Seuraa somessa

Suomi

Syö ja kahvittele Porvoossa – 13 vinkkiä

Julkaistu

-

Suomen parhaista ravintolakohteista puhuttaessa ei voi sivuttaa Porvoota, jossa on kokoonsa nähden hämmästyttävän paljon mukavia ruokapaikkoja. Kokosin samaan pakettiin kaikki ne ravintolat ja kahvilat, joista minulla on omakohtaista kokemusta.

Päivitys: Rafael’s Steakhouse lisätty 2.9.2021

Porvoo on ollut itselleni aina mieluisa retkikohde, jossa tulee käytyä ainakin pari kertaa vuodessa. Meiltä Keravalta ajaa perille reilussa puolessa tunnissa, eikä matka esimerkiksi Helsingin keskustasta ole juurikaan pidempi. Porvoon vetovoima perustuu vanhaankaupunkiin, jonka mukulakivikatuja reunustavat vanhat puutalot. Matkailijoiden tuoma kysyntä on synnyttänyt Porvooseen erinomaisen ravintola- ja kahvilatarjonnan, minkä lisäksi erilaisia pikku puotejakin on kiitettävä määrä. Tässä omat herkutteluvinkkini joen halkomaan kaksikieliseen kaupunkiin. Välkommen till Borgå!



SICAPELLE – KIIREETÖNTÄ FINE DININGIA

Hauskasti nimetty Sicapelle sijaitsee Porvoon kirkon naapurissa boutiquehotelli Onnin yhteydessä. Kausittain vaihtuvasta menusta voi valita joko kuuden tai neljän ruokalajin illalliskokonaisuuden, mutta muita vaihtoehtoja ei ole. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä täällä kaikki tehdään laadukkaasti.


Olen syönyt Sicapellen terassilla kerran täyden kuuden ruokalajin illallisen viinimenuineen. Elokuun 2020 listalta suosikeikseni nousevat punajuuri & vuohenjuusto, kantarellirisotto sekä kuha. Annokset ovat parhaimmillaan yhtä aikaa sekä innovatiivisia että yksinkertaisia. Mieluisimmat ruokalajit maistuvat suorastaan fantastisilta ja heikoimmatkin ovat vähintään kelvollisia. Ateriamme venähtää useamman tunnin mittaiseksi, mutta se ei kauniina kesäiltana haittaa lainkaan.


Tarjoilijat kertovat annoksista ja juomista fine diningiin kuuluvan tavan mukaisesti, mutta ilmapiiri on silti rento. Fine diningilla on tietenkin arvonsa, mutta Sicapellen hinta-laatusuhde on mielestäni varsin kohtuullinen. Tässä on Porvoon ykkösvaihtoehto pitkän kaavan mukaan nautittavalle juhlavalle illalliselle. Illallisten lisäksi tarjolla on myös lauantailounasta ja sunnuntaibrunssia.

Lisätiedot: sicapelle.fi



MEAT DISTRICT – LAATUA LIHANSYÖJILLE

Liharuokien ystävät suuntaavat Porvoossa Meat Districtiin, jossa saa nauttia huikean hyvästä ruoasta. Meat Districtissa pyritään tekemään kaikki mahdollinen alusta lähtien itse, sekä käytetään luomua ja muita vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita. Salin katseenvangitsijana toimii suuri raakakypsytyskaappi, jonka lasiovien takana roikkuu ronskeja lihakimpaleita.


Kävimme Meat Districtissa marraskuun 2020 alussa ja maistelimme pieninä jaettavina alkupaloina sienirisottoa sekä burrata-juustoa. Varsinkin talon leipä sekä rasvaa säästämättä kokattu risotto olivat suussa sulavan herkullisia.


Pääruokana syömäni päivän liha oli harvinaisen mureaa entrecote-pihviä, jossa ei ollut mitään valittamista. Lisukeperunat olisivat sen sijaan maistuneet vähemmälläkin suolauksella. Vaikka Meat District onkin ensisijaisesti liharavintola, löytyy sieltä joitakin annoksia myös kasvissyöjille ja esimerkiksi useamman ruokalajin maistelumenusta on saatavilla vegeversio. Lapsille voi tilata listan annoksia pienemmässä koossa. Meat District on viihtyisä ja laadukas ravintola keskellä vanhaa Porvoota. Kodikas tunnelma ja sujuva palvelu täydentävät upean makuelämyksen.

Lisätiedot: meatdistrict.fi



RAFAEL’S STEAKHOUSE – MUREAA PIHVIÄ

Toinen hyvä lihansyöjille sopiva vaihtoehto löytyy Porvoon torin ja Runeberginpuiston kulmasta kaupungin uudelta puolelta. Rafael’s Steakhouse on siisti ravintola, joka luottaa laadukkaaseen ruokaan välimerellisellä twistillä, mutta melko perinteiseen tyyliin. Rafael’silla alkaa olla vankka asema paikallisella ravintolakartalla, sillä perheyritys on toiminut Porvoossa jo yli kymmenen vuoden ajan.


Saavumme paikalle sateisena elokuun 2021 iltapäivänä ja istuudumme loosiin avaran ravintolasalin laidalle. Alkupalalistalta löytyy esimerkiksi jättikatkarapuja pil pil -kastikkeessa sekä burrataa, jotka jaamme koko perheen kesken ja toteamme makujen olevan kohdallaan. Parasta on kuitenkin pihvi, omassa tapauksessani beef tagliata, jonka täydellinen mureus tekee siitä parasta syömääni lihaa pitkään aikaan. Lisukkeena tarjotut patatas bravas -perunat olisi ehkä voinut maustaa eri tavalla, mutta mitään muuta valittamista on vaikea keksiä. Pidän esimerkiksi siitä, että aterian voi päättää paikallisen Porvoon Paahtimon kahvilla ja Vanhan Porvoon Jäätelötehtaan jätskillä. Minulla oli – en tiedä miksi – ennakkoluulo Rafael’sista keskinkertaisena perusravintolana. Ensi käynti nostaa kuitenkin Rafael’sin pisteet korkealle käsittämättömän murean pihvin ja sujuvan palvelun ansiosta.

Lisätiedot: rafaels.fi



GABRIEL 1763 – GOURMETPIZZAA

Yksi ehdottomia suosikkiravintoloitani on raatihuoneentorin kulmalla sijaitseva Gabriel 1763. Olen syönyt Gabrielissa muutaman kerran ja palaan sinne mielelläni aina uudelleen. Laadukas ruoka, hyvä palvelu ja kodikas ilmapiiri eivät ole pettäneet kertaakaan. Ensikertalaisen kannattaa maistaa pizzaa, sillä ne ovat tämän ravintolan suurin ylpeydenaihe. Tarjolla on varsin yllättäviäkin täytteitä, mutta Gabrielin makuyhdistelmät toimivat perinteisen pizzan ystävällekin erinomaisesti.


Gabrielissa viehättää myös ruokalistan Italia-henkisyys, joka ei rajoitu pelkästään pizzoihin. Aterian voi aloittaa vaikkapa antipastolautasella. Ravintola on saanut nimensä talon rakennuttajalta Gabriel Hagertilta, joka toimi 1700-luvulla Porvoon pormestarina. Vuosilukua on vaikea muistaa, mutta perille on helppo osata. Tämä on Porvoon paras osoite ainakin silloin, kun tekee mieli hyvää pizzaa.

Lisätiedot: gabriel1763.fi



ZUM BEISPIEL – MUTKATTOMASTI MAINIO

Kun vanhaankaupunkiin saapuu uuden keskustan puolelta Rihkamatorin kautta, tulee ensimmäisenä vastaan keltainen Simolinin talo, ja sen kulmalla toimiva Zum Beispiel. Tämän ravintolan voi laskea Gabrielin ohella toiseksi kantapaikakseni Porvoossa – jos nyt niin voi jo kolmen tai neljän käynnin perusteella sanoa. Tässä on juuri sellainen ravintola, jossa kaikkien on helppo tuntea olonsa tervetulleeksi.


Zum Beispielissa miellyttää mutkaton tunnelma ja monipuolinen ruokalista, johon on haettu vaikutteita eri puolilta maailmaa. Tarjolla on ainakin salaatteja, omatekoista luomupastaa, hampurilaisia sekä muutamia pääruokia, joista valitsin viimeksi maukasta luomukukonpojan rintafileetä. Jälkiruokavaihtoehtoja on monenlaisia, mutta Zumin omatekoinen jäätelö on aina varma vaihtoehto.

Lisätiedot: zum.fi



SALT. – RAIKASTA KASVISRUOKAA

Tuomiokirkon vieressä sijaitseva Salt otti Porvoon ravintolakartalla perinteikkään Wanhan Laamannin paikan vuoden 2019 alussa. Pääsimme kokeilemaan Saltia aurinkoisena elokuun iltana, jolloin lämpimällä terassilla sai nauttia puiden varjostamasta maisemasta Porvoon kattojen ylle. Ravintola panostaa kausittain vaihtuviin raaka-aineisiin ja tarjolla on runsaasti kasvisruokaa sekä vegaanisia vaihtoehtoja.


Söimme alkupalaksi juustoista salaattia sekä Espanjan-matkoilta tuttuja Pimientos de Padrón -paprikoita. Pääruoaksi tilasimme lohta ja jälkiruoaksi mustikkapiirakkaa. Nämä kaikki maistuivat hyvin, ja uskon myös uusilta ruokalistoilta löytyvän herkullisia vaihtoehtoja. Itselleni jäi yhden käynnin perusteella mielikuva, että kasvispainotteiset alkupalat ovat Saltin tarjontaa parhaimmillaan. Seuraavat kerrat näyttävät, muuttuuko ajatukseni johonkin suuntaan.

Lisätiedot: restaurantsalt.fi



FRYYSARINRANTA – JOKIRANNAN KLASSIKKO

Punamultaiset ranta-aitat kuuluvat erottamattomasti porvoolaiseen postikorttimaisemaan. Yhdessä näistä historiallisista rakennuksista toimii ravintola Fryysarinranta, joka tarjoaa mahdollisuuden ateriointiin joko mennyttä aikaa huokuvissa sisätiloissa tai jokivarren terassilla. Söin Fryysarinrannassa viimeksi pari vuotta sitten. Jouduimme tuolloin odottamaan annoksiamme melko kauan, mutta pihvin maku oli kohdallaan.


Fryysarinranta ei yritäkään ratsastaa uusimpien trendien harjalla, vaan keskittyy perinteisempiin pihveihin, burgereihin tai vaikka lohikeittoon. Lisäksi tarjolla on etanoita, joihin liittyen Porvoolla on pitkät perinteet erityisesti nykyisen Meat Districtin paikalla toimineen ravintola Timbaalin ansiosta. Fryysarinranta on avoinna kesäkaudella ja toimii talvella tilausravintolana.

Lisätiedot: fryysarinranta.fi



BISTRO SINNE – TOISELLA PUOLELLA JOKEA

Valtaosa Porvoon parhaista ravintoloista löytyy vanhasta keskustasta, mutta välillä kannattaa kurkistaa joen vastarannallakin. Viihtyisä Bistro Sinne toimii Porvoon Taidetehtaan yhteydessä ja sinne on vain vajaan kymmenen minuutin kävelymatka vanhastakaupungista. Lyhyestäkin matkasta saattaa vain harmittavan usein tulla henkisesti pitkä, varsinkin kun vanhankaupungin puolella on hyviä ravintoloita vieri vieressä. Niinpä edellisestä Sinnessä käynnistäni on vierähtänyt jo viitisen vuotta, enkä osaa näin ollen kertoa ravintolan nykytilanteesta. Muistan silti edelleen, kuinka silloin syömäni kala-annos hipoi täydellisyyttä. Seuraavalla Porvoon-reissulla onkin aika palata pitkästä aikaa Bistro Sinneen, sillä luotan laadun olevan edelleen kohdallaan.

Lisätiedot: sinneporvoo.fi



PORVOON PAAHTIMO – KAHVILA JA BAARI SAMASSA PAKETISSA

Joen ylittävän sillan kupeessa sijaitsevasta Paahtimosta on moneksi, sillä se taipuu sujuvasti niin kahvilaksi kuin baariksikin. Sekä itse paahdettu laadukas kahvi että Porvoon paras olutvalikoima houkuttelevat asiakkaita aamupäivästä iltaan.


Kauniina kesäpäivinä kokoonnutaan terassina toimivalle jokilaivan kannelle ja hämyisinä talvi-iltoina saadaan nauttia vanhan punatiilisen rakennuksen lämpimästä tunnelmasta. Kävin Paahtimossa viimeksi marraskuussa herkuttelemassa juustokakulla Porvoon-retken päätteeksi. Sisäänpääsy on ikärajallinen klo 18 jälkeen.

Lisätiedot: porvoonpaahtimo.fi



PETRI’S CHOCOLATE ROOM – SUUSSA SULAVAA SUKLAATA

Porvoo tunnetaan suklaastaan, ja käynti Brunbergin myymälässä kuuluukin jokaisen kaupunkiin suuntautuvan retken ohjelmaan. Jos kuitenkin haluaa nauttia vielä astetta laadukkaampia herkkuja, kannattaa poiketa Petri’s Chocolate Roomiin Jokikadun varrelle.


Petrin käsintehdyt praliinit suorastaan sulavat suussa, sillä intohimo suklaaseen tulee hyvin esiin aitojen lisäaineettomien makujen kautta. Yksi parhaista tavoista hemmotella itseään Porvoossa onkin käydä Petri’s Chocolate Roomissa kahvilla ja nauttia kupillisen ohessa pala kakkua sekä pari käsintehtyä praliinia.

Lisätiedot: petris.fi



TEE- JA KAHVIHUONE HELMI – ROMANTIIKANNÄLKÄISILLE

Porvoon persoonallisin kahvila lienee Välikadun varrelta löytyvä Tee- ja Kahvihuone Helmi. Kahvilassa viehättää erilaisten kakkujen ja muiden leivonnaisten monipuolinen tarjonta. Kesäisin kannattaa istahtaa viihtyisälle terassille, joka on hieman piilossa sisäpihan puolella.


Koristeellinen sisustus lukemattomine tauluineen vie aikamatkalle menneisyyteen, mikä sopiikin hyvin tämän 1700-luvun lopulta peräisin olevan talon arvokkaaseen henkeen. Kahvilan yläkerrasta löytyy Helmen Budoaari, jossa voi yöpyä yhdessä kahden hengen huoneessa.

Lisätiedot: teehelmi.fi



CAFÉ FANNY – NAUTISKELUA AURINKOTERASSILLA

Raatihuoneentorin laidalla toimiva Café Fanny taitaa olla itseni eniten käyttämä kahvila Porvoossa. Syinä tähän ovat ennen kaikkea keskeinen sijainti sekä iltapäivän auringossa kylpevä ulkoterassi. Ohikulkijan on näin ollen helppo pysähtyä virkistävälle juomalle sekä herkuttelemaan kahvilan itse leivotuilla tuotteilla. Runebergintorttuja on tarjolla ympäri vuoden, kuten monessa muussakin Porvoon kahvilassa.

Lisätiedot: cafefanny.fi



VANHAN PORVOON JÄÄTELÖTEHDAS – KESÄPÄIVÄN PIRISTÄJÄ

Kesäpäivä Porvoossa ei olisi täydellinen ilman Vanhan Porvoon jäätelötehtaan herkkuja. Paikallinen italialaistyyppinen artesaanijäätelö on maultaan ensiluokkaista ja monipuolisessa valikoimassa riittää kokeiltavaa useammaksikin kerraksi. Itse päädyn usein tuttuihin ja turvallisiin pistaasiin sekä sitruunasorbettiin, mutta tarjolla on ollut esimerkiksi basilikajäätelöäkin. Kävin viime kesänä jäätelöllä sekä Raatihuoneen kulmalla Gabriel Hagertin kujalla että Vanhan sillan vieressä Tykkikioskilla. Yritys suunnittelee oman jäätelöbaarin ja tehtaanmyymälän avaamista.

Lisätiedot: vanhanporvoonjaatelotehdas.fi


Porvoon huikea ravintolatarjonta ei rajoitu yllä mainittuun, vaan itselläni on vielä useita kehuttuja paikkoja testaamatta. Vanhankaupungin jokirannassa olisi viime vuonna avattu kesäravintola Ranta-aitta ja Välikadun varrella kotiruokalounaita tarjoava Hanna-Maria. Porvoon uudelta puolelta löytyvät ainakin Bistro Gustaf ja kaveriperheen kovasti hehkuttama Café Cabriole. Vaihtoehtoja olisi lisääkin, mutta näillä pääsee varmasti alkuun. Harvassa näin pienessä kaupungissa on Porvoon kaltaista ravintoloiden runsautta. Toivottavasti valikoima pysyy yhtä laadukkaana jatkossakin, matkailualan kohtaamista suurista haasteista huolimatta.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
Kommentoi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Suomi

Sähkömaastopyöräilyn iloa Ahvenistolla

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Kävin alkuviikosta kaverini Juhanin kanssa kokeilemassa ensi kertaa sähköpyöräilyä. Paikkana oli Hämeenlinnan Ahvenisto, joka on kuin kesäinen keidas kirkasvetisine järvineen ja metsäisine harjuineen. Nautimme pyöräilyn lisäksi rantasaunan löylyistä.

Kaupallisessa yhteistyössä Ahveniston Toimintapuisto

Sain keväällä yhteydenoton Ahveniston Toimintapuistosta, jossa oli huomattu parin vuoden takainen juttuni keväisestä retkestä paikalliselle luontopolulle. Sovimme että palaan kauniiseen ympäristöön kokeilemaan tämän kesän uutuutta, vuokrattavana olevia sähkömaastopyöriä. Olin retkestä jo etukäteen innoissani, koska tiesin Hämeenlinnan luonnon kauniiksi, enkä ollut koskaan aiemmin kokeillut sähköpyörää.

ahvenisto_08 (2)

Sähköpyörien suosio on kovassa nousussa ja niitä on ollut vuokrattavana useammassa paikassa kotimaanmatkojemme varrella. Kerran Keski-Suomessa olin jo tekemässä varaustakin, mutta silloin suositut menopelit oli varattu loppuun. Tavallinen maastopyöräily on minulle tuttua puuhaa, joten luonnossa pyöräily tuntuu luontevalta. Nyt apuna on kuitenkin sähkö, joka suorastaan nykäisee ensikertalaisen pyörän matkaan.

ahvenisto_13 (2)

Käymme aluksi läpi sähköpyörien tekniikkaa Ahveniston Toimintapuiston puistopäällikön Aatun kanssa ja kuuntelemme asiantuntevat vinkit seudun parhaista pyöräilyreiteistä. Päätämme hetken pohdinnan jälkeen suunnata Toimintapuiston nettisivuilta löytyvälle esimerkkireitille, joka vie Hämeenlinnan tunnetuimpien nähtävyyksien äärelle. Pyörässä on kiinnike matkapuhelinta varten, jolloin kännykän käyttäminen navigaattorina on sujuvaa. Mainittu esimerkkireitti löytyy maksuttomasti Komoot-sovelluksesta.

ahvenisto_04 (2)

Sähkölle tulee käyttöä heti retken alussa, kun nousemme jyrkkää mäkeä pitkin maauimalan kulmalta Ahveniston harjulle. Sähkön tuoma apu jopa yllättää ensikertalaisen, sillä mäki taittuu hämmästyttävän kevyesti, kunhan vain muistaa polkea taukoamatta. Hyväkuntoinen pyöräilijä pärjäisi täällä pelkillä lihasvoimilla, mutta satunnaiselle polkijalle sähköavusteinen pyörä tekee haastavastakin reitistä miellyttävän. Isotkaan ylämäet eivät tunnu liian raskailta ja samalla kilometrimäärää on helppo venyttää entistä pidemmäksi.

ahvenisto_09 (2)

Sähköpyörään totuttelussa menee pieni hetki, sillä vaihteille on käyttöä sähköavustuksesta huolimatta. Esimerkiksi ennen jyrkkää ylämäkeä on hyvä valita tavallisen polkupyörän tavoin riittävän pieni vaihde, jotta eteneminen sujuu jouhevasti. Myös sähköavustuksen voimakkuutta voi säätää itse.

ahvenisto_24

Ahveniston Toimintapuistosta vuokrattavat pyörät ovat täysjousitettuja GasGas eMTB Trail 2.0 -sähkömaastopyöriä. Runkokokoja on tarjolla kaksi, M ja L. Kypärä kuuluu tietenkin hintaan ja mukana on myös lukko, jos matkan varrella tekee mieli pysähtyä vaikkapa kahville. Pyörän vuokrahinta kolmelta tunnilta on 49,90 euroa ja lisätunteja voi varata kymmenen euron hintaan. Vuokraaminen onnistuu Toimintapuiston nettisivujen kautta.

ahvenisto_21

Ahveniston harjut ja metsät muodostavat upean ulkoilualueen, jossa kelpaa liikkua niin kävellen kuin pyöräillenkin. Ajelemmekin aluksi metsäpolkuja edestakaisin ihan vain siitä ilosta, että saamme nauttia näissä maisemissa ylä- ja alamäistä vankkatekoisten pyörien selässä. Risuista tai männynkävyistä ei tarvitse suuremmin välittää, sillä maastopyörien renkaat on tehty rullaamaan luonnon keskellä.

ahvenisto_12 (2)

Lähdemme vähitellen seuraamaan etukäteen suunniteltua reittiä. Se vie meidät pian Ahveniston hylätyn hyppyrimäen juurelle. Karu betonitorni on kuin muinainen luuranko, joka kohoaa korkealle metsän yläpuolelle. Hyppyrin juurelta alastulorinteelle päin katsellessa ei voi kuin ihmetellä mäkihyppääjien rohkeutta. Tämä ei ollut edes kovin suuri mäki, sillä Vesa Hakalan leiskauttamaksi mäkiennätykseksi jäi 82 metriä.

ahvenisto_14 (2)

Hyppyrimäen vierestä avautuu maisema Ahveniston moottoriradalle ja kauempana levittäytyville metsäalueille. Suomen vanhin toiminnassa oleva moottorirata avattiin vuonna 1967, jolloin Formula 2 -kisassa nähtiin monta F1-luokan legendaarista maailmanmestaria. Jack Brabhamin, Graham Hillin, Niki Laudan, Jim Clarkin ja Jochen Rindtin jälkeen radalla ovat kurvailleet tietenkin kaikki maineeseen nousseet kotimaiset kilpa-ajajat.

ahvenisto_01 (2)

Laskettelemme alas harjulta ja päädymme Hämeenlinnan päällystetyille kaduille. Seurailemme hetken Hämeen Härkätietä ja saavumme Vanajaveden rannalle. Pian edessämme kohoaa komea Hämeen linna, joka on vartioinut ympäristöä jo keskiajalta lähtien. Katselemme ohimennen myös viereisen Museo Militarian pihalle kerättyjä tykkejä ja panssarivaunuja.

ahvenisto_23

Jatkamme matkaa Vanajan rantareittiä seuraten. Hämeenlinnan suosituin lenkkeilypolku kiertää tasaisia rantoja seuraillen kauniin vesialueen ympäri. Olen tehnyt tämän kierroksen muutamia vuosia sitten vaimon kanssa kävellen ja olen ehkä hämeenlinnalaisille hieman kateellinen tällaisesta ulkoilumahdollisuudesta aivan kaupungin keskustassa. Sähköpyörällä matka jatkuu joutuisasti kohti Aulankoa.

ahvenisto_07 (2)

Retkipäivämme sää näyttää arvaamattomalta, mutta navakoista tuulenpuuskista ja synkistä pilvistä huolimatta sadekuurot eivät pääse yllättämään. Aurinkokin ilmestyy päivän edetessä näkyviin yhä useammin. Saamme todeta, että sähkön voimalla jopa vastatuuleen pyöräily onnistuu ilman ylimääräisiä ponnistuksia. Emme pidä erityisen kovaa vauhtia, mutta parinkymmenen kilometrin tuntinopeus pysyy yllä kuin huomaamatta.

ahvenisto_11 (2)

Valmiiksi valittu reitti kulkee Aulangolla päällystettyjä teitä pitkin. Suunnistamme kohti Aulangon näkötornia, jossa käyntiä olen suunnitellut jo useamman vuoden ajan. Nyt tilaisuuden koittaessa lukitsemme pyörät ja kiipeämme portaita pitkin vuonna 1907 valmistuneen graniittitornin huipulle. Pidän rakennuksen linnaa muistuttavista sisätiloista ja kattotasanteelta kelpaa ihailla maisemaa joka suuntaan.

Näkymät lienevät parhaimmillaan kirkkaammalla säällä, mutta saamme nytkin hyvän käsityksen kansallismaisemasta, joka kuulemma inspiroi Hämeenlinnassa syntynyttä Jean Sibeliusta. Järviä ja silmänkantamattomiin jatkuvia metsiä katsellessa mielessä alkavatkin soida Finlandian mahtipontiset sävelet. Tänne olisi hauska palata joskus ruska-aikaan, kun metsien vihreys vaihtuu monipuolisempaan väriloistoon.

ahvenisto_10 (2)

Aulangon maisemista voi nauttia myös nousematta torniin, sillä sen juurelta aukeaa komeita näkymiä kantahämäläiseen luontoon. Näkötornin vieressä toimii perinteikäs Aulangon Tornikahvila, jonne emme kuitenkaan tällä kerralla poikkea. Lähdemme tornin juurelta paluumatkalle Ahveniston suuntaan. Emme noudata orjallisesti kartan ohjeistamaa reittiä, vaan poikkeamme välillä pienemmille metsäpoluille, joissa maastopyörät pääsevät paremmin oikeuksiinsa.

ahvenisto_03 (2)

Päädymme rautatiesillan ylitettyämme paikallisille asuinalueille, joilta löytyy miellyttäviä kevyen liikenteen väyliä. Kaupunkiosuuden jälkeen on mukava palata takaisin Ahveniston metsiin. Pysähdymme hetkeksi idylliselle Kahtoilammelle, jossa on pieni uimaranta. Emme kuitenkaan pulahda veteen, sillä haluamme nauttia vielä hetken pyöräilystä Ahveniston harjumaisemissa.

ahvenisto_20

Aurinko lämmittää ja houkuttelevia metsäpolkuja lähtisi useampaankin suuntaan. Kolme tuntia on kulunut hämmästyttävän nopeasti. Valokuvaustauot hidastivat matkantekoa jonkin verran, mutta ehdimme silti nähdä ja kokea paljon.

ahvenisto_22

Kiertämämme reitti oli erinomainen johdatus koko Hämeenlinnan tarjontaan ja sisälsi paljon mielenkiintoista nähtävää. Pidin kaikesta huolimatta eniten reitin metsäosuuksista, joten jos palaan samoissa merkeissä Hämeenlinnan maisemiin, haluaisin keskittyä entistä enemmän maastossa pyöräilyyn. Ahveniston mäkiä voisi polkea niin kauan kuin jalat ja akku kestävät, tai sitten suunnata Aulangon maastopyöräreitille tai Turengin Kalpalinnaan. Hyviä vaihtoehtoja riittää.

ahvenisto_15 (2)

Meitä odottaa pyöräretken päätteeksi rantasauna, joka on saatavilla omaan käyttöön 40 euron tuntihintaan. Varausten tekeminen onnistuu kätevästi Ahveniston Toimintapuiston nettisivuilta. Lauteille mahtuisi kerralla jopa kahdeksan ihmistä ja löylyt tuntuvat miellyttävän pehmeiltä, vaikka eivät ihan omalle rakkaalle mökkisaunalle pärjääkään.

ahvenisto_06 (2)

Sauna tuntuu täydelliseltä ohjelmanumerolta useamman tunnin ulkoilun jälkeen. Terassilla kelpaa vilvoitella ja käydä läpi päivän pyöräretkeä. Tilaussaunan alapuolella on erilliset pukutilat avanto- ja kesäuimareille, joiden kanssa saunan laituri on yhteiskäytössä. Kirkkaaseen veteen pääsee siis pulahtamaan heti saunan edustalta.

ahvenisto_17

Rantasaunalta on vain lyhyt kävelymatka takaisin uimarannalle ja kahvilaan. Aurinkoinen Ahvenisto näyttää täydelliseltä paikalta kesäpäivien viettämiseen ja siellä riittää liikunnallista tekemistä koko perheelle.

ahvenisto_18

Uimarannan lisäksi polskimaan pääsee historiallisessa maauimalassa, joka valmistui vuoden 1952 olympialaisten nykyaikaista viisiottelua varten. Muitakin vesiurheilumahdollisuuksia löytyy, sillä järvelle voi vuokrata SUP-laudan.

ahvenisto_16

Uimarannan vieressä on perheen pienimmille sopiva mukavankokoinen leikkipuisto. Kouluikäiset ja sitä vanhemmat hurjapäät voivat koetella rohkeuttaan seikkailupuisto Flowparkissa, jonka korkeimmat radat kulkevat yli kahdenkymmenen metrin korkeudessa. Rauhallista menoa kaipaaville on tarjolla luontopolku sekä muita ulkoilureittejä.

ahvenisto_05 (2)

Parin kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta sijaitseva Ahvenisto sopii päiväretkikohteeksi vaikkapa pääkaupunkiseudulta tai Tampereelta päin saapuville. Ahvenisto on nyt parin vierailun perusteella tehnyt minuun suuren vaikutuksen ja olen vakaasti sitä mieltä, että kyseessä on kappale kauneinta Suomea.

Jatka lukemista

Suomi

Hiihtoloma Syötteen laduilla

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Vietimme hiihtolomaviikon tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaalla Syötteen maisemissa. Suomen eteläisimmän tunturin ympärillä kelpasi sivakoida mukavilla laduilla ja nauttia luonnon rauhasta.
  
Iso-Syöte valikoitui tämän talven hiihtokohteeksi paristakin syystä. Luvassa oli houkuttelevia latuja, meille kokonaan uusi kohde sekä Lapin hiihtokeskuksiin verrattuna siedettävämpi ajomatka, vaikka sitä kertyykin pääkaupunkiseudulta noin yhdeksän tuntia. Matkan varrella yöpyminen helpottaa urakkaa huomattavasti. Autojunaakin olisimme voineet harkita, elleivät ne olisi olleet suunnitelmia tehdessämme loppuunmyytyjä. Oulusta ajaa Pudasjärven kaupunkiin kuuluvalle Iso-Syötteelle vajaassa kahdessa tunnissa, ja Oulun seudulta saapuvat ihmiset muodostavatkin merkittävän osan hiihtokeskuksen kävijäkunnasta.   

syote_24

Iso-Syöte vaikuttaa hyvässä nosteessa olevalta paikalta, jonka suosio saattaa tulevina vuosina kasvaa. Toiminta on silti suurimpiin hiihtokeskuksiin verrattuna melko pienimuotoista ja saammekin nauttia myös kaipaamastamme luonnon rauhasta. Meillä on nyt kokemusta kahdeksasta Lapin, Pohjois-Pohjanmaan tai Kainuun hiihtokeskuksesta ja Iso-Syöte nousi ehdottomasti suosikkiemme joukkoon.

syote_21

Syötteen ladut täyttävät odotukset, sillä noin 120 kilometrin laajuinen verkosto on mukavan monipuolinen ja reitit sopivat hyvin myös satunnaiselle harrastajalle, joka ei kaipaa erityisen rankkoja kuntoratoja. Haastavia latuprofiilejakin Iso-Syötteeltä toki löytyy, jos lähtee kiipeämään tunturin rinteelle.

syote_23

Leppoisaan menoon sopii noin yhdeksän kilometrin mittainen kierros Iso-Syötteen tunturin ympäri. Pääsemme vuokramökin pihalta suoraan tälle lenkille, joka tuleekin tehtyä useampaan kertaan myös lasten kanssa. Tunturin länsireunalla on yksi pitkähkö nousu ja lasku, mutta nekään eivät ole erityisen jyrkkiä.

syote_26

Tunturikierroksen lisäksi latuverkosto palvelee parhaiten kaltaisiani hiihtäjiä, jotka suksivat mielellään noin parinkymmenen kilometrin mittaisia leppoisia lenkkejä. Tarjolla on luonnon rauhaa ja erämaahenkisiä maisemia, eikä Etelä-Suomen hiihtolomaviikollakaan ole ruuhkaa. Maisemat muistuttavat näillä Koillismaan seuduilla Lappia, vaikkei niin pohjoisessa ollakaan. 

syote_13

Iso-Syötteen tunturin kiertävältä reitiltä voi jatkaa etelään Pytkyn lenkille. Kahdeksan ja puolen kilometrin mittaisella kierroksella ei ole valtavia korkeuseroja. Metsämaisemasta sukelletaan välillä avaralle suolle ja reitillä on muutenkin riittävästi vaihtelua.

syote_12

Kierroksen varrelle osuu myös Pytky Café, jonka kodikkaissa tiloissa voi nauttia vaikkapa kuumaa mehua ja maukkaita munkkeja. Kahvilan pihapiirissä on pari poroa ja läheisessä Naamankajärven rannassa saunan lisäksi avanto sekä majoituskäytössä oleva lasi-iglu.

syote_20

Maisemiltaan mielenkiintoisin alue löytyy latuverkoston pohjoisosasta, kun lähdetään Syötteen luontokeskukselta pohjoiseen päin. Täällä liikutaan suurimmaksi osaksi Syötteen kansallispuiston alueella.

syote_19

Hiihtelen näissä maisemissa vaimon kanssa kirkkaassa auringonpaisteessa ja toisena päivänä yksikseni lumipyryssä, jolloin näkyvyys on huomattavasti heikompi.

syote_22

Latujen varsilla on upeasti lumen peittämää metsää sekä toisinaan myös avaria suomaisemia. Välillä voi pysähtyä vain kuuntelemaan hiljaisuutta. Täällä saa hengittää raikasta ilmaa, joka on oksilta riippuvan naavan määrästä päätellen hyvinkin puhdasta.

syote_25

Tuntuu hyvältä olla täällä suomalaisen luonnon keskellä. Vaikka reissaankin mielelläni maailman metropoleissa, on valtavan hienoa rauhoittua välillä kotimaan maisemissa ja ymmärtää omien juurien olevan syvällä tässä maassa.

syote_18

Tarkoituksenamme on hiihtää vaimon kanssa Toraslammelle saakka, mutta päätämmekin kääntyä hieman ennen perille pääsemistä Ahmatuvan suuntaan, jotta ehdimme latukahvilaan ennen sulkemisaikaa. Muuten hyvinkin tasainen reitti muuttuu ylämäeksi, joka on tosin täältä Toraslammen suunnasta huomattavasti loivempi kuin Koiratuvalta kuvassa näkyvälle Ahmatuvalle nouseva mäki.

syote_17

Erämaakahvila Ahmatuvan herkut lämmittävät ja antavat voimia paluumatkalle. Ahmatupa on myös vuokrattavissa yöpymistä varten.

syote_11

Käännyn sillä lumipyryisemmällä retkelläni kansallispuistosta Koiratuvan ohitse kohti Pikku-Syötettä. Taival alkaa tuntua raskaalta, vaikka matkan varrella on vain pari kunnon ylämäkeä. Suksi ei vaan oikein luista, tuuli puhaltaa latua umpeen ja nälkäkin alkaa jo kurnia. Pelastus löytyy tällä kerralla Pikku-Syötteen hiihtokeskuksen kahvilasta, joka toimii rinteiden alapuolella. Onneksi hiihdän viikon päätteeksi vielä kerran yksikseni Iso-Syötteen ympäri ja saan todistettua itselleni pystyväni yhä reipasvauhtiseen hiihtoon jopa ilman latukahviloissa pysähtelyä.

syote_27

Vaikka hiihtelinkin viidessä päivässä hieman yli sata kilometriä, jäi monta latua vielä kokeilematta. Osa kansallispuiston alueella kulkevista laduista jäi seuraavaan kertaan ja Pytkynharjun eteläpuolella olisi tarjolla myös Naamangan kierros. Lisäksi Pikku-Syötteen suunnalla kiertää jonkin verran lyhyehköjä latuja, joille emme nyt ehtineet. Se tuli kyllä testattua, että hiihtäminen Iso-Syötteeltä Pikku-Syötteelle on suurimmaksi osaksi melkoista ylämäkeä ja paluumatka tietenkin vauhdikasta alamäkeä. Reittikarttaan ja tarkempiin latutietoihin voi tutustua Syötteen virallisilla nettisivuilla.

syote_14

Syötteen matkailun keulakuvana paistattelee seudun komeimmalle paikalle rakennettu Tunturihotelli Iso-Syöte. Hotelli on toiminut tunturin laella 1980-luvulta lähtien, mutta se kunnostettiin entistä ehommaksi joulukuussa 2018 sattuneen tulipalon jälkeen. Rakennuksesta löytyy kylpyläosasto sekä kansainvälisestikin ylistettyjä luksussviittejä, mutta meille riittää ateria Hilltop-ravintolan ikkunapöydässä. Suosittelen ainakin sesonkiaikaan pöytävarauksen tekemistä etukäteen.  

syote_15

Syön Hilltopissa Pohjois-Suomen matkoihin lähes pakollisena kuuluvan poronkäristyksen, joka onkin varsin maukasta. Ensi kerralla saattaisin maistaa anopin kovasti kehumaa nieriää. Ravintolassa voisi nauttia myös vaikka kolmen ruokalajin menun suositusviineineen.

syote_28

Ihailemme pöydästämme komeaa näkymää illan mittaan hämyiseksi muuttuvaan ympäristöön. Myös tyylikkään hotellin aula- ja ravintolatilat miellyttävät silmää. Uskoisin hotellihuoneiden olevan yhtä viihtyisiä ja ainakin maisemat ovat kohdallaan. 

syote_06

Iso-Syötteen huipulla kannattaa ehdottomasti käydä seudun parhaiden maisemien vuoksi, vaikkei laskettelu tai hotelliin majoittuminen kuuluisikaan matkaohjelmaan. Ylös pääsee niin autolla, kävellen kuin hiihtäenkin. Käymme tunturin laella pariin kertaan ja saamme ihailla satumaisen upeita tykkylumipuita.

syote_08

Näkymä on parhaimmillaan, kun auringonlasku kultaa taivaan ja saa hanget kimaltamaan. Lomaviikkoomme osuu harmillisesti vain pari aurinkoista päivää, mutta sekin on enemmän kuin joillakin toisilla talvilomilla. 

syote_04

Laskettelua ei tullut kokeiltua tälläkään reissulla, mutta asian voisi ottaa harkintaan mahdollisella seuraavalla kerralla. Iso-Syötteen rinnevalikoimasta löytyy käsittääkseni mukavasti myös lapsille ja aloittelijoille sopivia vaihtoehtoja, eivätkä hissijonot näyttäneet ohimennen katsottuna pitkiltä. Eturinteiden vieressä toimiva Lumimaa on perheille suunniteltu alue, josta löytyy kolme loivaa rinnettä sekä pulkkamäki.

syote_16

Muutaman kilometrin päässä Iso-Syötteeltä sijaitseva Pikku-Syöte on pieni hiihtokeskus, josta löytyy lisää helppoja rinteitä. Pikku-Syötteellä toimii myös nuorisokeskus, jossa järjestetään monenlaista leiritoimintaa.

syote_09

Vaikka emme laskettelemaan lähdekään, ehdimme pariin kertaan Iso-Syötteen rinteiden juurella toimivaan Wohvelikahvila Jäkälään. Pienessä lämminhenkisessä kahvilassa on vilkkaimpaan aikaan ahdasta, mutta herkulliset vohvelit vievät kielen mennessään.

syote_03

Kahvilan tuntumassa voi tavata myös poroja. Laskettelukeskuksen lemmikkiporot Musti ja Lysti päivystävät omassa aitauksessaan läpi talvisesongin. Näemme myös Pytky Ranchin paikalle järjestämät porot, joiden kyydissä voi joinakin hiihtolomapäivinä tehdä muutaman sadan metrin rekiajelukierroksen.

syote_10

Syötteen kansallispuiston laidalta löytyvä luontokeskus on kiva vierailukohde, jossa kannattaa piipahtaa. Luontokeskuksella on oma parkkipaikka, mutta Iso-Syötteen rinteiden juurelta pääsee perille myös mukavaa kävelytietä pitkin. Luontokeskuksessa on pieniä näyttelyitä, kahvila, infopiste sekä välinevuokraamo, josta löytyy vaikkapa fatbikeja tai lumikenkiä.

syote_07

Kansallispuistossa ja sen ympäristössä on runsaasti erilaisia kävelyreittejä, joista osa on kuljettavissa ympäri vuoden. Me keskityimme nyt pelkästään hiihtämiseen, mutta moni on lähtenyt myös patikoimaan. Yksi suosituimmista talvireiteistä on luontokeskukselta lähtevä Teerivaaran kierros, josta voi lukea lisää Matkalla missä milloinkin -blogista

syote_02

Huolella hoidetut ja sopivan vaihtelevat ladut tekivät meihin suuren vaikutuksen. Iso-Syötteen valttikortteihin kuuluvat latujen lisäksi puhdas luonto sekä Lapin kohteita lyhyempi ajomatka.

syote_01

Myös alueen rauhallisuus miellyttää, joskin palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien määrässä Syöte häviää monelle suuremmalle keskukselle. Olisimme voineet lähteä esimerkiksi keilahalliin tai luistinradalle, jos sellaisia olisi ollut tarjolla. Aika kului silti oikein hyvin näinkin, eikä vierailu toivottavasti jäänyt viimeiseksi. Iso-Syöte nousi nimittäin aivan kärkisijoille mietittäessä mihin käymistämme talvikohteista voisimme palata suksimaan toisenkin kerran.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja