lainkaan nauloja. Luostari jäljittelee yli tuhannen vuoden takaista Tang-dynastian tyyliä, mutta on hämmentävän uusi. Nykyiset rakennukset valmistuivat vasta parikymmentä vuotta sitten.
Kierrämme kauniilla sisäpihoilla ja lueskelemme englanniksi kirjoitettuja itämaisia viisauksia. Ilmapiiri on miellyttävä ja vaikka paikalla muutamia turisteja onkin, ei kukaan häiritse luostarin harrasta tunnelmaa. Jostain kuuluu hiljaisia rukouslauluja ja nenään leijailee suitsukkeiden tuoksua. Vesiallasta koristavat kukkaset. Luostarin vaikuttavaa pääalttaria hallitsevat kultaiset Buddha-patsaat. Muutamat paikalliset polvistuvat rukoilemaan niin pääalttarin kuin useiden sivualttareidenkin eteen.
Nunnaluostarin vieressä sijaitseva Nan Lian Garden on yksi Hongkongin tunnetuimmista puutarhoista. Näyttävän tornin ympärille levittäytyvä vesiallas on vierailumme aikaan tyhjennetty, mutta ilmassa leijuu kalojen tuoksu. Kierrämme suuremman lammen ympäri katselemaan maisemaa. Puiston alueelta löytyy myös muun muassa kiviin ja ruukkukasveihin liittyviä näyttelyitä sekä kasvisruokaravintola.
Hollywood Roadin varrella sijaitseva taolainen Man Mon temppeli lienee Hongkongin saaren tunnetuin palvontapaikka. Yksi kaupungin vanhimmista temppeleistä on suhteellisen pieni, mutta erittäin tunnelmallinen ja värikäs. Rakennus koostuu kolmesta salista, joista suurimmasta löytyvät kirjallisuuden jumala Manin ja sodan jumala Mon patsaat.
Katosta roikkuvat suitsukespiraalit täyttävät ilman savun tuoksulla. Temppelin värimaailma on voimakkaan punainen, eikä kultauksissa ole säästelty. Alttareita koristavat uhrilahjoiksi jätetyt kukat ja hedelmät. Erilaisia paperiesineitä poltetaan lahjoina tuonpuoleiseen. Varsinkin opiskelijat kaipaavat kirjallisuuden jumalan suojelusta. Temppelin nettisivuilla on yksityiskohtaiset ohjeet koulumenestystä varten tehtävästä rituaalista. Suitsukkeiden ja uhrilahjojen polttamisen sekä kirjojen siunaamisen jälkeen mennään kotiin syömään sipulia ja selleriä.
Yllä mainittujen temppelien lisäksi olen kertonut Lantaun suuresta Buddha-patsaasta ja Po Lin -luostarista jo aiemmassa postauksessa. Myös 10 000 Buddhan luostari on varmasti käymisen arvoinen, mutta sinne emme matkallamme ehtineet. Kaiken kaikkiaan Hongkongissa arvioidaan olevan noin 600 temppeliä tai pyhäkköä. Merkittävin palvonnan kohde on meren jumalatar Tin Hau, jolle on omistettu joko kokonaan tai osittain yli sata temppeliä. Tämä on merellisessä kaupungissa varsin ymmärrettävää, sillä erityisesti myrskyalttiilla vesillä työskennelleet kalastajat tarvitsivat tukea jumalilta. Vaikka kalastussaappaat olisivatkin vaihtuneet liituraitapukuihin, on henkimaailman asioilla edelleen vahva sijansa jokapäiväisessä elämässä. Tämä ei ainakaan vähennä Hongkongin kiehtovuutta matkakohteena.
Hongkong
Kierros Kowloonin kaduilla ja markkinoilla
Hongkong jakautuu useaan eri osaan, joista tärkeimmät ovat mantereen puoleinen Kowloon ja Hongkongin saari. Kiinalaistunnelmia tarjoava ja paikoitellen rosoinenkin Kowloon tarjoaa mukavasti vastapainoa saaren puolella kimaltaville pilvenpiirtäjille.
Kaikki kertomisen arvoinen ei ole mahtunut edellisiin Hongkong-postauksiin, joten nyt on aika lähteä aistimaan Kowloonin tunnelmia. Kowloon on parin miljoonan asukkaan tiivis alue, josta on noin kolmenkymmenen kilometrin matka Uusien Territorioiden takana odottavalle manner-Kiinan rajalle.
Tätä kiehtovaa ja moni-ilmeistä Hongkongin osaa on vaikea tiivistää muutamaan sanaan. Päällimmäisenä tulee mieleen värikkäitä kiinalaisia kirjaimia hohtava neonkylttien sekamelska, jonka alla kulkee niin ihmisten kuin punaisten taksienkin virta. Rumien kerrostalokolossien ikkunoilla roikkuu pyykkiä ja seinissä pyörivät ilmastointilaitteiden tuulettimet.
Ruokakojujen houkuttimina roikkuu kokonaisena paahdettuja ankkoja. Nokkakärryt kiidättävät laatikoita kauppojen oville, rakennusmiehet tasapainoilevat bambusta kyhätyillä telineillä ja toimistotyöläiset kiiruhtavat metrotunneleihin. Temppeleiden pihoilla polvistutaan rukouksiin ja ilma peittyy suitsukkeiden savusta. Vastapainoksi löytyy myös kiiltävien ostoskeskusten ylellisiä liikkeitä, joissa paikalliset dollarit vaihtavat nopeasti omistajaa.
Kowloonin vilkkain alue on niemen eteläkärjessä sijaitseva Tsim Sha Tsui, jonka rantabulevardilta voi ihailla vastarannalla kohoavia Hongkongin saaren pilvenpiirtäjiä. Rannan lähistöllä on myös useita suuria museoita. Käännämme tällä kerralla pilvenpiirtäjille selkämme ja suuntaamme kohti pohjoista.
Ohitamme aluksi viiden tähden Peninsula-hotellin, joka kohoaa ylväästi uudempien rakennusten keskellä. Tämä Hongkongin vanhin hotelli tunnetaan asiakkaita odottavista Rolls-Royceistaan ja sen halvimmat huoneet irtoavat reilulla neljälläsadalla eurolla. Aristokraattisesta brittiaikojen tunnelmasta pääsee nauttimaan hieman pienemmälläkin budjetilla, jos kaupungin kuuluisin kello viiden tee kiinnostaa.
Jätämme teehetken väliin ja käännymme Kowloonin pääväylälle Nathan Roadille. Ostos- ja ruokailumahdollisuuksia pursuava kadun eteläosa tunnetaan lempinimellä Golden Mile. Taidan olla paikallisten räätäleiden mielestä huonosti pukeutunut, sillä innokkaita pukutarjouksia satelee oikealta ja vasemmalta. Jatkan päättäväisesti matkaa vanhoissa shortseissani, joiden taskut täyttyvät räätäliliikkeiden käyntikorteista.
Nathan Roadia ei tarvitse kulkea kuin parisataa metriä, kunnes vastaan tulee Peninsulan vastakohta. Pahamaineisen Chungking Mansionsin uumenista löytyvissä majataloissa on tarjolla kaupungin halvimpia huoneita. Synkän historian omaava jättimäinen rakennuskompleksi on varsinainen kansojen sulatusuuni, jossa voi hetkellisesti luulla olevansa Afrikassa tai jossain Intian suunnalla. Se on kuin oma useamman tuhannen asukkaan monikansallinen kaupunkinsa.
Chungking Mansionsin alimman kerroksen käytävillä myydään kaikkea mahdollista käytetyistä matkapuhelimista lähtien. Jostain syrjemmältä saisi luultavasti huumeita tai väärennetyn passin. Positiivisessa mielessä Chungking Mansions tunnetaan edullisten etnisten ravintoloiden keskittymänä. Tyydymme lyhyeen kierrokseen curryntuoksuisilla basaarikäytävillä. Valvontakameroiden täyttämä Chungking Mansions on vähitellen siistiytynyt, mutta sen myyttinen maine elää edelleen. Wong Kar-wain ohjaama menestyselokuva Chungking Express ei varsinaisesti kerro rakennuksesta, mutta sen alkuosan kohtauksia on kuvattu näillä käytävillä.
Nathan Roadin vilskettä voi paeta hetkeksi viihtyisän Kowloon Parkin vehreyteen. Muutaman sadan metrin päästä puistosta pohjoiseen löytyy Temple Street, joka herää iltaisin eloon kuuluisien yömarkkinoidensa ansiosta. Kojujen tarjontaan kuuluvat niin vaatteet, matkamuistot, lelut, korut kuin keramiikkakin.
Olennaisena osana yömarkkinoihin kuuluvat myös katukeittiöt, joiden muovituoleilla voi nauttia maistuvia aterioita edulliseen hintaan. Nenään työntyy herkullisia tuoksuja, kuten niin monella muullakin korkeiden rakennusten varjostamalla kadulla. Vaikka Temple Street onkin markkinakaduista suosituin, tulee vastaavia rihkamatoreja vastaan muuallakin Kowloonissa.
Nathan Roadin vartta pohjoiseen jatkettaessa saavutaan vilkkaalle Mong Kokin alueelle, joka tunnetaan muun muassa yöelämästään. Muutamat Mong Kokin ostosalueet käyvät kiinnostavista nähtävyyksistä, vaikkei aikomuksena olisi kuluttaa dollariakaan. Esimerkiksi Flower Market on useamman kadun käsittävä loputon kukkakauppojen rivistö ja Jade Market on erikoistunut vihertäviin korukiviin.
Lintujen viserrys täyttää ilman, kun saavumme Yuen Po Street Bird Gardeniin. Häkkilinnuilla on oma tärkeä paikkansa kiinalaisessa kulttuurissa ja niiden hoitaminen on erityisen suosittua eläkeikäisten miesten keskuudessa. Heillä on tapana kokoontua puistoon viettämään aikaa rakkaiden lemmikkiensä kanssa. Miehet uppoutuvat korttipeliin samalla, kun linnut visertävät puiden oksille nostetuissa häkeissään. Myyntikojuista löytyy muun muassa käsityönä valmistettuja häkkejä sekä linnunruoaksi tarkoitettuja eläviä heinäsirkkoja. Pieni lintupuisto tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden tutustua paikalliseen elämään.
Eräs Hongkongin kummallisimmista markkinoista on Goldfish Market. Fengshui-oppien mukaan kotiin kannattaa sijoittaa akvaario, jossa ui hyvää onnea tuovia kultakaloja. Tung Choi Streetin pohjoisosasta ja sen ympäristöstä löytyy hämmästyttävä akvaarioliikkeiden keskittymä, josta voi hankkia niin kaloja kuin kilpikonniakin. Pienet kalat on sullottu vedellä täytettyihin muovipusseihin, joita on asetettu näytteille kadun varteen.
Muun Hongkongin tavoin Kowloon on turvallista aluetta, jossa voi vaellella huolettomasti ympäristöä ihmetellen. Kaupunki ei nuku koskaan ja siellä voi aistia niin paikallista elämää kuin kiinalaisen kulttuurin eksotiikkaakin. Seuraavassa postauksessa kurkistetaan temppeleihin, joista Wong Tai Sin ja Chi Lin -nunnaluostari kuuluvat Kowloonin merkittävimpiin nähtävyyksiin.
-
Espanja2 vuotta sitten
Ihmeellinen El Torcal de Antequera
-
Itävalta1 vuosi sitten
Alppimaisemia kesäisessä Seefeldissä
-
Suomi2 vuotta sitten
Hiihtoloma Syötteen laduilla
-
Yhdysvallat1 vuosi sitten
Ensikertalaisen Los Angeles – 10 kohdetta
-
Huvipuistot2 vuotta sitten
Huvipuistokokemus – Disneyland Park Paris
-
Italia12 kuukautta sitten
Cinque Terre – 5 kuvankaunista kylää
-
Yhdysvallat1 vuosi sitten
Los Angelesin kiehtova Venice
-
Saksa2 vuotta sitten
Berliinin muuria etsimässä
-
Italia12 kuukautta sitten
Patikkaretkellä Cinque Terressä
-
Ranska2 vuotta sitten
30 nähtävyyttä Pariisissa
-
Yhdysvallat1 vuosi sitten
Tarunhohtoinen Hollywood
-
Saksa2 vuotta sitten
Viimeinkin kiehtovassa Berliinissä
Katja/historiadeviajes
28.12.2017 at 15:19
Iso Buddha oli kyllä melkoinen turistirysä. Lukeutui itselleni niihin nähtävyyksiin että ”tulipahan nähtyä”. Tosin tuo kaapelivaunu oli kyllä maisemineen rahansa arvoinen. Käytiin saman päivän aikana Tai O:ssa ja pikku vaellus tuossa Buddhan lähellä. Tai Osta tykkäsin ja maisemat pikku vaelluksella oli sen verran upeat että seuraavalla kerralla pitää päästä valloittamaan huippu.
Mika / Lähtöportti
28.12.2017 at 21:02
Turistirysän tunnelmalta ei tosiaan voi välttyä ja varmaan siksi tämä ei ihan mahtunut top 10 -kokemuksiini Hongkongissa. Mielestäni silti ilman muuta käymisen arvoinen paikka, vaikka tunnistan itsessänikin tuon ”tulipahan käytyä” -fiiliksen. Tai O:hon lähden varmasti, jos vielä Hongkongiin palaan. Myös joku pieni vaellus tuolla Lantaun vehreissä maisemissa olisi varmasti mieluisaa ohjelmaa 🙂
Jenna / Huge passion for life
30.12.2017 at 10:02
Iso Buddha jäi näkemättä Honkkareiden reissuilla, mutta kai sen voisi käydä katsomassa. Enemmän mua kiinnostaa tuo köysirata-ajelu. Tai O puolestaan on listalla. Tykkäsin aikanaan Lamman saaren meiningistä kovasti. Muitakin kalajastakyliä olisi kiva nähdä.
Mika / Lähtöportti
30.12.2017 at 13:05
Varsinkin köysirata ja miksei Buddhakin ovat kyllä kokemisen arvoisia, vaikka eivät Hongkongin ykkösnähtävyys mielestäni olekaan. Ne voi varmasti yhdistää lapsiperheenäkin samaan retkeen Tai O:n kanssa, kunhan vain lähtee heti aamulla liikkelle. Me käytiin Cheung Chaulla nauttimassa saaritunnelmasta, myös Lamma kuulostaa tosi kiinnostavalta!
Anna-Katri / Adalmina's Adventures
1.1.2018 at 13:53
Hongkong on kyllä kiinnostava kohde! Olen viettänyt siellä vain yhden yön lentojen välissä, joten kaupungista ei sillä kertaa ehtinyt paljoa näkemään. Haaveissa olisikin päästä Honkkareihin uudelleen, silloin haluaisin ehdottomasti kiivetä ihailemaan noita maisemia!
Mika / Lähtöportti
3.1.2018 at 15:34
Hongkong on tosi kiva ja monipuolinen kohde, meillä meni vajaat kaksi viikkoa nopeasti ja viihtyisin siellä helposti kauemminkin. Tämä Lantaun köysirata, iso Buddha ja Tai O:n kylä on varmasti hyvä ohjelma yhdeksi päiväksi 🙂
Emma
1.1.2018 at 21:34
Onpas tuo paikka taas ”rysittynyt” lisää sitten viime näkemän, mun Big Buddhalla käynnistä taitaa olla jo kymmenisen vuotta. Mutta kyllä se itse Buddha sekä tietysti se upea kaapelikyyti varmasti tekee silti kaikkiin vaikutuksen. Kiitos taas linkkauksesta, Tai O on todellakin ihana päiväretkikohde ja helppo yhdistää Big Buddhaan!
Mika / Lähtöportti
3.1.2018 at 15:38
Voi hyvin olla, että meno on vilkastunut aika paljon kymmenessä vuodessa. Buddha ja köysirata ovat tietenkin entisellään ja jos jonotuksen onnistuisi esimerkiksi paremmalla ajoituksella välttämään, niin kokemus olisi varmasti mukavampi. Jos Lantaulle pääsen joskus palaamaan, niin täytyy sitten aloittaa retki Tai O:sta, ettei se jää toista kertaa väliin 🙂
Anna | Muuttolintu.com
6.1.2018 at 6:22
Kolmas Honkkareiden visiitti takana, ja niin jäi vaan tämä tälläkin kertaa näkemättä. Nämä päivät meni aivan armottomassa jetlagissä, jonka ansiosta noustiin ylös joka päivä vasta iltapäivällä. Silti, olipa taas ihana käydä edes lyhyellä visiitillä, on se vaan mahtava kaupunki. Eikä edes harmita niin paljon kaikki paikat mitä jäi näkemättä, kun tiedän, että tänne tullaan vielä monta kertaa!
Mika / Lähtöportti
6.1.2018 at 11:43
Pääset varmasti vielä monta kertaa Hongkongiin, eikä yksittäisistä nähtävyyksistä kannata aina muutenkaan liikaa stressata. Jetlag vie välillä veronsa, ei sille mitään voi. Hongkong on mahtava ja mielelläni palaisin sinne itsekin!
Henna / Kulkutautiset
6.1.2018 at 20:49
Ai että, ihan kohta pääsee taas ajelemaan tuonne köysiradallekin! 🙂 En ole muuten koskaan tainnut nähdä tuolla lehmiä ja useamman kerran olen käynyt. Tai sitten olen vaan onnistunut katsomaan ohi 😀 Tuohan on siis nimenomaan maailman suurin pronssinen istuva Buddha. Suurin istuva Buddha löytyy Kiinasta ja on yli kaksi kertaa tuon kokoinen. Sinä olit kyllä tuon pronssisuuden maininnutkin, jossain toisessa blogissa oli vaan maininta suurimmasta istuvasta Buddhasta. Pohdin tässä kuumeisesti, että ehtisimmeköhän käymään tuolla (ja mahdollisesti siellä Tai O:ssa) ja sitten vielä samana päivänä takaisin Kowlooniin ja sieltä lentokentälle iltaysiksi… tiukkaa kyllä tekee, jos ottaa Tai O:n mukaan, eikä halua ihan aamuvarhaisella lähteä liikkeelle. Meillä kyllä on reilusti aikaa sitten myöhemminkin, mutta olisi kivaa näyttää muulle perheelle noita paikkoja, ja he eivät ole mukanamme enää myöhemmin. Tosin viime päivinä on ollut Hongkongissa aika sateista, joten katsotaan miltä sitten viikon päästä näyttää, mitä retkiä on edes sään puolesta järkevä tehdä.
Mika / Lähtöportti
7.1.2018 at 19:15
Ihan mahtavaa että sun pitkä odotus on pian ohi ja pääsette Hongkongiin 🙂 Toivotaan säiden kirkastumista! Voin kuvitella että tulee valinnan vaikeutta minne mennä ja millä ajalla, Hongkong vaan on niin monipuolinen ja mainio kaupunki. Lentokenttähän on melkein köysiradan vieressä, mutta matkatavarat asettaa varmasti omat haasteensa suunnitelmiin. Eikös asemilla olisi säilytyslokeroita? Veikkaan että aika varhaista lähtöä tarvittaisiin.
Mielenkiintoista, ettei siellä ole ollut lehmiä sun käydessä. Olikohan nämä lehmät sitten kenties vain ryhmämatkalla luostarilla ja menivät parkkipaikalle odottamaan kyytiä takaisin kotiin illaksi 😀
Liisa
7.1.2018 at 16:00
Ah, allekirjoittanut tykkää köysiradoista niin paljon, että olisin varmasti tuolla ihan fiiliksissä! Olitko muuten samaa mieltä mainoslauseen kanssa?
Mika / Lähtöportti
7.1.2018 at 19:30
Köysirata on hieno ja kokemisen arvoinen, mutta vähän epäilen onko sittenkään ihan maailman ihmeellisin. Saattaa se hyvinkin maailman kymmenen parhaan joukkoon kuulua 🙂