Suomi
Lasten Ahvenanmaa

Ahvenanmaa sopii mainiosti koko perheelle. Perille pääsee nopeasti, mutta saarilla tuntuu kuin olisi jo oikeastaan ulkomailla. Kesäsesongin aikana lapsille suunnattuja aktiviteetteja löytyy kohteen kokoon nähden mukavasti.
Yhteistyössä Visit Åland ja Tallink Silja Oy
Turvallinen Ahvenanmaa on helppo vierailukohde, vaikkei perhematkailusta olisikaan vielä kertynyt kovin paljoa kokemusta. Monelle lapselle jo laivamatka voi olla suuri elämys. Useimmat perheen pienimmät ovat sopeutuvaisia matkailijoita, kunhan vain väsymys ja nälkä pidetään loitolla. Lasten uteliaisuus riittää monesti myös aikuisille suunnattuihin kohteisiin, mutta tässä kooste Ahvenanmaan tarjonnasta nimenomaan lapsia ajatellen.
Lapsiperheiden ykköskohteena Ahvenanmaalla voi pitää Smart Parkia. Eckerössä sijaitseva perhepuisto tarjoaa monenlaisia aktiviteetteja enimmäkseen ulkoilmassa. Vuonna 2015 avattua Smart Parkia voi verrata vaikkapa perinteisiin Puuhamaahan ja Visulahteen. Smart Park oli toukokuisen matkamme aikana suljettu, mutta saimme tutustua siihen toimitusjohtaja Mattias Erikssonin ystävällisessä opastuksessa. Lapset pääsivät samalla kokeilemaan esimerkiksi sähköautoja.
Pidän Smart Parkissa siitä, että se on kuin Ahvenanmaa pienoiskoossa. Farmialueella voi tavata oikeita maatilan eläimiä ja leikkipuiston linnoitukset tuovat esille saarten historiaa hauskalla tavalla. Linna kiipeilytelineineen on taattu lasten suosikki ja sen alaosassa on kesäisin hieman vettä tuomassa leikkeihin uuden elementin. Linnalla käydään päivittäin Bomarsundin taistelu vesisotana, jonka kautta opetetaan samalla historiaakin. Tunnelmalliselta näyttävällä järvialueella pääsee veneilemään sähkölaivalla.
Smart Park pyrkii toimimaan vastuullisesti. Tämä näkyy esimerkiksi ravintolassa, jossa käytetään naapuruston tuottajilta hankittavia raaka-aineita. Perhepuiston tavoitteena on laajentua vuosi vuodelta, sillä ympäristössä on vielä reilusti käyttämätöntä maata. Itse näimme nyt puiston täysin autiona, mutta voisin kuvitella alueen tuntuvan suhteellisen väljältä myös normaalina aukiolopäivänä, sillä monia aktiviteetteja ei ole tarvinnut sijoittaa aivan kiinni toisiinsa. Smart Park kannustaa luovaan leikkimiseen ja uskon hauskaa tekemistä riittävän helposti monesti tunniksi, vaikkei puisto aivan jättimäinen olekaan.
Smart Parkin pääsymaksu kaikilta yli 3-vuotiailta on 20,50 euroa, mutta tarjolla on myös hieman edullisemmaksi tulevia perhelippuja. Kokonaiskustannuksissa voi säästää ottamalla omat eväät mukaan. Ovet avataan tänä vuonna lauantaina 2.6.2018.
Smart Parkin toiminta on ymmärrettävästi hyvinkin säästä riippuvaista. Eckerön sadepäivät pelastaa noin neljän kilometrin päässä Smart Parkista toimiva Leklandet. Moderni jalkapallohalli on täyttynyt jo useamman kesän ajan pomppulinnoista, jotka vetävät lapsia kiitettävällä tavalla puoleensa.
Runsas pomppulinnojen määrä takaa, että niistä löytyy sopivia kaikille halukkaille parivuotiaista ylöspäin. Turvallisuus on Leklandetille ensiarvoisen tärkeää ja käytössä kuluneet pomppulinnat vaihdetaan aina tarvittaessa uusiin. Hallista löytyy myös muutamia muita aktiviteetteja, kuten polkuautoja, bumper ball -törmäilypalloja sekä sumopainipukuja.
En ole lainkaan yllättynyt, että omat tyttäremme viihtyivät Leklandetissa loistavasti. Pitkään hiki päässä pomppineita lapsia sai houkutella hallista aurinkoiseen ulkoilmaan hyvän tovin. Tunnustan myös itse kokeilleeni paria suurinta pomppulinnaa, sillä eihän tällaista tilaisuutta voinut jättää käyttämättä! Leklandet aukesi tänä vuonna toukokuussa ja kausi jatkuu syyskuun alkupuolelle saakka. Pääsylipun hinta on 12,50 euroa.
Edellisten kohteiden tapaan myös Käringsundin Riistasafari löytyy Eckerön kunnasta. Noin kolmen vartin mittainen kierros on useimmille lapsille juuri sopivan pituinen. Traktorin vetämä safarivaunu kiertelee laajalla alueella, jossa eläimillä on runsaasti tilaa liikkua. Kyytiin mahtuu korkeintaan 40 matkustajaa.
Tapaamme aluksi kaksi saksanhirveä, jotka ovat selvästi tottuneet saamaan ruokaa safarivaunun nähdessään. Sisätiloissa nukkuneita villisikoja joudutaan sen sijaan houkuttelemaan esiin hetken aikaa, mutta pian niidenkin ruokahalu herää. Erityisesti pienten raidallisten porsaiden iloista juoksentelua on hauska seurata.
Saamme seuraavaksi seuraksemme kolme laamaa, jotka tulevat esiin metsän kätköistä. Niitä saa syöttää kädestä. Käymme myös strutsiaitauksella, jossa rohkeimmat voivat tarjota suurinokkaisille linnuille siemeniä.
Näemme paluumatkalla metsässä juoksevan peuralauman ja kauniin lammen, jonka luokse kerääntyy välillä erilaisia lintuja. Riistasafarin aikana nähtävien eläinten määrä on yllättävän pieni, mutta toisaalta kaikki eläimet nähdään lähietäisyydeltä ja ammattitaitoinen opas kertoo niistä yksityiskohtaisesti. Saimme opastuksen ruotsiksi ja englanniksi. Aikuisten lipun hinta on 12 euroa, lasten liput ovat edullisempia.
Uimaranta ja jäätelö kuuluvat kesään. Maarianhaminassa leppoisan päivän viettäminen näissä merkeissä onnistuu parhaiten Lilla Holmenin saarella, jonne pääsee keskustasta lyhyen kävelysillan ylittämällä.
Toukokuinen ilta on hiljainen, mutta voin kuvitella houkuttelevan uimarannan vilkkaaksi kesähelteillä. Tarjolla on myös mukava leikkipaikka kiipeilytelineineen ja lähistöltä löytyy rantalentopallokenttäkin. Lilla Holmen tunnetaan vapaana seikkailevista riikinkukoistaan, mutta vierailumme aikana ne oli suljettu sisätiloihin muiden lintujen tavoin. Häkeissä näkyi myös suuria kaneja.
Lilla Holmen ei ole maata mullistava nähtävyys, mutta varmasti viihtyisä paikka kesäiselle koko perheen eväsretkelle tai uimarantapäivälle. Mikä parasta, vehreä saari on luonteva osa kaupunkia, ja sinne voi kävellä koska tahansa täysin ilmaiseksi.
AHVENANMAAN MUSEOT JA MUUT NÄHTÄVYYDET
Ahvenanmaalta löytyy monta mielenkiintoista museota, joissa myös lapset on huomioitu kiitettävällä tavalla. Varsinkin Maarianhaminassa sijaitseva Merenkulkumuseo tarjoaa lapsille runsaasti ohjelmaa aarteenetsinnästä lähtien ja omien tyttäriemme vilpittömän arvion mukaan se on ”hauska paikka”. Museossa voi kiivetä mastoon, harjoitella solmujen tekemistä tai viettää aikaa vaikka mielenkiintoisella tavalla toteutetussa jännittävässä leikkihuoneessa. Muita Ahvenanmaan lapsiystävällisiä museoita ovat esimerkiksi Palokuntamuseo sekä Metsästys- ja kalastusmuseo.
Monet lapset viihtyvät linnoissa, jotka tarjoavat mielikuvituksellisen ympäristön pienille ritareille ja linnanneidoille. Sundin kunnassa sijaitseva Kastelholman linna kuuluu Ahvenanmaan suosituimpiin vierailupaikkoihin ja ainakin omat lapsemme kiersivät muureilla ja erilaisissa huoneissa uteliaina.
Kastelholman linnan vierestä löytyvä Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo inspiroi lapset leikkeihin. Paikalla ei käydessämme ollut montaakaan muuta ihmistä, joten tytöt saivat käyttää mielikuvitustaan kaikessa rauhassa. He olisivat viihtyneet paikalla kauemminkin, mutta aikamme oli rajallinen. Kastelholman linnan sisäänpääsymaksu on aikuisilta kuusi euroa, ulkoilmamuseoon on vapaa pääsy.
Oma majoituksemme aiemmassa postauksessa esitellyssä Käringsundissa oli perhematkalle oivallinen, sillä useimmat lasten kohteet sijaitsevat lähietäisyydellä Eckerössä. Välimatkat Ahvenanmaan pääsaarilla ovat lyhyitä ja ajomatkaa Maarianhaminasta Eckeröhön on vain puolisen tuntia. Julkaisen Ahvenanmaasta vielä kaksi postausta, jotka keskittyvät ruokaan ja nähtävyyksiin. Tiedon uusista blogikirjoituksista saat parhaiten tykkäämällä Lähtöpostista Facebookissa. Lue myös toinen Ahvenanmaan perhematkailua käsittelevä postaus Kohteena maailma -blogista.
Tämä kirjoitus on toteutettu yhteistyössä Tallink Silja Oy:n ja Visit Ålandin kanssa. Arviot ja mielipiteet ovat omiani.

Suomi
Sähkömaastopyöräilyn iloa Ahvenistolla

Kävin alkuviikosta kaverini Juhanin kanssa kokeilemassa ensi kertaa sähköpyöräilyä. Paikkana oli Hämeenlinnan Ahvenisto, joka on kuin kesäinen keidas kirkasvetisine järvineen ja metsäisine harjuineen. Nautimme pyöräilyn lisäksi rantasaunan löylyistä.
Kaupallisessa yhteistyössä Ahveniston Toimintapuisto
Sain keväällä yhteydenoton Ahveniston Toimintapuistosta, jossa oli huomattu parin vuoden takainen juttuni keväisestä retkestä paikalliselle luontopolulle. Sovimme että palaan kauniiseen ympäristöön kokeilemaan tämän kesän uutuutta, vuokrattavana olevia sähkömaastopyöriä. Olin retkestä jo etukäteen innoissani, koska tiesin Hämeenlinnan luonnon kauniiksi, enkä ollut koskaan aiemmin kokeillut sähköpyörää.

Sähköpyörien suosio on kovassa nousussa ja niitä on ollut vuokrattavana useammassa paikassa kotimaanmatkojemme varrella. Kerran Keski-Suomessa olin jo tekemässä varaustakin, mutta silloin suositut menopelit oli varattu loppuun. Tavallinen maastopyöräily on minulle tuttua puuhaa, joten luonnossa pyöräily tuntuu luontevalta. Nyt apuna on kuitenkin sähkö, joka suorastaan nykäisee ensikertalaisen pyörän matkaan.

Käymme aluksi läpi sähköpyörien tekniikkaa Ahveniston Toimintapuiston puistopäällikön Aatun kanssa ja kuuntelemme asiantuntevat vinkit seudun parhaista pyöräilyreiteistä. Päätämme hetken pohdinnan jälkeen suunnata Toimintapuiston nettisivuilta löytyvälle esimerkkireitille, joka vie Hämeenlinnan tunnetuimpien nähtävyyksien äärelle. Pyörässä on kiinnike matkapuhelinta varten, jolloin kännykän käyttäminen navigaattorina on sujuvaa. Mainittu esimerkkireitti löytyy maksuttomasti Komoot-sovelluksesta.

Sähkölle tulee käyttöä heti retken alussa, kun nousemme jyrkkää mäkeä pitkin maauimalan kulmalta Ahveniston harjulle. Sähkön tuoma apu jopa yllättää ensikertalaisen, sillä mäki taittuu hämmästyttävän kevyesti, kunhan vain muistaa polkea taukoamatta. Hyväkuntoinen pyöräilijä pärjäisi täällä pelkillä lihasvoimilla, mutta satunnaiselle polkijalle sähköavusteinen pyörä tekee haastavastakin reitistä miellyttävän. Isotkaan ylämäet eivät tunnu liian raskailta ja samalla kilometrimäärää on helppo venyttää entistä pidemmäksi.

Sähköpyörään totuttelussa menee pieni hetki, sillä vaihteille on käyttöä sähköavustuksesta huolimatta. Esimerkiksi ennen jyrkkää ylämäkeä on hyvä valita tavallisen polkupyörän tavoin riittävän pieni vaihde, jotta eteneminen sujuu jouhevasti. Myös sähköavustuksen voimakkuutta voi säätää itse.

Ahveniston Toimintapuistosta vuokrattavat pyörät ovat täysjousitettuja GasGas eMTB Trail 2.0 -sähkömaastopyöriä. Runkokokoja on tarjolla kaksi, M ja L. Kypärä kuuluu tietenkin hintaan ja mukana on myös lukko, jos matkan varrella tekee mieli pysähtyä vaikkapa kahville. Pyörän vuokrahinta kolmelta tunnilta on 49,90 euroa ja lisätunteja voi varata kymmenen euron hintaan. Vuokraaminen onnistuu Toimintapuiston nettisivujen kautta.

Ahveniston harjut ja metsät muodostavat upean ulkoilualueen, jossa kelpaa liikkua niin kävellen kuin pyöräillenkin. Ajelemmekin aluksi metsäpolkuja edestakaisin ihan vain siitä ilosta, että saamme nauttia näissä maisemissa ylä- ja alamäistä vankkatekoisten pyörien selässä. Risuista tai männynkävyistä ei tarvitse suuremmin välittää, sillä maastopyörien renkaat on tehty rullaamaan luonnon keskellä.

Lähdemme vähitellen seuraamaan etukäteen suunniteltua reittiä. Se vie meidät pian Ahveniston hylätyn hyppyrimäen juurelle. Karu betonitorni on kuin muinainen luuranko, joka kohoaa korkealle metsän yläpuolelle. Hyppyrin juurelta alastulorinteelle päin katsellessa ei voi kuin ihmetellä mäkihyppääjien rohkeutta. Tämä ei ollut edes kovin suuri mäki, sillä Vesa Hakalan leiskauttamaksi mäkiennätykseksi jäi 82 metriä.

Hyppyrimäen vierestä avautuu maisema Ahveniston moottoriradalle ja kauempana levittäytyville metsäalueille. Suomen vanhin toiminnassa oleva moottorirata avattiin vuonna 1967, jolloin Formula 2 -kisassa nähtiin monta F1-luokan legendaarista maailmanmestaria. Jack Brabhamin, Graham Hillin, Niki Laudan, Jim Clarkin ja Jochen Rindtin jälkeen radalla ovat kurvailleet tietenkin kaikki maineeseen nousseet kotimaiset kilpa-ajajat.

Laskettelemme alas harjulta ja päädymme Hämeenlinnan päällystetyille kaduille. Seurailemme hetken Hämeen Härkätietä ja saavumme Vanajaveden rannalle. Pian edessämme kohoaa komea Hämeen linna, joka on vartioinut ympäristöä jo keskiajalta lähtien. Katselemme ohimennen myös viereisen Museo Militarian pihalle kerättyjä tykkejä ja panssarivaunuja.

Jatkamme matkaa Vanajan rantareittiä seuraten. Hämeenlinnan suosituin lenkkeilypolku kiertää tasaisia rantoja seuraillen kauniin vesialueen ympäri. Olen tehnyt tämän kierroksen muutamia vuosia sitten vaimon kanssa kävellen ja olen ehkä hämeenlinnalaisille hieman kateellinen tällaisesta ulkoilumahdollisuudesta aivan kaupungin keskustassa. Sähköpyörällä matka jatkuu joutuisasti kohti Aulankoa.

Retkipäivämme sää näyttää arvaamattomalta, mutta navakoista tuulenpuuskista ja synkistä pilvistä huolimatta sadekuurot eivät pääse yllättämään. Aurinkokin ilmestyy päivän edetessä näkyviin yhä useammin. Saamme todeta, että sähkön voimalla jopa vastatuuleen pyöräily onnistuu ilman ylimääräisiä ponnistuksia. Emme pidä erityisen kovaa vauhtia, mutta parinkymmenen kilometrin tuntinopeus pysyy yllä kuin huomaamatta.

Valmiiksi valittu reitti kulkee Aulangolla päällystettyjä teitä pitkin. Suunnistamme kohti Aulangon näkötornia, jossa käyntiä olen suunnitellut jo useamman vuoden ajan. Nyt tilaisuuden koittaessa lukitsemme pyörät ja kiipeämme portaita pitkin vuonna 1907 valmistuneen graniittitornin huipulle. Pidän rakennuksen linnaa muistuttavista sisätiloista ja kattotasanteelta kelpaa ihailla maisemaa joka suuntaan.

Näkymät lienevät parhaimmillaan kirkkaammalla säällä, mutta saamme nytkin hyvän käsityksen kansallismaisemasta, joka kuulemma inspiroi Hämeenlinnassa syntynyttä Jean Sibeliusta. Järviä ja silmänkantamattomiin jatkuvia metsiä katsellessa mielessä alkavatkin soida Finlandian mahtipontiset sävelet. Tänne olisi hauska palata joskus ruska-aikaan, kun metsien vihreys vaihtuu monipuolisempaan väriloistoon.

Aulangon maisemista voi nauttia myös nousematta torniin, sillä sen juurelta aukeaa komeita näkymiä kantahämäläiseen luontoon. Näkötornin vieressä toimii perinteikäs Aulangon Tornikahvila, jonne emme kuitenkaan tällä kerralla poikkea. Lähdemme tornin juurelta paluumatkalle Ahveniston suuntaan. Emme noudata orjallisesti kartan ohjeistamaa reittiä, vaan poikkeamme välillä pienemmille metsäpoluille, joissa maastopyörät pääsevät paremmin oikeuksiinsa.

Päädymme rautatiesillan ylitettyämme paikallisille asuinalueille, joilta löytyy miellyttäviä kevyen liikenteen väyliä. Kaupunkiosuuden jälkeen on mukava palata takaisin Ahveniston metsiin. Pysähdymme hetkeksi idylliselle Kahtoilammelle, jossa on pieni uimaranta. Emme kuitenkaan pulahda veteen, sillä haluamme nauttia vielä hetken pyöräilystä Ahveniston harjumaisemissa.

Aurinko lämmittää ja houkuttelevia metsäpolkuja lähtisi useampaankin suuntaan. Kolme tuntia on kulunut hämmästyttävän nopeasti. Valokuvaustauot hidastivat matkantekoa jonkin verran, mutta ehdimme silti nähdä ja kokea paljon.

Kiertämämme reitti oli erinomainen johdatus koko Hämeenlinnan tarjontaan ja sisälsi paljon mielenkiintoista nähtävää. Pidin kaikesta huolimatta eniten reitin metsäosuuksista, joten jos palaan samoissa merkeissä Hämeenlinnan maisemiin, haluaisin keskittyä entistä enemmän maastossa pyöräilyyn. Ahveniston mäkiä voisi polkea niin kauan kuin jalat ja akku kestävät, tai sitten suunnata Aulangon maastopyöräreitille tai Turengin Kalpalinnaan. Hyviä vaihtoehtoja riittää.

Meitä odottaa pyöräretken päätteeksi rantasauna, joka on saatavilla omaan käyttöön 40 euron tuntihintaan. Varausten tekeminen onnistuu kätevästi Ahveniston Toimintapuiston nettisivuilta. Lauteille mahtuisi kerralla jopa kahdeksan ihmistä ja löylyt tuntuvat miellyttävän pehmeiltä, vaikka eivät ihan omalle rakkaalle mökkisaunalle pärjääkään.

Sauna tuntuu täydelliseltä ohjelmanumerolta useamman tunnin ulkoilun jälkeen. Terassilla kelpaa vilvoitella ja käydä läpi päivän pyöräretkeä. Tilaussaunan alapuolella on erilliset pukutilat avanto- ja kesäuimareille, joiden kanssa saunan laituri on yhteiskäytössä. Kirkkaaseen veteen pääsee siis pulahtamaan heti saunan edustalta.

Rantasaunalta on vain lyhyt kävelymatka takaisin uimarannalle ja kahvilaan. Aurinkoinen Ahvenisto näyttää täydelliseltä paikalta kesäpäivien viettämiseen ja siellä riittää liikunnallista tekemistä koko perheelle.

Uimarannan lisäksi polskimaan pääsee historiallisessa maauimalassa, joka valmistui vuoden 1952 olympialaisten nykyaikaista viisiottelua varten. Muitakin vesiurheilumahdollisuuksia löytyy, sillä järvelle voi vuokrata SUP-laudan.

Uimarannan vieressä on perheen pienimmille sopiva mukavankokoinen leikkipuisto. Kouluikäiset ja sitä vanhemmat hurjapäät voivat koetella rohkeuttaan seikkailupuisto Flowparkissa, jonka korkeimmat radat kulkevat yli kahdenkymmenen metrin korkeudessa. Rauhallista menoa kaipaaville on tarjolla luontopolku sekä muita ulkoilureittejä.

Parin kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta sijaitseva Ahvenisto sopii päiväretkikohteeksi vaikkapa pääkaupunkiseudulta tai Tampereelta päin saapuville. Ahvenisto on nyt parin vierailun perusteella tehnyt minuun suuren vaikutuksen ja olen vakaasti sitä mieltä, että kyseessä on kappale kauneinta Suomea.
Suomi
Hiihtoloma Syötteen laduilla

Vietimme hiihtolomaviikon tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaalla Syötteen maisemissa. Suomen eteläisimmän tunturin ympärillä kelpasi sivakoida mukavilla laduilla ja nauttia luonnon rauhasta.
Iso-Syöte valikoitui tämän talven hiihtokohteeksi paristakin syystä. Luvassa oli houkuttelevia latuja, meille kokonaan uusi kohde sekä Lapin hiihtokeskuksiin verrattuna siedettävämpi ajomatka, vaikka sitä kertyykin pääkaupunkiseudulta noin yhdeksän tuntia. Matkan varrella yöpyminen helpottaa urakkaa huomattavasti. Autojunaakin olisimme voineet harkita, elleivät ne olisi olleet suunnitelmia tehdessämme loppuunmyytyjä. Oulusta ajaa Pudasjärven kaupunkiin kuuluvalle Iso-Syötteelle vajaassa kahdessa tunnissa, ja Oulun seudulta saapuvat ihmiset muodostavatkin merkittävän osan hiihtokeskuksen kävijäkunnasta.

Iso-Syöte vaikuttaa hyvässä nosteessa olevalta paikalta, jonka suosio saattaa tulevina vuosina kasvaa. Toiminta on silti suurimpiin hiihtokeskuksiin verrattuna melko pienimuotoista ja saammekin nauttia myös kaipaamastamme luonnon rauhasta. Meillä on nyt kokemusta kahdeksasta Lapin, Pohjois-Pohjanmaan tai Kainuun hiihtokeskuksesta ja Iso-Syöte nousi ehdottomasti suosikkiemme joukkoon.

Syötteen ladut täyttävät odotukset, sillä noin 120 kilometrin laajuinen verkosto on mukavan monipuolinen ja reitit sopivat hyvin myös satunnaiselle harrastajalle, joka ei kaipaa erityisen rankkoja kuntoratoja. Haastavia latuprofiilejakin Iso-Syötteeltä toki löytyy, jos lähtee kiipeämään tunturin rinteelle.

Leppoisaan menoon sopii noin yhdeksän kilometrin mittainen kierros Iso-Syötteen tunturin ympäri. Pääsemme vuokramökin pihalta suoraan tälle lenkille, joka tuleekin tehtyä useampaan kertaan myös lasten kanssa. Tunturin länsireunalla on yksi pitkähkö nousu ja lasku, mutta nekään eivät ole erityisen jyrkkiä.

Tunturikierroksen lisäksi latuverkosto palvelee parhaiten kaltaisiani hiihtäjiä, jotka suksivat mielellään noin parinkymmenen kilometrin mittaisia leppoisia lenkkejä. Tarjolla on luonnon rauhaa ja erämaahenkisiä maisemia, eikä Etelä-Suomen hiihtolomaviikollakaan ole ruuhkaa. Maisemat muistuttavat näillä Koillismaan seuduilla Lappia, vaikkei niin pohjoisessa ollakaan.

Iso-Syötteen tunturin kiertävältä reitiltä voi jatkaa etelään Pytkyn lenkille. Kahdeksan ja puolen kilometrin mittaisella kierroksella ei ole valtavia korkeuseroja. Metsämaisemasta sukelletaan välillä avaralle suolle ja reitillä on muutenkin riittävästi vaihtelua.

Kierroksen varrelle osuu myös Pytky Café, jonka kodikkaissa tiloissa voi nauttia vaikkapa kuumaa mehua ja maukkaita munkkeja. Kahvilan pihapiirissä on pari poroa ja läheisessä Naamankajärven rannassa saunan lisäksi avanto sekä majoituskäytössä oleva lasi-iglu.

Maisemiltaan mielenkiintoisin alue löytyy latuverkoston pohjoisosasta, kun lähdetään Syötteen luontokeskukselta pohjoiseen päin. Täällä liikutaan suurimmaksi osaksi Syötteen kansallispuiston alueella.

Hiihtelen näissä maisemissa vaimon kanssa kirkkaassa auringonpaisteessa ja toisena päivänä yksikseni lumipyryssä, jolloin näkyvyys on huomattavasti heikompi.

Latujen varsilla on upeasti lumen peittämää metsää sekä toisinaan myös avaria suomaisemia. Välillä voi pysähtyä vain kuuntelemaan hiljaisuutta. Täällä saa hengittää raikasta ilmaa, joka on oksilta riippuvan naavan määrästä päätellen hyvinkin puhdasta.

Tuntuu hyvältä olla täällä suomalaisen luonnon keskellä. Vaikka reissaankin mielelläni maailman metropoleissa, on valtavan hienoa rauhoittua välillä kotimaan maisemissa ja ymmärtää omien juurien olevan syvällä tässä maassa.

Tarkoituksenamme on hiihtää vaimon kanssa Toraslammelle saakka, mutta päätämmekin kääntyä hieman ennen perille pääsemistä Ahmatuvan suuntaan, jotta ehdimme latukahvilaan ennen sulkemisaikaa. Muuten hyvinkin tasainen reitti muuttuu ylämäeksi, joka on tosin täältä Toraslammen suunnasta huomattavasti loivempi kuin Koiratuvalta kuvassa näkyvälle Ahmatuvalle nouseva mäki.

Erämaakahvila Ahmatuvan herkut lämmittävät ja antavat voimia paluumatkalle. Ahmatupa on myös vuokrattavissa yöpymistä varten.

Käännyn sillä lumipyryisemmällä retkelläni kansallispuistosta Koiratuvan ohitse kohti Pikku-Syötettä. Taival alkaa tuntua raskaalta, vaikka matkan varrella on vain pari kunnon ylämäkeä. Suksi ei vaan oikein luista, tuuli puhaltaa latua umpeen ja nälkäkin alkaa jo kurnia. Pelastus löytyy tällä kerralla Pikku-Syötteen hiihtokeskuksen kahvilasta, joka toimii rinteiden alapuolella. Onneksi hiihdän viikon päätteeksi vielä kerran yksikseni Iso-Syötteen ympäri ja saan todistettua itselleni pystyväni yhä reipasvauhtiseen hiihtoon jopa ilman latukahviloissa pysähtelyä.

Vaikka hiihtelinkin viidessä päivässä hieman yli sata kilometriä, jäi monta latua vielä kokeilematta. Osa kansallispuiston alueella kulkevista laduista jäi seuraavaan kertaan ja Pytkynharjun eteläpuolella olisi tarjolla myös Naamangan kierros. Lisäksi Pikku-Syötteen suunnalla kiertää jonkin verran lyhyehköjä latuja, joille emme nyt ehtineet. Se tuli kyllä testattua, että hiihtäminen Iso-Syötteeltä Pikku-Syötteelle on suurimmaksi osaksi melkoista ylämäkeä ja paluumatka tietenkin vauhdikasta alamäkeä. Reittikarttaan ja tarkempiin latutietoihin voi tutustua Syötteen virallisilla nettisivuilla.

Syötteen matkailun keulakuvana paistattelee seudun komeimmalle paikalle rakennettu Tunturihotelli Iso-Syöte. Hotelli on toiminut tunturin laella 1980-luvulta lähtien, mutta se kunnostettiin entistä ehommaksi joulukuussa 2018 sattuneen tulipalon jälkeen. Rakennuksesta löytyy kylpyläosasto sekä kansainvälisestikin ylistettyjä luksussviittejä, mutta meille riittää ateria Hilltop-ravintolan ikkunapöydässä. Suosittelen ainakin sesonkiaikaan pöytävarauksen tekemistä etukäteen.

Syön Hilltopissa Pohjois-Suomen matkoihin lähes pakollisena kuuluvan poronkäristyksen, joka onkin varsin maukasta. Ensi kerralla saattaisin maistaa anopin kovasti kehumaa nieriää. Ravintolassa voisi nauttia myös vaikka kolmen ruokalajin menun suositusviineineen.

Ihailemme pöydästämme komeaa näkymää illan mittaan hämyiseksi muuttuvaan ympäristöön. Myös tyylikkään hotellin aula- ja ravintolatilat miellyttävät silmää. Uskoisin hotellihuoneiden olevan yhtä viihtyisiä ja ainakin maisemat ovat kohdallaan.

Iso-Syötteen huipulla kannattaa ehdottomasti käydä seudun parhaiden maisemien vuoksi, vaikkei laskettelu tai hotelliin majoittuminen kuuluisikaan matkaohjelmaan. Ylös pääsee niin autolla, kävellen kuin hiihtäenkin. Käymme tunturin laella pariin kertaan ja saamme ihailla satumaisen upeita tykkylumipuita.

Näkymä on parhaimmillaan, kun auringonlasku kultaa taivaan ja saa hanget kimaltamaan. Lomaviikkoomme osuu harmillisesti vain pari aurinkoista päivää, mutta sekin on enemmän kuin joillakin toisilla talvilomilla.

Laskettelua ei tullut kokeiltua tälläkään reissulla, mutta asian voisi ottaa harkintaan mahdollisella seuraavalla kerralla. Iso-Syötteen rinnevalikoimasta löytyy käsittääkseni mukavasti myös lapsille ja aloittelijoille sopivia vaihtoehtoja, eivätkä hissijonot näyttäneet ohimennen katsottuna pitkiltä. Eturinteiden vieressä toimiva Lumimaa on perheille suunniteltu alue, josta löytyy kolme loivaa rinnettä sekä pulkkamäki.

Muutaman kilometrin päässä Iso-Syötteeltä sijaitseva Pikku-Syöte on pieni hiihtokeskus, josta löytyy lisää helppoja rinteitä. Pikku-Syötteellä toimii myös nuorisokeskus, jossa järjestetään monenlaista leiritoimintaa.

Vaikka emme laskettelemaan lähdekään, ehdimme pariin kertaan Iso-Syötteen rinteiden juurella toimivaan Wohvelikahvila Jäkälään. Pienessä lämminhenkisessä kahvilassa on vilkkaimpaan aikaan ahdasta, mutta herkulliset vohvelit vievät kielen mennessään.

Kahvilan tuntumassa voi tavata myös poroja. Laskettelukeskuksen lemmikkiporot Musti ja Lysti päivystävät omassa aitauksessaan läpi talvisesongin. Näemme myös Pytky Ranchin paikalle järjestämät porot, joiden kyydissä voi joinakin hiihtolomapäivinä tehdä muutaman sadan metrin rekiajelukierroksen.

Syötteen kansallispuiston laidalta löytyvä luontokeskus on kiva vierailukohde, jossa kannattaa piipahtaa. Luontokeskuksella on oma parkkipaikka, mutta Iso-Syötteen rinteiden juurelta pääsee perille myös mukavaa kävelytietä pitkin. Luontokeskuksessa on pieniä näyttelyitä, kahvila, infopiste sekä välinevuokraamo, josta löytyy vaikkapa fatbikeja tai lumikenkiä.

Kansallispuistossa ja sen ympäristössä on runsaasti erilaisia kävelyreittejä, joista osa on kuljettavissa ympäri vuoden. Me keskityimme nyt pelkästään hiihtämiseen, mutta moni on lähtenyt myös patikoimaan. Yksi suosituimmista talvireiteistä on luontokeskukselta lähtevä Teerivaaran kierros, josta voi lukea lisää Matkalla missä milloinkin -blogista.

Huolella hoidetut ja sopivan vaihtelevat ladut tekivät meihin suuren vaikutuksen. Iso-Syötteen valttikortteihin kuuluvat latujen lisäksi puhdas luonto sekä Lapin kohteita lyhyempi ajomatka.

Myös alueen rauhallisuus miellyttää, joskin palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien määrässä Syöte häviää monelle suuremmalle keskukselle. Olisimme voineet lähteä esimerkiksi keilahalliin tai luistinradalle, jos sellaisia olisi ollut tarjolla. Aika kului silti oikein hyvin näinkin, eikä vierailu toivottavasti jäänyt viimeiseksi. Iso-Syöte nousi nimittäin aivan kärkisijoille mietittäessä mihin käymistämme talvikohteista voisimme palata suksimaan toisenkin kerran.
-
Slovenia1 vuosi sitten
30 x uskomattoman upea Slovenia
-
Itävalta3 kuukautta sitten
Alppimaisemia kesäisessä Seefeldissä
-
Italia2 vuotta sitten
Leonardon maalaama Viimeinen ehtoollinen Milanossa
-
Yhdysvallat5 kuukautta sitten
Los Angelesin kiehtova Venice
-
Huvipuistot4 kuukautta sitten
Sevillan huvipuisto Isla Mágica
-
Suomi3 vuotta sitten
Sipoonkorven kaikki merkityt patikkareitit
-
Suomi4 vuotta sitten
Elämyksiä Suomen länsirannikolla
-
Italia1 vuosi sitten
Italian lumoa hurmaavassa Abruzzossa
-
Yhdysvallat3 kuukautta sitten
Tarunhohtoinen Hollywood
-
Emiraatit4 vuotta sitten
Pikavisiitti Dubaihin – rikkautta ja ristiriitoja
-
Itävalta3 kuukautta sitten
Imst – koko perheen retkikohde Tirolissa
-
Liechtenstein3 kuukautta sitten
Pikavisiitti Liechtensteiniin
Kohteena maailma / Rami
31.5.2018 at 23:00
Ahvenanmaa on totta vieköön erinomainen lapsikohde. Itse asiassa Ahvenmaa on erinomainen kohde vauvasta vaariin. Itse olen tykästynyt Ahvenanmaassa erityisesti siihen, että siellä ollaan kuin ulkomailla, vaikka kotimaassa ollaankin. Eli eksotiikka ja tuttu kotimaan turvallisuus on samassa paketissa. Ja lapset huomiodaan Ahvenanmaalla hyvin, niin kuin ”Ruotsissa” kuuluukin!
Mika / Lähtöportti
1.6.2018 at 0:01
Tuo kaikki on ihan totta ja tekee Ahvenanmaasta tosi mukavan paikan. Tuntuu kuin olisi ulkomailla, muttei sitten kuitenkaan ole. Saarten leppoisissa tunnelmissa on helppo viihtyä, ja lapset tuntuvat olevan tervetulleita joka paikkaan.
Ihana Ahvenanmaani
14.6.2018 at 2:13
Aika samat kohteet on mun omillakin listoilla näin paikallisena perheenäitinä 🙂
Tervetuloa uudestaan!
Mika / Lähtöportti
15.6.2018 at 0:17
Mukava kuulla, että oleellisimmat tuli mukaan 🙂 Ja kiitos, mielellään tullaan toistekin!