Ranska
Kotona Ranskanmaalla

Patonkia, petanqueta ja Peugeot. Matkaamme kuuluneet kliseet herättivät mielikuvia, joissa olimme melkein paikallisia asukkaita. Iso apu ranskalaiseen tunnelmaan pääsemiselle oli myös Interhomelta vuokrattu lomatalo.
Yhteistyössä Interhome
Iholla tuntuva lämpö palauttaa kesätunnelman lokakuun keskelle. Olemme juuri laskeutuneet Nizzan lentokentälle ja astuneet matkalaukkuinemme terminaalirakennuksen ulkopuolelle. Sopivat lennot, toive lämmöstä ja kiinnostavat retkikohteet ovat houkutelleet minut Ranskan Rivieralle nyt kolmatta kertaa. Kun olemme muutaman mutkan jälkeen saaneet vuokra-automme kakkosterminaalista, on aika suunnata kohti lomataloa.
Ajomatkaa on alle tunnin verran, tai ainakin olisi, jos selviäisi ensimmäisistä liittymistä ilman harhaliikkeitä. Pimeällä moottoritiellä joutuu pysähtymään tietulliasemille pari kertaa, mutta määränpää löytyy lopulta navigaattorin avulla helposti. Yhteyshenkilömme ei ole iltayhdeksältä tavattavissa, mutta nappaamme avaimet sovitusta piilosta ja löydämme oven avattuamme tervetuliaisiksi jätetyn viinipullon.
Majoitumme viikon ajan Roquebrune-sur-Argensin kuntaan kuuluvassa La Bouverien kylässä ja tarkemmin ottaen Le Caloussun asuinalueella. Le Caloussu on uinuva omakotialue, jonka huviloilta ei metelöintiä kuulu. Liikennekin on hiljaista, koska alueen sisällä ei ole läpikulkutietä tai palveluja. Ainoat kulkijat ovat asukkaita, ellei roska-autoa ja kadunlakaisukonetta lasketa.
Vaikka Le Caloussu uinuukin, ovat tärkeimmät palvelut lähellä. Herään muutamana aamuna ennen muita ja kävelen viiden minuutin matkan lähimpään leipomoon. Ranskassa jos missä tämä kannattaa, sillä uunituoreet patongit ja croissantit ovat vertaansa vailla. Ilma tuntuu viileältä, mutta kukkuloiden takaa esiin ilmestyvä aurinko lupailee lämmintä päivää.
La Bouverien sydän on matalista rakennuksista koostuva ostoskeskus, josta löytyvät kaikki tärkeimmät palvelut. Niin leipomoita kuin baarejakin on kaksin kappalein. Lisäksi löytyy juustokauppaa, apteekkia, optikkoa, kampaamoa, kiinteistönvälitystä ja pieni markettikin.
Vesi nousee kielelle jo pienen leipomon tuoksuja nuuhkiessa. Täällä leivät ja leivokset ovat taatusti tuoreita. Ranskan kieli ei oikein taivu suuhuni, enkä ole sitä koskaan opiskellutkaan. Olen silti päntännyt noin kymmenen leipomossa hyödyllistä sanaa, joilla pärjään kerta toisensa jälkeen mainiosti. Poistun iloisten bonne journée -toivotusten jälkeen ja kuulen seuraavan asiakkaan saapuvan paikalle englanniksi tervehtien. Paha virhe. Myyjätär ihmettelee heti kärkeen, eikö perässäni tullut mies puhu ranskaa lainkaan.
Kaikki ranskalaiset eivät tunnetusti puhu englantia, mutta gallialaisten töykeys on tämänkin matkan perusteella pelkkä urbaani legenda. Tapaamani ranskalaiset ovat erittäin ystävällisiä, vaikkei yhteistä kieltä löytyisikään. Oma ranskankielinen tervehdys ja ystävällinen asenne auttavat pitkälle. Esimerkiksi La Bouverien ainoan pizzerian pojalle kaikki englannin sanat, kuten take away, ovat täyttä hepreaa, mutta hän yrittää silti jutella parhaansa mukaan ja tarjoaa lopulta useammankin juoman kaupan päälle. Juttuseura olisi kelvannut luultavasti siksi, että pojan kaverit kaikkosivat pizzerian kaikilta kuudelta tuolilta silloin, kun näkivät potentiaalisten asiakkaiden lähestyvän.
Noutopizzeriaan päätyminen ei ollut alkuperäinen suunnitelma, vaan se johtui ranskalaisista ruokailuajoista. Varsinkaan pienemmiltä paikkakunnilta on turha etsiä avointa ravintolaa klo 14–19, koska kunnon ranskalaisilla ei ole siihen aikaan nälkä. Maassa maan tavalla. Vuokratalon hyviä puolia on tietenkin mahdollisuus ruoanlaittoon, mutta aina tarvittavia aineksia ei ole retkeltä palatessa odottamassa.
Valitsemamme talo on erinomaisen toimiva kuuden hengen ryhmällemme. Isovanhemmat valtaavat yläkerran, jossa on yksi makuuhuone ja kylpyhuone. Pienellä parvekkeella kelpaa nuuhkia sypressien tuoksua ja ihailla iltaisin tähtitaivasta. Alakerrassa on tilavan olohuoneen, keittiön ja kylpyhuoneen lisäksi kaksi vierekkäistä makuuhuonetta. Meillä vaimon kanssa on näkymä sisäpihalle, kun taas lasten lasiovesta näkyy portille päin. Huomaamme yhden nukutun yön jälkeen, että rakennuksessa on varsin tilava kellarikerroskin. Kenenkään ei nyt tarvitse majoittua maan alla sijaitsevassa makuuhuoneessa, mutta suihkua tulee kokeiltua.
Talon piha ei ole jättimäinen, mutta allasalue on erittäin viihtyisä. Altaan vesi on lokakuussa jo varsin viileää, mutta varsinkin lapset käyvät mielellään polskimassa useamman kerran. Aurinko paistaa altaalle melkein koko päivän, joten varsinkin kesähelteillä tämä on taatusti todellinen keidas. Ulkokatoksessa on erinomaisesti varusteltu keittiö grilleineen, jääkaappeineen ja astianpesukoneineen, joten pihalla olisi helppo viettää lämpimiä päiviä varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan.
Pihalta löytyy uimisen lisäksi toinenkin harrastusmahdollisuus. Ranskassa kun ollaan, on takapihalle pyhitetty hirsillä rajattu hiekka-alue petanquen pelaamista varten. Täällä heittelemme tyttären kanssa metallikuulia päivittäin. Harjoitus tekisi mestarin, mutta aivan sellaisia meistä ei yhdessä viikossa tule. Lajilla on tärkeä osa ranskalaisessa kulttuurissa ja minusta on hauskaa pysähtyä katselemaan lähikylien puistoissa ja torien laidoilla käytäviä pelejä. Pienikin omakohtainen kokemus auttaa ymmärtämään ranskalaisten kiihkeää suhtautumista kansallispeliinsä.
Vaikka puitteet ovat kunnossa, emme silti malta pysyä paikoillamme, vaan tie kutsuu usein retkille eri puolille Provencea ja Rivieraa. Tutuiksi tulevat muun muassa huikea Verdonin rotko, sympaattinen Tourtour sekä maineikas Saint-Tropez. Toki palaamme myös hurmaavaan Antibesiin, jossa lomailimme reilut kolme vuotta sitten. Isovanhemmat haluavat jäädä kahtena päivänä lasten kanssa talolle lepäilemään, jolloin ahmimme lisää retkikohteita vaimon kanssa kahdestaan.
Retkiltä on hauska palata iltaisin talolle, joka tuntuu pian jo melkein oikealta kodilta. Myös lapset viihtyvät kodinomaisessa ympäristössä mainiosti, sillä ulkopuolisia häiriötekijöitä ei ole. Itselleni juuri ulkomailla asumisen leikkiminen on yksi suurimmista syistä, miksi pidän tästä majoitusmuodosta niin paljon. Viikossa tai kahdessa ei ehdi kyllästyä ruokaostosten tekemiseen tai roskien viemiseen, vaan kaikki tuntuu jonkinlaiselta kuherruskuukaudelta uuden ympäristön kanssa. Todellisempi arki iskee varmasti kasvoille eri lailla, jos joskus muutamme ulkomaille pidemmäksi ajaksi.
Eteläeurooppalaisista taloista saattaa löytyä ikäviä yllätyksiä, mutta tällä kerralla asuntomme on miellyttävän lämmin, eikä vastaan rapistele minkäänlaisia monijalkaisia otuksia. Ainoa murheenkryyni on internetyhteys, jota ei korjauspyynnöistä huolimatta saada viikon aikana toimimaan. Näin ollen myös nettiyhteyden kautta toimiva olohuoneen televisio jää pelkäksi sisustuselementiksi. Tästä ei kuitenkaan ole meille suurempaa haittaa, sillä puhelimeni nettiliittymä toimii EU-alueella ongelmitta ja lisämaksutta. Kaikissa makuuhuoneissa on toimivat televisiot, mutta niiden avaamiselle ei löydy sen enempää syytä kuin aikaakaan.
Vuokrasimme talon tutulta ja turvalliselta Interhomelta, jota olemme käyttäneet jo usealla matkalla. Maksuliikenne toimii Interhomen kanssa luotettavasti ja arvostan myös ystävällistä suomenkielistä palvelua. Paikan päällä asioidaan paikallisen yhteyshenkilön kanssa, mutta he ovat kaikilla matkoillamme olleet mukavia ja hyvin englantia taitavia. Interhomen valikoima on esimerkiksi Espanjan, Italian, Ranskan ja Kroatian suosituimmilla loma-alueilla hyvä, mutta matkakohteesta riippuen olen käyttänyt myös muita välityspalveluita. Katson silti aina ensimmäisenä, löytyisikö Interhomelta kohteeseen sopivaa majoitusta.
Etelä-Ranskan lokakuu näytti meille kahdet kasvonsa. Ehdimme kokea jonkin verran sadetta ja miltei myrskylukemiin noussutta tuulta, kunnes pilvet kaikkosivat ja saimme nauttia hellelukemiin nousseista lämpötiloista. Säätakuuta tuon alueen syyslomille ei siis voi antaa. Ilmat olivat paikallisten mukaan nyt tavallista lämpimämpiä, mutta hyvä mahdollisuus auringonpaisteelle on joka tapauksessa olemassa.
Koska lomatalollemme ei ole uusia tulijoita, saamme viettää siellä lähtöpäivänä pari ylimääräistä tuntia. Iltalennolle ei ole siitä huolimatta kiirettä, joten valitsemme moottoritien sijasta maisemareitin. Rivieran mutkitteleva rantatie Saint-Raphaëlista Nizzan lentokentälle on kokemisen arvoinen. Komeat kalliot, tyylikkäät huvilat, aurinkoiset kylät ja kimaltava meri miellyttävät silmää. Rahvaanomainen Peugeot tekisi kuitenkin mieli vaihtaa kunnon avoautoon viimeistään Cannesin maailmankuululla La Croisette -bulevardilla.
Matka oli jälleen kerran nautinnollinen kokemus. Lähdön haikeutta lievittää oikeastaan vain päätös siitä, että näille maille palataan varmasti uudelleen. Lomatalo oli niin mieluisa, että vuokraisimme sen luultavasti uudelleen, jos haluaisimme majoittua ihan samalle seudulle. Seuraavan Etelä-Ranskaan suuntautuvan matkan tukikohtaa haetaan kuitenkin luultavasti lännempää, vaikkapa Arlesin ja Avignonin välimaastosta. Emme hyvästelleet Ranskaa, vaan sanoimme näkemiin. Au revoir France, nähdään taas!
Tämä kirjoitus on toteutettu yhteistyössä Interhomen kanssa. Arviot ja mielipiteet ovat omiani. Esitellyn lomatalon tiedot löytyvät täältä.

Ranska
30 nähtävyyttä Pariisissa

Pariisi on yksi maailman merkittävimmistä ja lumoavimmista kaupungeista. Kokosin listan Ranskan pääkaupungin parhaista nähtävyyksistä, joita riittää näköalapaikoista museoihin ja puistoista kuuluisiin kortteleihin.
Pariisi on ansainnut vuosisatojen kuluessa suorastaan myyttisen maineen, ja se hurmaakin useimmat kävijänsä poikkeuksellisella charmilla. Olen käynyt Pariisissa neljästi, mutta kolmesta ensimmäisestä matkasta on kulunut jo kauan. Palasin kaupunkiin viime kesänä pariksi viikoksi, jolloin ohjelmassa oli paljon uusintavierailuja tutuille nähtävyyksille.

Tältä listalta löytyy kaupungin kuuluisimpia maamerkkejä sekä joitakin hieman vähemmän tunnettuja paikkoja. Erilaisia kohteita on lähes mahdotonta vertailla keskenään, joten listan järjestystä ei kannata ottaa kovin vakavasti. Se on kuitenkin varmaa, että koettavaa riittää moneen makuun. Ici c’est Paris!

1. EIFFEL-TORNI
Nähtävyyslistausta olisi vaikea aloittaa jostakin muusta kuin kaupungin symbolista. Olen noussut ikoniseen torniin jokaisella Pariisin-matkallani, mutta nyt viime käynnillä tulin siihen tulokseen, että rakennelma on ehkä sittenkin parhaimmillaan muualta katseltuna. Ruuhkat ovat vuosien kuluessa kasvaneet ja liput kannattaa varata hyvissä ajoin etukäteen. Suosittelen silti torniin nousemista, ellei siellä ole aiemmin käynyt. Maisemat ovat upeat ja saimme viimeksi ihailla myös auringonlaskua.
Lisätiedot: www.toureiffel.paris

2. RIEMUKAARI
Riemukaari kuuluu Eiffel-tornin ohella niihin harvoihin nähtävyyksiin, joista muistan nähneeni kuvia jo varhaisessa lapsuudessa. Valtakatu Champs-Élysées’n päässä kohoava portti pystytettiin Napoléon Bonaparten aloitteesta juhlistamaan Ranskan sotilaallisia voittoja. Riemukaaren huipulta avautuu mainio maisema, sillä rakennelma kohoaa kaksitoista katua yhdistävän liikenneympyrän keskellä. Ylös päästäkseen saa jonottaa ja kiivetä monta porrasta, mutta näkymät ovat vaivan arvoisia.
Lisätiedot: www.paris-arc-de-triomphe.fr

3. MONTMARTREN KUKKULA
Moni boheemien taiteilijoiden kansoittamaan Pariisiin liittyvistä mielikuvista on lähtöisin Montmartren kukkulalta, joka kuuluu myös omiin suosikkipaikkoihini. Esimerkiksi muotokuvamaalareista tunnetulla Place du Tertren aukiolla saa varautua turistiruuhkaan, mutta vain hieman syrjemmällä on viehättäviä katuja, joita pitkin saa vaellella kaikessa rauhassa. Jos minun pitäisi valita Pariisin kaunein katu, tulisi mieleeni ensimmäisenä kuvassa näkyvä Rue de l’Abreuvoir.
Lue myös juttuni Kävelyllä Montmartella

4. MAISEMAT MONTPARNASSEN TORNISTA
Vaikkei Montparnassen torni olekaan yhtä kuuluisa kuin kaikkien tuntema Eiffel, uskallan väittää sen olevan paljon parempi näköalapaikka. Yli 200-metrisen pilvenpiirtäjän kattoterassilta kelpaa ihailla Pariisia, varsinkin kun se on seudun ylivoimaisesti korkein rakennus. Vierailukokemus on todella miellyttävä, koska hissiin ei ole yleensä juuri lainkaan jonoa ja ylhäälläkin on sopivan väljää. Kattoterassin alapuolella on näköalakerros, kahvila sekä Ciel de Paris -ravintola.
Lue myös juttuni Montparnassen torni – Pariisin paras näköalapaikka
Lisätiedot: www.tourmontparnasse56.com

5. MUSÉE D’ORSAY
Musée d’Orsay ihastutti minua niin paljon, että voisin nimetä sen suosikkitaidemuseokseni koko maailmassa. Entinen rautatieasema muodostaa inspiroivan, avaran ja valoisan ympäristön taiteesta nauttimiseen. 1800-luvun jälkimmäiselle puoliskolle ja 1900-luvun alkuun keskittyvä kokoelma on laadukas kokonaisuus, jota tähdittävät muun muassa Van Gogh, Cézanne, Renoir, Monet ja Manet. Vaikka nähtävää on paljon, saa museosta hyvän kokonaiskäsityksen jo parissakin tunnissa.
Lisätiedot: www.musee-orsay.fr

6. SACRÉ-CŒURIN BASILIKA
Näyttävästä kupolistaan tunnettu Sacré-Cœurin kirkko on Montmartren tärkein yksittäinen nähtävyys, joka näkyy kukkulan laelta kauas. Sisällä vieraileminen onnistuu ilmaiseksi, mutta parasta ovat kirkon edustalta avautuvat maisemat. Sacré-Cœurin portaille kannattaakin istahtaa nauttimaan Pariisista kaikessa rauhassa.
Lisätiedot: www.sacre-coeur-montmartre.com

7. VERSAILLES
Paikallisjunamatkan päässä Pariisista sijaitseva Versaillesin palatsi on harvinaisen mahtipontinen nähtävyys. Valtava palatsi ja sen takana levittäytyvä puutarha henkivät Aurinkokuninkaan ja hänen seuraajiensa valtaa häpeämättömällä tavalla. Palatsin loistossa sekä puistoalueen laajuudessa riittää helposti ihmeteltävää kokonaiseksi päiväksi. Versailles on ehdottomasti kerran elämässä näkemisen arvoinen paikka!
Lue myös juttuni Aurinkokuninkaan loistokas Versailles
Lisätiedot: chateauversailles.fr

8. DISNEYLAND PARIS
Mainitaan Versailles’n perään heti toinenkin retkikohde Pariisin ulkopuolelta. Disneyland Paris -teemapuisto sopii täydellisesti kaikkien lasten sekä meidän lapsenmielisten matkaohjelmaan. Jos huvitteluun haluaa heittäytyä kunnolla, kannattaa perillä viipyä useampikin päivä, koska alue jakautuu kahteen puistoon eli Parc Disneylandiin sekä Walt Disney Studiosiin. Luvassa on runsaasti huvia sekä kohtalaisen paljon jonotusta ja lompakon kevenemistä.
Lisätiedot: www.disneylandparis.com

9. LOUVRE
Yksi maailman suosituimmista ja vanhimmista museoista on valtava laitos, jossa voisi ihailla taidetta päiväkausia. Museovierailuun onkin hyvä varautua suunnittelemalla etukäteen mitä haluaa nähdä. Useimpien kävijöiden päämääränä on Mona Lisa sekä kenties Milon Venus, mutta mielestäni kokoelmissa on paljon sykähdyttävämpiäkin teoksia. Louvre tunnetaan myös sisäpihan lasipyramidista, jota voi käydä ohimennen katsomassa vaikkei sisälle haluaisikaan.
Lisätiedot: www.louvre.fr

10. BERTHILLONIN JÄÄTELÖ
Berthillonin jäätelö on luokiteltu hyviä matkavinkkejä jakavassa Ja sitten matkaan -blogissa Pariisin nähtävyyksien joukkoon. Olen asiasta samaa mieltä, sillä kyseessä on ilman muuta yksi kaupungin parhaista elämyksistä. Poikkeuksellisen hyviä jäätelöitä ja sorbetteja valmistava Berthillon on toiminut jo vuosikymmenien ajan tunnelmallisella Île Saint-Louisin saarella. Tuotteita on saatavilla yrityksen omasta liikkeestä sekä joistakin samalla saarella toimivista ravintoloista.
Lisätiedot: berthillon.fr

11. CANAL SAINT-MARTIN
Canal Saint-Martin on yksi Pariisin idyllisimmistä paikoista pienelle kävelyretkelle. Sulkuporttien sävyttämän kanavan boheemeilta rannoilta löytyy paljon ravintoloita ja kahviloita, mutta veden äärelle voi lähteä myös piknikille. Kanavan päässä sijaitsevan Bassin de la Villetten rannoille kerääntyy varsinkin kesäisin paljon ihmisiä nauttimaan kauniista päivistä ja illoista.

12. SHAKESPEARE & COMPANY -KIRJAKAUPPA
Englanninkielistä kirjallisuutta myyvä Shakespeare & Company on saavuttanut jonkinlaisen kulttimaineen. Latinalaiskorttelin kirjakaupalla on pitkät perinteet ja varsinkin sen yläkerrassa on ihastuttava tunnelma. Sisäänpääsyä saattaa joutua jonottamaan, mutta paikka on ilman muuta vierailemisen arvoinen.
Lisätiedot: www.shakespeareandcompany.com

13. PÈRE-LACHAISEN HAUTAUSMAA
Pariisin näyttävin hautausmaa Père-Lachaise on muiden muassa Édith Piafin, Jim Morrisonin, Oscar Wilden ja Frédéric Chopinin viimeinen leposija. Laajalla hautuumaalla on paljon kauniita muistomerkkejä ja sen mukulakivikäytävillä voi tehdä rauhoittavan kävelykierroksen.
Lue lisää jutustani Kierros Père-Lachaisen hautausmaalla

14. NOTRE-DAME
Île de la Citén saarella sijaitseva Notre-Damen katedraali on yksi Euroopan tunnetuimmista kirkoista.Varhaisgoottilaisen arkkitehtuurin mestariteos on toiminut Pariisin hengellisenä keskipisteenä jo vuosisatojen ajan. Notre-Dame vaurioitui pahoin kevään 2019 tulipalossa ja se on toistaiseksi suljettu korjaustöiden vuoksi.
Lisätiedot: www.notredamedeparis.fr

15. CHAMPS-ÉLYSÉES
Pariisin mahtipontinen valtakatu Champs-Élysées johtaa Riemukaarelta kahden kilometrin päässä sijaitsevalle Concorden aukiolle. Leveän kadun varrella on kalliita merkkiliikkeitä, erilaisia lippulaivamyymälöitä, ylihinnoiteltuja kahviloita sekä itäosaa ympäröivä laajahko puistoalue.

16. LUXEMBOURGIN PUISTO
Luxembourgin puisto on yksi Pariisin vihreistä keitaista, jonne voi paeta katujen melskettä. Puistossa on runsaasti kukkaistutuksia, patsaita ja suihkulähteitä. Lapset saavat uittaa pieniä purjeveneitä Luxembourgin palatsin vieressä olevassa altaassa.

17. LATINALAISKORTTELI
Vilkas Latinalaiskortteli on yksi Pariisin tunnetuimmista kaupunginosista. Sen nimi juontaa juurensa Sorbonnen yliopistoon, jonka opetuskielenä oli aikoinaan latina. Alueella on paljon ravintoloita ja kahviloita. Nähtävyyksiin kuuluvat yllä mainittu Luxembourgin puisto, Saint-Séverinin kirkko sekä mahtipontinen Panthéon. Yllä oleva kuva on Sorbonnen aukiolta.

18. SAINTE-CHAPELLE
Goottilaistyylinen Sainte-Chapelle kuuluu lasimaalauksiensa ansiosta Pariisin sykähdyttävimpiin kirkkoihin. Se rakennettiin 1200-luvulla kuninkaalliseksi kappeliksi. Rakennus koostuu kahdesta kappelista, joista ylempi on huomattavasti näyttävämpi. Vierailun voi yhdistää viereisessä Conciergerien vankilamuseossa käymiseen, sillä tarjolla on yhdistelmälippuja.
Lisätiedot: www.sainte-chapelle.fr

19. GALLERIES LAFAYETTEN TAVARATALO
Pariisin tunnetuin tavaratalo on niin upea kokonaisuus, että sitä voi hyvällä syyllä pitää nähtävyytenä. Erityisesti pramea keskusaula ja sen yläpuolelle levittäytyvä koristeellinen lasikupoli tekevät vaikutuksen. Tavaratalon katolla voi käydä ihailemassa maisemia.
Lisätiedot: haussmann.galerieslafayette.com

20. BELLEVILLEN KAUPUNGINOSA
Belleville tuli tutuksi, kun majoituimme siellä viime kesän matkallamme. Tämä monikulttuurinen alue on hyvä vaihtoehto, jos haluaa nähdä Pariisia vilkkaimpien turistireittien ulkopuolella. Tarjolla on esimerkiksi katutaidetta, etnistä ruokaa ja aitoa elämää, jota voi aistia vaikkapa kahdesti viikossa järjestettävillä markkinoilla. Bellevillen puiston yläosasta aukeaa näkymä yli Pariisin.
Lue myös juttuni Rosoisen kiehtova Pariisin Belleville

21. TUILERIES’N PUISTO
Concorden aukion ja Louvren väliin jäävä puistoalue tuo vehreyttä Pariisin monumentaaliseen keskustaan. Täällä voi istuskella puiden varjossa perinteisillä vihreillä metallituoleilla vaikkapa jäätelöä syöden tai kirjaa lukien.

22. MOULIN ROUGE
Maailman tunnetuin kabaree on toiminut Pigallen alueella jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Suorastaan tarunhohtoisen maineen ansainneessa Punaisessa myllyssä on kolme vähäpukeista show’ta joka ilta ja suosio tuntuu jatkuvan vuosikymmenestä toiseen.
Lisätiedot: www.moulinrouge.fr

23. MARAIS’N ALUE
Värikäs Marais kuuluu Pariisin eläväisimpiin osiin. Trendikkäällä alueella on paljon putiikkeja, taidegallerioita, baareja sekä ravintoloita. Kapeita katuja, kuten Rue des Rosiersia pitkin on hauska kulkea ja alueelta löytyy myös miellyttävä Place des Vosges.

24. PLACE DES VOSGES
Marais’n laidalla sijaitseva Pariisin vanhin aukio on kaunis ja harvinaisen viihtyisä paikka. Neliönmuotoista puistoa reunustaa symmetrinen punatiilisten rakennusten rivistö. Täällä on mukava istuskella vaikkapa lämpimänä kesäiltana.

25. POMPIDOU-KESKUS
Arkkitehtuuriltaan erikoinen Centre Pompidou lienee Pariisin kiistellyin rakennus. Nykytaiteen museo on joka tapauksessa vakiinnuttanut paikkansa kaupungin suosituimpien nähtävyyksien joukossa. Tässä taiteen monitoimitalossa järjestetään myös monenlaisia tapahtumia.
Lisätiedot: www.centrepompidou.fr

26. INVALIDIKIRKKO
Hôtel des Invalides on sodassa haavoittuneille tarkoitetusta sairaalasta nimensä saanut rakennuskompleksi, jonka tunnetuin nähtävyys on Invalidikirkko. Kirkon kultaisen kupolin alla on kuvassa näkyvä Napoléon Bonaparten hauta ja sen suojiin on haudattu monia muitakin merkkihenkilöitä.

27. LE MUR DES JE T’AIME
Romanttisena kaupunkina tunnetusta Pariisista löytyy Rakkauden seinä, johon on kirjoitettu minä rakastan sinua 250 eri kielellä. Mukana on totta kai myös suomenkielinen rakkaudentunnustus. Montmartrella sijaitseva pieni nähtävyys on hauska pysähdyspaikka kävelykierroksen varrella.

28. RUE MONTORGUEIL
Vilkas Rue Montorgueil on yksi Pariisin mielenkiintoisimmista kaduista, sillä sen varret ovat täynnä ravintoloita, kahviloita, leipomoita sekä eri elintarvikkeisiin keskittyviä pikku puoteja. Shoppailua voi jatkaa lähistöltä löytyvässä Les Halles -ostoskeskuksessa.

29. RUE DES MARTYRS
Heräteostin edellä mainitusta Shakespearen kirjakaupasta Elaine Sciolinon kirjan The Only Street in Paris, joka on omitettu kirjailijan rakastamalle kadulle Rue des Martyrsille. Kirja maalaa kuvan kiehtovasta, yhteisöllisestä ja aidon pariisilaisesta kadusta, johon haluan tutustua joskus paremmin.

30. LA DÉFENSE
Pariisin laidalla kohoava La Défense eroaa täysin kaupungin muusta arkkitehtuurista. Olen toistaiseksi katsellut pilvenpiirtäjien hallitsemaa aluetta vain kauempaa, mutta olisi mielenkiintoista käydä paikan päällä ja nousta modernin Grande Archen huipulle ihmettelemään maisemia.

Yllä olevilla kohteilla pääsee varmasti Pariisiin tutustumisen alkuun, vaikka listaa voisi helposti pidentääkin. Pois jäi muutamia jo näkemiäni kohteita sekä lukuisia itselleni tuntemattomia paikkoja. Erilaisia museoita, mahtipontisia aukioita, kuvauksellisia katuja, historiallisia muistomerkkejä ja värikkäitä markkinapaikkoja riittäisi yllin kyllin. Esimerkiksi Panthéon, kuvassa näkyvä oopperatalo Palais Garnier sekä kaupungintalo eli Hôtel de Ville ovat näyttäviä rakennuksia, jotka olen nähnyt vain ulkopuolelta.

Seuraavalla Pariisin-matkalla haluaisin käydä ainakin Buttes-Chaumontin puistossa ja Cité des Sciences et de l’Industrie -tiedekeskuksessa. Seine-joen risteilylläkin olen käynyt vain sateisena iltana, joten siitä voisi jäädä paremmalla ilmalla miellyttävämmät muistot. Huonon sään sattuessa voi paeta vaikkapa maanalaisiin nähtävyyksiin, kuten katakombeihin tai viemärimuseoon. Olisi myös kiinnostavaa kierrellä laajemmin eri kaupunginosissa ydinkeskustan ulkopuolella.

Haluan vielä lopuksi muistuttaa, että vaikka Pariisissa onkin loputtomasti kuuluisia paikkoja, ei sinne kannata lähteä pelkästään suorittamaan nähtävyyksiä. Kaupungista nauttii parhaiten kiireettömästi vaeltelemalla, kahviloissa tai puistoissa istuskelemalla ja paikallista elämää seurailemalla, sillä oikeastaan Pariisin paras nähtävyys on ainutlaatuinen tunnelma. Pariisi osaa joskus olla ylimielinen, ruuhkainen ja meluisakin, mutta sillä on ennen kaikkea elegantit, boheemit sekä romanttiset puolensa. Matka Pariisiin on aina hyvä idea, sillä harva suurkaupunki on yhtä lähellä paratiisia. Vain kahden kirjaimen päässä.
Ranska
Rosoisen kiehtova Pariisin Belleville

Majoituimme viimekesäisellä Pariisin-matkallamme 20. kaupunginosaan, joka tarjosi mahdollisuuden tutustua hieman erilaiseen Pariisiin vilkkaimpien turistireittien ulkopuolella. Monikulttuuriset Belleville ja Ménilmontant huokuvat boheemia henkeä.
Majoitumme puoleksitoista viikoksi Bellevillen kaupunginosan laidalla sijaitsevaan kattohuoneistoon. Vanhoissa pariisilaisissa kerrostaloissa ei ole hissiä, joten sinivalkoisin värein maalattu portaikko tulee tutuksi. Rappusten määrä hieman vaihtelee kerroksen mukaan, mutta kaikkiaan ajan patinoimia puuportaita on tasan sata kappaletta.

Persoonallisen muotoinen huoneisto vastaa mielikuvaani boheemista pariisilaisasunnosta. Sisustukseen kuuluu paljon kirjoja sekä kivannäköinen jääkaappi, joka kävisi oikeassa kodissa auttamatta liian pieneksi. Löysimme huoneiston Booking.comin kautta, mutta se ei valitettavasti ole tällä hetkellä varattavissa.

Asunnon huonoin puoli on hieman kova sänky sekä heinä-elokuussa myös kuumuus. Silloin helpotusta voi hakea kylpyhuoneen ammeesta, josta saa ihailla maisemaa yli kaupungin. Eiffel-tornia täältä ei sentään näy, mutta kaukaisen Pantheonin kullattu kupoli hehkuu illan viimeisistä auringonsäteistä. Pimeyden laskeutuessa syttyvät tähdet sekä Montparnassen tornin valot. Taivaalla pyrähtelee lintuja ja kevyt kesätuuli puhaltaa ikkunalaudalle asetettuun juomalasiin.

Pidän myös maisemasta Rue de Ménilmontantille päin. Aina aamuisin kannattaa avata ikkunat, jotta ilma pääsee hieman vaihtumaan. Alhaalta kuuluu ohikulkijoiden puheensorinaa sekä rakennustöiden ääniä. Vilkas katu viettää ylämäkeen niin, että näkymä levittäytyy aamiaispöydästä katsottuna juuri sopivasti vastakkaiselle rinteelle.

Huoneistossa ei ole televisiota, mutta katselen mieluummin arkista pariisilaista elämää. Siivooja pudottaa vahingossa tyynyn vastapäisen talon parvekkeelta. Mies kaatuu sähköpotkulaudalla, mutta jatkaa pian matkaansa. Pyöräilijät kilistävät varoitukseksi kelloa päästyään hyvään vauhtiin ja laskevat katua alas liikennevaloista välittämättä. Skootterit sinnittelevät ylämäkeen bussien välissä, mutta kumi käryää, kun nousu on hinausautolle liikaa. Sekä taaperot että vapaina kulkevat koirat poukkoilevat jalkakäytävällä perheenjäsentensä ympärillä, mutta vahinkoja ei onneksi pääse sattumaan.

Ranskan-matkojeni tapoihin kuuluu käydä aina aamuisin leipomossa ostamassa croissanteja. Lähin leipomo löytyy sadan metrin päästä ja vaikka käyn siellä monta kertaa, ei palvelu muutu erityisen lämminhenkiseksi. Osaan kyllä sanoa heti ovella bonjour ja tilata neljä croissantia ranskaksi, mutta kanta-asiakkaan asemaan päästäkseen tarvittaisiin paljon enemmän aikaa ja varsinkin kielitaitoa. Kilometrin säteeltä löytyy pariisilaiseen tapaan useampi muukin leipomo, joissa niissäkin pääasia eli leivonnaisten laatu on aina kohdallaan.

Kuulin Bellevillestä ensi kertaa, kun luin kaupunginosasta kertovan jutun Mondo-lehdestä muutama vuosi sitten. Juttu maalaili kuvan monikulttuurisesta ja trendikkäästä alueesta, jossa kannattaisi lähteä käymään. Kahdeskymmenes kaupunginosa tunnetaan hieman kapinallisena alueena Pariisin itäisellä laidalla. Se vetää puoleensa monenlaisia taiteilijoita sekä varsinkin maahanmuuttajia. Tarjolla on paljon suhteellisen edullisia etnisiä ravintoloita, katutaidetta sekä aitoa paikallista elämää turistireittien ulkopuolella.

C’est nous les gars d’Ménilmontant – me ollaan Ménilmontantin pojat, lukee suuressa seinämaalauksessa, joka näkyy suoraan ikkunaamme. Vaikka luulinkin vuokranneeni asunnon Bellevillestä, taidamme sittenkin majailla Ménilmontantissa. Ainakin Googlen kartassa alueiden rajana toimii juuri Rue de Ménilmontant, ja meidän talomme on nimenomaan Ménilmontantin puolella. Asialla ei tietenkään ole Bellevilleen tutustumisen kannalta mitään merkitystä ja myös Ménilmontant on kiinnostavaa seutua. Yritän siis elää puolitoista viikkoa Ménilmontantin poikana, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.

Belleville tuo mieleen Helsingin Kallion. Vietin lapsuudessani paljon aikaa mummolassa Kallion Porthaninkadulla, joka muistuttaa mielestäni Pariisin kotikatuamme Rue de Ménilmontantia. Pariisilainen katu lähtee nousemaan suunnilleen samalla lailla metroasemalta ylöspäin kuin Porthaninkatu Hakaniemestä. Sen varrella riittää myös vilskettä ja monenlaisia kulkijoita. Varsinkin kadun alaosa Ménilmontantin metroaseman ja asunnon välillä tulee meille hyvin tutuksi.

Rappukäytävämme violetti ovi sijaitsee keskellä ravintolan terassia. Coquin tarjoilee konstailematonta bistrotyyppistä ruokaa suurina annoksina. Mieleen jää itse ateriaa paremmin kohtaus, jonka voisi sijoittaa yhtä hyvin Kallioonkin. Viereiseen pöytään ilmestyy yksinäinen nainen, joka on nauttinut ennen tilaamaansa olutta jotain muutakin. Hän hoilaa kovin epävireisesti kuulokkeisiinsa kantautuvia kappaleita, joiden alkuperäiskieli saattaisi olla englanti.

Tarjoilijat naureskelevat aluksi naiselle hyväntahtoisesti, mutta yrittävät vähitellen hillitä koko ajan äänekkäämmäksi käyvää laulua. Jossain vaiheessa nainen lähtee juomaansa maksamatta hoippumaan Rue de Ménilmontantia alaspäin. Kiukkua kihisevä tarjoilijatar säntää perään ja taluttaa karkulaisen muutamaa minuuttia myöhemmin takaisin pöytään lähestulkoon korvasta kiinni pitäen. Kiivaan väittelyn aiheena lienee oluen maksaminen, rahan puuttuminen ja kenties sekin, muistaako nainen edes Coquinissa käyneensä. Paikalle tarvitaan tilanteeseen rennommin suhtautuva miestarjoilija, kunnes nainen horjahtelee sadattelujen saattelemana lopullisesti tiehensä.

Kun asunnolta lähtee Rue de Ménilmontantia alaspäin, ohitetaan ensimmäisenä kurdiravintola, jossa syömme kerran maukkaat kebabit. Sen vieressä on baari, jonka kulmapöydän eräs paikallinen herra on ottanut omakseen. Hän istuu useimpina aamuina tutulla paikallaan siistissä ruutupaidassa nauttimassa pullollista portugalilaista olutta ja tarkkailemassa ohikulkijoita. Alan jo kolmannella kerralla harkita, pitäisikö häntä tervehtiä. Miehen kädet on nostettu puuskaan suuren vatsan päälle ja paksun niskan takana on Édith Piafia esittävä seinämaalaus. Pariisin varpunen oli kotoisin juuri Bellevillestä ja hän nousi täältä aikoinaan koko Ranskan rakastetuimmaksi laulajaksi.

Kadun varrelta voisi ostaa vartaassa pyöriviä kanoja tai pysähtyä nauttimaan vietnamilaisen tai thaimaalaisen ravintolan antimista. Kalakaupassa ei ole kadunpuoleista seinää lainkaan, joten merellinen tuoksu tunkeutuu aina ohi kulkiessa nenään. Kalat, simpukat ja ravut makaavat jäisillä pedeillään kauppiaan valvovan silmän alla. Pitkänhuiskealla miehellä on sininen essu sekä kumisaappaat. Hän ei pettymyksekseni muistuta lainkaan Asterix-sarjakuvien kalakauppiasta Amaryllixia.

Asunnon ja metroaseman välissä on myös kukkakauppa, viinikauppa, useampi hedelmä- ja vihanneskauppa, kiinalaisia puoteja sekä basaareiksi nimettyjä sekatavarakauppoja. Puolen kilometrin kävely tuntuu melkein maailmanympärimatkalta. Meidän valintamme on silti useimmiten edellä mainittujen välissä toimiva ihan tavallinen hyvin varusteltu supermarket.

Jonain aamuina kiipeän Rue de Ménilmontantia myös ylöspäin ja kiertelen pitkin Bellevillen mäkisiä katuja. Ilma on vielä raikas, mutta aurinko lämmittää jo hellepäivää enteillen. Osa kaduista on aamuisin hiljaisia. Vastaan tulee sekä kovin arkisia kerrostaloja että kuvauksellisia kortteleita. Seinillä näkyy niin hienoja maalauksia kuin rumia töhryjäkin.

Pidän esimerkiksi Jourdainin metroaseman suunnalta löytyvistä kaduista. Ihmiset löytävät päivän mittaan tiensä baarien terasseille ja osaavat naurahduksista päätellen nauttia elämästä. Ohitamme myös houkuttelevasti currylta tuoksuvia pakistanilaisia ravintoloita. Esimerkiksi kuuden kadun risteys Place Henri Krasucki näyttää hauskalta.

Rue de Belleville muistuttaa Rue de Ménilmontantia, sillä se nousee samalla lailla kukkulalle Bellevillen kaupunginosan toisella reunalla. Kadun varrella riittää kaikkea mahdollista kynsistudioista kampaamoihin ja pesuloista apteekkeihin. Selvästi eniten on tietenkin ravintoloita ja baareja. Välillä Eiffel-tornikin ilmestyy näkyviin.

Rue de Bellevillen varrella on pari näyttävää muraalia. Jean Le Gacin maalaama etsivä on koristanut pienen Place Fréhelin laitaa jo vuodesta 1986 saakka. Maalaus sopii rosoiselle ja värikkäälle alueelle hyvin.

Viereisessä teoksessa kaksi miestä on asentamassa suurta kylttiä. Ben Vautierin luomat hahmot ovat viihtyneet seinällä jo kolmisenkymmentä vuotta, joten osa Bellevillen katutaiteesta on pysynyt paikoillaan yllättävän kauan.

Ihmisten määrä lisääntyy Rue de Bellevillen alaosassa, kun mäki on jo loivempi ja metroasemakin lähestyy. Täällä on silmiinpistävän paljon kiinalaisia kauppoja.

Monien vastaantulijoiden juuret ovat Afrikassa tai Aasiassa. Kulmakunnan suosituin jalkapallojoukkue ei kulkijoiden pelipaidoista päätellen ole suinkaan Paris Saint-Germain vaan Senegalin maajoukkue.

Monet etniset ryhmät tuntuvat viihtyvän omissa kortteleissaan. Esimerkiksi asunnoltamme Ménilmontantiin päin kääntyessä vastaan tulee lähinnä vain afrikkalaistaustaisia ihmisiä. Toisaalla on kiinalaisia ja jossakin näkyy enemmän kantaranskalaisia. Eräässä korttelissa liikkuu paljon pitkiä ja hoikkia tummaihoisia miehiä, jotka ovat pukeutuneet värikkäisiin afrikkalaisiin vaatteisiin. En tiedä mistä heimosta on kysymys, mutta näyttävät kulkijat erottuvat katukuvasta selvästi. Joissakin kulmakaupoissa tuntee helposti olevansa jossain muualla kuin Euroopassa.

Bellevillessä asuu lukemani mukaan paljon Tunisian juutalaisia. Juutalainen historia tulee vastaan, kun huomaamme erään koulun seinään kiinnitetyn muistokyltin. Ymmärrän heikollakin ranskan taidolla, että laatta on omistettu kuolemanleireille viedyille juutalaislapsille. Vastaava kyltti löytyy myös viereisen esikoulun seinästä. Katutaiteilija Nô on maalannut Pariisin katujen varsille paljon hienoja henkilökuvia, joita katsellessa voi miettiä erilaisia ihmiskohtaloita. Hänen aiheinaan ovat usein lapset ja monet vähemmistökansat, joiden elämä saattaa olla hyvinkin vaikeaa.

Yksi Bellevillen kuvauksellisimmista kaduista on seinämaalauksilla kuorrutettu Rue Dénoyez. Parinsadan metrin mittainen väylä on varsin sekalainen katugalleria. Sotkun seasta löytyy hienoja kasvokuvia sekä muita taiteellisia yksityiskohtia.

Belleville tuntuu monin paikoin tasapainoilevan taiteellisuuden ja rähjäisyyden rajamailla. Rue Dénoyez näyttäytyy vielä aamupäivällä seesteisen rauhallisena, mutta iltaisin meno saattaa olla täysin toisenlaista.

Edellisen kadun kanssa samansuuntainen Rue de Tourtille kulkee korttelin verran ylempänä pitkin kukkulan rinnettä. Tämä on jo paljon siistimpi katu, jonka varrelle pysähdymme nauttimaan tyttären toivomaa kuplateetä.

Jos betoniviidakko ahdistaa, voi katujen vilinää paeta vehreään Bellevillen puistoon. Viheralue levittäytyy pitkin rinnettä eri tasoille, joiden välillä kulkee pieniä polkuja sekä portaikoita.

Vaikka puisto onkin hyvin hoidettu, tuntuu sen ilmapiiri kovin erilaiselta kuin keskustan mahtipontisissa Tuileries’n tai Luxembourgin puistoissa. Ranskassa kun ollaan, löytyy puistosta myös viiniköynnöksiä.

Parhaat kaupunkinäkymät aukeavat Bellevillen puiston yläosassa olevalta näköalapaikalta. Eiffel-torni, Pompidou-keskus ja monet muut keskustan maamerkit näkyvät täältä käsin oikein hyvin.

Näköalapaikalla vaikuttaa siltä, kuin koko Pariisi olisi jalkojen juuressa. Samalla kuhiseva keskusta tuntuu olevan kovin kaukana täältä puiston rauhasta. Paikalliset ovat levittäneet niitylle vilttejään ja nauttivat päivästä piknik-eväiden parissa. Laajempien kaupunkikierrosten välissä meidänkin on mukava viettää aikaa ihan vaan Bellevillessä ja istahtaa pitkäksi toviksi puiston penkille.

Bellevillestä löytyy myös toinen mielenkiintoinen puisto. Muutamia osia Pariisin hylätystä kehäradasta Petite Ceinturesta on avattu uuteen käyttöön urbaaneina puistoina, ja yksi tällainen löytyy Rue de Ménilmontantin varrelta.

Paikalliset ulkoiluttavat hylätyllä rautatiellä koiria tai kuluttavat aikaa varjoisilla penkeillä istuen. Pidän tästä kerrostalojen väliin syntyneestä viheralueesta, vaikka ympäristö näyttää paikoitellen karultakin.

Paikallinen Kallion kirkko on nimeltään Notre-Dame-de-la-Croix de Ménilmontant. Siinä on helsinkiläisen serkkunsa tavoin kiviset seinät ja korkea torni, mutta muuten tyyli onkin aivan erilainen. Pistäydymme kauniin uusgoottilaisen rakennuksen sisätiloissa, joissa ei näy ristin sielua. Vierailukokemus on kovin erilainen kuin turistien täyttämissä nähtävyyksissä. Sytytän kynttilän ja muistelen ensimmäistä Parisiin-matkaani, kun isäkin oli mukana reissussa.

Jos Bellevilleen tulee vain päiväksi, kannattaa vierailu ajoittaa tiistaiksi tai perjantaiksi. Silloin Boulevard de Bellevillen varrella järjestetään värikkäät markkinat, joilla voi aistia aitoa paikallistunnelmaa. Ménilmontantin ja Bellevillen metroasemien väliin mahtuu jos jonkinlaista kauppiasta, joilta voi tinkiä vaikka koruja, puhelimen kuoria, shampoota tai juustoraastimia.

Bellevillen markkinat ovat täynnä ääniä, tuoksuja ja kansojen kirjoa. Erityisesti vaatteita on tarjolla paljon, mutta huomio kiinnittyy helposti elintarvikkeisiin. En ole ihan varma kylmäketjun toimivuudesta, kun katselen kärpäsparvien alla haisevia kaloja, auringonpaisteessa lämpenevää halal-teurastettua lihaa ja nyljettyjä kanoja. Myös värikkäitä vihanneksia ja hedelmiä on runsaasti.

Markkinoilla saa kuulla monenlaisia kieliä ja inshallah vaikuttaa bonjouria yleisemmältä tervehdykseltä. Tarjouksia huudetaan ilmaan ja meno on kuin basaarissa, joskaan kukaan ei tule iholle tai kiinnitä valkonaamaiseen kulkijaan muutenkaan huomiota. Alueen monikulttuurisuus tulee täällä hyvin esille, sillä vastaan tulee sulassa sovussa aasialaisilta, arabeilta, afrikkalaisilta ja kantaranskalaisilta näyttäviä ihmisiä. Markkinat aukeavat aamuvarhaisella ja pillit laitetaan pussiin aikaisin iltapäivällä.

Vaikka Belleville ja Ménilmontant näyttävätkin paikoitellen rosoisilta ja kaduilla liikkuu monenlaista porukkaa, tuntuu seutu meistä turvalliselta. Emme tosin liiku yöllä missään, mutta ainakaan päivällä tai illalla kohdallemme ei osu epämiellyttäviä tilanteita. Eräänä iltana Gambettan metroasemalta palatessamme ajaudumme lähes pimeälle puiston reunustamalle kadulle, mutta silloinkin harvat vastaantulijat ovat lapsiperheitä sekä koirien ulkoiluttajia. En silti lähtisi seikkailemaan pimeisiin puistoihin ja päätämme pysytellä illan hämärryttyä valaistuilla kaduilla, joilla riittää muitakin kulkijoita.

Ihastun Bellevillen ja Ménilmontantin seudun arkipäiväisyyteen. Täällä eletään yhä kortteleissa, joista Pariisin mahtipontiset maamerkit ja matkailijamassat tuntuvat olevan kovin kaukana. Esimerkiksi Montmartrelta on muuttanut tänne ihmisiä, joille entiset kotikorttelit ovat käyneet liian vilkkaiksi ja kalliiksi. Bellevillessä meitä turisteja näkyy vain vähän, sillä Père Lachaisen hautausmaa taitaa olla koko 20. kaupunginosan ainoa kuuluisa nähtävyys, ja sekin löytyy hieman eri suunnalta.

Majoituksemme sijainti ei ole koko kaupunkiakaan ajatellen mahdottoman huono, sillä esimerkiksi Canal Saint-Martin on kävelymatkan päässä ja metro kuljettaa tehokkaasti mihin päin Pariisia tahansa. Näille kulmille voisi palata toistekin, vaikkei minusta aitoa Ménilmontantin poikaa tullutkaan.
-
Slovenia1 vuosi sitten
30 x uskomattoman upea Slovenia
-
Itävalta3 kuukautta sitten
Alppimaisemia kesäisessä Seefeldissä
-
Italia2 vuotta sitten
Leonardon maalaama Viimeinen ehtoollinen Milanossa
-
Yhdysvallat5 kuukautta sitten
Los Angelesin kiehtova Venice
-
Huvipuistot4 kuukautta sitten
Sevillan huvipuisto Isla Mágica
-
Suomi3 vuotta sitten
Sipoonkorven kaikki merkityt patikkareitit
-
Suomi4 vuotta sitten
Elämyksiä Suomen länsirannikolla
-
Italia1 vuosi sitten
Italian lumoa hurmaavassa Abruzzossa
-
Yhdysvallat3 kuukautta sitten
Tarunhohtoinen Hollywood
-
Emiraatit4 vuotta sitten
Pikavisiitti Dubaihin – rikkautta ja ristiriitoja
-
Itävalta3 kuukautta sitten
Imst – koko perheen retkikohde Tirolissa
-
Liechtenstein3 kuukautta sitten
Pikavisiitti Liechtensteiniin