Seuraa somessa

Viro

Tutkimusmatka Itä-Viron rannikolle

Julkaistu

-

Palaan vielä kerran elokuisen Viron-matkan tunnelmiin. Nyt esittelyvuorossa on neljä Suomenlahden etelärannalla sijaitsevaa kohdetta, joissa puhaltavat raikkaat merituulet. Aistittavissa on myös runsaasti historiaa.

Kaupallisessa yhteistyössä Itä-Viron matkailuverkosto, Sakan kartano ja Meresuun kylpylä

Itä-Viron rannikolta voi löytää monenlaisia tunnelmia. Neuvostoajan menneisyys on vielä nähtävissä erityisesti Sillamäessä, joka oli vuosikymmenten ajan suljettu kaupunki. Luonnonystävä voi tutustua ainutlaatuiseen törmärannikkoon vaikkapa Sakan kartanon tai vähävetisen Valasten putouksen maisemissa. Viron pisin hiekkaranta löytyy Narva-Jõesuusta, jossa majoituimme Meresuun kylpylään.



SAKAN KARTANO

Sakan kartano kuuluu Itä-Viron romanttisimpiin majoituspaikkoihin. Kartanon laajat tilukset sijaitsevat luonnonkauniissa ympäristössä Ontikan rantatörmän reunalla.


Majoitumme hotellirakennuksessa, josta saamme perheelle sopivan yhdistelmähuoneen. Toisessa huoneessa on parisänky ja toisessa kaksi erillistä sänkyä. Kartanon päärakennuksen puolella olisi tarjolla tyylikkäitä sviittejä ja hotellin yhteydessä toimii myös pieni kylpylä. Majoitusvaihtoehtoja riittää laidasta laitaan, sillä pihamaalla on leirintäalue.


Olemme ehtineet syödä jo ennen Sakan kartanoon saapumistamme, mutta aina on tilaa herkuille. Niinpä käymme kokeilemassa päärakennuksen holvikellarissa toimivaa ravintolaa, jonka jälkiruoat maistuvatkin erinomaisesti. Tänne voisi palata joskus nauttimaan useammastakin ruokalajista.


Lasten mielestä parasta Sakan kartanossa on kesy mustavalkoinen kissa, joka makailee useimmiten vastaanottohuoneen nojatuolilla. Illalla se lähtee kiertelemään pihamaalle ja tulee mielellään vastaantulijoiden silitettäväksi.


Teemme pienen iltakävelyn kartanon mailla. Kiipeämme myös kapeita kierreportaita pitkin Meritorniin, jota käytettiin Neuvostoliiton aikana Suomenlahden liikenteen vartioimiseen. Kirkkaalla säällä täältä voi erottua jopa kymmenien kilometrien päässä sijaitseva Suursaari, mutta nyt näkyvyys ei yllä ainakaan paljain silmin niin kauas. Aurinko alkaa hiljalleen laskea ja merituuli tuntuu viileältä.


Sakan kartanolla on pitkä ja monivaiheinen historia. Maita ehti vuosisatojen aikana isännöidä useampi eri maalainen suku, kunnes strategisesti otollisesta paikasta tuli toisen maailmansodan taistelutanner. Viron ja Saksan armeijoiden jälkeen kartanon maat päätyivät Neuvostoliiton haltuun. Viron itsenäistyessä ja puna-armeijan poistuttua kartanon rauniot jäivät rapistumaan tyhjilleen. Sakan pelastajaksi löytyi paikallinen yrittäjä Tõnis Kaasik, jonka johtamat kymmenvuotiset remontointityöt valmistuivat vuonna 2010.


Nautimme ennen poistumistamme maukkaan aamiaisen. Viihdyimme Sakassa hyvin, vaikka yön aikana kuuluikin jonkin verran melua muista huoneista. Meitä jää hieman harmittamaan, ettemme ehdi kiertää Sakan kartanon lähistöllä kulkevaa Klindimõisan retkipolkua, mutta saamme onneksi tutustua törmärannikkoon myös toisaalla.



VALASTEN VAELLUS- JA LUONTOPOLKU

Äskettäin avattu Valasten vaellus- ja luontopolku vie pienelle retkelle Itä-Viron törmärannikon ainutlaatuiseen luontoon. Viron pohjoisosan rantatörmä on näyttävimmillään täällä Ontikan seudulla, jossa se kohoaa parhaimmillaan yli viisikymmentä metriä vedenpinnan yläpuolelle.


Parkkipaikan reunalta alaspäin lähtevä pitkä portaikko johtaa rehevään metsään, joka kasvaa merenrannan ja kalkkikivitörmän väliin jäävällä kapealla alueella. Upouudet pitkospuut ja monet opastetaulut antavat reitistä siistin yleisvaikutelman. Klinttimetsäksi kutsuttua vehreää aluetta hallitsevat suuret puut, kuten saarnet, jalavat, vaahterat ja lehmukset.


Saavumme tuuliselle rannalle, jonne Suomenlahden aallot ovat kuljettaneet jonkin verran puiden oksia. Kivikkoista ja paikoitellen myös hiekkaista rantaa pitkin voi kävellä kohti Valasten vesiputousta.


Valasten putous osoittautuu pettymykseksi, sillä se on elokuun alussa kuivunut täysin. Viron korkeinta putousta kannattaisi tulla katsomaan mieluummin vaikkapa keväällä, sillä nyt sieltä ei putoa tipan tippaa.


Retki on kadonneesta vesiputouksesta huolimatta kokemisen arvoinen, sillä luontopolun klinttimetsässä kulkeva osuus on mielenkiintoinen. Vaikka reitti on vain puolentoista kilometrin mittainen, pääsee portaita kiivetessä myös vähän kuntoilemaan.



SILLAMÄE

Sillamäen kaupunki löytyy vajaan kolmenkymmenen kilometrin päästä Narvasta länteen. Neuvostoliiton aikaan sijaintia ei voinut tarkistaa kartoista, sillä Sillamäe puuttui niistä kokonaan. Kaupungissa rikastettiin uraania ydinaseita varten, jolloin Sillamäe oli paitsi erittäin salainen, myös suljettu. Eristetyn kaupungin tehdastyöläiset olivat virolaisten sijasta venäläisiä.


Saavumme mystiseltä vaikuttavaan kaupunkiin ja jätämme auton kirkon vierestä löytyvälle parkkipaikalle – tai niin ainakin luulemme. Myöhemmin selviää, että kirkolta näyttävä rakennus onkin kaupungintalo. Lähistöltä löytyy pieni värikkäiden kukkien koristama puistikko, jota hallitsee suuri neuvostohenkinen patsas.


Sillamäen näyttävin osa on Mere puiestee -niminen bulevardi, joka johtaa kulttuurikeskuksen luota laskeutuvilta leveiltä portailta rantaan. Mahtipontinen näkymä edustaa Stalinin-aikaista arkkitehtuuria tyypillisimmillään. Suurin osa taloista on peräisin 40-luvun lopulta.


Päätämme tutustua kaupungin historiaan Sillamäen museossa. Pieni ja sympaattinen museo esittelee menneen ajan elämää erilaisten esineiden avulla. Omasta mielestäni kiinnostavimpia ovat vuosikymmenten takaiset kotien käyttötavarat. Eräs huoneista on varattu soittimille ja näemme myös eri puolilta Neuvostoliittoa kerätyn koristekivikokoelman.


Venäjän kielen taitamisesta olisi museossa hyötyä, vaikka toinen paikalla olevista avuliaista työntekijöistä puhuukin englantia. Valtaosa Sillamäen asukkaista on edelleen venäläissiirtolaisia ja heidän jälkeläisiään, joten kaupungin selkeä ykköskieli on yhä venäjä. Jään museokäynnin jälkeenkin kaipaamaan lisää tietoa Sillamäestä. Emme valitettavasti ehdi kulttuurikeskuksen pommisuojassa esillä olevaan Neuvostoaikainen Sillamäe -näyttelyyn.


Sillamäestä jäävät mieleen hieman rapistuneet kerrostalot. Raikas merituuli pääsee puhaltamaan väljillä kaduilla, joita on paikoitellen koristeltu kukkaistutuksilla. Haluaisin palata Sillamäeen paremmalla ajalla ja tutustua kaupunkiin perusteellisemmin. Olen alkanut ajan myötä kiinnostua kylmän sodan aikaisesta historiasta, kenties 80-luvulla vietetystä lapsuudesta ja siitä kumpuavasta nostalgiasta johtuen.


Sillamäe tarjoaa hyvän mahdollisuuden tehdä aikamatka Neuvostoliittoon – vieläpä ilman viisumiasioiden miettimistä. Saman huomasi myös Ikitie-elokuvan tuotantoryhmä, sillä osa Tommi Korpelan tähdittämästä menestysleffasta kuvattiin Sillamäessä. Autiokohteista kiinnostuneiden kannattaa puolestaan suunnata kymmenen kilometrin päästä löytyvään aavekaupunkiin Viivikonnaan.



NARVA-JÕESUU

Matkamme viimeisenä yöpaikkana toimii Narva-Jõesuussa sijaitseva Meresuun kylpylä. Paikkakunta on syntynyt nimensä mukaisesti Narvajoen suulle, reilun vartin ajomatkan päähän Narvan kaupungista. Kylpylähotellista on vain kivenheiton matka meren rantaan. Seudulla vallitsee kiireetön ja leppoisa lomatunnelma.


Narva-Jõesuu tunnetaan Viron pisimmästä hiekkarannasta sekä useista kylpylöistään. Ehdimme paikalle vasta illalla, eikä viileä lämpötila houkuttele uimaan. Kauniilla rannalla on kuitenkin mukava kävellä tuulenpitävissä vaatteissa ilta-auringosta nauttien.


Aallot liplattavat kevyesti matalalla hiekkarannalla, joka jatkuu silmänkantamattomiin. Tätä näkyä katsellessa tuntuu, ettei tämä olisi välttämättä lainkaan hassumpi vaihtoehto myös vähän pidempään lomaan Itämeren rannalla. Välimeren lämpöä täällä ei tietenkään takuuvarmasti ole, mutta ei ole muissakaan Pohjois-Euroopan rantakohteissa.


Reilut kymmenen vuotta sitten avattu Meresuun kylpylähotelli tarjoaa majoitustilaa yli sadassa huoneessa. Vierailumme aikaan paikalla näkyy niin virolaisia perheitä kuin aasialaisia turistiryhmiäkin. Syömme maukkaan illallisen Meloodia-ravintolassa, jossa myös hotellin buffet-aamiainen tarjotaan. Meresuun saunat tunnetaan erityisesti saunamestarien johtamista rituaaleista. Kylpylässä on tietenkin myös allasosasto sekä erilaisia terveyteen ja kauneuteen liittyviä palveluita.


Viiden päivän mittainen matka Itä-Virossa oli perheellemme mieluisa ja mieleenpainuva seikkailu. Haluaisin palata muutamiin näkemiimme paikkoihin uudelleen ja tutustua myös joihinkin uusin saman seudun kohteisiin. Toisaalta matka nostatti myös kiinnostusta Viron muitakin alueita kohtaan. Viro on paljon muutakin kuin Tallinna – ja se kannattaa käydä näkemässä omin silmin.


Lue myös aiemmat Itä-Virosta kertovat juttuni:
Yllättävien seikkailujen Itä-Viro
Itä-Viro – palavan kiven maa
Luonnon rauhaa ja adrenaliinia Alutagusessa
Kivaa oli, Kiviõli!
Historian havinaa Narvassa


* Itä-Viron matkailukohdeverkoston kehityksen rahoittamiseen osallistuu EU Aluekehitysrahasto.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
2 kommenttia

2 Comments

  1. Raija

    12.11.2019 at 21:35

    Viron itäosa on vielä kokematta, kovasti kiinnostaa esim Rakvere ja Narva. Itäisin paikka tai kartano on Vihulan kartano jossa yövyttiin kartanokierroksella. Tuo Sakan kartanon kissa on kyllä ihana. Vihulassa oli myös kissa joka vaikutti tervehtivän kaikkia sinne tulevia vieraita.

    • Mika / Lähtöportti

      20.11.2019 at 17:28

      Itä-Virossa on paljon mielenkiintoista nähtävää! Kissat tuntuvat viihtyvän kartanoissa 🙂 Sakan kissan nimi on Santsu (kansainvälisemmin Sanchez) ja se on ollut paikalla aina hotellin avaamisesta lähtien.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viro

Kävelyllä Tallinnassa

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Kävin edellisessä Tallinna-jutussani läpi vanhankaupungin tunnelmallisimpia kolkkia. Tällä kerralla nautitaan kävelystä muualla Tallinnassa. Reitti kulkee Telliskiven, Kalamajan ja Noblessnerin halki kohti rannan kävelytietä ja betonista Linnahallia.

Ei sellist küll maailmas kusagil leidu kui Saaremaa heinamaal juunikuu ööl. Balti Jaama Turgin edustalla musisoiva harmonikansoittaja virittää ilmoille tutun valssin sävelet ja aurinko lämmittää jo melkein kuin kesäkuisella Saarenmaalla. Heitän soittajalle kolikon ja alan jo mielessäni suunnitella matkoja Itämeren saarille ja muuallekin Viroon. Viereiseltä Balti Jaamin rautatieasemalta pääsisi junalla Tarttoon, Narvaan, Viljandiin ja moneen muuhunkin kohteeseen.


tallinna_2023_baltijaamaturg_01

BALTI JAAMA TURG

Baltian aseman tori kuuluu suosikkipaikkoihini Tallinnassa. Tutustuimme edellisellä matkallamme alakerran katuruokatarjontaan ja ehdin nytkin jo hetken haaveilla Baojaamin höyrysämpylöistä. Alakerta on kuitenkin pääsiäislauantaina sen verran ruuhkainen, että syömme lopulta ylemmän kerroksen baariravintola Kobessa. Aurinkoinen terassi näyttää suositulta, mutta sisältä löytyy helposti vapaa pöytä. Koben hampurilainen on yllättävänkin maukas, joten ateriasta jää hyvä mieli. Kiertelemme vielä Balti Jaama Turgin yläkerrassa, jossa on myynnissä monenlaista tavaraa vaatteista antiikkilöytöihin.


tallinna_2023_telliskivi_02

TELLISKIVI
 
Balti Jaama Turgin vierestä löytyvä Telliskiven luova keskus on suosittu alue, joka tunnetaan erilaisista putiikeista, ravintoloista sekä luovien alojen yrityksistä. Rosoisissa kortteleissa on paljon katutaidetta ja seinille on ilmestynyt edellisen vierailumme jälkeen paljon uusia teoksia.

tallinna_2023_telliskivi_04

Kuhina Telliskiven ympärillä saattoi olla kovimmillaan jo muutamia vuosia sitten, mutta alueen viehätysvoima on pysynyt ennallaan ja paikka tuntuu kehittyvän edelleen.

tallinna_2023_telliskivi_05

Itseäni ei oikeastaan kiinnosta lainkaan pidetäänkö Telliskiveä trendikkäänä vai ei. Palaan tänne mielelläni vaikkapa jokaisella Tallinnan-matkalla, jos aikaa vain on riittävästi.

tallinna_2023_telliskivi_03

Telliskiveen ei kannata tulla kiirehtimään, sillä alue sopii parhaiten tunnelmasta nauttimiseen, kiireettömään kuljeskeluun ja ympäristön tutkimiseen.

tallinna_2023_telliskivi_06

Keskitymme tällä kerralla katutaiteeseen, joten jätämme Telliskiven ykkösnähtävyyden Fotografiskan väliin. Olen käynyt tutustumassa Fotografiskaan kertaalleen, mutta koska näyttelyt vaihtuvat useamman kerran vuodessa, riittäisi valokuvataiteen näyttelytilassa aina uutta katseltavaa.

tallinna_2023_peatus_01

Aurinkoinen päivä on houkutellut paljon ihmisiä ulkoilmaan. Esimerkiksi vaunuravintola Peatuksen terassilla näyttäisi olevan rento meininki. Vaunut muistuttavat Telliskiven historiasta entisenä junavarikkona.

tallinna_2023_universaaluniversum_01

Käväisemme ohimennen Telliskiven ostoskäytävillä, joiden pikkukaupoista voisi tehdä monenlaisia löytöjä. Mieleeni jää värikäs sisustusliike Universaal Universum, jossa riittää eksoottisia esineitä eri puolilta maailmaa. Universaal Universum on kasvanut ketjuksi, jolla on Virossa jo tusinan verran liikkeitä. Yllä oleva kuva on Telliskiven sijasta Tallinnan vanhankaupungin myymälästä.    


tallinna_2023_kalamaja_04

KALAMAJAN PUUTALOALUE

Matkamme jatkuu Kalamajan puutaloalueelle, joka alkaa heti Telliskiven laidalta. Virallisesti ottaen Kalamajan kaupunginosa on niin suuri, että niin Telliskivi kuin kaikki muutkin tässä kirjoituksessa mainitut paikat kuuluvat sen alueeseen. Itselleni kuitenkin juuri tämä perinteikäs asuinalue edustaa sitä aidointa Kalamajaa.

tallinna_2023_kalamaja_01

Entisellä kalastajien asuinalueella viehättää erityisesti puutaloarkkitehtuuri. Monet vanhoista taloista on maalattu iloisilla väreillä ja alueella vallitsee mukava ilmapiiri.

tallinna_2023_kalamaja_03

Kalamajalla on pitkä historia, sillä paikalla on asuttu jo 1300-luvulla. Vuonna 1870 valmistunut rautatie mahdollisti Tallinnan teollistumisen ja Kalamajan sympaattiset puutalot rakennettiin aikoinaan tehdastyöläisten kodeiksi. Kävisin joskus mielelläni Kalamajan museossa, jossa voi tutustua alueen asukkaiden tarinoihin.

tallinna_2023_hautausmaa_01

Oikaisemme kohti merenrantaa Kalamajan puistohautausmaan halki. Vuosisatoja vanha entinen hautausmaa toimii nykyään puistona, joka on saanut luonnonsuojelualueen aseman.


tallinna_2023_noblessner_02

NOBLESSNER

Puistohautausmaan kulmalta saavutaankin jo Tallinnan nopeimmin kehittyväksi alueeksi mainittuun Noblessneriin. Ohitamme sisustusliike Shishin ja Põhjalan panimoravintolan, minkä jälkeen alammekin olla jo rannassa.

tallinna_2023_noblessner_01

Noblessner on kiinnostava sekoitus vanhaa ja uutta. Entisen sukellusvenetehtaan tiloihin avattu keksintötehdas Proto on mainio paikka, josta olen kirjoittanut jo aiemmin. Tällä kerralla pysähdymme vain Proton kahvilaan levähtämään hetkeksi. Viereisestä rakennuksesta löytyy Taidekeskus Kai sekä pari laadukasta ravintolaa.

tallinna_2023_iglupark_01

Suunnistamme kohti rantaa pitkin kulkevaa kävelytietä ja näemme rivistön upouusia kerrostaloja. Niiden takana meidät yllättää persoonallinen Iglupark. Yöpyminen tummalla puulla verhotussa kodikkaassa iglussa voisi olla hauska kokemus, sillä tarjolla on hyvä merimaisema.

tallinna_2023_iglupark_02

Osa igluista on tarkoitettu kokouskäyttöön ja lisäksi löytyy myös saunaigluja. Iglukylään kuuluu myös baarikahvila, jonka terassille on kerääntynyt muutamia ihmisiä.


tallinna_2023_suurtoll_01

RANNAN KÄVELYTIE

Kun Igluparkista suuntaa keskustan suuntaan, saapuu saman tien merimuseo Lennusadamin alueelle. Lennusadam on hieno museo, johon olemme tutustuneet kertaalleen muutama vuosi sitten. Nyt ohikulkumatkalla saamme katsella jäänmurtaja Suur Tõlliä, joka on saanut nimensä virolaisesta kansantarustosta.

tallinna_2023_ranta_02

Sää tuntuu mukavan keväiseltä, sillä aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta eikä kevyt merituulikaan pahemmin viilennä ilmaa. Naurulokit viihtyvät rantakallioilla ja tuntuu kuin kesä olisi jo lähellä.

tallinna_2023_patarei_01

Lennusadamin naapurista löytyy pahamaineinen Patarein merilinnoitus, joka toimi vuoteen 2002 saakka vankilana. Kommunismin ajan julmuuksista kertova karu vankilamuseo on tällä hetkellä suljettu ja näyttelytilat on tarkoitus avata entistä ehompina vuonna 2026.

tallinna_2023_ranta_01

Matkamme jatkuu Kalarannan rantapromenadia pitkin. Rannan tuntumaan on noussut uusia asuntoja, joiden takana häämöttää jo suunnittelemani kävelyreitin päätepiste Linnahall.


tallinna_2023_linnahall_04

LINNAHALL

Rannalla kohoava Linnahall on niin ruma, että siinä on jotain kiehtovaa. Massiivinen rakennelma edustaa karumpaa betoniarkkitehtuuria kuin Itä-Pasila ja on neuvostoliittolaisen brutalismin malliesimerkki.

tallinna_2023_linnahall_03

Linnahall valmistui vuonna 1980, jolloin Moskovan olympialaisten purjehduskilpailut järjestettiin Tallinnassa. Kilpasatama oli Piritassa, mutta kaupunkiin rakennettiin olympialaisia varten paljon muutakin, kuten Linnahall, Olümpia-hotelli ja televisiotorni.

tallinna_2023_linnahall_01

Linnahallin käyttötarkoitus ei ehkä ensi silmäyksellä selviä, mutta jättimäisen betonikuoren alla on toiminut yli 4000-paikkainen konserttisali sekä 3000-paikkainen jäähalli. Valot sammuivat vuonna 2009, minkä jälkeen suljetut tilat ovat jääneet rapistumaan ja kärsineet vesivaurioista.

tallinna_2023_linnahall_07

Linnahall oli parhaina päivinään tärkeä konserttiareena, eivätkä sisätilat näytä netistä löytyvien valokuvien perusteella lainkaan hullummilta. Tuntuu jotenkin oudolta kävellä graffitien peittämässä ympäristössä ja kuvitella, että jossain alapuolella esiintyivät aikoinaan Apocalyptica, Duran Duran, Scorpions, Céline Dion, Toto, Lou Reed ja monet muut maailmantähdet.

tallinna_2023_linnahall_08

Linnahallin tulevaisuus on hämärän peitossa, sillä monista suunnitelmista huolimatta mitään virallista korjauspäätöstä ei tietääkseni ole saatu aikaan. Vaikka Linnahall näyttääkin ulkoapäin vastenmieliseltä, toivoisin sen heräävän vielä uudelleen eloon. Rakennus on jo historiansakin vuoksi varsin mielenkiintoinen.

tallinna_2023_linnahall_06

Linnahall on suosittu ajanviettopaikka varsinkin tällaisena lämpimänä lauantai-iltana. Kaupunkilaisia kerääntyy ylätasanteelle erilaisine eväineen ja osa kiipeilee vaikeakulkuisempiin kulmauksiin istuskelemaan rauhassa. Paikallinen nuorten miesten porukka näyttää valmistautuneen pidempäänkin illanviettoon. Jokaisella on mukana omat rommi- ja kolapullonsa, joista voi mukien puuttuessa ottaa huikkaa vuorotellen. Mukavaa iltaa ja reipasta huomista vaan heillekin!

tallinna_2023_linnahall_02

Ruman rakennuksen päältä saa ihailla kaunista maisemaa Suomenlahdelle. Täältä voi seurailla laivojen kulkua kohti Helsinkiä ja katsella myös rannan kävelyreittiä Patareihin, Lennusadamiin ja kauempana häämöttävään Noblessneriin saakka.

tallinna_2023_linnahall_05

Linnahallin päältä avautuu komea maisema myös keskustan suuntaan. Rapistuvan betonin keskeltä voi katsella, kuinka Virun rinnalle kohoaa aina vain uusia kiiltäviä pilvenpiirtäjiä. Tallinna muuttuu jatkuvasti, mikä tekeekin siitä erityisen kiinnostavan matkakohteen, josta voi löytää aina jotain uutta koettavaa. Neljän Ruusun Tallinnan aallot -kappaleen sanoin ootan jo nyt milloin tiemme taas uudelleen kohtaa.

Jatka lukemista

Viro

Viikonloppu keväisessä Tallinnassa

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Vietimme pääsiäisviikonlopun aurinkoisessa Tallinnassa. Tuttua, mutta jatkuvasti kehittyvää kaupunkia oli mukava katsella ilman turhaa kiirettä. Tässä tunnelmia vanhastakaupungista sekä pari hyvää ravintolalöytöä.

Kokosin reissun varrelta tähän juttuun lähinnä vanhaankaupunkiin sijoittuvia kohteita, joista itselleni mieluisin oli Olevisten kirkon tornin näköalapaikka. Mukulakivikatuja pitkin kierrellessä heräsi myös ideoita tulevia reissuja ajatellen. Vaikka vanhakaupunki onkin tuttu, on siellä yhä paljon kohteita, joissa ei ole tullut käytyä koskaan sisällä. Ravintolavalinnat Pull ja Farm osuivat hyvin kohdalleen, ja tutustuimme myös sympaattiseen kissakahvila Nurriin. Pääsiäisreissusta on tulossa toinenkin juttu, jossa tehdään kävelykierros Telliskiven, Kalamajan ja Noblessnerin kaupunginosissa, kuljetaan pitkin meren rantaa sekä ihmetellään massiivista Linnahallin rakennusta.


tallinna_2023_oleviste_02

MAISEMAT OLEVISTEN KIRKON TORNISTA

Kun lipuntarkastaja toivottaa ennen portaiden nousemista onnea, voi jo päätellä ylös olevan pitkä matka. Olevisten kirkon torniin saa kiivetä kapeassa käytävässä yli kaksisataa kivistä porrasta, mutta nousu on vaivan arvoinen. Ylhäällä odottavat koko Tallinnan parhaat maisemat.

tallinna_2023_oleviste_01

Vanhankaupungin laidalla sijaitsevasta tornista saa ihailla kevätauringon valaisemia kattoja ja Toompean mäen maamerkkejä. Myös näkymä sataman suuntaan on loistava ja toisaalla uutta Tallinnaa rakentavat nostokurjet kurottavat yhä korkeammalle. Näköalapaikka ei välttämättä sovellu korkeita paikkoja kammoaville, sillä kaiteen suojaama katselualue on kapea. 

tallinna_2023_oleviste_03

Edellisen Tallinnan-matkamme aikaan torni oli suljettu koronarajoitusten vuoksi ja nytkin ennakkotietona oli, että ylös pääsisi talvitauon jälkeen vasta vappuna. Ilahduinkin suuresti, kun huomasin tornin olevan sittenkin avoinna jo pääsiäismaanantaina ja ehdin käydä näköalapaikalla juuri ennen kotimatkan alkamista. Aikuisen nouseminen torniin maksaa viisi euroa. Samalla kannattaa kurkistaa myös kirkkosaliin, jonne on ilmainen sisäänpääsy.
  
Lisätiedot: oleviste.ee, visittallinn.ee


tallinna_2023_muuri_01

KÄVELY KAUPUNGINMUURIN PÄÄLLÄ

Tallinnan vanhaakaupunkia kiertävät yhä keskiaikaiset muurit ja onkin mielenkiintoista päästä katselemaan kaupunkia niiden päältä. Väike-Kloostri-kadun varrelta pääsee nousemaan lyhyehkölle muurin osuudelle, jota hallitsevat Nunnen, Saunan ja Kuldjalan tornit. Vierailu on hyvinkin kolmen euron sisäänpääsyn arvoinen. Tässäkin kohteessa on paljon portaita ja varsinkin torneihin johtavat vanhat portaat saattavat aiheuttaa joillekin vierailijoille hankaluuksia.

tallinna_2023_muuri_03

Muurilla on vierailumme aikaan hiljaista, joten historiallisessa ympäristössä on helppo antaa mielikuvituksen laukata keskiaikaan saakka. Täältä on hauska tähystellä vartiosotilaiden lailla eri suuntiin ja tarkkailla kulkijoita. Kolmessa tornissa ei ole mitään erityisen mieleenpainuvaa nähtävää, mutta miljöö on kiehtova ja tarjoaa taas uuden näkökulman Tallinaan.

tallinna_2023_muuri_02

Kaupunginmuureja on jäljellä lähes parin kilometrin verran ja tornejakin on pystyssä reilusti yli kaksikymmentä. Haluaisin joskus kiivetä muurille myös Hellemannin tornin kohdalta Müürivahe-kadun varrelta. Tulevien reissujen listallani on myös Paksun Margareetan torni, jonka sisällä toimii merimuseo.

Lisätiedot: visittallinn.ee 


tallinna_2023_patkuli_01

PATKULIN JA PIISKOPIN NÄKÖALAPAIKAT

Tallinnaa saa ihailla ihan ilmaiseksikin useammalta Toompean mäen näköalapaikalta. Oma suosikkini näistä on Patkuli, josta aukeaa romanttinen näkymä vanhaankaupunkiin ilman Tallinnan kiiltäviä pilvenpiirtäjiä. Niitä näkisi sen sijaan Kohtuotsan näköalatasanteelta.

tallinna_2023_piiskopi_01

Käväisen tällä kertaa Patkulin ohella myös vähemmän tunnetulla Piiskopin eli Piispan puutarhan näköalapaikalla. Pieni puutarha on miellyttävä paikka, mutta maisema Telliskiven ja Kalamajan suuntaan ei ole yhtä näyttävä kuin vanhaankaupunkiin antavilla näköalapaikoilla.


tallinna_2023_nevski_01

ALEKSANTERI NEVSKIN KATEDRAALI

Vierailu Aleksanteri Nevskin katedraalissa on vaikuttava kokemus. Ortodoksista pääsiäistä vietetään vasta viikkoa myöhemmin, mutta käynnissä on jonkinlainen hartaustilaisuus. En ymmärrä papin sopotuksesta sanaakaan, mutta tunnelma on harras ja jossain piilossa lymyilevä naiskuoro vastaa aina ajoittain mustakaapuisen miehen sanoihin. Jykevät koristeelliset pylväät kohoavat korkeuksiin ja ikkunoista siivilöityvät iltapäivän auringonsäteet valaisevat kullattua alttaria. Tätä kaikkea on mukava pysähtyä seurailemaan joksikin aikaa. Valokuvaaminen on sisätiloissa kielletty.

Lisätiedot: visittallinn.ee


tallinna_2023_toompea_02

PARLAMENTTITALO JA PITKÄN HERMANNIN TORNI

Heti ortodoksista katedraalia vastapäätä komeilee vaaleanpunainen Toompean linna, jonka sisällä toimii Viron parlamentti Riigikogu. Rakennuksen sisätiloihin voisi tutustua perjantaisin järjestettävillä opastetuilla englanninkielisillä kierroksilla. Myös parlamentin istuntoja voi käydä seuraamassa.

tallinna_2023_toompea_01

Linnan vieressä olevan Kuvernöörin puutarhan laidalta pääsee katselemaan maisemaa taas uudenlaiseen suuntaan. Linnan ja samalla puutarhankin kulmalla kohoaa virolaisille rakas Pitkän Hermannin torni. Sen huipulla liehuva lippu on erityisen tärkeä Viron itsenäisyyden symboli.

Lisätiedot: riigikogu.ee, visittallinn.ee


tallinna_2023_kiek_01

TANSKAN KUNINKAAN PUUTARHA JA KIEK IN DE KÖK -TORNI

Toompean linnan kulmilta kaupunginmuurin takaa löytyy tunnelmallinen Tanskan kuninkaan puutarha, joka muistuttaa niistä muinaisista ajoista, kun Tanskan valta ulottui tänne Viroon saakka. Puutarhaa koristaa kolme munkkeja esittävää patsasta, jotka näyttävät suorastaan aavemaisilta.

tallinna_2023_kiek_02

Muuriin ja sen historiaan pääsee tällä kohdalla tutustumaan neljässä eri tornissa sekä maanalaisissa bastionikäytävissä. Tunnetuin torneista on Kiek in de Kök, jonka vierestä löytyvät Neitsyttorni, Tallitorni ja Lyhyen jalan porttitorni. Tornit on nyt ohi kulkiessani suljettu, mutta tähän nähtävyyteen olisi hauska tutustua paremmin vaikkapa jo seuraavalla Tallinnan-matkalla.

Lisätiedot: linnamuuseum.ee, visittallinn.ee


tallinna_2023_harjumagi_01

HARJUMÄGI JA VAPAUDEN AUKIO

Kiek in de Kökin vierestä löytyy vehreä Harjumägi, jonka päällä toimii pieni puistokahvila. Täältä voi ihailla maisemaa Vapaudenaukiolle ja sen takana kohoaville pilvenpiirtäjille päin. Pysähdyn mäelle katselemaan ylpeästi liehuvia Viron lippuja sekä vapaussodan muistomerkkiä. Erään rakennuksen seinälle on viritetty vierekkäin sekä Ukrainan että Viron värit. Viileä kevättuuli puhaltaa ja jossain soi tuulikello. Toivottavasti se ennakoi Eurooppaan parempia aikoja.

Lisätiedot: visittallinn.ee


tallinna_2023_kadut_01

VANHANKAUPUNGIN KADUT JA RAATIHUONEENTORI

Olen vaeltanut monen suomalaisen tapaan usealla matkalla pitkin Tallinnan vanhankaupungin katuja, mutta ainakaan itse en ole niihin koskaan kyllästynyt. Illan tunteina saattaa esimerkiksi Viru-kadun varrella joutua väistelemään arvaamattomasti heilahtelevia maanmiehiä, mutta muuten mukulakivikaduilla on aina mukava kuljeskella. Moni katu, kuten Pikk, Lai, Vene tai Rataskaevu ovat valokuvauksellisia niin päivänvalossa kuin pimeälläkin. Vanhoissa rakennuksissa riittää hienoja yksityiskohtia.

tallinna_2023_raatihuoneentori_01

Raatihuoneentori on vanhan Tallinnan napa, jonka terassit vetävät varsinkin aurinkoisina päivinä ihmisiä puoleensa. Itse Raatihuoneessa ja myös sen tornissa pääsee vierailemaan kesäaikaan. Raatihuoneen torin laidalla toimii myös historiallinen Raadinapteekki, jossa käyminen jää tällä reissulla suunnitelmista huolimatta väliin.

Lisätiedot Raatihuoneesta raekoda.tallinn.ee ja Raadinapteekista raeapteek.ee  


tallinna_2023_katariina_01

KATARIINA KÄIK

Vanhankaupungin kuvauksellisin kuja Katariina Käik ansaitsee oman mainintansa, sillä se on mielestäni harvinaisen tunnelmallinen paikka. Kujaa pitkin on hauska kävellä illan hämärtyessä ja kuunnella, kuinka askelten ääni kaikuu vanhoilla seinillä kuin viestinä keskiajalta. Katariinankujan varrella sijaitseva italialainen ravintola Controvento on kiinnostanut minua kauan, mutta jäänyt toistaiseksi käymättä. Alta löytyvät ne etukäteen valitsemamme ravintolat, joihin tällä reissulla päädyimme.


tallinna_2023_pull_02

RAVINTOLA PULL

Hyvillä ravintolakokemuksilla on Tallinnan-matkoilla merkittävä rooli. Teemme tälle reissulle varaukset pariin meille ennalta tuntemattomaan ravintolaan, emmekä joudu kokemaan pettymyksiä. Ravintola Pull sijaitsee sataman ja vanhankaupungin väliin jäävässä Rotermannin korttelissa, josta on tullut suosittu ajanviettoalue monine kauppoineen ja ravintoloineen. Vanhoja teollisuuskiinteistöjä on restauroitu ja niiden väliin on kohonnut alueen henkeen sopivia uudisrakennuksia. Vuonna 2016 avatun Pullin rosoiset seinät huokuvat rakennuksen teollista historiaa. 

tallinna_2023_pull_01

Meidät ohjataan yläkertaan, joka vaikuttaa katutasoa rauhallisemmalta ateriointiympäristöltä. Asiakaskunta kuulostaisi ainakin tällä kerralla koostuvan enimmäkseen suomalaisista. Omat valintani kolmen ruokalajin illalliselle ovat raikkaan hapokas ceviche, murea Ibérico-porsas hiiliperunan kera sekä takuuvarma crème brûlée, jotka kaikki maistuvat oikein hyvin. Lihapainotteiselta listalta löytyy myös pari kala- tai kasvisvaihtoehtoa sekä hampurilaisia. Pull on viihtyisä ja laadukas ravintola, joka on sisustettu trendikkäästi vuosikymmeniä nähneitä kiviseiniä peittelemättä. Tallinnassa toimii myös Pullin sisarravintola Härg.

Lisätiedot: resto.pull.ee 


tallinna_2023_farm_01

RAVINTOLA FARM

Toinen illallisravintolamme Farm löytyy kaupunginmuurin varjosta Müürivahe-kadun varrelta. Täällä on Pulliin verrattuna hieman juhlallisempi tunnelma ja sisustuskin noudattaa klassisempaa tyyliä kattokruunuineen ja pehmustettuine tuoleineen. Mukana on silti myös ripaus ravintolan nimen lupaamaa rustiikkisuutta ja syödessään voi seurailla ikkunoiden takana työskentelevien kokkien puuhia. Ruokalista edustaa modernia virolaista keittiötä, joten tarjolla on tuttujen klassikkoannosten sijasta hieman erikoisiltakin kuulostavia vaihtoehtoja. Kaikki vaikuttaa silti olevan kokemustemme perusteella hyvää.

tallinna_2023_farm_02

Jo pöytään aluksi tuotu tumma virolainen leipä on huikean hyvää, kuten toki monessa muussakin Tallinnan ravintolassa. Valitsen pääruoaksi kuhaa, joka on herkullista nahkaansa myöten. Myös muiden kokeilemat vasikka ja riistapihvit kuulostavat olevan erittäin onnistuneita sekä mureita. Jälkiruoatkin ovat erinomaisia, vaikka eivät edustakaan ihan perinteisintä linjaa. Samettinen ruismallaskerma mustaherukkahyytelöllä ja spelttikeksillä on oikein hyvää, samoin kuin marenkijälkiruoka vanilja-vuohenjuustokreemillä, tuoreilla marjoilla, pähkinöillä ja kirsikkahyytelöllä. Annokset ovat tässä ravintolassa kohdillaan huolellista asettelua myöten.

Lisätiedot: restaurant.farm


tallinna_2023_nurri_01

KISSAKAHVILA NURRI

Valitsemme matkan yhdeksi ohjelmanumeroksi vierailun kissakahvila Nurrissa. Kissakahviloiden konsepti on meille tuttu monesta muusta kaupungista, joten haluamme nyt tutustua myös tähän Viron ainoaan kassikohvikiin. Tilavassa ja valoisassa kahvilassa asuu kymmenkunta kissaa, joista on vierailumme aikaan näkyvillä viisi. Loput ovat vetäytyneet takahuoneen rauhaan. Lähes kaikki kissat nukkuvat päiväuniaan, joten mitenkään erityisen innokasta kissaseuraa emme tällä kertaa saa. Vaikka suurempia kontakteja kissojen kanssa ei tulekaan, nautimme miellyttävästä ilmapiiristä.

tallinna_2023_nurri_02

Nurri löytyy Tallinnan kiiltävien pilvenpiirtäjien suunnalta harmaasta neuvostoaikaisesta rakennuksesta, jonka tornin huipulla on tähti. Kahvilaan on muutaman euron pääsymaksu, joka käytetään kissojen hoitamiseen ja ruokkimiseen. Pöytävaraus kannattaa tehdä etukäteen. Nurrissa voi nauttia joko ruokaa tai makeita kahvilaherkkuja. Valitsemamme kakut sekä tassukuvioilla koristeltu cat-puccino maistuvat hyvin. Kissakahvilan mukava isäntä puhuu sujuvaa suomea.  

Lisätiedot: nurri.ee


tallinna_2023_telliskivi_01

Tallinnassa riittää vanhankaupungin ja hyvien ruokapaikkojen lisäksi paljon muutakin. Tulossa on siis vielä toinen tarina kierroksesta muissa kaupunginosissa ja niiden tunnelmista. Sitä odotellessa voit lukea vaikkapa kolme vuotta sitten kirjoittamani jutun 10 tapaa nauttia Tallinnasta.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja