Ota yhteyttä

Espanja

Voihan Guggenheim!

Julkaistu

–

Bilbaon ja samalla koko Baskimaan tunnetuin nähtävyys on vuonna 1997 avattu Guggenheim-museo. Täytyihän se käydä kokemassa, vaikken modernin taiteen ylin ystävä olekaan.

Frank Gehryn suunnittelema komea museorakennus sijaitsee Nervión-joen rannalla. Siitä on tullut syystäkin merkittävä maamerkki ja kaupungin kehityksen symboli. Museolla on ollut suuri merkitys koko Bilbaon nousulle rähjäisestä teollisuuskaupungista trendikkääksi matkakohteeksi. Koko kaupunki on Guggenheimin tuoman huomion myötä siistiytynyt ja kehittynyt poikkeuksellisen paljon viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana.

Guggenheim Bilbao
Jätämme auton Plaza Euskadin parkkihalliin ja kävelemme parissa minuutissa museolle. Ihmettelemme aluksi ulkopuolelle pystytettyä valtavaa koiranpentuhahmoa. Jeff Koonsin taideteos on päällystetty värikkäillä kukilla. Pääsylippujono jatkuu ulos asti, mutta etenee ilahduttavan nopeasti. Varsinkin vilkkaimman turistisesongin aikaan kannattaa harkita lippujen hankkimista etukäteen museon internet-sivuilta.

Guggenheim. BIlbao
Käymme aluksi suuressa huoneessa, jonka seinillä on valtava määrä Andy Warholin samankaltaisia maalauksia. Kokonaisuus menee yli ymmärryksen. Päättelen, että jos paikalla on ruuhkaa, riittää kaikille silti oma samanlainen taulu katsottavaksi. Tämä matka -blogista selviää, että kyseessä onkin Warholin kannanotto hänen saamiinsa kopiointisyytöksiin.

Guggenheim, Bilbao
Asiantunteva opas helpottaisi varmasti taideteosten ymmärtämistä. Käytössämme on kyllä museon tarjoamat kuuntelulaitteet, mutta ne ovat nyt tukevasti lasten hallussa. Välillä on mahdotonta ennakoida, mistä lapset pitävät. Alle kouluikäiset kuuntelevat englanninkielisiä tarinoita innoissaan. Tämä museo on kuulemma kiva. Koska kuuntelulaitteet saavat lapset viihtymään erinomaisesti, katson parhaaksi luovuttaa ja tyytyä tulkitsemaan taidetta ilman taustatietoja. Museon tilat ovat kiitettävän avaria, joten liikkuminen lastenrattaiden tai tarvittaessa vaikkapa pyörätuolin kanssa onnistuu hyvin.

Guggenheim, Bilbao
Alakertaa hallitsevat Richard Serran luomat teräsrakenteet. Massiivinen The Matter of Time -teos vie valtavasti tilaa. Ylemmästä kerroksesta voi katsella, kuinka ihmiset kulkevat labyrinttimaisessa ympäristössä. Omasta mielestäni teos kertoo lähinnä ihmisten uteliaisuudesta ja laumasieluisuudesta. Terässeinien välissä kuljetaan, kun muutkin tekevät niin, vaikkei perillä odotakaan oikeastaan mitään.

Jeff Koons, Tulips
Käymme välillä ulkoterassilla katsomassa, kuinka Jeff Koonsin värikkäät tulppaanit kimaltelevat päivänvalossa. Valokuvaaminen ei ole sisätiloissa sallittua, mutta kielto tuntuu koskevan käytännössä vain yksittäisten taideteosten kuvaamista. Vierestä katselevat vartijat eivät tunnu välittävän ainakaan laajempien yleiskuvien ottamisesta lainkaan.

Marian ilmestys
Löydämme museosta myös jotain suomalaista, sillä eräästä huoneesta kuuluu näyttelijä Kati Outisen ääni. Eija-Liisa Ahtilan videoinstallaatiota Marian ilmestys esitetään Bilbaossa elokuun loppupuolelle saakka. Tämä puolituntinen video on projisoitu kolmelle seinälle eri kuvakulmista. Tuntuu hauskalta kuunnella suomen kieltä ympäristössä, jossa muut katsojat joutuvat turvautumaan tekstitykseen. Tarina kertoo ryhmästä, joka valmistelee raamatullisiin tapahtumiin pohjautuvaa näytelmää.

Guggenheim, Bilbao
Toinen kerros on omistettu hämmentäville installaatioille, joita en rehellisesti sanottuna oikein ymmärrä. Esillä on rautahäkkeihin aseteltuja tuoleja, vanhoja ovia, rikkinäisiä sänkyjä, lasipalloja ja henkareissa roikkuvia valkoisia paitoja. Jotkut asetelmat luovat ehkä hieman ahdistavia mielikuvia esimerkiksi vankiloista, mutta en malta perehtyä installaatioihin syvällisemmin.

Guggenheim, Bilbao
Pidän eniten ylimmästä kerroksesta, jossa on esillä maineikkaiden maalareiden teoksia. Joan Miró, Marc Chagall, Henri Matisse ja Pablo Picasso ovat tuttuja nimiä minullekin, ja pyrin perehtymään ainakin osaan tauluista kiireettömästi. On mielenkiintoista nähdä siveltimien jäljet lähietäisyydeltä. Robert Delaynayn Red Eiffel Tower tuo mieleen maanjäristyksessä sortuvan Tokyo Towerin. Matissen Italian Woman pysäyttää, koska tutustuimme taiteilijan elämäntarinaan viime kesänä Vencessä Ranskan Rivieralla. Nuoren Picasson maalaama Le Moulin de la Galette edustaa näyttelyn perinteisimpiä taideteoksia, kun taas modernimmalta puolelta jää mieleen Jean-Michel Basquiatin Man from Naples. Säästän sattumalta viimeiseksi museon mielestäni vaikuttavimmat teokset. Anselm Kieferin suurikokoiset maalaukset, kuten esimerkiksi The Land of the Two Rivers, ovat komeaa nähtävää. Teoksesta otettu valokuva ei kerro taulusta yhtään mitään, sillä maalauksen viehätys perustuu yli seitsemän metrin leveyteen ja pinnan heijastumiin. Tässä on jotain, mikä kannattaa kokea nimenomaan paikanpäällä.

Guggenheim, Bilbao
Museossa on paljon avaraa tilaa, joten taideteosten määrä on lopulta yllättävän pieni. Kuvittelin, että sisällä saattaisi vierähtää kokonainen päivä, mutta kaiken ehtii kiertää sujuvasti reilussa parissa tunnissa, ellei jää perehtymään teosten taustoihin. Päätämme vierailumme matkamuistokauppaan, jonka kautta poistumme tuuliselle Nervión-joen rantakadulle. Guggenheim-museo on vaikuttavimpia koskaan näkemiäni rakennuksia. Mieleeni tulee silti vertaus pääsiäismunaan. Vaikka museo on ulkoapäin kaunis ja kiiltävä, se jättää hieman onton vaikutelman. Sisällä riittää kyllä yllätyksiä, mutta osaa niistä on vaikea ymmärtää ja vain harvat esineet ovat omaan makuuni sopivia.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
16 kommenttia

Kommentit

  1. Maarit Johanna

    27.6.2016 at 17:34

    Muakaan ei oikein moderni taide nappaa, mutta tuota Guggenheimia voisin lähteä ihan rakennuksena ihailemaan! Vaikka tyylikään ei ole yhtään sama, mulla tulee siitä vähän mieleen Reykjavikin Harpa.

    • Mika / Lähtöportti

      28.6.2016 at 12:39

      Guggenheimin rakennus on ilman muuta käymisen arvoinen ja Bilbaossa on paljon muutakin mukavaa. Haluaisin joskus nähdä tuon Harpan, omasta Islannin-matkasta kun on niin pitkä aika, ettei tuota rakennusta vielä silloin ollutkaan. Ja toki Islantiin olisi monta vielä parempaakin syytä matkustaa!

  2. Titta / IKILOMALLA

    7.7.2016 at 9:17

    Itse tykkään tällaisista oudoista nykytaiteen museoista. Teokset ovat usein niin kummallisia… En väitä että ymmärtäisin tätä taidetta, mutta se on vaan niin erikoista katseltavaa. ?

    Minulla on ollut mielikuva, että Guggenheim museot on tosi isoja ja jotenkin ihan erityisen upeita. Jännä, että näin ei välttämättä olekaan. Ehkä voisin silti piipahtaa, jos lippujen linnat ei ihan päätä huimaa. ?

    Titta / IKILOMALLA

    • Mika / Lähtöportti

      9.7.2016 at 11:06

      Kuvittelin itsekin, että museo olisi valtavan suuri, mutta näyttelyitä oli odotuksiin nähden yllättävän vähän. Rakennus on iso, mutta sisällä on väljää. Sisäänpääsy maksaa 16 euroa ja on ehdottomasti hintansa väärti. Vaikkei kaikki kolahtaisikaan, niin ainakin monenlaisia ajatuksia museovierailu herättää.

  3. En minä ole oikein vieläkään saanut mietittyä mitään kovinkaan lopullista ja huippuunsahiottua argumenttia Helsingin Guggenheimin puolesta tai vastaan, mutta onhan tuo Bilbaon museo ihan älyttömän kaunis <3 Ja Jeff Koons jaksaa ilahduttaa vuodesta toiseen.

    PS. Ihan oivaltavia mielipiteitähän nuo teokset ovat sinussa herättäneet ilman selityksiäkään!

    • Mika / Lähtöportti

      9.7.2016 at 11:15

      Ajattelin kirjoittaa tuohon loppuun jonkinlaisen mielipiteen Helsingin Guggenheimista, mutta sitten totesin, ettei minulla ole oikeastaan minkäänlaista kantaa aiheeseen. Asialla olisi varmasti hyvät ja huonot puolensa. Kyllähän tuollaisia teoksia katsellessa tulee mieleen kaikenlaisia ajatuksia, omalla tavallaan varmasti avartava kokemus jokaiselle.

  4. Henna /suurin onni

    7.7.2016 at 18:53

    Tämäpä oli kiinnostava taidepläjäys. En ole Bilbaossa käynyt, enkä oikeastaan koskaan sen kummemmin miettinyt, mitä tuo kuuluisa museo pitää sisällään. Sivusta olen vaan seurannut ja ehkä vasemmalla korvalla kuunnellut Helsingin Guggenheimista käytävää debaattia. Jostain luin, että bilbaolaisetkin alunperin museota vastustivat, vaikka se sittemmin on nostanut koko kaupungin maailmanmaineeseen.

    • Mika / Lähtöportti

      9.7.2016 at 11:22

      Guggenheim on ollut Bilbaolle suuri menestystarina. Kaupunkilaiset tosiaan alunperin vastustivat hanketta, ja tuntuu vieläkin hieman oudolta, että museo rakennettiin tuollaiseen melko tuntemattomaan teollisuuskaupunkiin. Helsingissä lähtökohdat ovat varmasti erilaiset. Riskit ovat taatusti suuret, sen verran kalliista projektista on kysymys. En ota kantaa puolesta tai vastaan.

  5. Näyttää erittäin mielenkiintoiselta paikalta.

    Sama juttu täällä kun edellisilläkin kommentoijilla; en ole vielä osannut miettiä ihan kokonaisvaltaisesti kannattaako Guggenheimia Helsinkiiin tuoda, mutta onhan toi nyt ihan järkyttävän hieno. Rakennuksena. Ja varmasti tuo taidepuolikin toimii, en epäile yhtään. Käyn kyllä säännöllisen epäsäännöllisesti katsomassa näyttelyitä, joten sen osalta kiinnostaisi. Tapa jolla sen rakentamista Helsinkiin on tehty on kuitenkin ollut jotenkin epämieluisa. Tuntuu siltä että se pakolla runnotaaan läpi.

    Se taas ei ole koskaan hyvä.

    • Mika / Lähtöportti

      9.7.2016 at 11:30

      Rakennus todellakin on järkyttävän hieno. Jos yhtään tuonne päin on matkustamassa, se kannattaa ehdottomasti kokea omin silmin. Huomaan nyt muutama viikko vierailun jälkeen, että näyttelytkin jäivät harvinaisen hyvin mieleen riippumatta siitä, mistä pidin tai mistä en. Kuten jo aiemmillekin kommentoijille mainitsin, en osaa muodostaa kantaa mahdollisesta Helsingin Guggenheimista. Pakolla sitä ei kuitenkaan saa runnoa läpi.

  6. Kohtteena maailma / Rami

    8.7.2016 at 0:18

    Viihtyisin tuolla ja kamera laulaisi rakennusta kuvatessa. Olin eilen tutustumassa norjalaiseen 1900-luvun alun maalaustaiteiseen – ei napannut. Nuo nykytaiteen teokset ja taulut kyllä nappaisi.

    • Mika / Lähtöportti

      9.7.2016 at 11:36

      Kenties Guggenheimin tarjonta on tosiaan kiinnostavampaa kuin norjalainen maalaustaide (josta tosin tiedän vain Edvard Munchin Huudon). Vaikken voikaan sanoa, että olisin ihastunut näihin näyttelyihin, niin ajatuksia Guggenheimin kokonaisuus herätti enemmän kuin monet näkemäni perinteiset taidemuseot.

  7. Annika | Travellover

    8.7.2016 at 23:31

    Modernin taiteen ystävä kiittää, että pääsi käymään mukanasi sisällä museossa! Muutenkin tämä tuli kyllä hyvään saumaan, koska juuri eilen omat suunnitelmat muuttuivat ja Balaton ja muu itäinen Eurooppa vaihtuivat Portugaliin, Espanjan pohjoisosiin ja sielä kohti kotia. Jospa Bilbaokin osuisi reitille. Niin pitkään olen sitä suunnitellut. Pelottavan kova on kyllä silloin sesonki ja ihmiten määrä. Saa nähdä, miten Venetsia-viikon jälkeen kestän ihmispaljoutta. 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      9.7.2016 at 11:52

      Oho, vai sellainen reittimuutos! Taitaa olla Venetsiassakin tähän aikaan vuodesta muutama turisti 🙂 Milloin ja minne olet Portugalissa ja Espanjassa menossa? Tykkäsin itse kovasti Portosta ja Guimarãesista muutama vuosi sitten. Baskimaasta yritän saada lisää postauksia kasaan, kunhan vaan ehdin. Seuraavina aiheina tulossa varmaan San Sebastián, Txomin Etxanizin viinitila ja Biarritz. San Sebastiánista pidin Bilbaotakin enemmän. Lisäksi suorastaan ihastuin reissumme pikkuiseen ”kotikylään” Getariaan.

  8. Laura

    9.7.2016 at 11:59

    Kiva postaus! Tästä museosta on toki paljon lukenut, mutta enpä olekaan tiennyt, mitä siellä on sisällä. 🙂 Olin NYCissä katsomassa Koonseja, ja se oli ihan mahtava näyttely. Jotenkin monen taiteilijan työt avautuvat paremmin, kun näkee kädenjäljen kehittymisen vuosikymmenten aikana.

    • Mika / Lähtöportti

      10.7.2016 at 9:47

      Koonsin nimi tuntuu tulevan vastaan jatkuvasti tuon museossa käyntini jälkeen. Ehkä en ole vain kiinnittänyt siihen aiemmin huomiota 🙂 Tuo on varmasti totta, että taiteesta saa enemmän irti, jos tuntee tekijöiden taustat, tarinat, tuotannon ja urakehityksen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Espanja

Majesteettinen Almudenan katedraali Madridissa

Julkaistu

–

Kirjoittaja

Vierailimme viime vuodenvaihteen Madridin-matkalla Almudenan katedraalissa, joka kuuluu kaupungin tärkeimpiin maamerkkeihin. Pitkään ja hartaasti rakennettu kirkko valmistui vasta vuonna 1993, ja sen kattotasanteelta on hienot näkymät ympäristöön.

Tutustumme jo matkan alkuvaiheessa melko perusteellisesti Madridin kuninkaalliseen palatsiin, josta julkaisin oman juttunsa jo aiemmin. Palatsista on helppo siirtyä aivan naapurissa sijaitsevaan katedraaliin, joka on omistettu Madridin suojeluspyhimykselle Almudenan neitsyelle. Kirkkosalissa saa vierailla ilmaiseksi, mutta meitä kiinnostaa erityisesti kattotasanteen näköalapaikka. Sinne päästäkseen täytyy ostaa pääsylippu, jonka hinta on tätä kirjoittaessani noussut vierailumme jälkeen 8 euroon. Alennusryhmien liput maksavat edelleen 5 euroa.

madrid_almudena_00


Ostamme liput kuninkaallisen palatsin puoleiselta ovelta, jolle ei ole joulukuun viimeisenä tiistai-iltapäivänä jonoa. Lipun hintaan kuuluu näköalapaikan lisäksi katedraalin museo, jonka sisällä valokuvaaminen on kielletty. Olemme hetkeä aiemmin kolunneet läpi kuninkaallisen palatsin huoneita, joten emme jaksa tässä vaiheessa päivää perehtyä tämän museon uskonnollisiin esineisiin erityisen tarkasti. Parhaiten mieleen jäävät piispojen käyttämät seremoniavaatteet, joiden lisäksi näytteillä on esimerkiksi veistoksia, astioita sekä asiakirjoja. Suuntaamme melko pian portaikkoon, jota pitkin pääsemme näköalapaikalle ihailemaan Madridia.

madrid_almudena_03


Nautin maisemasta esimerkiksi etelään päin. Etualalla näkyvä tähtikuvio sijaitsee arabikulttuuria kunnioittavassa emiiri Mohamed I:n puistossa, jossa on säilynyt pätkä muinaista islamilaista kaupunginmuuria. Taustalla häämöttävät muun muassa Pyhän Franciscus Suuren kuninkaallisen basilikan tornit. Ilmassa on auringonpaisteesta huolimatta jonkin verran utuisuutta.

madrid_almudena_11


Näköalatasannetta koristavat apostolien patsaat. Kuvassa kaupunkia tähystää pyhiinvaeltajan vaatteisiin puettu apostoli Jaakob. Hänet tunnetaan täällä Espanjassa nimellä Santiago, ja moni on varmasti kuullut apostolin haudalle Santiago de Compostelaan johtavasta pyhiinvaellusreitistä.

madrid_almudena_12


Katolta on hyvät näkymät eri suuntiin. Katedraalin omat tornit peittävät maisemaa kuninkaalliselle palatsille, mutta tuonnekin päin voi katsella esteettömästi hieman alempana sijaitsevalta parvekkeelta. Katedraali haluttiin sovittaa mahdollisimman saumattomasti samaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen palatsin kanssa, minkä vuoksi se on rakennettu hieman poikkeuksellisesti pohjois-eteläsuuntaan. Useimmiten katolisten kirkkojen alttari osoittaa itään päin.

madrid_almudena_09


Tätä kirkkoa rakennettiin pitkään ja hartaasti. Ensimmäisten suunnitelmien jalostuminen toteutuksen tasolle vei useamman vuosisadan, kunnes kuningas Alfonso XII määräsi työmiesten hihat heilumaan vuonna 1883. Matkan varrelle osuneet taloudelliset haasteet sekä esimerkiksi verinen sisällissota jarruttivat projektia, jonka päätteeksi paavi Johannes Paavali II pääsi vihkimään katedraalin käyttöön vasta kesällä 1993. Arkkitehdit ehtivät vuosikymmenten varrella vaihtua, ja niinpä ulkoa päin uusklassisen kirkon tyyli edustaakin sisätiloissa uusgoottilaisuutta.  

madrid_almudena_10


Vaaleasävyinen kirkkosali on kaunis ja kooltaan vaikuttava. Istahdamme joksikin aikaa penkille lepäämään ja katselemaan erilaisia yksityiskohtia. Kuoriosaa koristaa puinen piispanistuin. Kiinnitämme huomiota myös värikkäisiin maalauksiin, joissa on yllättävänkin modernia ilmettä.

madrid_almudena_08


Muiden kirkkovieraiden toiminnasta päätellen katedraalin tärkein alttari löytyy sivulaivasta. Almudenan neitsyelle omistetun alttarin luo kiemurtelee huomattavan pitkä jono. Alttarilla käyminen nimenomaan näin joulunaikaan on paikallinen perinne, jolla halutaan osoittaa kunnioitusta Madridin suojeluspyhimykselle.

madrid_almudena_06


Kiertelemme vielä katselemassa katedraalin hienoja sivukappeleita ja erilaisia patsaita. Kuvassa näkyy Santa María de la Cabeza, jonka puoliso San Isidro Labrador on Almudenan neitsyen ohella Madridin toinen suojeluspyhimys.

madrid_almudena_05


Katedraalia on mukava ihailla kaikessa rauhassa. Uusgoottilaiset holvikaaret ja massiiviset pylväät luovat kirkon päälaivaan majesteettista tunnelmaa. Taustalla näkyvät kookkaat urut. Suunnistamme vähitellen kohti ulko-ovea, joten vaikuttavaksi mainittu krypta jää meiltä tällä vierailulla näkemättä.

madrid_almudena_04


Huomaamme poistuessamme katedraalin oveen tehdyt taidokkaat veistokset. Kuningas Juan Carlos I:n ja kuningatar Sofían hahmot ovat helposti tunnistettavia. Heidän poikansa, Espanjan nykyinen kuningas Felipe VI, vihittiin morsiamensa Letizian kanssa avioliittoon tässä katedraalissa toukokuussa 2004.

madrid_almudena_07


Seimiasetelmat kuuluvat oleellisesti espanjalaiseen jouluun. Niitä on nähtävillä ympäri kaupunkia, ja totta kai myös katedraalilla on omansa sekä sisätiloissa että oven ulkopuolella ohikulkijoiden nähtävänä. Kun seimetkin on nähty, voimme jatkaa hyvillä mielin kierrostamme kohti seuraavia nähtävyyksiä.

Lisätietoa löytyy katedraalin omilta nettisivuilta.

Lue myös koko matkasta kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.

Jatka lukemista

Espanja

Kuninkaallisten kokoelmien galleria Madridissa

Julkaistu

–

Kirjoittaja

Vuonna 2023 avattu Galería de las Colecciones Reales on mielenkiintoinen lisäys Madridin museoiden joukkoon. Kuninkaallisen palatsin vieressä sijaitsevissa moderneissa tiloissa voi tutustua Espanjan mahtipontiseen historiaan taiteen ja erilaisten arvoesineiden kautta.

Madrid on museoiden ystäville antoisa kaupunki, joka tunnetaan erityisesti Pradon, Reina Sofían ja Thyssen-Bornemiszan taideaarteista. Kesäkuussa 2023 avautunut Galería de las Colecciones Reales tuo kaupungin tarjontaan mielenkiintoisen lisän esittelemällä nimensä mukaisesti Espanjan kuningashuoneen omistamia arvoesineitä.

madrid_galeria_09


Kuulen tästä museosta ensi kertaa, kun olen hankkimassa pääsylippuja kuninkaalliseen palatsiin. Tarjolla on yhdistelmälippu, jolla pääsee palatsin lisäksi tutustumaan myös Galería de las Colecciones Realesiin. Tarjous on hyvä, sillä palatsilipun päälle tulee tämän hetken hinnoilla vain kuusi euroa lisää hintaa. Galería de las Colecciones Reales sijaitsee aivan palatsin naapurissa ja museolippu on voimassa viikon verran palatsivierailun ajankohdasta eteen tai taakse päin.

madrid_galeria_10

 
Astumme sisään Almudenan katedraalin vieressä olevasta ovesta. Galería de las Colecciones Realesin tiloissa on ainakin oman vierailumme aikaan miellyttävän väljää, mikä tuntuu tervetulleelta vaihtelulta kuninkaallisen palatsin ja Pradon pienten ruuhkien jälkeen.

madrid_galeria_08


Museon rakenne on hyvin selkeä. Ylin kolmesta näyttelykerroksesta keskittyy Habsburgien aikaan, joka ajoittuu Espanjan historiassa vuosiin 1516–1700. Tähän kerrokseen kuuluu myös huone, jossa pyörivä videoesitys kertoo tehokkaan tiivistetysti kuninkaallisen palatsin sekä sen ympärille kasvaneen Madridin kaupungin historiasta. Ikkunan takaa voi katsella museon rakentamisen yhteydessä löytyneitä maurien rakentaman muurin jäänteitä.

madrid_galeria_05


Museosta löytyy paljon arvokkaita seinävaatteita, tauluja ja erilaisia historiallisia esineitä. Kookkaimpia ovat kuninkaallisten käyttämät vaunut. Kuvassa näkyvät mustat vaunut ovat peräisin 1670-luvulta, jolloin niillä ajeli Espanjan sijaishallitsijana toiminut kuningatar Maria Anna.

madrid_galeria_13


Viimeinen Habsburg-sukuinen Espanjan kuningas oli Maria Annan poika Kaarle II, joka kuoli lapsettomana marraskuussa 1700. Syttyi lähes maailmansodan mittoihin levinnyt pitkä perimyssota, jonka päätteeksi kruunun sai kuin saikin Kaarle II -vainaan suosikki Filip V. Filip V oli Ranskan Aurinkokuninkaan Ludvig XIV:n pojanpoika ja hänestä tuli Espanjan ensimmäinen Bourbon-sukuinen hallitsija, mutta tiukat rauhanehdot estivät Espanjan ja Ranskan yhteisen imperiumin.

madrid_galeria_04


Museon keskimmäinen kerros keskittyy Bourbonien valtakauteen, josta jatketaan kohti nykypäivää ja kerrotaan hieman kokoelmaa ylläpitävän Patrimonio Nacionalin tekemästä työstä. Näyttely esittelee arvoesineiden kautta eri aikakausien hallitsijoiden henkilökohtaista makua ja Espanjan kuningashuoneen historiaa. Itseäni kiinnostavat esimerkiksi vanhat koristeelliset kellot.

madrid_galeria_07


Galería de las Colecciones Realesin suunnitteluvaiheessa syntyi jonkinlaista kiistaa siitä, pitäisikö joitakin maalauksia siirtää perinteikkäästä Pradosta tähän uuteen museoon. Riidat saatiin sovittua, ja nytkin Galería de las Colecciones Realesissa on muutama Pradosta lainattu teos. Matkaohjelmaamme on kuulunut jonkin verran taidetta, joten on mukavaa ihailla vielä näin reissun lopuksi muutamia maalauksia. Omaan mieleeni ovat esimerkiksi yllä näkyvät Luis Paret y Alcázarin taulut. Museossa tulee vastaan useampia Francisco de Goyan teoksia ja vaikutun arvostetun mestarin monipuolisuudesta viimeistään hänen suunnittelemiensa gobeliinien äärellä.

madrid_galeria_03

  
Alimmassa kerroksessa on vaihtuvia näyttelyitä. Oman vierailumme aikaan esillä on kuningatar Victoria Eugenialle omistettu näyttely, joka jatkuu 5.4.2026 asti. Näyttelyssä käydään läpi Victoria Eugenian lapsuutta Englannin hovissa, henkilökohtaisia mielenkiinnon kohteita, avioliittoa Espanjan Alfonso XIII:n kanssa sekä merkitystä Espanjan kuningattaren roolin uudistajana. Victoria Eugenia vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoiselta hahmolta, mutta emme rehellisesti sanottuna jaksa enää tässä vaiheessa keskittyä museon yksityiskohtiin.

madrid_galeria_06


Myös toinen tällä hetkellä esillä oleva vaihtuva näyttely jatkuu 5.4.2026 saakka. Pieni näyttely esittelee kuningashuoneen lasten leluja eri aikakausilta, joten aihe on varsin kiehtova.

madrid_galeria_02


Galería de las Colecciones Reales on mielestäni hyvä kokonaisuus. Museo tarjoaa paljon nähtävää, muttei kuitenkaan ole läkähdyttävän laaja. Meiltä kuluu avarissa tiloissa vajaat kaksi ja puoli tuntia, joiden aikana ehdimme tutustua pysyviin näyttelyihin hyvin. Kuten mainittua, vaihtuvat näyttelyt tuli kuitenkin käveltyä läpi hyvin pikaisesti.

madrid_galeria_11


En laskisi Galería de las Colecciones Realesia aivan Madridin tärkeimpien nähtävyyksien joukkoon, mutta jos arvokkaat esineet ja kuninkaallinen historia kiinnostavat, voi tätä museota ehdottomasti suositella.

Lue myös koko reissustamme kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.
Museosta löytyy paljon lisätietoa virallisilta nettisivuilta galeriadelascoleccionesreales.es.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja