Italia
Runsas vinkkipaketti Milanoon
Olen käynyt kymmenkunta kertaa Milanossa, joten kaupungista on tullut itselleni jo melko tuttu. Halusin nyt koota matkojeni perusteella tuhdin vinkkipaketin, josta löytyy toivottavasti jotakin uutta jokaiselle Lombardian pääkaupunkiin matkaavalle.
Toistuvien Milanon-matkojeni taustalla on jo lapsuudessa syttynyt intohimoni jalkapalloseura Interiin. On selvää, etten olisi käynyt Milanossa näin montaa kertaa ilman Interin otteluita, sillä en muista ihastuneeni kaupunkiin ensi silmäyksellä. Nykyään viihdyn Milanossa aina loistavasti, ja vaikka vierailuni ovat olleet melko lyhyitä, tuntuu kaupunki jo hyvin kotoisalta. Pyrin löytämään Milanosta joka reissulla jotakin uutta.

Kiintymykseni Milanoon on syventynyt koko ajan enemmän sitä mukaa, kun olen nähnyt kaupunkia laajemmin. Monipuolinen tutustuminen kannattaa, sillä Milanossa on paljon kiinnostavaa nähtävää myös kovin ruuhkaiseksi käyvän tuomiokirkon ympäristön ulkopuolella. Kaikki hienoiksi osoittautuneet nähtävyydet eivät ole kovin kuuluisia ja Milanosta löytyy myös rosoisia kaupunginosia, jotka tutustuttavat tavallisen kansan elämään.

Milano tuntuu jakavan matkailijoiden mielipiteitä, sillä vaikka osa ihastuu kaupunkiin, löytyy myös monia, joille Milano on osoittautunut pettymykseksi. Jo ennen matkaa on hyvä ymmärtää, että Milano on hengeltään keskieurooppalainen kaupunki, jolta ei kannata odottaa samanlaista tunnelmaa kuin vaikkapa Roomalta tai Firenzeltä. Kiireinen liike-elämä on Milanossa esillä muuta Italiaa näkyvämmin, ja ymmärrän että kaupungin ilmapiirin voi kokea kylmäksikin.

Itse koen Milanon monipuoliseksi ja kiehtovaksi kaupungiksi, jonka kohteita olen luetellut alla varsin laajasti. Vinkkini painottuvat nähtävyyksiin, mutta mukana on myös muutamia ravintoloita sekä mainintoja kokeilemistani hotelleista. Pyrin päivittämään tätä julkaisua aina uusien Milanon-matkojen jälkeen.

Duomo di Milano
Milanon ehdoton keskipiste on tuomiokirkko eli Duomo, jota reunustavalla laajalla aukiolla riittää vilinää aamuvarhaisesta iltamyöhään. Mahtipontinen katedraali on goottilaistyylisen arkkitehtuurin mestariteos, jonka rakennustyöt venyivät monen vuosisadan ajanjaksolle. Kirkon sisätilat ovat totta kai näkemisen arvoisia, mutta vielä parempi kokemus on maisemien katselu katedraalin katolta. Kattotasanteelta kelpaa ihailla Milanoa ja aistia olevansa kaupungin yläpuolella.
Lue lisää: Duomon katto – Milanon paras nähtävyys?
Lisätiedot: duomomilano.it

Galleria Vittorio Emanuele II
Aivan tuomiokirkon vierestä pääsee astumaan upeaan Galleria Vittorio Emanuele II -ostoskeskukseen, jota voidaan pitää tyylitietoisten milanolaisten olohuoneena. Näyttävien lasikattojen alta löytyy lukuisia merkkiliikkeitä, joiden kohdalla moni tyytyy näyteikkunaostoksiin. Gallerian mosaiikkilattioiden tunnetuin yksityiskohta on Torinon härkää esittävä vaakuna. Pyörähdä oikean kantapääsi varassa kolme kierrosta härän sukukalleuksien päällä, niin hyvä onnesi on taattu!

Teatro alla Scala
Gallerian ostoskäytävä johtaa Duomolta Piazza della Scalalle, jonka laidalta löytyy yksi maailman kuuluisimmista oopperataloista. Teatro alla Scala on ollut milanolaisten tärkeä kohtaamispaikka jo useammalla vuosisadalla, ja täällä jos missä kelpaa lumoutua Giuseppe Verdin, Giacomo Puccinin sekä muiden säveltäjämestareiden teoksista. Oopperaesitykset ovat minulta vielä kokematta, mutta olen osallistunut mielenkiintoiselle kierrokselle teatterin kulisseihin ja tutustunut La Scalan museoon.
Lue lisää: Opastettu kierros La Scalan oopperatalossa
Lisätiedot: teatroallascala.org

Castello Sforzesco
Yksi ydinkeskustan suurimmista nähtävyyksistä on Castello Sforzesco, jonka tornit ja jykevät muurit näkyvät kauas. Linnan nimi periytyy Milanoa vuosina 1450–1535 hallinneelta Sforzan herttuasuvulta. Rakennus on vuosisatojen saatossa vaihtanut omistajaa moneen kertaan ja kärsinyt vaurioita erilaisissa taisteluissa. Nykyään linnassa toimii koko joukko erilaisia museoita. Itse en ole vieläkään tutustunut sisätiloihin, vaikka olen kulkenut Castello Sforzescon pihan poikki monta kertaa.
Lisätiedot: milanocastello.it

Navigli
Milano oli joskus muinoin kanavien halkoma kaupunki, mutta lähes kaikki vesiväylät peitettiin auto- ja junaliikenteen kehittyessä. Nykyään kanavista muistuttaa kaupungin kauneimpiin kuuluva Naviglin alue ja erityisesti kuvauksellinen Naviglio Grande. Kanavan ympäristö on suosittua illanviettoaluetta, jossa meno on vilkkaimmillaan viikonloppuiltaisin. Rauhallisesta menosta nauttivien kannattaakin ihailla kanavaa seesteisinä aamupäivinä ja pistäytyä samalla vaikkapa pienissä taideputiikeissa.

San Siron stadion
Italialainen jalkapallo-ottelu voi olla tunnelmansa ansiosta elämys kenelle hyvänsä riippumatta siitä, kuinka paljon itse laji kiinnostaa. Maan suurin stadion on kahden maineikkaan seuran, sinimustan Inter Milanon ja punamustan AC Milanin kotikenttä. Jalkapallon La Scalanakin tunnetun stadionin virallinen nimi on Stadio Giuseppe Meazza, mutta molempien seurojen kannattajat puhuvat yleensä vain San Sirosta, joka on kaupunginosan nimi. Areenalla järjestetään myös suuria konsertteja.
Lue lisää: Jalkapalloa Milanossa, Inter–Udinese
Lisätiedot: inter.it, acmilan.com

Cimitero Monumentale
Milanon monumentaalinen hautausmaa on nimensä veroinen. Varakkaiden sukujen mahtipontisissa mausoleumeissa ja hautamuistomerkkien upeissa patsaissa riittää ihmeteltävää pitkäksi aikaa. Hautausmaat eivät aina kuulu kaupunkien tärkeimpien nähtävyyksien joukkoon, mutta Milanon Cimitero Monumentale on aivan ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka. Laaja alue tarjoaa rauhallisen ympäristön päiväkävelylle kauniissa ja ainutlaatuisessa ympäristössä.
Lue lisää: Milanon hämmästyttävä Cimitero Monumentale
Lisätiedot: monumentale.comune.milano.it

Leonardo da Vincin Viimeinen ehtoollinen
Yhtä maailman kuuluisimmista taideteoksista pääsee ihailemaan Santa Maria delle Grazien kirkon yhteydessä toimineen luostarin entisessä ruokasalissa. Liput kannattaa varata hyvissä ajoin etukäteen, sillä nähtävyys on suosittu ja vierailijamäärää valvotaan tarkasti. Lähes yhdeksän metriä leveää haurasta maalausta on jouduttu restauroimaan moneen kertaan. Teos on täynnä erilaisia yksityiskohtia, joiden symboliikkaa on tulkittu monin tavoin.
Lue lisää: Leonardon maalaama Viimeinen ehtoollinen Milanossa
Lisätiedot: cenacolovinciano.org

Palazzo Lombardian näköalatasanne
Yksi Milanon upeimmista maisemapaikoista on alueellisen hallintorakennuksen Palazzo Lombardian 39. kerroksesta löytyvä näköalatasanne. BAM-puiston lähistöltä löytyvästä pilvenpiirtäjästä kelpaa ihailla kaupunkimaisemia sekä myös Milanon pohjoispuolella kohoavia Alppeja. Näköalatasanne on valitettavasti avoinna vain harvakseltaan, useimmiten kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. Vierailu on ilmainen, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen italiankielisellä lomakkeella.
Lisätiedot: regione.lombardia.it

Villa Necchi Campiglio
Milanon keskustasta löytyy yllättäviä kohteita, kuten vehreän puutarhan ympäröimä Villa Necchi Campiglio. Teollisuustoiminnassa rikastuneet Gigina ja Nedda Necchi sekä ensin mainitun aviomies Angelo Campiglio rakennuttivat itselleen kuluja säästelemättä tyylikkään kotitalon, joka toimii nykyään museona. Arvostetun arkkitehdin Piero Portaluppin kynästä syntyi upea rakennus, jonka pihamaa tuntuu rauhalliselta keitaalta suurkaupungin keskellä.
Lue lisää: Upea Villa Necchi Campiglio Milanossa
Lisätiedot: fondoambiente.it

Vanhat raitiovaunut
Milanossa on mukavaa matkustaa vanhoilla natisevilla raitiovaunuilla, joiden puinen sisustus huokuu historiaa. Raitiotieliikenne alkoi Milanossa jo vuonna 1881 ja reittiverkosto on Italian laajin. Toisinaan valitsen varta vasten raitiovaunun, vaikka matka taittuisi nopeammin metrolla. On hyvä muistaa, että osalla linjoista käytetään vähemmän nostalgista uudempaa kalustoa. Julkisen liikenteen liput hankin yleensä ATM Milano -sovelluksen kautta. Milanossa kulkee myös ravintolaraitiovaunu ATMosfera.

Stazione Centrale ja Memoriale della Shoah
Milanon keskusrautatieasema Stazione Centrale käy nähtävyydestä, sillä mahtipontisella rakennuksella riittää kokoa ja näyttävyyttä. Löysin vasta viimeisimmän matkani jälkeen tietoa aseman sisälleen kätkemästä synkästä museosta, johon haluaisin joskus tulevaisuudessa tutustua. Memoriale della Shoah tutustuttaa salaiseen laituriin numero 21, jolta lähetettiin toisen maailmansodan aikaan juutalaisia Auschwitziin ja muille keskitysleireille.
Lisätiedot: www.memorialeshoah.it

San Bernardino alle Ossan luukappeli
Milanon erikoisin kirkkokokemus löytyy San Bernardino alle Ossasta, jonka sivukappelin seinät on koristeltu ihmisten luilla ja pääkalloilla. Näky on todella pysäyttävä, joskaan ei niin synkkä kuin kuvauksesta saattaisi päätellä. Luut ovat peräisin paikalla muinoin sijainneesta sairaalasta, jonka hautausmaalta loppui tila kesken. Luut päätyivät nykyisille paikoilleen 1600-luvulla, kun kirkkoa restauroitiin ja laajennettiin.
Lue lisää: Milanon pääkallokappeli San Bernardino alle Ossa
Lisätiedot: sanbernardinoalleossa.it

Chiesa di San Maurizio al Monastero Maggiore
Milanossa on runsaasti kirkkoja, joista muutamat ovat aivan erityisen upeita. Tähän sarjaan kuuluu ehdottomasti Chiesa di San Maurizio al Monastero Maggiore, jonka huomaamaton ulkokuori kätkee sisälleen hätkähdyttävän upealla taiteella koristellut kirkkosalit. Saleja on kaksin kappalein, jotta seurakunta ja nunnat saivat seurata jumalanpalvelusta toisistaan erillään.

Basilica di Sant’Ambrogio
Yksi Milanon tärkeimmistä ja tunnetuimmista kirkoista on Pyhän Ambrosiuksen basilika, joka edustaa romaanista arkkitehtuuria. Olen vieraillut täällä kertaalleen lyhyesti messun aikaan, jolloin tunnelma oli aivan erityinen. Kirkko on nimetty Milanon suojeluspyhimyksen, kaupungin piispana 300-luvulla toimineen Pyhän Ambrosiuksen mukaan.
Lisätiedot: basilicasantambrogio.it

Pinacoteca di Brera
Milanon maineikkaimman taidemuseon Pinacoteca di Breran kokoelmiin kuuluu merkittävä määrä tunnettujen maalareiden, kuten Rafaelin, Caravaggion, Tintoretton, Tizianon, Rubensin ja Francesco Hayesin teoksia. Itseäni jo hieman hävettää, etten ole vieläkään käynyt tässä museossa, vaikka se on ollut suunnitelmissa useamman kerran. Haluaisin samalla tutustua myös kasvitieteelliseen puutarhaan Orto Botanico di Breraan sekä kauniiseen Biblioteca Nazionale Braidense -kirjastoon.
Lisätiedot: pinacotecabrera.org

Museo del Novecento
Duomon aukion laidalla toimiva Museo del Novecento esittelee lähinnä modernia italialaista 1900-luvun taidetta. Joukossa on myös muutama ulkomaisten mestareiden, kuten Pablo Picasson työ. Keskeinen sijainti ja edullinen pääsymaksu tekevät Museo del Novecentosta houkuttelevan vierailukohteen, vaikkei moderni taide sykähdyttäisikään. Palkintona ovat joka tapauksessa upeat panoraamanäkymät Piazza del Duomolle suurten ikkunoiden lävitse.
Lisätiedot: www.museodelnovecento.org

Parco Sempione
Castello Sforzescon laidalta alkava Parco Sempione on Milanon keskeisin puisto, jossa on mukava hengähtää kaupungilla kiertelyn lomassa. Puistosta löytyy muun muassa Torre Branca -näkötorni, Milanon akvaario sekä historiallinen urheilustadion Arena Civica, jolla Interin naisten joukkue pelaa nykyään kotiottelunsa.

Torre Branca
Korkealle Parco Sempionen yläpuolelle kohoava hieman huteralta näyttävä torni tunnetaan nimellä Torre Branca. Arkkitehti Giò Pontin suunnittelema torni valmistui vuonna 1933 Benito Mussolinin käskystä, kun fasistijohtaja halusi Milanoon Eiffelin tornia muistuttavan rakennelman. Olen käynyt kertaalleen ihailemassa upeita maisemia yli sata metriä korkeassa Torre Brancassa. Vierailun pituus on rajattu noin kuuteen minuuttiin, sillä näkötornin tilat ovat melko pienet.
Lisätiedot: www.museobranca.it/torre-branca

Arco della Pace
Parco Sempionen laidalla kohoaa komea Arco della Pace. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1807 Ranskan voittojen kunniaksi, kun Napoleon hallitsi lyhytaikaiseksi jäänyttä Italian kuningaskuntaa. Riemukaari valmistui vasta myöhemmin itävaltalaisten vallan alla, ja se nimettiin Wienin kongressin hengessä Rauhan kaareksi. Itävaltalaisjoukot joutuivat pakenemaan vuonna 1848 riemukaaren kautta pois Milanosta, kun italialaiset aloittivat taistelun kohti omaa yhtenäistä valtiotaan.

Giardini Pubblici Indro Montanelli
Itselleni tutuin milanolainen puisto taitaa olla arvostetun toimittajan mukaan nimetty Giardini Pubblici Indro Montanelli, jossa on mukava nauttia aurinkoisista päivistä ja kuunnella vaikka katusoittajia. Milanon vanhimmasta kaupunkipuistosta löytyy muun muassa pari leikkipuistoa sekä koirille tarkoitettuja alueita. Puiston laidalla toimivat luonnontieteellinen Museo di Storia Naturale di Milano sekä Milanon planetaario.

Biblioteca degli Alberi Milano -puisto
Porta Nuovan alue edustaa jatkuvasti kehittyvää modernia Milanoa parhaimmillaan. Kiiltävien pilvenpiirtäjien ja muiden uusien rakennusten väliin on jätetty ilahduttavasti viheralueita. Näistä suurin ja näyttävin on Biblioteca degli Alberi Milano eli puiden kirjasto, jossa kasvaa runsaasti erilaisia puita ja muita kasvilajeja. Ytimekkäämmin nimellä BAM tunnettu puisto on varsin avara viheralue, joka toimii paikallisten piknikpaikkana. Puistossa järjestetään myös erilaisia tapahtumia.

Bosco Verticale
Biblioteca degli Alberi -puiston laidalla kohoaa kaksi erikoisennäköistä korkeaa rakennusta. Bosco Verticale eli pystysuora metsä on voittanut arkkitehtuuripalkintoja ja houkutellut kuuluisia asukkaita. Tornitalojen parvekkeilla kasvaa satoja puita ja tuhansia muita kasveja, jotka muodostavat hauskannäköisen vehreän kokonaisuuden. Bosco Verticale muistuttaa omalla tavallaan luonnon merkityksestä urbaanissakin ympäristössä.

Piazza Gae Aulenti
Modernin Porta Nuovan alueen keskuksena voidaan pitää Piazza Gae Aulentia, jonka maamerkkinä toimii näyttävä Torre UniCredit -pilvenpiirtäjä. Suihkulähteen koristaman aukion laidalla on lukuisia kauppoja ja ravintoloita. Piazza Gae Aulenti on nimetty Italian tunnetuimman naisarkkitehdin mukaan. Aukion erikoisuuksiin kuuluu taideteos nimeltä Egg, jonka messinkiputkien kautta voi kuunnella eri kerroksista kantautuvia ääniä.

Piazza Alvar Aalto
Piazza Gae Aulentin lähistöltä löytyy myös suomalaisen arkkitehdin mukaan nimetty aukio. Alvar Aalto vieraili usein Italiassa ja hänet muistetaan saapasmaassa edelleen. Korkeiden uudenaikaisten rakennusten väliin jäävällä pienellä aukiolla ei ole mitään ihmeellistä nähtävää, mutta on hienoa että Aallon nimi on ikuistettu Milanon kartalle.

Breran kaupunginosa
Elegantti Brera kuuluu Milanon kiinnostaviimpiin kaupunginosiin. Siisteissä mutta boheemeissa kortteleissa voi pistäytyä pienissä putiikeissa ja taidegallerioissa. Myös ravintolatarjonta on runsasta, joten Brarassa ei tarvitse olla nälissään tai kuivin suin. Kaupunginosan tunnetuin nähtävyys on taidemuseo Pinacoteca di Brera.

Isolan kaupunginosa
Perinteinen työläiskaupunginosa Isola on kehittynyt yhdeksi Milanon kiinnostavimmista alueista. Nähtävyyksien sijasta Isolassa viehättävät runsas ravintola- ja baaritarjonta, putiikit, taidepajat ja yhteisöllinen tunnelma. Isolan henkeen voi tutustua esimerkiksi yhteisöllisessä Isola Pepe Verde -puutarhassa tai vilkkaassa Bar Fridassa. Myös siisti ja moderni kauppahalli Mercato Comunale Isola kuuluu nälän yllättäessä mukaviin vierailukohteisiin.
Lue lisää: Kävelyllä Milanossa, Isola ja Porta Nuova

NoLon kaupunginosa
Milanon nouseviin trendialueisiin kuuluu Isolan ohella myös Nord di Loreto eli tuttavallisemmin NoLo. Rosoinen kaupunginosa on ottanut vastaan muuttajia ensin Etelä-Italiasta ja sittemmin eri puolilta maailmaa. Kehittyvästä NoLosta löytyy nykyisin trendikkäitä baareja ja ravintoloita sekä katutaidetta. Seinämaalauksia riittää runsaasti erityisesti rautatien varjossa Via Pontanon varrella. Entisen raviradan paikalle muotoutunut Parco Trotter on NoLon vehreä keidas.

Via Monte Napoleone
Milano tunnetaan muotikaupunkina, josta on lähtöisin maailmankuuluja huippumerkkejä Armanista Versaceen. Luksustuotteita janoavat kuluttajat suuntaavat Via Monte Napoleonelle, jonka varrelta löytyy runsaasti laadukkaita liikkeitä. Via Monte Napoleonea on kutsuttu maailman kalleimmaksi kaduksi, joten ihan pikkurahalla tänne ei kannata tulla shoppailemaan. Kapeahko katu ei ole mielestäni erityisen viihtyisä, mutta sen varrelta voi usein bongata hulppeita urheiluautoja.

Quadrilatero del Silenzion arkkitehtuuri
Quadrilatero del Silenzio eli hiljaisuuden kortteli tunnetaan 1900-luvun alkupuolella vallalla olleesta liberty-arkkitehtuurista, joka on italialainen tulkinta Suomessakin tunnetusta jugendista. Rauhallisella alueella on mukava kävellä ja tutustua rakennusten yksityiskohtiin. Tällainen on esimerkiksi Casa Sola-Buscan ovipuhelimena toiminut korva. Kannattaa käydä kurkkaamassa ainakin Palazzo Berri-Meregallin näyttävää pääsisäänkäyntiä. Myös edellä mainittu Villa Necchi Campiglio löytyy samalta alueelta.

Villa Invernizzin flamingot
Villa Invernizzin puutarhassa asuvat flamingot kuuluvat Milanon erikoisiin nähtävyyksiin. Liikemies Romeo Invernizzi tilasi vaaleanpunaiset linnut kotitalonsa pihamaalle 1970-luvulla, ja nykyiset asukkaat ovat alkuperäisten tulokkaiden jälkeläisiä. Lintuja voi katsella Quadrilatero del Silenziossa sijaitsevan puutarhan aidan takaa, ja kadun varteen kerääntyy usein erityisesti paikallisia lapsiperheitä.

Casa Galimberti
Casa Galimbertia on kehuttu jopa Milanon kauneimmaksi taloksi. Vuonna 1905 valmistuneen kerrostalon seiniä koristavat laattoihin maalatut klassiset taideteokset ja hienot parvekkeet täydentävät kokonaisuuden. Talo ei mielestäni ole järisyttävä nähtävyys, mutta sitä kannattaa käydä kurkkaamassa jos liikkuu Porta Venezian alueella. Vastapainona voi mainita, että Milanon rumimpana rakennuksena pidetään 1950-luvun pilvenpiirtäjää Torre Velascaa.

Piazza Mercanti
Duomon lähellä sijaitseva Piazza Mercanti on yksi Milanon tunnelmallisimmista aukioista. Kauppiailta nimensä saanut aukio toimi keskiajalla merkittävänä torina ja sen laidoilla kohoaa edelleen kauniita vanhoja rakennuksia, joita kannattaa pysähtyä ihailemaan.

Via Abramo Lincoln
Yksi Milanon kuvauksellisimmista kaduista on värikäs Via Abramo Lincoln. Yhdysvaltain entisen presidentin mukaan nimettyä lyhyttä kadunpätkää reunustavat kauniit asuintalot sekä aidatut vehreät puutarhat palmuineen. Katu sijaitsee hieman sivussa yleisimmiltä kulkureiteiltä, mutta sitä kannattaa käydä vilkaisemassa jos liikkuu ydinkeskustan itäpuolella.

Colonne di San Lorenzo
Basilica di San Lorenzo Maggioren edustalla kohoava pylväsrivistö on esimerkki siitä, kuinka Milanossa voi nähdä historian kerrostumia eri aikakausilta. Antiikin roomalaisten rakentamat korinttilaiset pylväät ovat jääneet kävelyreittini varrelle useamman kerran, kuten myös Via Brisan laidalla olevat roomalaiset rauniot. Antiikinaikaiset nähtävyydet ovat toki Milanossa hyvin pienimuotoisia verrattuna vaikkapa Rooman tarjontaan.

Milanon pörssitalo ja L.O.V.E.
Milanon arvokkaan pörssirakennuksen edustaa koristaa hämmentävä taideteos. Maurizio Cattelanin Carraran marmoriin veistämä L.O.V.E. tunnetaan yleisesti nimellä Il Dito eli sormi. Teos suunniteltiin väliaikaiseksi, mutta se jäi ristiriitaisen vastaanoton jälkeen pysyvästi paikalleen. Huomio kiinnittyy pystyssä olevaan keskisormeen, kun taas muut sormet on katkaistu. Cattelan ei ole selittänyt teostaan, mutta sen arvellaan olevan kannanotto joko rahalaitoksia tai fasistitervehdystä vastaan.

Milanon muut nähtävyydet
Milanossa riittää vielä itselleni paljon uutta nähtävää, vaikka takana onkin monta vierailua kaupunkiin. Yllä olevista kohteista en ole siis käynyt vielä Castello Sforzescon tai Pinacoteca di Breran sisällä lainkaan. Listallani on niiden lisäksi erityisesti muita museoita, sekä muutama muunlainenkin kohde.
CityLife – Kolmen pilvenpiirtäjän juurelle rakentunut kauppakeskus on varmasti käymisen arvoinen paikka shoppailijoille sekä modernin arkkitehtuurin ystäville.
Chinatown – Via Paolo Sarpin varrelle keskittyvällä alueella lienee luvassa kiinalaisia koristeita ja itämaisia makuja.
Museo Bagatti Valsecchi, Casa Museo Boschi di Stefano ja Museo Poldi Pezzoli – Vierailu Villa Necchi Campigliossa herätti suuren kiinnostuksen Milanon muihinkin kotimuseoihin.
Museo Nazionale Scienza e Tecnologia Leonardo da Vinci – Kovasti kehuttu suuri museo keskittyy tieteeseen sekä tekniikkaan, ja sopinee hyvin kaiken ikäisille.
Leonardo3 Museum – Galleria Vittorio Emanuele II:n laidalla sijaitsevasta Leonardo da Vinciin keskittyvästä museosta olen lukenut ristiriitaisiakin arvioita, mutta siellä voisi silti joskus pistäytyä.
Pinacoteca Ambrosiana – Merkittävä taidemuseo, jonka kokoelmista löytyy esimerkiksi Leonardo da Vincin, Sandro Botticellin ja Caravaggion teoksia.
Palazzo Reale – Duomon kulmalta löytyvässä kuninkaallisessa palatsissa on esillä vaihtuvia taidenäyttelyitä.

Aperitivot
Milanon aperitiivikulttuuri on niin vahva, että sen voi mainita jopa nähtävyyksien tai ainakin paikallisten kokemusten joukossa. Aperitiiveja nautitaan ennen illan pääateriaa suurin piirtein kello kuuden ja kahdeksan välillä. Käytännöt vaihtelevat ravintoloittain, mutta parhaimmillaan reilun kympin hintaisen drinkin kylkeen saa hakea noutopöydästä niin paljon herkullista purtavaa kuin haluaa. Runsaasta aperitivosta käytetään myös aperitiivin ja illallisen yhdistävää sanaa apericena.

Ravintola Botinero
Breran kaupunginosassa toimiva Botinero on kantapaikkani Milanossa. Inter-legendan ja kaikkien aikojen suosikkipelaajani Javier Zanettin omistaman ravintolan ruokalista on argentiinalaiseen tapaan lihapainotteinen. Viihtyisässä valkoisten pöytäliinojen ravintolassa voi nauttia maukasta romanttista kynttiläillallista samalla, kun äänettömissä televisioissa pyörii urheiluohjelmia. Seinillä on futisrekvisiittaa ja aulabaarissa komeilee vaikuttava kokoelma tähtipelaajien nappulakenkiä.
Lisätiedot: botinero.it

Ravintola Ratanà
Juuri nyt eniten kaipaamani milanolainen ravintola on Biblioteca degli Alberi -puiston laidalla toimiva Ratanà. Vanhassa perinteikkäässä rakennuksessa saa nauttia laadukkaista raaka-aineista loihdittua milanolaista ruokaa, johon on haettu modernia twistiä. Oman kokemukseni mukaan annokset ovat todella maistuvia, eikä tunnelmassakaan ole valittamista. Ratanà on erinomainen paikka vaikkapa kolmen ruokalajin illalliselle, mutta pöytävaraus kannattaa tehdä ajoissa.
Lisätiedot: ratana.it

Ravintola Remulass
Ratanà oli tänä keväänä varattu täyteen jo hyvissä ajoin ennen matkaamme, joten tutustuimme sen sisarravintolaan. Remulass on kasvisravintola, josta löytyy myös hieman kalaa. Ruokalista on lyhyempi kuin Ratanàssa ja se vaihtuu usein sesongin mukaan. Viihtyisää pientä ravintolaa on helppo suositella erityisesti kasvissyöjille, mutta paikka sopii kyllä muillekin ruokailijoille.
Lisätiedot: remulass.it

Bar Frida
Värikäs ja meluisa Bar Frida toimii Isolan kaupunginosan asukkaiden vilkkaana kokoontumispaikkana. Boheemi baari tunnetaan pitkästä cocktail-listasta, minkä lisäksi tarjolla on lounasta ja lounasajan jälkeen pientä purtavaa. Olemme todenneet tuon pienen purtavan erinomaisen maukkaaksi ja yllättävän täyttäväksi. Bar Frida on varsin mainio paikallinen kokemus, jos äänekäs meininki ei haittaa. Bar Fridaan ei voi tehdä pöytävarauksia.
Lisätiedot: fridaisola.it

Panzerotti Luini
Jos Milanon ydinkeskustassa kaipaa nopeaa ja edullista helpotusta nälkäänsä, kannattaa suunnistaa Via Santa Radegondan varrelle Luinin leipomoon. Paikallinen instituutio on vetänyt milanolaisia puoleensa jo monen sukupolven ajan. Pitkää jonoa ei kannata säikähtää, sillä se etenee nopeasti. Luini tunnetaan erityisesti lihapiirakkaa muistuttavista panzerotto-leivonnaisista, joiden täytevaihtoehdoista löytyy italialaiseen tapaan esimerkiksi tomaattia ja mozzarellaa. Herkullista!
Lisätiedot: luini.it

Herkkukauppa Peck
Perinteikkään elintarvikekauppa Peckin lippulaivamyymälä toimii Via Spadarin varrella aivan ydinkeskustassa. Jo vuodesta 1883 lähtien kulinaristeja palvellut Peck huokuu perinteitä ja sen tuoretiskit notkuvat leikkeleitä, juustoja, kalaa ja vihanneksia. Matkailija löytää täältä tuliaisiksi vaikkapa suklaata, kahvia, teetä, viiniä tai lasipurkkeihin säilöttyjä kastikkeita, mutta hintataso on toki tavanomaista puotia korkeampi.
Lisätiedot: peck.it

Jäätelöbaarit
Olen joskus tokaissut, että päivä italiassa ilman gelatoa on hukkaan heitetty päivä. Omat Milanon-matkamme ajoittuvat kuitenkin monesti sen verran viileään vuodenaikaan, ettei jäätelönsyöntiä ole tullut harrastettua kovinkaan paljoa. Toistaiseksi paras jäätelökokemuksemme on innovatiivisiakin makuja tarjoileva Ciacco. Listaltani löytyvät tulevia reissuja varten myös paljon kehutut jäätelöbaarit Artico Gelateria sekä Il Massimo del Gelato.

Milanon muut ravintolat
Milanon ravintolatarjonta tuntuu loputtomalta, ja valitsin yllä oleviin vinkkeihin vain pari poikkeuksellisen mieluisaksi kokemaani vaihtoehtoa. Ulkopuolelle jäi esimerkiksi El Brellin, joka tarjoaa Naviglio Granden varrella perinteisiä milanolaisia ruokia sekä hieman vanhahtavaa tunnelmaa. Suosittu Antica Osteria Cavallini on puolestaan toiminut pitkään päärautatieaseman suunnalla. Cavallinilla on pitkä ruokalista ja se on yhden vierailun perusteella kelpo ravintola.
Omalla toivelistallani on tulevia reissuja varten paljon ravintoloita, kuten Interin nykyisen kapteenin Lautaro Martínezin sekä hänen vaimonsa Agustina Gandolfon omistama Coraje. Minulle on suositeltu K2 Trattoria Toscanaa ja olen suositellut sitä onnistuneesti eteenpäin, mutten ole vielä itse käynyt paikan päällä. Pizzanhimon iskiessä voisin kokeilla vaikkapa jotakin Piccola Ischia -pizzerioista. Makeampia herkkuja voisin lähteä etsimään esimerkiksi suklaakahvila Zàinista.

Milanon hotellit
Hotellien hintataso on Milanossa melko korkea, joskin löydettävissä on myös melko huokeita vaihtoehtoja. Osa kokeilemistani hotelleista on jo lopettanut toimintansa ja osassa vierailusta on jo pitkä aika. Hotelliarvostelujen tekeminen ei ole parasta osaamistani tai suurin intohimoni, mutta tässä lyhyesti muutama majoituskokemus Milanosta.
Spadari al Duomo toimii nimensä mukaisesti kivenheiton päässä Duomon aukiolta. Viihtyisän ja laadukkaan neljän tähden hotellin sijainti on ydinkeskustaan tutustumista ajatellen täydellinen, mutta hinnat ovat käyntimme jälkeen nousseet jo oman kipurajani yli.
Hotel ibis Milano Centro on perusvarma ketjuhotelli, joka sopii edullisempaa hotellimajoitusta etsiville. Ibis ei tarjoaa mitään erityistä, mutta pari vierailua ovat sujuneet ongelmitta.
Milano Verticale | UNA Esperienze sijaitsee mielestäni kätevällä paikalla lähellä Stazione Garibaldia ja Piazza Gae Aulentia. Neljän tähden hotellista ei jäänyt mieleen mitään poikkeuksellista elämystä, mutta kaikki toimi hyvin ja aamiainenkin maistui.
iQ Hotel Milano on yksi todella monista Stazione Centralen lähistöllä sijaitsevista hotelleista. Alue itsessään ei ole parasta Milanoa, mutta tarjolla on hyvät kulkuyhteydet moneen suuntaan. Tässä hotellissa oli ystävällinen vastaanotto, siisti huone sekä aivan erinomainen aamiainen.
Italia
Bergamon sykähdyttävä yläkaupunki Città Alta
Vietimme vaimon kanssa hienon viikonlopun maaliskuisessa Bergamossa. Pohjoisitalialaisen kaupungin upein osa on historiallinen Città Alta, jonka keskiaikaisten kujien varrella riittää paljon kaunista nähtävää.
Città Alta eli yläkaupunki kohoaa korkealla kukkulalla, josta käsin muinaista Bergamoa oli hyvä vartioida sekä puolustaa. Keltit ja sittemmin roomalaiset asuivat täällä jo ennen ajanlaskumme alkua, mutta nykyisen Città Altan ilme huokuu keskiaikaa. Kaupunginmuurit ovat puolestaan peräisin 1500-luvulta, jolloin Bergamo kuului Venetsian tasavaltaan. Kukkulan juurelta löytyvä Città Bassa eli alakaupunki alkoi kehittyä vasta 1800-luvun loppupuolella, kun Bergamo teollistui eikä sen tarvinnut enää pelätä naapureiden hyökkäyksiä.

Majoitumme Città Altan laidalle mukavaan Le Funi -hotelliin, josta kerron lisää seuraavassa Bergamosta kertovassa jutussa. Aloitamme kaupunkikierroksen hotellin lähellä sijaitsevalta Largo Colle Aperton aukiolta, jolla sijaitsee myös lentokentälle liikennöivän bussilinja numero 1:n päätepysäkki. Kulman takaa löytyvällä San Vigilion funikulaarilla pääsisi yhä parempiin maisemiin, kun taas tämän aukion laidalta voi katsella hieman vaatimattomampaa laaksonäkymää.

Suuntaamme porttikäytävän kautta Cittadellan aukioksi nimetylle historiallisen linnoituksen sisäpihalle. Kirkasääninen nainen laulaa holvikaarten alla Ave Mariaa niin voimakkaasti, että sävelet kaikuvat rakennusten vanhoilla kiviseinillä.

Kävelemme linnoituksen sisäpihan poikki vastapäiselle portille, jonka yläpuolella kohoaa kellotorni Torre della Campanella. Sen juurella on käynnissä pienet markkinat. Kaupankäynnillä on tällä paikalla pitkät perinteet jo venetsialaisten ajoilta saakka.

Tornin edustalta alkava Via Bartolomeo Colleoni on Città Altan halki kulkeva vilkas kävelykatu, josta paikalliset käyttävät lempinimeä Corsarola. Sitä voi kapeudestaan huolimatta pitää hyvällä syyllä vanhankaupungin pääkatuna. Varjoisan väylän varrella riittää pikku putiikkeja sekä houkuttelevia ravintoloita. Kuljemme katua pitkin muutaman kerran, ja useimmiten ihmisiä riittää ruuhkaksi asti.

Huomaamme Corsarolaa pitkin kulkiessamme sisäänkäynnin Monastero del Carmine -luostariin. Vierailu on ilmainen, joten kuljemme satoja vuosia vanhan käytävän halki karmeliittaluostarin sisäpihalle. Kävelykadun vilske tuntuu kovin kaukaiselta täällä rapistuneen luostarin hiljaisuudessa.

Palaamme kävelykadulle, joka johtaa meidät pian Città Altan keskusaukiolle Piazza Vecchialle. Se on vanhankaupungin sydän ja eräänlainen bergamolaisten olohuone, joka vetää puoleensa sekä turisteja että paikallista väkeä.

Aukion laidalla on ravintoloita, baareja ja kahviloita, joiden terasseilla on mukava istuskella ja katsella ohikulkijoita. Mekin pysähdymme tänne nauttimaan lasilliset paikallista valkoviiniä sekä syömään pientä välipalaa.

Piazza Vecchian laitaa koristava Campanone-kellotorni kuuluu Bergamon tärkeimpiin rakennuksiin. Yläkaupungin korkein torni on peräisin 1100-luvulta ja se tunnetaan erityisesti iltasoitostaan. Kello soi keskiajalla aina iltakymmeneltä sata kertaa kertoen kaupungin porttien sulkeutumisesta ja toimi samalla muistutuksena nukkumaanmenoajasta. Sama soitto jatkuu yhä joka ilta, vaikka portit pysyvätkin avoimina ja moni saattaa olla vasta lähdössä kylille.

Campanone on avoinna vierailijoille, joten täytyyhän huipulle kiivetä katsomaan maisemia. Aikuisten lippu maksaa tällä hetkellä 9 euroa ja siihen kuuluu sisäänpääsy myös viereiseen museoon. Ylös voisi nousta hissilläkin, mutta haluan kunnioittaa perinteitä ja kapuan ylös ikivanhoja portaita pitkin. Ylhäällä odottavat hulppeat kevätauringon valaisemat näkymät.

Viereisen Santa Maria Maggioren basilikan tornit näyttävät täältä katsottuina todella vaikuttavilta. Niiden takana levittäytyy Bergamon alakaupungin keskusta.

Aivan lähistöllä on toinenkin merkittävä kirkko, nimittäin Bergamon katedraali. Sen kupolia koristava kullattu patsas esittää kaupungin suojeluspyhimystä Sant’Alessandroa eli Pyhää Aleksanteri Bergamolaista. Hän oli kristitty roomalainen sotilas, joka koki marttyyrikuoleman täällä Bergamossa. Katedraalin vasemmalla puolella näkyvä jykevä torni on nimeltään Torre del Gombito.

Maisemia tekee mieli jäädä ihailemaan joka suuntaan. Piazza Vecchian laidalla sijaitseva kirjastorakennus Biblioteca Civica Angelo Mai erottuu valkoisesta marmorista tehdyn julkisivunsa ansiosta. Kirjaston arvokkaat kokoelmat ovat lähinnä tutkijoiden käytössä, mutta vierailijat voivat tutustua aulatiloihin sekä joihinkin historiallisiin saleihin ilmaiseksi.

On mukavaa katsella maisemaa myös San Vigilion kukkulalle päin. Vehreä kukkula nousee yläkaupunkiakin korkeammalle ja on oikein miellyttävä vierailukohde. Kerron San Vigiliosta myöhemmin lisää omassa erillisessä jutussaan.

Jatkamme kaupunkikierrosta tornivierailun jälkeen tutustumalla viereiseen Santa Maria Maggioren basilikaan. Kirkon sisätilat ovat aivan käsittämättömän hienot ja tekevät minuun suuren vaikutuksen. Pääkirkosta sekä viereisestä Colleonin kappelista voi lukea lisää jutustani Upea Santa Maria Maggioren basilika Bergamossa.

Vierailemme myös heti Santa Maria Maggioren naapurissa sijaitsevassa Bergamon katedraalissa. Sen sali tuntuu viereiseen kirkkoon verrattuna jotenkin tavanomaiselta, vaikken haluaisi näin kaunista paikkaa missään tapauksessa vähätelläkään. Sisätilat on koristeltu näyttävään barokkityyliin ja suuri koko tekee katedraalista mahtipontisen.

Katedraalissa on pääsalin lisäksi katoliseen tapaan useita sivukappeleita. Vietämme hetken erään sivukappelin kauneutta ihaillen. Kurkistamme myös pelkistettyyn kryptaan, joka on varattu paikallisten piispojen hautapaikaksi. Katedraalin arvokkaimpiin aarteisiin kuuluu paavi Johannes XXIII:lle kuuluneita esineitä. Bergamossa syntynyt Johannes XXIII muistetaan kansanomaisena ja rakastettuna paavina, joka menehtyi kesäkuussa 1963.

Kiertelemme jonkin aikaa mukulakivikujilla, joista osa on yllättävänkin mäkisiä. Pääväylien ulkopuolella voi nauttia myös hiljaisuudesta.

Yksi yläkaupungin pienistä nähtävyyksistä on Antico Lavatoio, eli 1800-luvun lopulla rakennettu pyykinpesupaikka. Bergamon kaupunki halusi tarjota asukkailleen hygieenisen pyykkäyspaikan kulkutautien hillitsemiseksi ja siitä tulikin suosittu. Paikalliset rouvat saivat vaihdettua täällä raskaan työn lomassa niin arkiset kuulumiset kuin mehukkaimmat juorutkin. Antico Lavatoio alkoi menettää merkitystään toisen maailmansodan jälkeen, kun koteihin hankittiin pyykkikoneita.

Päädymme takaisin yläkaupungin halki kulkevalle Corsarolalle, jonka toisen pään virallinen nimi on Via Gombito. Ohitamme edellä mainitun Torre del Gombiton, lisää pikkukauppoja ja muutamia ravintoloita, kunnes katu päättyy alakaupunkiin vievän funikulaarin asemalle. Città Alta on kaikesta kiehtovuudestaan huolimatta melko pieni, sillä koko Corsarolan pituus on vain reilut puoli kilometriä.

Suuntaamme alamäkeen viettävälle Via Porta Dipintalle. Sen varrelta löytyvä Palazzo Moroni on hieno barokkipalatsi, jonka saleissa voisi ihailla suurta taidekokoelmaa sekä menneiden vuosisatojen huonekaluja. Kokonaisuuteen kuuluu myös laaja puutarha. Emme ehdi Palazzo Moronin porttia pidemmälle, mutta paikka kiinnostaisi jos matkustamme joskus uudelleen Bergamoon.

Katu laskeutuu lopulta yläkaupungin laidalle, josta aukeaa näkymiä Bergamoa ympäröiville kukkuloille. Laaksossa erottuu vasta remontoitu stadion, jossa näkemästäni pelistä voi lukea lisää jutustani Jalkapalloa Bergamossa, Atalanta–Udinese.

Bergamossa riittää näyttäviä vanhoja rakennuksia vähän joka kulmalla. Entinen Sant’Agostinon luostari on kunnostettu Bergamon yliopiston käyttöön.

Ohitamme jykevän Sant’Agostinon kaupunginportin ja jatkamme kävelykierrosta venetsialaisia muureja pitkin. Muurit ovat parhaimmillaan täällä Città Altan eteläreunalla, josta aukeaa upeita näkymiä alakaupungin suuntaan. Muurin alapuolella näkyy olevan hienoja suorastaan kartanomaisia koteja. Näillä paikoilla kelpaisi vaikka grillailla hyvissä maisemissa, elleivät uteliaiden katseet häiritsisi liikaa. Kauempana häämöttää useita kirkontorneja.

Venetsialaiset rakensivat Città Altaa ympäröivät muurit 1500-luvun jälkipuoliskolla, ja niille tuli mittaa noin kuusi kilometriä. Muurien tieltä jouduttiin purkamaan reilusti yli kaksisataa rakennusta. Joukossa oli myös kahdeksan kirkkoa, joiden tuhoaminen suututti ymmärrettävästi papiston. Venetsialaiset pysyivät silti kirkonkirouksen uhallakin suunnitelmissaan.

Muurit ovat säilyneet erinomaisessa kunnossa, sillä niitä ei ole koskaan jouduttu käyttämään sotilaallisesti. Venetsialaiset antautuivat vuonna 1797 Napoleonin joukoille ilman taistelua. Bergamo ympäristöineen ehti olla tuon jälkeen vielä Itävallankin vallan alla, kunnes siitä tuli osa Italiaa.

Muurien kuvauksellisimpiin paikkoihin kuuluu San Giacomon portti, jonka valkea marmoripinta näkyy kauas ympäristöön. Sitä koristava Pyhän Markuksen leijona oli Venetsian tasavallan tunnus. Portti sai nimensä San Giacomon kirkolta, joka sijaitsi näillä kulmilla ennen muurien rakentamista.

San Giacomon portin läpi pääsee näyttävälle sillalle, jota pitkin voi lähteä laskeutumaan kohti alakaupunkia tunnelmallista mukulakivireittiä pitkin. Moni käyttää varsinkin ylämäkeen funikulaaria, jonka ala-asema sijaitsee tässä lähistöllä.

Portilta on suora näkymä alakaupungin pääkadulle, jonka päässä häämöttää rautatieasema. Tutustuimme myös alakaupunkiin ja siitä on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.

Muureja pitkin on mukava kulkea ja katsella samalla auringonlaskua. Kävelyreitti houkuttelee myös paikallisia, joista osa lenkkeilee hiki päässä ja loput etenevät rauhallisempaan tahtiin vaikkapa koiriensa seurassa. Kierros alkaa pian olla täynnä, sillä saavumme takaisin lähtöpisteeseemme Largo Colle Apertolle.

Bergamon yläkaupunki kannattaa ehdottomasti kokea myös illalla auringon laskeuduttua. Keskiaikaiset kujat ovat pimeällä hyvin tunnelmallinen ja romanttinenkin ympäristö.

Piazza Vecchia on maaliskuisena lauantai-iltana yllättävän hiljainen, mutta tunnelma lienee lämpiminä kesäiltoina huomattavasti eloisampi. Meille rauhallinen tunnelma sopii oikein hyvin.

Santa Maria Maggioren basilika ja sen vieressä sijaitseva katedraali on valaistu tyylikkäästi. Tällaisilla paikoilla on helppo jäädä miettimään, millaista elämää ja millaisia ihmiskohtaloita Bergamossa on vuosisatojen kuluessa nähty. Nykypäivän Bergamo on mainio matkakohde, jossa voi nauttia keskiaikaisesta arkkitehtuurista, hienoista maisemista ja maukkaasta ruoasta. Juuri ruoka kuuluukin vahvasti seuraavan Bergamo-aiheisen julkaisun sisältöön.
Italia
Upea Santa Maria Maggioren basilika Bergamossa
Vietimme äskettäin vaimon kanssa mukavan viikonlopun Bergamossa. Yksi pohjoisitalialaisen kaupungin häikäisevimmistä nähtävyyksistä on Santa Maria Maggioren basilika, joka sykähdyttää myös paljon kirkkoja nähneitä matkailijoita.
Bergamon kaupunki jakautuu maantieteellisesti ylä- ja alakaupunkiin, joista kukkulan päällä kohoava yläkaupunki eli Città Alta on selvästi vanhempi. Venetsialaiset rakensivat 1500-luvulla Città Altan ympärille tukevat muurit, joiden sisäpuolella voi edelleen ihailla keskiaikaista arkkitehtuuria.

Todellinen helmi rakennusten joukossa on Basilica di Santa Maria Maggiore, jonka sisätilat saavat lähestulkoon haukkomaan henkeä. Olen vieraillut lukemattomissa kirkoissa ympäri Italiaa ja koko Eurooppaa, mutta tuskin mikään noista rakennuksista on tehnyt yhtä suurta vaikutusta nimenomaan sisätilojensa osalta. Viime vuonna julkaisemassani jutussa mainituista 12 kirkosta ehkä Pariisin Sainte-Chapellen sisätilat vetävät Santa Maria Maggiorelle vertoja, mutta aivan erilaisella tyylillä.

Santa Maria Maggiore sijaitsee Città Altan parhaalla paikalla kaupungin symbolin Campanone-tornin ja Bergamon tuomiokirkon kainalossa. Basilikan julkisivulla on kaksi ovea, joista pienempi mutta tavallaan keskeisemmältä näyttävä ei johda varsinaiseen kirkkoon vaan Colleonin kappeliin. Bartolomeo Colleoni oli 1400-luvulla elänyt sotapäällikkö, joka halusi rakennuttaa itselleen oman mausoleumin. Vaikka Colleoni palvelikin suurimman osan palkkasoturin urastaan Venetsiaa, oli hän ylpeä bergamolaisista juuristaan. Tarkalleen ottaen Colleoni syntyi Solzan kylässä Bergamon lähistöllä.

Colleonin kappelissa vieraileminen on ilmaista, joskin euron vapaaehtoista lahjoitusta suositellaan. Kappelin sisällä ei saa ottaa valokuvia, ja paikalla päivystävä matkamuistokauppias huolehtii kiellon noudattamisesta. Hillityn tyylikkäällä taiteella koristeltu kappeli on kaunis. Mieleen jäävät lähinnä keltasävyistä kupolia koristavat klassiset maalaukset, tummanpuhuva alttari sekä seinällä komeileva kullattu ratsastajapatsas. Kappelin ulkopuolella olevasta aidasta löytyy Colleonin vaakuna, jossa näkyvät kuviot eivät suinkaan ole esimerkiksi valkosipuleita vaan kiveksiä. Bartolomeo Colleonilla oli kuulemma kolme kivestä, ja sotapäällikkö oli tästä niin ylpeä että asia tulee esille jopa suvun vaakunassa.

Viereinen suurempi ovi johtaa varsinaiseen Santa Maria Maggioren basilikaan. Sisäänpääsy maksaa viisi euroa, ja vaikken kirkkojen pääsymaksuista periaatteessa pidäkään, maksamme tällä kerralla mielellämme. Näin upeaa nähtävyyttä ei kannata jättää Bergamossa väliin!

Basilika rakennettiin kiitokseksi Neitsyt Marialle, jonka uskottiin suojelleen bergamolaisia Pohjois-Italiaa riivanneelta ruttoepidemialta. Pääalttari vihittiin käyttöön vuonna 1185, mutta työt jatkuivat tuon jälkeen vielä kauan ja esimerkiksi kellotorni saatiin valmiiksi vasta 1400-luvulla. Tuon jälkeen on tehty vielä paljon muutakin.

Suurimman vaikutuksen heti ensi silmäyksellä tekevät runsaat kattomaalaukset, jotka edustavat barokkityyliä. Monet niistä ovat peräisin 1600-luvulta, jolloin elettiin barokin kultakautta Italiassa. Ulkopuolelta rakennus on sen sijaan säilyttänyt paremmin vanhemman romaanisen ulkoasunsa.

Huomio kiinnittyy seuraavaksi hämmästyttävän hienoon rippituoliin, joka on paikallisen Andrea Fantonin reilut kolmesataa vuotta vanha luomus. Rippituoliin veistetyissä aiheissa toistuvat katumus ja armo. Taustalla näkyy yksi kirkon arvokkaista seinävaatteista.

Pysähdymme tutkimaan mestarillisesti veistettyjä yksityiskohtia, joissa riittäisi ihailtavaa pidemmäksikin aikaa. Kyllä kannattaisi tehdä hieman pikku syntejä, jos niitä pääsisi tunnustamaan näin upeaan rippituoliin.

Yksi kirkon nähtävyyksistä on bergamolaisen säveltäjän Gaetano Donizettin hauta. Esimerkiksi oopperasta Lemmenjuoma tunnettu Donizetti oli aikansa merkittävimpiä säveltäjiä Vincenzo Bellinin ja Gioacchino Rossinin rinnalla. Keväällä 1848 menehtyneen Donizettin hautamuistomerkki on kuvanveistäjä Vincenzo Velan käsialaa.

Kirkon kuoriosa eli alttarin ympäristö on näyttävä. Suurimpana taideteoksena erottuu Camillo Procaccinin maalaama Apostolit Neitsyt Marian tyhjän ja kukkia täynnä olevan haudan ympärillä.

Korkealla hämmästyneitä apostoleita kuvaavan alttaritaulun yläpuolella on Gian Paolo Cavagnan kupoliin maalaama teos, jossa Neitsyt Maria astuu enkeleiden ympäröimänä taivaaseen. Kahden eri maalarin työt täydentävät hienosti toisiaan.

Kuoriosassa pääsee käymään ja ihailemaan erilaisia yksityiskohtia lähempää. Itseäni kiinnostavat erityisesti taidokkaat puuveistokset. Opin vasta jälkikäteen, että kuorin arvokkaimpina taideteoksina pidetään taulumaisia puusta tehtyjä upotustöitä, jotka suunnitteli taidemaalari Lorenzo Lotto ja toteutti paikallinen puuteoksiin erikoistunut taituri Giovan Francesco Capoferri.

Kirkko on täynnä taidetta, ja moni teos jää tällaisella omatoimisella vierailulla varmasti huomioimatta. Sivualttaria koristaa Antonio Bosellin kaikkia pyhimyksiä esittävä maalaus.

Alttarin edustalla roikkuu varsin rujolta näyttävä veistos, joka esittää ristiinnaulittua Jeesusta. Veistoksen arvellaan olevan peräisin 1300-luvulta, mutta sen tekijä on jäänyt tuntemattomaksi. Veistos sopii kirkkoon hyvin, mutta sen tyyli eroaa melko lailla ympärillä näkyvästä barokkitaiteesta.

Tästä kirkosta ei millään malttaisi lähteä pois, sillä erityisesti runsaissa kattoon tehdyissä taideteoksissa riittää ihailtavaa. Maalaukset, veistokset ja muut kullatut koristeet sopivat mielestäni saumattomasti yhteen.

Sali on riittävän suuri ollakseen mahtipontinen, mutta toisaalta sen koko on hyvin helposti lähestyttävä kaikista kookkaimpiin kirkkoihin verrattuna. On myös miellyttävää, että paikalla on vierailumme aikana vain muutamia ihmisiä.

Käännymme ulko-ovella katsomaan kirkkosalia vielä kerran. Kevätaurinko paistaa ikkunasta muodostaen samanlaisia säteitä kuin taivaallista valoa kuvaavissa uskonnollisissa maalauksissa. Minusta tuntuu että löysin juuri uuden suosikkikirkkoni Italiassa. Kauneus on aina katsojan silmissä, mutta Bergamon Santa Maria Maggioressa on ainakin omaan makuuni aivan erityistä hohdokkuutta.
-
Eurooppa1 vuosi sitten12 mieleenpainuvaa kirkkoa Euroopassa
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenNew Yorkin merellinen Coney Island
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan lomaviikon 10 elämystä
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan patikkaretket: Roques de García
-
Italia1 vuosi sittenMilanon-viikonlopun uudet kokemukset
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenHigh Line – New Yorkin paras kävelyreitti
-
Ranska1 vuosi sittenBordeaux’n viinimuseo Cité du Vin
-
Ranska1 vuosi sittenDordognen kylät Beynac, La Roque-Gageac ja Domme
-
Suomi1 vuosi sittenHiihtoloma Suomutunturin maisemissa
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan Garachico ja Icod de los Vinos
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan patikkaretket: Bosque de Los Enigmas
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenNew Yorkin näköalapaikkoja: One World Observatory


Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
30.5.2025 at 7:39
Tämä olikin todella kattava vinkkipaketti. Kun matka Milanoon tulee, palaan tähän varmasti. Huomenna onkin mielenkiintoinen mutta ei helppo päivä, saa nähdä miten käy!
Mika / Lähtöportti
30.5.2025 at 20:15
Tältä listalta löytyy toivottavasti jokaiselle jotakin. Huomisillan pelissä riittää tosiaankin jännitettävää, molemmilla on mielestäni yhtä suuret mahdollisuudet voittaa. Forza Inter!
Toivanen Pirjo
30.5.2025 at 16:55
Todella mainio yhteenveto! Kiitos tästä, tulen jakamaan edelleen. Itse olen käynyt jopa töissä Milanossa pari vuotta Stresasta, tunnin junamatkan päästä. Silloin Milano tuli tutuksi lounas- ja aperitiivi -paikkana, viikonloppuisin ostoskaupunkina ja vasta myöhemmin turistikohteena. Muut listallasi olivat tuttuja elämyksiä paitsi Isola ja NoLo, joista olen kyllä kuullut, mutta jotka ovat jääneet väliin. No nyt, otan työn alle, kiitos sinulle!
Mika / Lähtöportti
30.5.2025 at 20:27
Kiitos Pirjo! Milano toimii varmasti hyvin ihan vaan ravintoloita ja ostoksia ajatellen, mutta myös nähtävyyksiä on tosiaan paljon. Isola ja NoLo ovat paikoitellen hieman rosoisiakin, mutta mielenkiintoisia paikkoja tutustua milanolaiseen arkeen ja vaikkapa paikallisten suosimiin ravintoloihin.
Tellu
8.2.2026 at 10:28
Kiitos hyväs infosta! Tämä oli tarpeen,kun reissu lähenee toukokuussa. Hermoilen vaan tuon hotellin sijainnin kanssa, Pariisi kun jätti traumat juna- asemien läheisyydessä olevista hotelleista. Nyt taas olen sellaisen valinnut, kun yövymme vain 2 yötä ja paluulento lähtee aamusta, niin ajattelin että siitä on helppo kentälle mennä. Nyt olen kuitenkin tullut toisiin ajatuksiin…
Mika / Lähtöportti
9.2.2026 at 21:49
Luinkin teidän todella ikävistä Pariisin-kokemuksista. Juna-asemien ympäristöt ovat usein vähän epämääräisiä alueita kaupungista riippumatta. Olen Milanossa majoittunut sekä Centralen että Garibaldin asemien kulmilla ilman omalle kohdalle sattuneita ongelmia, mutta asemien edustoilla saattaa toisinaan näkyä hieman epämääräistäkin porukkaa. Milanon rautatieasemista myös Cadornalta on hyvät yhteydet, se on pienempi ja mielestäni vähän rauhallisempi asema varsin keskeisellä sijainnilla.
Toivotaan joka tapauksessa hyvää Milanon-matkaa ja mukavaa jos tämän jutun vinkeistä on iloa!