Seuraa somessa

Maailma

Musiikkimuistoja maailmalta

Julkaistu

-

Matkojen varrelta jää toisinaan mieleen yksittäisiä hetkiä, jotka muistaa tarkasti vielä monen vuoden jälkeenkin. Vaikka en muuten musiikkimiehiä olekaan, on usein juuri musiikki toiminut apuna muistojen säilyttämisessä.

Nämä muistot liittyvät yksittäisiin matkojen varrella koettuihin hetkiin, joihin liittyy jokin aivan sattumalta tilanteessa soinut kappale. Yläkuvan katalonialainen katuartisti ei esittänyt mitään mieleenpainuvaa, mutta joskus hetkeen on osunut täydellisesti tilanteeseen sopiva laulu. Toisinaan muistot taas perustuvat yllätyksellisyyteen. Alla mainitut kappaleet voi kuunnella YouTubesta kuvia klikkaamalla.



THE EAGLES – HOTEL CALIFORNIA (PARIISI, RANSKA 1997)

Pysähdyimme kaverini kanssa interrail-matkalla Pariisiin, jossa vietimme iltaa Montmartren kukkulalla. Istuskelimme pitkän tovin Sacré-Cœurin kirkon portailla katsellen kaupunkia ja kesäistä auringonlaskua yhdessä ympärille kerääntyneiden ihmisten kanssa. Joukkoon mahtui myös hippikitaristi, jonka kappaleista erityisesti Hotel California on jäänyt mieleeni. Afrikkalaistaustaiset miehet kauppasivat juomatölkkejä jäillä täytetyistä ämpäreistä ja tunnelma oli leppoisa. Lopulta tuli aika palata omaan budjettimajoitukseemme, kammottavaan Hotel de l’Industrieen, joka natisevine lattioineen ja vastaanoton hampaattomine mummoineen olisi myös oman laulunsa arvoinen.


PARADISIO – BAILANDO (TALLINNA, VIRO 1997)

Elettiin vielä aikaa, jolloin Tallinnan-matkojen ykköskohde oli legendaarinen Mustamäen tori. Kävin siellä itsekin muutaman kerran, ja vaikka vierailujen välillä oli kuukausia, soi eräällä levykauppiaalla joka kerta sama kappale. Myyntitiskin virkaa toimitti Ladan konepelti ja kauppias karvalakkeineen ja nahkatakkeineen sopi hyvin ajankuvaan. Musiikki jonka tahdissa mies lämpimikseen hytkyi ei suinkaan ollut Kalinka, vaan eurodancen superhitti Bailando.


LAS KETCHUP – THE KETCHUP SONG (DOMINIKAANINEN TASAVALTA 2002)

Kaikista ikimuistoisin musiikkimuisto on jäänyt mieleen kihlajaismatkalta Dominikaanisesta tasavallasta. Matkustimme bussin virkaa toimittaneella tiivistunnelmaisella guagualla Sosúasta Puerto Plataan. Muut eräänlaisen pakettiauton matkustajat olivat paikallisia. Takanamme istui viisi pientä tyttöä, jotka lauloivat iloisesti radiosta kaikuneiden paikallisten merengue-rytmien mukana. Volyymi nousi kuitenkin aivan uudelle tasolle universaalin hittikappaleen kohdalla. Lapset hoilasivat kurkku suorana The Ketchup Songia niin, että korvissa soi vielä seuraavanakin päivänä. Tuota laulamisen iloa on vaikea kuvailla, mutta riemukas tilanne on säilynyt kirkkaana mielessä vielä vuosien jälkeenkin.



ELENA PAPARIZOU – MY NUMBER ONE (KARPATHOS, KREIKKA 2005)

Vietimme kesälomaa Karpathoksella ja majoituimme saaren pääkaupungissa Pigadiassa sijaitsevaan hotelliin. Yksinkertaiseen kaksioomme kuului tilava parveke, jossa oli mukava istuskella iltaisin helteen hellittäessä. Pienen Pigadian hiljaisuuden rikkoi kortteleita kiertänyt auto, jonka ämyreistä huudatettiin kerta toisensa jälkeen samaa hittiä – olihan Kreikka voittanut sillä Euroviisut vain reilua kuukautta aiemmin.



PHIL COLLINS – ANOTHER DAY IN PARADISE (BINTAN, INDONESIA 2006)

Vietimme Singaporen-matkamme yhteydessä vajaan viikon viidakkoisella Bintanin saarella Indonesian puolella. Halusimme tutustua saareen kunnolla, joten vuokrasimme parina päivänä auton kuljettajineen. Ensimmäinen kuljettajamme oli varsinainen persoonallisuus, joka muun muassa kaahasi mutkikkaalla tiellä poliisiauton ohitse ja päätti ottaa torkut rantamajassa omaan aikatauluunsa sopivalla tavalla. Retken monien kummallisten käänteiden lisäksi mieleen on jäänyt vauhdikkaan kuljettajan valitsema kappale, jota kuunnellessa paratiisisaaren palmut vain vilistivät silmissä.



THE BEATLES – HEY JUDE (
MAHÉ, SEYCHELLIT 2007)

Upea häämatka Seychelleillä oli päättymässä ja söimme viimeistä illallista hotellin ravintolassa. Jopa oma surkea nuottikorvani tunnisti, että pöytiä kiertävä muusikko veteli kappaleita sävelasteikon vierestä. Halusimme muutenkin syödä rauhassa, emmekä olisi kaivanneet paremmankaan trubaduurin palveluksia. Kun hymyilevä kaveri lopulta astui pöytämme eteen, emme osanneet esittää minkäänlaista toivetta. Hetken pohdittuaan mies kysäisi iloisesti tiedämmekö Beatlesin, siis Johnin, Georgen, Ringon ja Paulin. Emme voineet kieltääkään, joten edessä oli myötähäpeää herättänyt viisiminuuttinen Hey Juden tahdissa.



U2 – WITH OR WITHOUT YOU (COBH, IRLANTI 2009)

Eteläirlantilainen Cobhin kaupunki tunnetaan viimeisenä satamana, jossa Titanic pysähtyi ennen surullista kohtaloaan. Kuljeskelimme harmaana arkisena iltapäivänä ympäri katuja ja päätimme kurkistaa jättimäisen Saint Colmanin katedraalin sisäpuolelle. Yllätys olikin suuri, kun sisällä raikui urkumusiikin sijasta U2:n hittikappale. Paikalla oli ainoastaan yksinäinen maalin tahrima remonttimies sekä hänen matkaradionsa. Kirkkoon tutustuminen oli mukava kokemus irlantilaisen hittimusiikin soidessa taustalla.


LUCA BARBAROSSA – NON MI STANCO MAI (UMBRIA, ITALIA 2011)

Kesän 2011 matka Umbriaan täytti monenlaisia unelmia. Se oli ensimmäinen matka oman lapsen kanssa ja ensimmäinen kerta, kun vuokrasimme lomatalon ulkomailta. Huristelin Trasimeno-järven ympäristössä ahkerasti Fiatilla paikallisen radiokanavan soidessa taustalla. Noiden viikkojen selkeä ykköshitti oli Luca Barbarossan iloinen Non mi stanco mai, jonka kuuleminen tuo vieläkin lämpimät muistot vahvasti pintaan. Rakkauslaulun siirappinen sanoitus kohdistuu mielessäni Italiaan, johon en väsy koskaan.


LIGABUE – IL MURO DEL SUONO (TRIESTE, ITALIA 2014)

Edellisestä Italian-matkasta oli kulunut vasta reilu vuosi, mutta olin ehtinyt kaivata maata kovasti lapsiperhearjen keskellä. Matkamme kohteena oli Kroatiaan kuuluva Istrian niemimaa, josta teimme lyhyen retken saapasmaan puolelle Triesteen. Vaikka viihdyin Kroatiassakin, oli lämmin tunne rakkaaseen maahan saapuessa yllättävän voimakas. Vespojen pärinä, vaaleanpunaiset urheilulehdet ja jokseenkin ymmärrettävä kieli tekivät olon heti kotoisaksi – kuten myös autoradiosta kuulunut Luciano Ligabuen karismaattinen ääni.



LED ZEPPELIN – STAIRWAY TO HEAVEN (MADEIRA, PORTUGALI 2017)

Heräsin varhain ja lähdin ajamaan uinuvasta Funchalin kaupungista kohti Pido do Arieiroa. Pilkkopimeä meri jäi taakse, ennen kuin mutkikas tie lähti nousemaan kohti vuoristoa. Olin matkalla pilvien yläpuolelle katsomaan auringonnousua ja patikoimaan Madeiran korkeimmalle huipulle. Edessä oli hikinen taival ja lukemattomia portaita, mutta vaivan palkkana oli mahdollisuus miltei koskettaa taivasta. Autoradiossa soi kuin tilauksesta Stairway to Heaven. Se oli hyvä enne retkelle, josta tuli yksi elämäni upeimmista.


Millaisia musiikkimuistoja sinulla on? Kirjoita kokemuksistasi alle, tai jos satut olemaan bloggaaja, laadi sinäkin vaikka kokonainen postaus aiheen ympärille. Tyyli on vapaa!

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
28 kommenttia

1 kommentti

  1. Marja

    27.1.2018 at 17:23

    Mainio idea tämä matkojesi soundtrack, hauskoja muistoja:) Ja uskomaton juttu tuo Stairway to heaven!

    • Mika / Lähtöportti

      29.1.2018 at 12:22

      Kiitos Marja 🙂 Stairway to Heaven sopi tuohon aamuun täydellisesti, muutenkin jännä tunnelma ajella hiljalleen valkenevia pimeitä vuoristoteitä pitkin kohti pilviä.

  2. Martina

    28.1.2018 at 11:28

    Onpa hauska postausidea. Laitanpa korvan taakse, sillä musiikkimuistoja löytyy täältäkin ja monesta biisistä tulee heti mieleen jokin tietty reissu. Itse asiassa nyt kun vähän mietin niin melkeinpä joka reissulle löytyy jokin teemabiisi, joka on valikoitunut joko tarkoituksella tai ihan vahingossa kun jossain on soinut tuttu biisi, jota jää hyräilemään loppumatkan ajaksi. Hitsi, mäpä alan heti tehdä omaa listaa. Tuli niin monta biisiä jo mieleen!

    • Mika / Lähtöportti

      29.1.2018 at 12:24

      Mukava kuulla, että tykkäsit! Erilaisia teemabiisejä ja muistoja varmasti riittää, joten luen mielenkiinnolla postauksesi sitten, kun se joskus ilmestyy 🙂

  3. Hauskoja tarinoita ja hyvä idea tässä jutussa! Erityisesti nuo yllättävät yhdistelmät kuten Mustamäen tori ja ”Bailando” saivat hyvälle tuulelle ja vähän nostalgiseksikin.

    • Mika / Lähtöportti

      29.1.2018 at 12:38

      Kiitos Heli! Onhan tuossa Mustamäen torissa ja Bailandossa jonkinlaista nostalgiaa, ja tuntuu vähän oudolta ajatella että noistakin päivistä on jo pari vuosikymmentä kulunut…

  4. Virpi/Hätälasku matkablogi

    28.1.2018 at 16:04

    Itse kirjoitin joskus vanhaan blogiin postauksen, jossa olin valinnut jokaiselle maalle jossa olen käynyt oman nimikkobiisin. Valitettavasti postaus katosi blogin mukana, mutta ei ole pitkä aika, kun mietin että pitäisi kirjoittaa se uusiksi ja tästä nyt hyvän inspiraation nappasin siihen!
    On muuten hauskaa miten paljon musiikki tuo muistoja eri matkoilta, tavalla tai toisella.

    • Mika / Lähtöportti

      29.1.2018 at 12:48

      Muistelenkin lukeneeni tuon vanhan postauksesi aikoinaan! Kirjoita ihmeessä uusi, jos inspiraatiota vaan löytyy. Jotenkin jännä juttu, miten selvästi tietyt tilanteet voikin yhdistää musiikkiin. Tosi monta muutakin yksittäistä tilannetta muistuisi mieleen, mutta kaikkien ympärille ei saa rakennettua kovin kummoisia tarinoita.

  5. Aron / Ja sitten matkaan...

    29.1.2018 at 17:01

    Loistava aihe, ja hauskoja tarinoita myös. Täytyypä itsekin ottaa ja istahtaa alas katselemaan vähän valokuvia. Usein niistä tulee matkalla kuunneltu musiikki mieleen. Tästä aiheesta olisi nimittäin kiva kirjoittaa.

    Etenkin roadtripeillä autossa on aina omat musiikit mukana. Toisaalta paikallinen radiokin voisi joskus olla ihan kiva. Olen vain vähän nirso musiikin suhteen, joten oikean kanavan löytäminen voisi osoittautua joissain päin maailmaan hyvin haastavaksi. 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      30.1.2018 at 11:35

      Kiva jos tartut haasteeseen! Varsinkin kun musiikki on sinulle tärkeä asia, niin kertomisen arvoisia muistoja riittää varmasti paljon.

      Nykyään oman musiikin saisi kuulumaan kätevästi puhelimen kautta vuokra-autossakin, mutta olen tottunut kuuntelemaan matkoilla paikallisia radiokanavia ja pääsemään sitäkin kautta kohteen tunnelmaan. En ole kovin nirso musiikin suhteen, mutta Suomessa vaihtelen autoradion kanavaa hyvin herkästi viimeistään mainosten kohdalla. Ulkomailla taas melkein kaikki käy, jos vaan kuuluu paikallista kieltä 😀

  6. Ansku BCN

    29.1.2018 at 17:09

    Nyt lähti kyllä ajatukset hyrräämään ja pitää ihan ajan kanssa muistella! Itse asiassa ihan vasta, joulukuussa tämän kaltaiset ajatukset kävivät mielessä, kun Ranskan oma Elvis, Johnny Hallyday, menehtyi. Hän on yksi ensimmäisiä ranskalaisia artisteja, jonka biisejä aloin tunnistaa, kun niitä radiossa soi, siis silloin kun muutin Ranskaan. Häneltä tuli tuolloin, 2002, uusi levy ja pari biisiä soi ihan koko ajan radiossa. Hänen kuolemansa kosketti ihmeellisen paljon, ja kuuntelimmekin sen joulukuun illan Youtubesta Hallydayta, Que te j’aimea ja muita isoja hittejä.

    • Mika / Lähtöportti

      30.1.2018 at 11:53

      Sinulla riittää varmasti paljon erityisesti ranskalaiseen, espanjalaiseen ja katalonialaiseen musiikkiin liittyviä muistoja! En juurikaan tunne ranskalaista musiikkia enkä tuntenut Hallydaytakaan, mutta laitoin nyt miehen tuotantoa Youtubesta taustalle soimaan. Ajattoman karismaattinen ääni, suosio on helppo ymmärtää, ja häneltähän tuntuu löytyvän balladien lisäksi mukavan meneviä rock-biisejä myös 🙂

  7. Annemaria/Samppanjaa muovimukista

    29.1.2018 at 20:44

    Mainio postaus! Miten usein musiikki ja tilanne kytkeytyy toisiinsa, erityisesti matkoilla. Juuri nyt tuli mieleen viime viikon viinibaarikäynti Budapestissä. Iäkkään puoleinen klarinetisti ”kiusasi” meitä koko ajan soitinpelillään. Kun hän sai tietää, että olemme Suomesta alkoi oikein kunnon luritus. Yritimme saada kappaleesta kiinni, sillä jotain tuttua siinä oli. Sitten tajusin. Pelimanni tapaili Säkkijärven polkkaa. Heh, musiikki yhdistää 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      30.1.2018 at 12:02

      Kiitos Annemaria! Musiikista jää välillä yllättävän vahvoja ja toisinaan hauskojakin muistoja. Se voi tosiaan myös yhdistää, vaikka sitten Säkkijärven polkan kautta. Voisin kuvitella että klarinettiversio on ollut aikamoista kuultavaa 😀

  8. Susanna

    30.1.2018 at 23:46

    Kiva kooste. Mustamäen torilla kävin lapsena ja muistan että sieltä löytyi Disneyn elokuva joka paljastui kotona dubatuksi jossa kiroiltiin, kyseessä siis Notre damen kellonsoittaja.. Viime vuosina on soinut erittäin paljon Daddy yankee Italiassa sun muualla ja Alvaro Solerin Sofia soi erittäin paljon 2016

    • Mika / Lähtöportti

      1.2.2018 at 13:31

      Kiitos Susanna! Oho, aikamoinen ostosmuisto Mustamäen torilta! Itse ostin muutamia cd-levyjä (en tuota mainittua Bailandoa) ja ne kyllä toimivat kaikki. Levyjen takakansien teksteissä oli tosin useampia hassuja kirjoitusvirheitä.

      Daddy Yankee ja Alvaro Soler ovat soineet viime aikoina monessa paikassa. Vähän vanhempia latinomusiikkimuistoja liittyy paljon Juanesiin ja Shakiraan 🙂

  9. Stacy Siivonen

    31.1.2018 at 16:20

    Lattarimaissa musiikki on jatkuvasti läsnä ja se on tietysti lattarimusiikkia. Ne eivät kyllä näe sitä lattarimusiikkina, vaan tunnistavat siitä lukuisia erilaisia tyylejä. Jatkuva musiikki käy äkkiä hermon päälle ja kun Amazoniassa ei ollut sähköä, ajattelin yksinkertaisesti, ettei siellä voi olla musiikkiakaan. Kuinka väärässä olin. Siellä laulettiin Lambadaa ja hakattiin viidakkorumpuja.
    Vaikka en Lambadasta pitänytkään, muutin suhtautumistani lattareihin. Sen jälkeen ajattelin, että se kuuluu asiaan, vähän niin kuin malaria tai dengue.
    Kun palasin Suomeen ja halusin muistella reissujani, niin mitä minä teen, no, kuuntelen sitä musiikkia. On mennyt siihen, että nyt tuttava valittaa, että minä kuuntelen aina lattarimusaa.

    • Mika / Lähtöportti

      1.2.2018 at 13:39

      Kiitos kommentista Stacy! Sain hyvät naurut Lambadan vertaamisesta malariaan ja dengueen 😀

      Mutta oikeassa olet, lattarimaissa musiikki soi aina ja useimmiten mahdollisimman kovaa. Tyylejä on paljon, esimerkiksi Brasilian koillisosassa oli yllätys että siellä tanssitaankin samban sijasta forróa. Vanhoja reissuja fiilistellessä nimenomaan latinomaiden yhteydessä laitan minäkin musiikkia soimaan. Tykkään muutenkin kuunnella vaikkapa espanjan kieltä ainaisen englannin sijasta. Esimerkiksi Aasia palaa puolestaan paremmin mieleen ruokien ja erilaisten makujen kautta.

  10. Voi että, pitäiskö itsekin ottaa haaste vastaan, heti alkoi soimaan muutama kappale päässä, joskin kappaleiden nimen ja alkuperäisen esittäjän löytyminen saattaa olla työn ja tuskan takana! 😀 Tosi hauska idea, ja kiva tapa muistella menneitä reissuja valokuvien selaamisen sijaan. Musiikki vie takaisin paikan päälle hiukan eri tavalla kuin ne matkakuvat. *raapustelee listaa päähän hyppivistä biiseistä*

    • Mika / Lähtöportti

      3.2.2018 at 11:01

      Kiitos Saana! Siitä vaan lista kasaan 🙂 Musiikki tuo muistot hyvin omaan mieleen ja kappaleet on helppo jakaa muillekin. Lisäksi olisi tietysti myös makuihin ja hajuihin liittyviä muistoja.

  11. Anna K.

    2.2.2018 at 18:23

    Kiva juttu ja totta, omiakin musiikkimuistoja tulee mieleen tämän myötä. Miten paljon musiikki vaikuttaakaan tunnelmaan. Parhaita on nimenomaan jonkun laulamat hoilotukset, jotka on voinu just sillä hetkellä ärsyttääkin. Kuubassa mulle on tullut ikuinen Guantanamera-allergia. Kamala renkutus! 😀

    • Mika / Lähtöportti

      3.2.2018 at 11:13

      Kiitos Anna! Varmasti kaikille on kertynyt jonkinlaisia musiikillisia matkamuistoja ja itsellenikin on tullut mieleen monta lisää tämän postauksen kirjoittamisen jälkeen. Sille ei voi mitään, että välillä nuo kaikista ärsyttävimmät renkutukset jäävät päähän soimaan 😀

  12. Merja / Merjan matkassa

    2.2.2018 at 19:33

    Kiva postaus ja mukavia muistoja! Mulla on ollut mielessä samantyyppinen postaus myös pidemmän aikaa, mutta en ole saanut sitä aikaiseksi kirjoittaa. Mulle tuo joku biisi mieleen tietyn maan, vaikken ole ko. kappaletta koskaan siinä maassa kuunnellut. Esimerkkinä Coldplayn Viva La Vida, josta tulee aina mieleen Nepal. Hassua sinänsä, etten Nepalin reissulla kertaakaan ko. biisiä kuunnellut, mutta sen sijaan luin aikoinaan työmatkoilla junassa kirjoja Everestistä ja kuuntelin Coldplayta. Mielenyhtymä tulee sitä kautta. Muitakin samanlaisia löytyy ja tietysti sitten niitä kappaleita, joita on tietyssä kohteessa kuunnellut. Täytyykin nyt reipastua ja laittaa juttu työn alle 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      3.2.2018 at 11:23

      Kiitos Merja! Noinkin voi tosiaan käydä, että tietty kappale yhdistyy tiettyyn paikkaan, vaikkei sitä olisi kuullut itse kohteessa tai sanat eivät kohteesta kertoisikaan. Olisi mukava lukea muistakin musiikkimuistoistasi 🙂

  13. Marianne/Heavy Metal Traveler

    2.2.2018 at 20:37

    Ihana postaus! Minullakin on Euroviisuihin liittyviä reissumuistoja (olen itse nimittäin viisufani), ja niistä ehkä hauskin oli vuodelta 2012 ja Prahasta. Ruotsi oli keväällä voittanut viisut Euphoriallaan ja se soi Suomessa joka paikassa. Mutta pärähti myös soimaan hotellin aamiaisbuffassa heti ekana aamuna, kun saavuimme aterioimaan. Miehini (ei-viisuihminen) kommentoi vain, että eikä näitä viisuja pääse missään pakoon.

    • Mika / Lähtöportti

      3.2.2018 at 11:29

      Kiitos Marianne! Euphoria kävi itse asiassa itsellänikin mielessä tätä postausta suunnitellessa, mutta ei lopulta mahtunut näihin valitsemiini. Me ajettiin tuona keväänä vähän ennen Euroviisuja autolla Tukholmasta Tanskaan ja takaisin. Euphoria soi niin usein Ruotsin ja välillä Tanskankin radiossa, että aloin itsekin epäillä sen vielä voittavan koko viisut. Ja niinhän sitten tosiaan kävikin.

  14. Outi / Maa Quzuu

    3.2.2018 at 12:22

    Aivan mahtava postausidea! Tartun tähän varmasti! Musiikki-intoilijana teema kuin tehty mulle. Tällaisia muistoja on paljonkin, mutta taidanpa säästää ne omaan postaukseen. Hienoja muistoja sulla kyllä! Erityisesti lämmitti tuo Bailando. Se jotenkin sopii mielikuvaan Mustamäentorista ja piraattilevyistä.

    • Mika / Lähtöportti

      4.2.2018 at 11:34

      Mahtavaa että tykkäsit ideasta, siitä vaan omia muistoja kasaamaan! Nyt kun tuota miettii, niin Bailandoon tosiaan tiivistyy aika paljon Tallinnan piraattilevyjen ajasta. En silti tajua miksi kuulin sen Mustamäellä niin monta kertaa, olisi kai Barbie Girlillä tai Coco Jamboollakin kauppaa syntynyt. Tai sitten ne ei vaan jääneet sieltä mieleen 😀

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Maailma

7 hyvän onnen kohdetta maailmalla

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Maailmalta löytyy paljon nähtävyyksiä, joihin yhdistetään hyvään onneen tai muuhun menestykseen liittyviä uskomuksia. Listasin seitsemän paikkaa, joita olen käynyt itsekin ihmettelemässä.

Tiettyjä nähtävyyksiä koskettamalla tai joitakin perinteeksi muodostuneita rituaaleja suorittamalla voi saavuttaa hyvää onnea tai vaikkapa opiskelumenestystä – näin ainakin väitetään. Välillä tavoittelemisen arvoiseksi katsotaan myös palaaminen samaan kaupunkiin. Seitsemän tunnetaan onnennumerona useammassakin maassa, joten tässä seitsemän erilaisiin uskomuksiin liittyvää kohdetta matkojeni varrelta.



1. BLARNEYN KIVI, IRLANTI

Makaan selälläni ikivanhan irlantilaisen linnan kattotasanteella, nojaan taaksepäin ja taivutan pääni reunan yli. Silmieni edessä on tarunhohtoinen Blarneyn kivi, jota pää alaspäin suutelemalla saa kaunopuheisuuden lahjan. Hetki on ohi nopeasti, sillä turvallisuudesta vastaava työntekijä kiskoo minut pian takaisin mukavampaan asentoon. Mutta kyllä kannatti! Uskon että Blarneyn kivi on toiminut matkoilla kokeilemistani rituaaleista parhaiten, eikä tämäkään blogi olisi syntynyt ilman tuolloin saamaani kaunopuheisuuden lahjaa.


Vuosisatojen varrella raunioitumaan päässyt Blarneyn linna sijaitsee samannimisessä kylässä Etelä-Irlannissa, noin kymmenen kilometrin päässä Corkista sisämaahan päin. Blarneyn kiven alkuperästä ja rituaalin taustalla olevasta tarinasta on useita eri versioita, mikä on Irlannissa varsin tavallista. Uskoipa taruihin tai ei, kannattaa Blarneyssa joka tapauksessa käydä. Vanha linna ja sitä ympäröivä laaja puistoalue ovat mukava retkikohde Irlannin eteläosissa liikuttaessa.



2. PORCELLINO, FIRENZE

Koukkaamme Firenzessä vietetyn helteisen lomapäivän päätteeksi jo hiljentyneelle Piazza del Mercato Nuovolle. Täältä löytyvä patsas haastaa suosiossa jopa itsensä Michelangelon Davidin. Villisikaa esittävä Porcellino on kopio Pietro Taccan 1600-luvulla veistämästä alkuperäisteoksesta. Eläimen suuhun on tapana asettaa kolikko ja yrittää saada se putoamaan alla olevan ritilän läpi. Kolikkotehtävän onnistuminen tuo hyvää onnea, kun taas kärsän silittäminen varmistaa paluun Firenzeen. Toisen teorian mukaan hyvään onneen tarvitaan sekä kolikkoa että kärsän silittämistä.


Rakastetun Porcellinon kopioita on ilmestynyt ympäri maailmaa kuin sieniä sateella. Itse törmäsin aivan sattumalta tutunnäköiseen patsaaseen Aix-en-Provencessa Ranskassa. Porcellinon kärsää pääsee silittämään jo lähes neljässäkymmenessä kaupungissa ympäri maailman Sydneystä ja New Yorkista lähtien. Lähes kaikki näistä patsaista sijaitsevat Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa.



3. TORINON HÄRKÄ, MILANO

Gucci, Armani, Prada, Versace… mahtipontinen Galleria Vittorio Emanuele II -ostoskeskus tunnetaan milanolaisten olohuoneena, joka pursuaa luksusliikkeitä. Komeilta ostoskäytäviltä löytyy myös suosittu nähtävyys, johon jokainen voi tutustua aivan ilmaiseksi. Gallerian lattioilta voi etsiä Milanon, Rooman, Firenzen ja Torinon vaakunat, joista viimeksi mainittu on aina kerännyt suurimman huomion. Kyseisen lattiamosaiikin keskipisteenä on takajaloilleen noussut korskea härkä.


Hyvä onni on taattu, kun asettaa oikean kantapäänsä härän sukukalleuksien päälle ja pyörähtää kolme täyttä kierrosta. Torinon vaakuna vetää turisteja magneetin lailla puoleensa, kun taas paikalliset tuskin alentuvat pyörähtelemään samaan malliin. Hekin kuitenkin saattavat astua härän päälle ohi kulkiessaan, puolihuolimattoman näköisesti, mutta silti tarkasti askeleensa harkiten. Pitkän perinteen taustasta ei ole säilynyt yksiselitteistä tarinaa, mutta monet epäilevät sen liittyvän Milanon ja Torinon kaupunkien ikiaikaiseen keskinäiseen kilpailuun.



4. JAN NEPOMUKIN PATSAS, PRAHA

Prahassa kannattaa herätä varhain, jos haluaa kokea kauniin Kaarlensillan ilman ihmispaljoutta. Katselen auringonnousua odotellessani sillan reunoja koristavia patsaita, jotka esittävät katolisia pyhimyksiä. Kiinnitän huomiota erityisesti yhteen patsaaseen, jonka jalustan kahta pronssilaattaa muutama ohi kulkeva matkailija käy koskettamassa. Patsaan hahmo on kauan sitten elänyt kirkonmies Jan Nepomuk, joka tunnetaan suomeksi myös nimellä Johannes Nepomukilainen. Hän on Tšekin kansallispyhimys.


Kerrotaan, että kuningas Venceslaus IV kidutti Nepomukia, koska tämä ei suostunut paljastamaan kuningattaren rippisalaisuuksia. Lopulta Nepomukin eloton ruumis heitettiin Kaarlensillalta Vltava-jokeen. Patsaan alla olevassa vasemmanpuoleisessa laatassa näkyy ripittäytyvä kuningatar sekä koira, jolle Nepomuk lopulta olisi suostunut kertomaan salaisuuden. Tätä laattaa koskettaessa voi toivoa salaisuuksien säilymistä. Oikeanpuoleisessa laatassa Nepomukia heitetään alas sillalta. Matkailijan kannattaa koskettaa ainakin tätä laattaa, sillä se varmistaa paluun Prahaan. Ja kyllä, ainakin minä matkustaisin Prahaan mielelläni kolmannenkin kerran.


Kuva: Shutterstock / vvoe

5. TREVIN SUIHKULÄHDE, ROOMA

Maailman luultavasti tunnetuin turistikohteeseen liittyvä uskomus sijoittuu Roomaan ja Trevin suihkulähteeseen. Kolikon veteen heittäminen varmistaa yleisen käsityksen mukana paluun Roomaan. Fontana di Trevi nousi maailmanlaajuiseen kuuluisuuteen viimeistään 60-luvulla, kun koko maailma näki Anita Ekbergin ja Marcello Mastroiannin kahlaavan sen vedessä La Dolce Vita -elokuvan kuuluisimmassa kohtauksessa. Suihkulähteen suosio on vuosien kuluessa räjähtänyt kohtuuttomiin mittasuhteisiin, ja ihmispaljous Trevin ympäristössä on yleensä sietämätöntä.


Kolikoiden heittämiseen liittyvä uskomus on tehnyt suihkulähteestä huomattavan tulonlähteen. Vuosittain miljoonaluokkaan nouseva summa käytetään hyväntekeväisyyteen, joten rahaa voi viskoa lähteeseen hyvillä mielin. Oikeaoppinen tapa on heittää kolikko oikealla kädellä vasemman olkapään ylitse. Omien kokemusteni perusteella Roomassa voi hyvin käydä myös Treviin liittyvästä uskomuksesta välittämättä. Suihkulähde on ollut remontissa kahdenkin matkani aikaan, mutta mieleni tekee silti aina uudelleen Roomaan.



6. NUORUUDEN LÄHDE, AZORIT

Azorien pääsaarella São Miguelilla on mukava kierrellä ihailemassa vehreitä maisemia. Yksi luonnonkauniin saaren tärkeimmistä nähtävyyksistä on Furnasin kylästä löytyvä Terra Nostran kasvitieteellinen puutarha. Laajalla puistomaisella alueella kelpaa tutkia eksoottisia kukkia, puita ja pensaita, mutta Terra Nostrassa on myös jotain, mikä kiinnostaa taatusti ikuisen nuoruuden metsästäjiä.


Furnas sijaitsee tuliperäisellä alueella ja puutarhan suuren altaan vesi on johdettu kuumista lähteistä. Nelikymmenasteisessa rautapitoisessa vedessä uiminen on varmaankin terveellistä, mutta paikallinen lupaus menee vielä paljon pidemmälle. Terra Nostran altaassa polskiminen nimittäin nuorentaa ihmistä kymmenellä vuodella. Olemme vielä Azoreilla käydessämme vaimon kanssa sen verran kaukana keski-iästä, ettemme koe tarvetta pulahtaa erehdyttävästi hernekeittoa muistuttavaan veteen. Anoppi ja hänen äitinsä sen sijaan viihtyvät uimassa hyvän tovin, ja tämän perusteella uskon kyllä Furnasin veden taikavoimiin.



7. JOHN HARVARDIN PATSAS, BOSTON

Harvardin yliopiston piha-alue on sateisena kevätpäivänä hiljainen. Huomioni kiinnittyy istuvaa miestä esittävään pronssipatsaaseen. Maailmankuulu yliopisto on nimetty brittiläisen kirkonmiehen John Harvardin mukaan, sillä hän testamenttasi huomattavan rahasumman oppilaitosta varten. Harvardin patsaan vasemman kengän koskettamisen uskotaan tuovan hyvää onnea, joten tuhansien käsien kiillottama jalkine on huomattavasti muuta patsasta kirkkaampi.


Patsas on sikälikin mielenkiintoinen, että sen jalustan tekstissä John Harvard, Founder, 1638, on oikeastaan kaikki pielessä. Patsaan mallina ei ollut John Harvard, koska hänestä ei jäänyt jälkipolville minkäänlaista kuvaa. Hän ei varsinaisesti ollut yliopiston perustaja, ja itse asiassa oppilaitos sai alkunsa jo mainittua vuotta aiemmin. Siitäkin väitellään, onko jalan koskettaminen oikeasti yliopistosta valmistumisen varmistamiseen liittyvä opiskelijaperinne vai pelkkä turistien hassu tapa. Olin joka tapauksessa heittänyt omat yliopistohaaveeni jo ennen Harvardissa vierailemista. Ammattikorkeakoulututkinnollakin on pärjännyt elämässä ihan hyvin.

Jatka lukemista

Maailma

Suurkaupungit – 12 suosikkia

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Inspiroiduin Kohteena maailma -blogissa julkaistusta jutusta, jossa listattiin kymmenen suurkaupunkisuosikkia. Oman listan kokoaminen osoittautui yllättävän haastavaksi, vaikka kärkinelikko olikin heti kirkkaana mielessä.

Suurkaupungin määrittelemisessä on jo oma haasteensa, sillä keravalaisesta näkökulmasta Tamperekin näyttää melkoiselta metropolilta. Ajattelin vetää rajan miljoonaan asukkaaseen, mutta otin sittenkin mukaan myös pari hieman pienempää pääkaupunkia. Niidenkin metropolialue ylittää miljoonan rajan, vaikka varsinaisen kaupungin asukasluku on pienempi.



1. HONGKONG

Lähes täydellisesti onnistunut viime lokakuun matka Hongkongiin nosti tämän aasialaisen suurkaupungin listan kärkipaikalle. Hongkong on omaan makuuni täydellisesti sopiva yhdistelmä kiinalaista eksotiikkaa ja tuttua länsimaisuutta. Häkellyttävän monipuolinen matkakohde tarjoaa runsaasti koettavaa moneen makuun. Mauista puheen ollen Hongkong on myös loistava ruokamatkakohde.

Vaikka ensimmäisiä Hongkongiin liittyviä mielikuvia hallitsevatkin pilvenpiirtäjät, voi siellä nauttia myös pikkusaarten hiekkarannoista tai lähteä vaeltamaan vehreän luonnon keskellä kulkeville patikkapoluille. Markkinameininkiä voi halutessaan paeta myös moniin puistoihin ja temppeleihin. Hongkong on asukaslukuunsa nähden todella tiivis, ja turvallisessa kaupungissa on helppo liikkua.

Lue myös: 10 x Hongkong



2. TOKIO

Maailman suurimmaksi kaupungiksi arvioitu Tokio on poikkeuksellisen mielenkiintoinen matkakohde. Tokiolla ei ole varsinaista keskustaa, vaan se koostuu keskenään erilaisista kaupunginosista, joista tunnetuimpiin kuuluvat perinteikäs Asakusa, pilvenpiirtäjien Shinjuku, vilkas Shibuya, nuorekas Harajuku ja ylellinen Ginza. Ilmapiiri vaihtelee ikivanhoista perinteistä suorastaan tulevaisuudelta näyttäviin tunnelmiin.

Äärimmäisyyksien ja vastakohtien Japani lienee käymistäni maista sekä omituisin että turvallisin. Tokion kaduilla seikkaileminen on hauskaa, koska minne tahansa voi huoletta eksyä. Vaikkei yhteistä kieltä löytyisikään, on olo ystävällisten japanilaisten joukossa aina tervetullut. Kahdesta Japanin-matkastani alkaa olla jo aikaa, joten Tokio on jälleen korkealla tulevissa kaukomatkasuunnitelmissa.



3. ROOMA

Kaikki tiet vievät Roomaan, jota yksikään Italia-fani ei voi täysin sivuuttaa. Rooma on aina ollut merkittävä paikka, jonka historian monet kerrokset ovat edelleen nähtävissä ympäri kaupunkia. Keskikesän pahinta tungosta ja hellettä en kaipaa, mutta muina vuodenaikoina voisin palata Roomaan koska tahansa. Minulle Rooma on poikkeuksellisen kaunis ja karismaattinen kaupunki, jonka veroista ei Euroopasta löydy.


Kaupungin tunnetuimmat maamerkit Colosseumista ja Pietarinkirkosta lähtien ovat tulleet tutuiksi jo useampaan kertaan. Seuraavaksi haluaisin kuljeskella itselleni uusissa kaupunginosissa, löytää entistäkin parempaa ruokaa sekä tietenkin nähdä jalkapalloa. Palaisin toki myös Trasteveren kujille sekä kiipeäisin Gianicolon kukkulalle katselemaan kaupungin punertavia kattoja.

Lue myös: 10 x Rooma



4. NEW YORK

New York on kuin koko maailma pienoiskoossa. Se on lukemattomien eri kulttuurien sulatusuuni, jossa tunnelmat vaihtelevat huomattavasti kaupunginosasta toiseen. Energiaa pursuavassa suurkaupungissa riittää koettavaa pitkäksi aikaa ja ravintolatarjonta on monipuolisuudessaan verraton. Viikko tuntui New Yorkissa lyhyeltä ajalta ja seuraavaa reissua varten on pitkä lista uusia kohteita odottamassa.

New York ei jostain syystä koskaan kuulunut haavelistalleni, mutta kerran käytyäni olen kaivannut sinne koko ajan takaisin. Omia suosikkejani New Yorkissa ovat muun muassa Central Park, Brooklyn Bridge, Grand Central Terminal, pilvenpiirtäjien näköalapaikat sekä Greenwich Villagen kaltaiset kodikkaat kaupunginosat. Arvostan tietenkin myös laajaa urheilutarjontaa.



5. KÖÖPENHAMINA

Kööpenhamina on hauska yhdistelmä rentoa keskieurooppalaisuutta ja kotoisaa skandinaavisuutta. Hyväntuulisten tanskalaisten joukossa on helppo viihtyä ja nauttia merellisen kaupungin tunnelmasta sekä erinomaisista ravintoloista. Kaupungissa on mukava liikkua kävellen, ellei halua sulautua paikallisten joukkoon ja lähteä pyöräilemään. Myös veneen vuokraaminen voi olla kuumana kesäpäivänä hyvä idea.

Lapsiystävällinen Kööpenhamina tarjoaa paljon koettavaa koko perheelle Tivolin ja Bakkenin huvipuistoista lähtien. Linnojen ystävä käy ainakin Rosenborgissa ja Amalienborgissa, joiden lisäksi kaupungista on helppo tehdä päiväretkiä muualle Tanskaan. Yksi Kööpenhaminan ristiriitaisimmista alueista on Christianian vapaakaupunki, josta siitäkin on jäänyt itselleni yllättävän positiivinen kuva.



6. MILANO

Milano on mielipiteitä jakava kaupunki, jota kovin moni muu ei välttämättä listalleen nostaisi. Lähemmäs kolmekymmentä vuotta jatkunut rakkaussuhteeni jalkapalloseura Interiin on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja monet vierailut ovat tutustuttaneet minut kaupungin parhaisiin puoliin. Palaan jalkapallostadionin lisäksi mieluiten Naviglin kanavien rannoille sekä Breran boheemeihin kortteleihin.


Italia on monipuolinen maa, jota ei voi mitenkään mahduttaa yhteen muottiin. Stereotyyppisten leppoisien italialaistunnelmien etsijä joutunee pettymään, sillä Milanon sielu on kiireisen keskieurooppalainen. Ajan hermolla elävästä kaupungista voi silti löytää mielenkiintoista nähtävää ja siellä voi syödä hyvin. Milanoon on hyvät lentoyhteydet ja samaan matkaan on helppo yhdistää vaikkapa Pohjois-Italian järviä.

Lue myös: 10 x Milano


7. PRAHA

Tšekin pääkaupunki kiilasi mukaan listalle tuoreen pääsiäismatkan ansiosta. Praha tarjoaa lähes kaikkea, mitä keskieurooppalaiselta kulttuurikaupungilta voi odottaa. Sen upeaa arkkitehtuuria voi ihailla laajalla alueella ja turistireittien ulkopuolelta voi löytää myös miellyttävän rauhallisia tunnelmia. Seuraavalla matkalla haluaisinkin tutustua entistä paremmin Prahan erilaisiin kaupunginosiin.

Praha tunnetaan suhteellisen edullisena matkakohteena, jossa monet nauttivat erityisesti oluttupien ja maukasta tšekkiruokaa tarjoavien ravintoloiden tarjonnasta. Nähtävyyksistä tunnetuimpia ovat muun muassa Prahan linna, Vanhankaupungin aukio sekä juutalainen hautausmaa. Itselleni mieleenpainuvin kokemus oli auringonnousun ihaileminen upealla Kaarlensillalla.

Lue myös: Viikonloppu Prahassa – 5 parasta kokemusta



8. TORONTO

Kanadan suurimman kaupungin valttikortteihin kuuluu rento ja kansainvälinen tunnelma. Huomattavan suuri osa asukkaista on juuriltaan ulkomaalaisia, joten matkailijankin on helppo tuntea itsensä heti tervetulleeksi joukkoon. Monikulttuurisuus näkyy erityisesti etnisissä kaupunginosissa sekä boheemilla Kensington Marketin alueella.

Toronton CN Tower oli aikoinaan maailman korkein rakennelma ja sen näköalatasanteilta kelpaa katsella kaupunkia. Torontossa eletään ja hengitetään jääkiekkoa, joten Hockey Hall of Famea ja Maple Leafsin ottelua voi suositella muillekin kuin kiekkofaneille. Urheilutarjonta on muutenkin monipuolista. Matkaan kannattaa yhdistää vierailu Niagaran putouksilla, joille on noin puolentoista tunnin ajomatka Torontosta.



9. LISSABON

Lissabonilla on merkittävä paikka matkailuhistoriassani, sillä ensimmäinen ilman vanhempiani tehty matka suuntautui juuri sinne. Euroopan laidalla sijaitsevan kaupungin tunnelmassa on jotain kiehtovaa ja välillä tuntuu, kuin sinivalkoisten kaakeleiden reunustamat mukulakivikujat sijaitsisivat jossain vielä kauempana. Parasta Lissabonissa ovat upeiden näköalapaikkojen kiireettömät tunnelmat.

Olen kahdella matkallani nähnyt Lissabonin tärkeimmät nähtävyydet, eikä minulla ole mitään varsinaista syytä palata sinne. Jos kuitenkin päättäisin muuttaa johonkin eurooppalaiseen pääkaupunkiin, olisi Lissabon vähintäänkin harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Mäkinen Lissabon tasapainoilee paikoitellen rappioromantiikan rajamailla ja kuuluu mielestäni maanosan kauneimpiin kaupunkeihin.



10. PARIISI

Ranskan – tai voisiko jopa sanoa koko Euroopan – pääkaupunkia on vaikea jättää listalta pois. Monet pitävät Pariisin asukkaita ylimielisinä, mutta olen kohdannut siellä myös hyvinkin ystävällisiä ja huumorintajuisia ranskalaisia. Pariisin viehätys perustuu mielestäni mahtipontisuuteen, eikä nykyisen kaltaista kaupunkia olisi koskaan rakennettu ilman ylpeää ja hieman suuruudenhulluakin kansaa.

Olen käynyt Pariisissa kolmesti, mutta muun muassa vaihtuneesta matkaseurasta johtuen kiertänyt joka kerralla pitkälti samoja paikkoja. Seuraavalla kerralla haluaisin ottaa rennommin, viettää aikaa kahviloissa ja muutenkin vain nauttia elämästä. Esimerkiksi auringonlaskun ihaileminen Montmartren kukkulalta kuuluisi jälleen matkaohjelmaan, mutta Mona Lisan voisin jättää jo näkemättäkin.



11. BARCELONA

Minulle Barcelona merkitsee mystistä kaupunkia, jonka tunnelmassa on jotain salaperäisellä tavalla kiehtovaa. Barcelonassa on jotain jännittävää ja se henkii sekä ikuista kapinaa että katalonialaista ylpeyttä. Harva kaupunki sijaitsee yhtä näyttävällä paikalla vuorten ja meren välissä. Olen nauttinut erityisesti Antoni Gaudín arkkitehtuurista, Barçan jalkapallo-otteluiden kiihkeistä tunnelmista ja vaeltelusta hämyisillä kujilla.

Kahdesta Barcelonan-matkastani on kulunut jo vuosia, ja olen harmikseni kuullut turistimäärien kasvaneen viime aikoina ongelmallisiksi. Tämä hillitsee omiakin menohalujani. Olen Barcelonaa ikävöidessäni lukenut Ildefonso Falconesin tiiliskiven Meren katedraali sekä Carlos Ruiz Zafónin koko suomeksi käännetyn tuotannon. Noiden kirjojen tapahtumapaikoille toivon vielä pääseväni.



12. TUKHOLMA

Myönnän joskus arvioineeni Tukholman täysin väärin. Pidin sitä vuosikaudet tylsänä paikkana, mutta silloin näkökulmani rajoittui lähinnä Sergelin toriin ja Kuninkaanlinnaan. Lähimatkailu länsinaapuriin sai aivan uudenlaisen merkityksen, kun perhe kasvoi ja kaipasimme mahdollisimman helppoja matkakohteita. Teimme useita muutaman päivän matkoja Tukholmaan ja tutustuimme sen erilaisiin kaupunginosiin.

Kunhan Tukholmalle vain antoi kunnollisen mahdollisuuden, se paljastui hyvinkin mielenkiintoiseksi matkakohteeksi. Tukholmasta löytyy muun muassa monipuolisia museoita, lapsille suunnattuja kohteita, hyviä ravintoloita, puistoja, näköalapaikkoja sekä elävää kaupunkikulttuuria. Nyt lasten kasvaessa Tukholma on taas jäämässä hieman varjoon, mutta en missään tapauksessa halua unohtaa sitä kokonaan.

Lue myös: 10 x Tukholma



Alkuperäinen suunnitelma Top 10 -listasta osoittautui niin vaikeaksi, että päätin lopulta ottaa mukaan 12 kaupunkia. Tämänkin jälkeen ulos jäi muutamia Kioton ja Bostonin kaltaisia hyviä vaihtoehtoja. Mielipiteeni on kärkinelikon suhteen selkeä, mutta muuten lista saattaisi olla jo huomenna aivan toisenlaisessa järjestyksessä. Kaikkiaan käymiäni suurkaupunkeja on tulkinnasta riippuen kolmisenkymmentä.

Tällaiset listaukset perustuvat henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja mielikuviin, eikä erilaisten kaupunkien vertaileminen ole aina kovin mielekästä. Suosikkien muodostuminen on usein sattumankauppaa, johon vaikuttavat monet kohteesta riippumattomat tekijät. Välillä ratkaisevat puhtaat sattumat tai matkaseura ja myös kohteessa käytettävän ajan pituudella on merkitystä.

top12_singapore

Listalle pääsi tietenkin vain sellaisia kaupunkeja, joissa olen jo käynyt. Havanna, San Francisco, Sydney ja Vancouver ovat vain esimerkkejä kaupungeista, joihin toivon vielä pääseväni ihastumaan. Olen myös huomannut, että tuoreilla matkakokemuksilla on suuri merkitys suosikkeja miettiessä. Viimeisimmät matkat ovat luonnollisesti päällimmäisinä mielessä, minkä lisäksi uskon oppineeni löytämään mieluisia kokemuksia entistä paremmin. Voi siis olla, että paluu pitkän tauon jälkeen vaikkapa Berliiniin, Lontooseen tai Singaporeen nostaisi kyseisten kaupunkien osakkeita. Esimerkiksi tutuilta matkabloggaajilta saa sellaisia täsmävinkkejä, joita perinteiset opaskirjat eivät pysty tarjoamaan.

Tämä postaus saa joskus tulevaisuudessa jatkoa pienempien kaupunkien listauksen muodossa. Silloin päästään ehkä tutustumaan myös joihinkin vähemmän tunnettuihin helmiin.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja