Espanja
Teneriffan lomaviikon 10 elämystä
Vietimme vuodenvaihteessa reilun viikon Teneriffalla anopin syntymäpäivämatkan merkeissä. Ohjelmaan kuului paljon retkiä saaren värikkäisiin kaupunkeihin sekä upeisiin luontokohteisiin. Kokosin tähän juttuun reissun parhaat palat.
Tämä oli elämäni kolmas matka Kanariansaarille. Matkan syy on ollut aina sama, sillä aiemmat reissut ajoittuivat melko tarkalleen 20 vuotta sitten Lanzarotelle sekä 10 vuotta sitten silloinkin Teneriffalle. Nyt keskityimme saaren vehreään pohjoisosaan, joten aurinkorantojen sävyttämä eteläinen Teneriffa jäi nyt lentokenttää lukuunottamatta kokonaan väliin. Mukana olivat appivanhempani, lankomies sekä oma perheemme eli kaikkiaan seitsemän henkeä.

Kuten vuosia sitten julkaisemassani jutussa mainitsin, Kanariansaaret ovat paljon muutakin kuin auringon paahtamia hiekkarantoja ja baareissa juopuneita turisteja. Teneriffalla minua ihastuttavat erityisesti monipuoliset luontokohteet sekä perinteiset kanarialaiset kaupungit. Kiertelimme ympäri saarta autolla, jonka vuokrasin tällä kertaa TopCar -vuokraamosta. Kokosin alle matkamme kymmenen kohokohtaa. En tällä kerralla laittanut elämyksiä paremmuusjärjestykseen, vaan esittelen ne suunnilleen siinä järjestyksessä kuin ne itse koimme.

1. Teneriffan vanhin kaupunki La Laguna
Ensimmäinen retkikohteemme La Laguna sijaitsee saaren pääkaupungin Santa Cruzin kupeessa Teneriffan pohjoisosassa. Koko nimeltään San Cristóbal de La Laguna on paitsi saaren vanhin kaupunki myös Unescon maailmanperintökohde. Löydämme parkkipaikan vehreän Plaza de Adelantadon lähistöltä. Aukiota hallitsee suuri palmu ja sen viheralueilla käyskentelee kovaääninen kukko. On hauska huomata, kuinka joulutähdet kukoistavat täällä ulkokasveina. Ohitamme kaupungintalon ja jatkamme matkaa vilkasta Calle Obispo Rey Redondoa pitkin. Kävelykatu on aurinkoisena sunnuntaina täynnä ihmisiä, joista suurin osa vaikuttaisi olevan paikallisia.

Vanhankaupungin arkkitehtuuri on pirteän värikästä ja monien talojen ilmeeseen kuuluu koristeellisia parvekkeita. La Laguna on Teneriffan entinen pääkaupunki ja siellä kohoaa useita historiallisesti merkittäviä rakennuksia. Monista museoista ainakin osa on ilmaisia. Me pistäydymme Casa de los Capitanes Generalesissa, jossa on käyntimme aikaan näytteillä jouluseimiä sekä pienoismalleina että sisäpihalle koottuna suurempana toteutuksena.

Vilkkaan Calle Obispo Rey Redondon varrelta löytyy suuri katedraali, jonne kurkistamme sisään. Ostoskadun päässä odottaa toinen La Lagunan merkittävä kirkko eli korkeasta tornistaan helposti tunnistettava Iglesia de la Concepción. Käännymme täältä kohti Calle San Agustínia, joka sekin on värikkäiden talojen reunustama katu. Sen rakennuksista jää mieleen erityisesti Iglesia y exconvento de San Agustín, joka näyttää hienolta kirkontorneineen, keltaisine seinineen ja palmupuutarhoineen. Kulutamme La Lagunassa pari tuntia leppoisasti katuja pitkin kierrellen ja joissakin kaupoissa pysähdellen. La Lagunaa voisi kuvailla historialliseksi, viehättäväksi ja eloisaksi kaupungiksi.

2. Matkan paras ravintolaelämys La Bola de Jorge Bosch
Syömme matkan parhaan aterian Teguesten pikkukaupungin liepeillä sijaitsevalla El Lomon viinitilalla. La Bola de Jorge Bosch on loistavia makuja tarjoava ravintola, jossa panostetaan laadukkaasti valmistettuun lähiruokaan. Paikka on sen verran syrjäinen, ettei kukaan osu tänne sattumalta. Itse bongasin ravintolan Michelin Guiden nettisivuilta, joita käytän usein etsiessäni hyviä ravintoloita eri matkakohteista. La Bola de Jorge Bosch ei ole ansainnut Michelin-tähtiä, mutta jo sivustolle pääseminen on yleensä erinomaisen ruoan merkki. Meitä ihastuttavat myös hämmästyttävän edulliset hinnat, huomaavainen palvelu ja miellyttävä ympäristö.

Saavumme paikalle sunnuntaina, jolloin viinitilan myymälä on suljettu. Koko viinitila vaikuttaa täysin autiolta, kunnes löydämme tiemme ravintolasaliin. Pöytävaraus on täällä paikallaan, sillä sali on täynnä lounasvieraita. Annoskoot ovat suuria, joten tilaamme tarjoilijan suosituksesta seitsemälle hengelle yhteensä neljä alkuruokaa ja viisi pääruokaa jaettaviksi. Kaikki saavat näin vatsansa täyteen. Herkuttelemme muun muassa savustetulla vuohenjuustolla, burratalla, kroketeilla, risotolla, tonnikalalla ja porsaanlihalla. Viini on tietenkin omalta tilalta.

3. Patikkaretki Anagan luonnonpuistossa
Yksi Teneriffan kiehtovimmista osista on saaren pohjoisosasta löytyvä Anagan niemimaa, joka on upeine vuoristoisine maisemineen ja vehreine metsineen luontomatkailijoiden mieleen. Tarjolla on runsaasti haastaviakin patikkapolkuja, mutta me halusimme löytää omalle kävelyretkellemme kolmelle sukupolvelle sopivan helpohkon rengasreitin. Huomasin hyväksi tietolähteeksi Tenerife ON -sivuston, jonka kautta voi ladata myös saaren patikkapoluille opastavan sovelluksen matkapuhelimeen.

Reitiksemme valikoituu Cruz del Carmenin retkeilykeskukselta lähtevä Bosque de Los Enigmas, jolla on pituutta vajaat viisi kilometriä. Matkan varrella on jonkin verran korkeuseroja, mutta reitti on hyväkuntoinen ja turvallinen. Taival ei ole näköalojen kannalta mitenkään erityinen, mutta vie Anagan paikoitellen jopa viidakkomaisiin laakeripuista tunnettuihin metsiin. Olisi mukavaa tutustua Anagan patikkareitteihin joskus laajemmin. Niemimaata voi tutkia myös autoillen, jolloin mutkikkailla maisemateillä saa helposti kulumaan paljon aikaa. Anagan rannikolla on myös useita kyliä uimarantoineen.
Anagan patikkaretkestä on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.

4. Aurinkoinen Puerto de la Cruz
Moni suomalainenkin tuntee Puerto de la Cruzin, joka lienee Teneriffan pohjoisrannikon suosituin turistikohde. Kyseessä on tästä huolimatta aito kanarialainen kaupunki, jossa on miellyttävä tunnelma ja sopivasti nähtävää. Puerto de la Cruzista löytyvät tietenkin myös kaikki matkailijoiden kaipaamat palvelut, kuten esimerkiksi merivesialtaiden tarjoamat hyvät uintimahdollisuudet.

Me vietämme Puerto de la Cruzissa uudenvuodenaattoa ja kiertelemme ympäriinsä muun muassa merenrantoja, katutaideteoksia, puistoja ja värikkäitä rakennuksia ihaillen. Sää on täällä rannikolla aiempiin päiviin verrattuna huomattavasti lämpimämpi. Ehdimme nauttia ulkoterasseilla sekä kevyen tapaslounaan että täyttävämmän uudenvuodenaaton aterian. Juhlatunnelma tuntuu nousevan illan pimennyttyä, mutta poistumme kaupungista illan ollessa vielä nuori.
Puerto de la Cruzista on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.

5. Mykistävä Teiden kansallispuisto
Teneriffaa hallitsee saaren keskellä kohoava Espanjan korkein vuori Teide. Nousimme aiemmalla matkallamme huipun tuntumaan köysirataa pitkin, mutta tällä kerralla haluamme vain nauttia tulivuoren ympärille levittäytyvästä kansallispuistosta. Jo ajomatka on elämys, kun tie nousee rannikolta erilaisten metsävyöhykkeiden ja pilvilauttojen halki kohti laavakenttiä. Uudenvuodenpäivä näyttäisi houkutelleen alueelle myös paikallista väkeä, joka huvittelee laskemalla liukurimäkeä lumen peittämillä kukkuloilla.

Meidän aktiviteettimme on patikkaretki näyttävien Roques de Garcían kalliomuodostelmien ympäri. Reitillä on mittaa vain kolme ja puoli kilometriä, mutta siihen sisältyy kivikkoista ala- ja ylämäkeä. Toisaalta ensimmäinen kilometri on täysin esteetön, joten kevyempää jaloittelua kaipaavat voivat kulkea tuon matkan edestakaisin. Laavamaisema erikoisine muotoineen on huikean hieno ja näyttää matkan edetessä aina hiukan erilaiselta. Minulle tämä kävelyretki on koko matkan parhaita hetkiä.
Teiden kansallispuistosta on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.

6. Viehättävä Garachico
Yksi päiväretkistämme suuntautuu Garachicoon, joka on yksi Teneriffan kauneimpia pikkukaupunkeja. Garachico ihastuttaa heti ensi silmäyksellä värikkäine taloineen ja mukulakivikatuineen. Päädymme pian kaupungin pääaukion laidalle Plaza de la Libertadin puistoon, jossa on esillä näyttävä seimiasetelma. Myös pieni Parque de la Puerta de Tierra on mukavan vehreä puisto monine palmuineen. Kiipeämme puiston yläpuolelle katselemaan kaupungin kattoja sekä niiden takana levittäytyvää sinistä merta.

Garachicon erikoisuuksiin kuuluvat uintiin sopivat merivesialtaat, jotka syntyivät vuoden 1706 suuressa tulivuorenpurkauksessa. Laavavirta tuhosi Garachicon merkittävän sataman ja muokkasi rannan nykyiseen erikoiseen muotoonsa. Merivesialtaiden vieressä voi tutustua pienikokoiseen San Miguelin linnoitukseen, joka suojeli menneinä aikoina kaupunkia merirosvojen hyökkäyksiltä.

7. Lohikäärmepuun kaupunki Icod de los Vinos
Jatkamme Garachicosta matkaa muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Icod de los Vinosiin. Tämän mukavan pikkukaupungin päänähtävyys on jopa tuhat vuotta vanhaksi arvioitu lohikäärmepuu eli kanariantraakkipuu, josta on tullut yksi koko Teneriffan symboleista. Komean puun näkee hyvin jo viereisen kirkkorakennuksen pihalta, mutta kun tänne asti on tultu, maksamme pienen pääsymaksun ja tutustumme puun ympärille rakennettuun Parque del Drago -puistoon. Vehreässä puistossa onkin mukava kierrellä jonkin aikaa ja ihailla kuuluisaa kanariantraakkipuuta lähietäisyydeltä.

Vierailumme Icod de los Vinosissa jää melko lyhyeksi, mutta kaupungista jää silti hyvä mielikuva. Paikoitellen jyrkkäänkin rinteeseen rakennettu kaupunki vaikuttaa viihtyisältä ja siellä näkyy joitakin puiden koristamia aukioita. Nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa perhospuisto Mariposario del Drago sekä keskustan ulkopuolelta löytyvä vulkaaninen luola Cueva del Viento.
Garachicosta ja Icod de los Vinosista on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.

8. Ostoksilla Santa Cruzissa
Matkoillamme on tärkeää toteuttaa myös teinien toiveita, joten yhden matkapäivämme pääkohteeksi valikoituu Teneriffan vilkkaasta pääkaupungista Santa Cruzista löytyvä kauppakeskus Meridiano. Siistissä kauppakeskuksessa on yli 70 liikettä sekä ravintoloiden täyttämä kattotasanne. Tyttäriä kiinnostavat erityisesti Pull & Bear, Bershka, Stradivarius sekä muut sellaiset kaupat, joita ei ainakaan vielä löydy Suomesta. Ostettavaakin löytyi, mutta sopivan maltillisesti.

Kävelemme Meridianosta Santa Cruzin vanhaan keskustaan, jonka kävelykaduista erityisesti Calle del Castillo on shoppailijoiden mieleen. Teemme vanhassakaupungissa pienen kävelykierroksen näyttäviä jouluvaloja ihaillen. Santa Cruzissa on myös rosoisempia kulmia ja pidän kovasti kaupungin aidosta arkisuudesta. Ohitamme muun muassa historiallisen kauppahallin Mercado Nuestra Señora de Áfrican, mutta se on ehditty jo vierailupäivänämme sulkea. Ostosten kannalta Santa Cruzista löytyisi myös suuri El Corte Inglés -ketjun tavaratalo sekä kauppakeskus Nivaria Center.

9. Jalkapallotunnelmaa CD Tenerifen ottelussa
Palaan Santa Cruziin vielä uudelleen, kun lähden lankomiehen kanssa katsomaan Espanjan cupin ottelua, jossa Tenerife saa vieraakseen Osasunan. Pamplonan ylpeys Osasuna sattuu olemaan oma suosikkijoukkueeni Espanjassa, joten on melkoinen onnenpotku nähdä juuri Los Rojillos tositoimissa tämän matkan aikana. Tenerife pelaa kotiottelunsa Santa Cruzin keskustassa Estadio Heliodoro Rodríguez Lópezilla, jonka lehtereille mahtuu reilut 22 000 katsojaa. Peli ei ole loppuunmyyty, mutta katsojia kertyy silti mukavasti ja tunnelma on varsin kelvollinen. Liput on kätevintä hankkia etukäteen CD Tenerifen nettisivuilta.

Tenerifen historian parhaat vuodet ajoittuivat 1990-luvulle, jolloin seura pysyi kymmenen peräkkäistä kautta Espanjan pääsarjassa La Ligassa. Nyt sinivalkoiset ovat vaarassa pudota kakkostasolta kolmannelle sarjaportaalle. Vierailija Osasuna on puolestaan vakiinnuttanut viime vuosina asemansa La Ligan keskikastissa ja lähtee aina arvaamattomaan cup-otteluun ennakkosuosikkina. Vieraat pääsevätkin kahdella helpohkolla kulmapotkuista syntyneillä maaleilla karkumatkalle, joka kestää avausjakson lopulla tulleen Tenerifen kavennuksen. Toisella puoliajalla ei enää maaleja nähdä, joten Osasuna jatkaa seuraavalle cup-kierrokselle lukemin 2–1. Osasunan voitto lämmittää itseäni kovasti, mutta toivon myös Tenerifen menestyvän nykyistä paremmin. Ottelukoosteen voi katsoa YouTubesta.

10. Majoitus ainutlaatuisessa Hacienda el Terrerossa
Säästin jutun loppuun elämyksen, josta oli meille iloa matkan jokaisena päivänä. Halusimme löytää anopin juhlamatkalle ainutlaatuisen majoituksen, ja sellaisen todellakin saimme. Hacienda el Terrero oli niin anopille kuin meille muillekin mieluisa ja ikimuistoinen majapaikka. Kyseessä on yksinäisen rantakallion päällä sijaitseva vanha maatila, joka on restauroitu majoituskäyttöön. Valkeista kivirakennuksista löytyy kaikkiaan 14 asuntoa, joissa voi aistia pitkää historiaa mutta nauttia myös moderneista mukavuuksista. Perinteinen kanarialainen tyyli on säilytetty niin uskollisesti, ettei esimerkiksi ikkunoissa ole lainkaan laseja, vaan pelkästään avattavat puiset luukut.

Ekomatkakohteena itseään mainostava Hacienda el Terrero on kuin tunnelmallinen pieni kylä kaukaa menneisyydestä. Henkilökuntaa on paikalla vain lähinnä aamupäivisin, mikä omalla tavallaan lisää kodikkuuden tuntua. Tänne hakeutuu rauhaa rakastavia ihmisiä, jotka viihtyvät hyvin omissa oloissaan. Kaikilla on käytössään omat ulkona olevat ruokapöytänsä, minkä vuoksi naapureiden naamat saattavat silti tulla tutuiksi. Nautimme siitä, kuinka täällä saa nauttia rauhasta ja valtameren kohinasta kauniissa ympäristössä.

Herään useimmiten kukon kiekumiseen, joka alkaa yleensä jo turhankin varhain. Tapanani on narauttaa kahdeksalta keittiön vanha puuovi auki ja antaa raikkaan meri-ilman virrata keuhkoihin aamun sarastaessa. Meillä on käytössämme kaksi asuntoa eri puolilla aluetta, joten kävelemme usein aamuvirkumman tyttären kanssa mukulakivikujaa appivanhempien ovelle kyselemään, olisiko joku muukin jo hereillä. Palkinnoksi saattaa saada kupillisen vastakeitettyä kahvia jo ennen varsinaisen aamiaispöydän kattamista. Ruokailemme myös useana iltana Haciendan pihalla, sillä kaikissa asunnoissa on keittiöt. Aamupalaa saisi halutessaan tilata valmiina ovelle.

Hacienda el Terreron erikoisuudet eivät varmasti sovi kaikille. Auto on aivan välttämätön kulkuväline, sillä pihamaalta pääsee jalkaisin ainoastaan vilkasliikenteisen maantien varteen. Esimerkiksi Puerto de la Cruz sijaitsee vajaan kymmenen kilometrin päässä. Paikka on myös varsin tuulinen, eikä aurinko ehdi paistaa talvella läheisen vuoren takaa kuin pari tuntia päivässä. Pihamaan kivikkoiset ja paikoin jyrkät polut voivat olla hankalia liikuntarajoitteisille, ja vilkkaille taaperoille alueella olisi taatusti vaaranpaikkoja. Majoituksen rustiikkisuuskaan ei välttämättä miellytä kaikkia, mutta meidän osaltamme Hacienda el Terrero täytti suuretkin odotukset.

Ajatuksia Teneriffasta
Teneriffalle matkustaminen herätti ristiriitaisia tunteita, koska saarelta on viime aikoina kantautunut ikäviä uutisia. Saarelle on julistettu vesipulasta johtuva hätätila, ja paikalliset asukkaat ovat kyllästyneet yhä pahenevaan yliturismiin. Matkailijat ovat Teneriffalle tärkeä tulonlähde, mutta protestoijat vaativat paikallisviranomaisilta toimia liiallisen turismin rajoittamiseksi. Paikallisten oikeudet ovat jääneet turismin jalkoihin ja myös luonnon tilanteesta on herännyt suuri huoli. Matkailun pitäisi olla entistä kestävämpää, mikä on nykyisillä vierailijamäärillä kovin vaikeaa.

Turismi on näkyvimmillään saaren eteläosassa, jossa on Playa de las Américasin kaltaisia matkailupalveluiden ympärille kehittyneitä rantakyliä. Suuret matkailijamäärät saattoi havaita myös saaren suosituimmissa luontokohteissa. Jouduimme jonottamaan vapaata parkkipaikkaa Anagan luonnonpuiston Cruz del Carmenin sekä Teiden kansallispuiston Roques de Garcían pysäköintialueille yli puoli tuntia kumpaankin. Totta kai myös vilkkaalla joulusesongilla oli vaikutusta asiaan. Teneriffan teillä on myös ajoittain ruuhkia, joissa paikallisten ja matkailijoiden keskinäistä määrää on turistikohteita hankalampi arvioida.

Ennen matkaamme uutisissa kerrottiin Teneriffaa koetelleista lumisateista ja toisaalta myös kolmenkymmenen asteen yölämpötiloista. Lisäksi Afrikasta puhaltava hiekkamyrsky Calima heikentää ajoittain Kanariansaarten ilmanlaatua. Meillä ei ollut säiden suhteen valittamista, sillä aurinko paistoi reilusti joka päivä. Ihan hellelukemiin asti ei ainakaan saaren pohjoispuolella päästy, mutta elohopea nousi hieman yli kahdenkymmenen asteen. Toisaalta vuorille noustessa lämpötila laski auton mittarissa alimmillaan seitsemään asteeseen.

Vietimme Teneriffalla erinomaisesti onnistuneen loman. Saari on varsinkin luontonsa osalta mielenkiintoinen ja vanhat värikkäät kaupungit tuovat esiin pitkää historiaa. Selkeisiin vetonauloihin kuuluu myös miellyttävä ilmasto, joka myös vaihtelee saaren eri puolilla jonkin verran. Maastoltaan karu etelärannikko sopii auringonpalvojille, kun taas vehreä pohjoinen vetoaa luontomatkailijoihin. Anagan luonnonpuisto tuo paikoitellen mieleen itselleni rakkaat Madeiran näkymät ja mahtava Teiden kansallispuisto sykähdyttää tulivuorimaisemillaan. Saarella riittää siis sekä nähtävää että koettavaa.

Teneriffalla on mukava lomailla, mutten ole ainakaan heti kaavailemassa kolmatta reissua samalle saarelle. Esimerkiksi Espanjan-suunnitelmieni osalta päällimmäisinä ovat mantereella sijaitsevat alueet, koska niistä on aina enemmän mahdollisuuksia retkeillä ruuhkien yllättäessä väljempiin kohteisiin. Jos kuitenkin vielä palaan Teneriffalle, jäi mieleeni muutamia kiinnostavia vierailupaikkoja.

Kaupungeista houkuttaisivat ainakin La Orotava sekä Buenavista del Norte. Buenavistan suunnalta löytyisi myös Punta de Tenon majakka, jolle pääsyä on autoliikenteen osalta rajoitettu. Saaren suosituimpiin retkikohteisiin kuuluvassa Mascassa kävimme jo kymmenen vuotta sitten, enkä ollut nyt kiinnostunut lähtemään ruuhkaiseksi tietämälleni tielle. Anagaan voisin sen sijaan palata tilaisuuden tullen vaikka useammankin kerran. Teneriffan tuuliset rannat ja vehreät metsät ovat tehneet minuunkin vaikutuksen, joka tuskin unohtuu vuosienkaan päästä.
Espanja
Majesteettinen Almudenan katedraali Madridissa
Vierailimme viime vuodenvaihteen Madridin-matkalla Almudenan katedraalissa, joka kuuluu kaupungin tärkeimpiin maamerkkeihin. Pitkään ja hartaasti rakennettu kirkko valmistui vasta vuonna 1993, ja sen kattotasanteelta on hienot näkymät ympäristöön.
Tutustumme jo matkan alkuvaiheessa melko perusteellisesti Madridin kuninkaalliseen palatsiin, josta julkaisin oman juttunsa jo aiemmin. Palatsista on helppo siirtyä aivan naapurissa sijaitsevaan katedraaliin, joka on omistettu Madridin suojeluspyhimykselle Almudenan neitsyelle. Kirkkosalissa saa vierailla ilmaiseksi, mutta meitä kiinnostaa erityisesti kattotasanteen näköalapaikka. Sinne päästäkseen täytyy ostaa pääsylippu, jonka hinta on tätä kirjoittaessani noussut vierailumme jälkeen 8 euroon. Alennusryhmien liput maksavat edelleen 5 euroa.

Ostamme liput kuninkaallisen palatsin puoleiselta ovelta, jolle ei ole joulukuun viimeisenä tiistai-iltapäivänä jonoa. Lipun hintaan kuuluu näköalapaikan lisäksi katedraalin museo, jonka sisällä valokuvaaminen on kielletty. Olemme hetkeä aiemmin kolunneet läpi kuninkaallisen palatsin huoneita, joten emme jaksa tässä vaiheessa päivää perehtyä tämän museon uskonnollisiin esineisiin erityisen tarkasti. Parhaiten mieleen jäävät piispojen käyttämät seremoniavaatteet, joiden lisäksi näytteillä on esimerkiksi veistoksia, astioita sekä asiakirjoja. Suuntaamme melko pian portaikkoon, jota pitkin pääsemme näköalapaikalle ihailemaan Madridia.

Nautin maisemasta esimerkiksi etelään päin. Etualalla näkyvä tähtikuvio sijaitsee arabikulttuuria kunnioittavassa emiiri Mohamed I:n puistossa, jossa on säilynyt pätkä muinaista islamilaista kaupunginmuuria. Taustalla häämöttävät muun muassa Pyhän Franciscus Suuren kuninkaallisen basilikan tornit. Ilmassa on auringonpaisteesta huolimatta jonkin verran utuisuutta.

Näköalatasannetta koristavat apostolien patsaat. Kuvassa kaupunkia tähystää pyhiinvaeltajan vaatteisiin puettu apostoli Jaakob. Hänet tunnetaan täällä Espanjassa nimellä Santiago, ja moni on varmasti kuullut apostolin haudalle Santiago de Compostelaan johtavasta pyhiinvaellusreitistä.

Katolta on hyvät näkymät eri suuntiin. Katedraalin omat tornit peittävät maisemaa kuninkaalliselle palatsille, mutta tuonnekin päin voi katsella esteettömästi hieman alempana sijaitsevalta parvekkeelta. Katedraali haluttiin sovittaa mahdollisimman saumattomasti samaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen palatsin kanssa, minkä vuoksi se on rakennettu hieman poikkeuksellisesti pohjois-eteläsuuntaan. Useimmiten katolisten kirkkojen alttari osoittaa itään päin.

Tätä kirkkoa rakennettiin pitkään ja hartaasti. Ensimmäisten suunnitelmien jalostuminen toteutuksen tasolle vei useamman vuosisadan, kunnes kuningas Alfonso XII määräsi työmiesten hihat heilumaan vuonna 1883. Matkan varrelle osuneet taloudelliset haasteet sekä esimerkiksi verinen sisällissota jarruttivat projektia, jonka päätteeksi paavi Johannes Paavali II pääsi vihkimään katedraalin käyttöön vasta kesällä 1993. Arkkitehdit ehtivät vuosikymmenten varrella vaihtua, ja niinpä ulkoa päin uusklassisen kirkon tyyli edustaakin sisätiloissa uusgoottilaisuutta.

Vaaleasävyinen kirkkosali on kaunis ja kooltaan vaikuttava. Istahdamme joksikin aikaa penkille lepäämään ja katselemaan erilaisia yksityiskohtia. Kuoriosaa koristaa puinen piispanistuin. Kiinnitämme huomiota myös värikkäisiin maalauksiin, joissa on yllättävänkin modernia ilmettä.

Muiden kirkkovieraiden toiminnasta päätellen katedraalin tärkein alttari löytyy sivulaivasta. Almudenan neitsyelle omistetun alttarin luo kiemurtelee huomattavan pitkä jono. Alttarilla käyminen nimenomaan näin joulunaikaan on paikallinen perinne, jolla halutaan osoittaa kunnioitusta Madridin suojeluspyhimykselle.

Kiertelemme vielä katselemassa katedraalin hienoja sivukappeleita ja erilaisia patsaita. Kuvassa näkyy Santa María de la Cabeza, jonka puoliso San Isidro Labrador on Almudenan neitsyen ohella Madridin toinen suojeluspyhimys.

Katedraalia on mukava ihailla kaikessa rauhassa. Uusgoottilaiset holvikaaret ja massiiviset pylväät luovat kirkon päälaivaan majesteettista tunnelmaa. Taustalla näkyvät kookkaat urut. Suunnistamme vähitellen kohti ulko-ovea, joten vaikuttavaksi mainittu krypta jää meiltä tällä vierailulla näkemättä.

Huomaamme poistuessamme katedraalin oveen tehdyt taidokkaat veistokset. Kuningas Juan Carlos I:n ja kuningatar Sofían hahmot ovat helposti tunnistettavia. Heidän poikansa, Espanjan nykyinen kuningas Felipe VI, vihittiin morsiamensa Letizian kanssa avioliittoon tässä katedraalissa toukokuussa 2004.

Seimiasetelmat kuuluvat oleellisesti espanjalaiseen jouluun. Niitä on nähtävillä ympäri kaupunkia, ja totta kai myös katedraalilla on omansa sekä sisätiloissa että oven ulkopuolella ohikulkijoiden nähtävänä. Kun seimetkin on nähty, voimme jatkaa hyvillä mielin kierrostamme kohti seuraavia nähtävyyksiä.
Lisätietoa löytyy katedraalin omilta nettisivuilta.
Lue myös koko matkasta kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.
Espanja
Kuninkaallisten kokoelmien galleria Madridissa
Vuonna 2023 avattu Galería de las Colecciones Reales on mielenkiintoinen lisäys Madridin museoiden joukkoon. Kuninkaallisen palatsin vieressä sijaitsevissa moderneissa tiloissa voi tutustua Espanjan mahtipontiseen historiaan taiteen ja erilaisten arvoesineiden kautta.
Madrid on museoiden ystäville antoisa kaupunki, joka tunnetaan erityisesti Pradon, Reina Sofían ja Thyssen-Bornemiszan taideaarteista. Kesäkuussa 2023 avautunut Galería de las Colecciones Reales tuo kaupungin tarjontaan mielenkiintoisen lisän esittelemällä nimensä mukaisesti Espanjan kuningashuoneen omistamia arvoesineitä.

Kuulen tästä museosta ensi kertaa, kun olen hankkimassa pääsylippuja kuninkaalliseen palatsiin. Tarjolla on yhdistelmälippu, jolla pääsee palatsin lisäksi tutustumaan myös Galería de las Colecciones Realesiin. Tarjous on hyvä, sillä palatsilipun päälle tulee tämän hetken hinnoilla vain kuusi euroa lisää hintaa. Galería de las Colecciones Reales sijaitsee aivan palatsin naapurissa ja museolippu on voimassa viikon verran palatsivierailun ajankohdasta eteen tai taakse päin.

Astumme sisään Almudenan katedraalin vieressä olevasta ovesta. Galería de las Colecciones Realesin tiloissa on ainakin oman vierailumme aikaan miellyttävän väljää, mikä tuntuu tervetulleelta vaihtelulta kuninkaallisen palatsin ja Pradon pienten ruuhkien jälkeen.

Museon rakenne on hyvin selkeä. Ylin kolmesta näyttelykerroksesta keskittyy Habsburgien aikaan, joka ajoittuu Espanjan historiassa vuosiin 1516–1700. Tähän kerrokseen kuuluu myös huone, jossa pyörivä videoesitys kertoo tehokkaan tiivistetysti kuninkaallisen palatsin sekä sen ympärille kasvaneen Madridin kaupungin historiasta. Ikkunan takaa voi katsella museon rakentamisen yhteydessä löytyneitä maurien rakentaman muurin jäänteitä.

Museosta löytyy paljon arvokkaita seinävaatteita, tauluja ja erilaisia historiallisia esineitä. Kookkaimpia ovat kuninkaallisten käyttämät vaunut. Kuvassa näkyvät mustat vaunut ovat peräisin 1670-luvulta, jolloin niillä ajeli Espanjan sijaishallitsijana toiminut kuningatar Maria Anna.

Viimeinen Habsburg-sukuinen Espanjan kuningas oli Maria Annan poika Kaarle II, joka kuoli lapsettomana marraskuussa 1700. Syttyi lähes maailmansodan mittoihin levinnyt pitkä perimyssota, jonka päätteeksi kruunun sai kuin saikin Kaarle II -vainaan suosikki Filip V. Filip V oli Ranskan Aurinkokuninkaan Ludvig XIV:n pojanpoika ja hänestä tuli Espanjan ensimmäinen Bourbon-sukuinen hallitsija, mutta tiukat rauhanehdot estivät Espanjan ja Ranskan yhteisen imperiumin.

Museon keskimmäinen kerros keskittyy Bourbonien valtakauteen, josta jatketaan kohti nykypäivää ja kerrotaan hieman kokoelmaa ylläpitävän Patrimonio Nacionalin tekemästä työstä. Näyttely esittelee arvoesineiden kautta eri aikakausien hallitsijoiden henkilökohtaista makua ja Espanjan kuningashuoneen historiaa. Itseäni kiinnostavat esimerkiksi vanhat koristeelliset kellot.

Galería de las Colecciones Realesin suunnitteluvaiheessa syntyi jonkinlaista kiistaa siitä, pitäisikö joitakin maalauksia siirtää perinteikkäästä Pradosta tähän uuteen museoon. Riidat saatiin sovittua, ja nytkin Galería de las Colecciones Realesissa on muutama Pradosta lainattu teos. Matkaohjelmaamme on kuulunut jonkin verran taidetta, joten on mukavaa ihailla vielä näin reissun lopuksi muutamia maalauksia. Omaan mieleeni ovat esimerkiksi yllä näkyvät Luis Paret y Alcázarin taulut. Museossa tulee vastaan useampia Francisco de Goyan teoksia ja vaikutun arvostetun mestarin monipuolisuudesta viimeistään hänen suunnittelemiensa gobeliinien äärellä.

Alimmassa kerroksessa on vaihtuvia näyttelyitä. Oman vierailumme aikaan esillä on kuningatar Victoria Eugenialle omistettu näyttely, joka jatkuu 5.4.2026 asti. Näyttelyssä käydään läpi Victoria Eugenian lapsuutta Englannin hovissa, henkilökohtaisia mielenkiinnon kohteita, avioliittoa Espanjan Alfonso XIII:n kanssa sekä merkitystä Espanjan kuningattaren roolin uudistajana. Victoria Eugenia vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoiselta hahmolta, mutta emme rehellisesti sanottuna jaksa enää tässä vaiheessa keskittyä museon yksityiskohtiin.

Myös toinen tällä hetkellä esillä oleva vaihtuva näyttely jatkuu 5.4.2026 saakka. Pieni näyttely esittelee kuningashuoneen lasten leluja eri aikakausilta, joten aihe on varsin kiehtova.

Galería de las Colecciones Reales on mielestäni hyvä kokonaisuus. Museo tarjoaa paljon nähtävää, muttei kuitenkaan ole läkähdyttävän laaja. Meiltä kuluu avarissa tiloissa vajaat kaksi ja puoli tuntia, joiden aikana ehdimme tutustua pysyviin näyttelyihin hyvin. Kuten mainittua, vaihtuvat näyttelyt tuli kuitenkin käveltyä läpi hyvin pikaisesti.

En laskisi Galería de las Colecciones Realesia aivan Madridin tärkeimpien nähtävyyksien joukkoon, mutta jos arvokkaat esineet ja kuninkaallinen historia kiinnostavat, voi tätä museota ehdottomasti suositella.
Lue myös koko reissustamme kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.
Museosta löytyy paljon lisätietoa virallisilta nettisivuilta galeriadelascoleccionesreales.es.
-
Ranska1 vuosi sittenTuhkasta noussut Pariisin Notre-Dame
-
Ranska1 vuosi sittenPariisin-viikon monet kokemukset
-
Englanti1 vuosi sittenManchester – työmehiläisten kaupunki
-
Luxemburg1 vuosi sittenPari kesäpäivää Luxemburgissa
-
Englanti1 vuosi sittenStadionkierros Liverpoolin Anfieldilla
-
Englanti1 vuosi sittenNähtävää ja koettavaa Liverpoolissa
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenNew Yorkin koskettava 9/11-museo
-
Englanti1 vuosi sittenLuoteis-Englannin tunnelmallinen Chester
-
Italia1 vuosi sittenKatutaidetta Milanon NoLossa
-
Englanti1 vuosi sittenThe Beatlesin jalanjäljillä Liverpoolissa
-
Ranska1 vuosi sittenPariisin muodin sydämessä – La Galerie Dior
-
Englanti1 vuosi sittenPäiväretkellä merellisessä Blackpoolissa











Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
16.1.2025 at 10:37
Itse en olekaan käynyt aikuisiällä Kanarialla. Näistä isoimmista saarista Teneriffa kuitenkin kiinnostaisi itseäni eniten, erityisesti sen luonnon puolesta.
Mika / Lähtöportti
19.1.2025 at 11:42
Teneriffan luonto on kyllä mielenkiintoinen ja retkeilypolkuja riittää. Luontomatkailun kannalta myös pienempi naapurisaari La Gomera on varmasti hieno ja kannattaisi ottaa saman reissun ohjelmaan.
5tahden
16.1.2025 at 21:20
Mielenkiintoinen kooste.
Itsekin ajattelen Kanarian saarista ja niiden turismista samoin. Teneriffa on mielestäni monipuolisin, mutta monin paikoin sielläkin liikaa turisteja.
Jos Teneriffalle vielä joskus eksyn, otan tästä 2. ja 10. omakohtaiseen tarkasteluun.
Mika / Lähtöportti
19.1.2025 at 11:54
Kiitos! Teneriffa on useammastakin syystä suosittu matkakohde, mutta liian suuri turistien määrä himmentää viehätystä. Mukavaa että löysit pari kiinnostavaa vinkkiä, nuo ovat kyllä sellaisia joista saattaisit tykätä.