Suomi
Syö ja kahvittele Porvoossa – 13 vinkkiä

Suomen parhaista ravintolakohteista puhuttaessa ei voi sivuttaa Porvoota, jossa on kokoonsa nähden hämmästyttävän paljon mukavia ruokapaikkoja. Kokosin samaan pakettiin kaikki ne ravintolat ja kahvilat, joista minulla on omakohtaista kokemusta.
Päivitys: Rafael’s Steakhouse lisätty 2.9.2021
Porvoo on ollut itselleni aina mieluisa retkikohde, jossa tulee käytyä ainakin pari kertaa vuodessa. Meiltä Keravalta ajaa perille reilussa puolessa tunnissa, eikä matka esimerkiksi Helsingin keskustasta ole juurikaan pidempi. Porvoon vetovoima perustuu vanhaankaupunkiin, jonka mukulakivikatuja reunustavat vanhat puutalot. Matkailijoiden tuoma kysyntä on synnyttänyt Porvooseen erinomaisen ravintola- ja kahvilatarjonnan, minkä lisäksi erilaisia pikku puotejakin on kiitettävä määrä. Tässä omat herkutteluvinkkini joen halkomaan kaksikieliseen kaupunkiin. Välkommen till Borgå!
SICAPELLE – KIIREETÖNTÄ FINE DININGIA
Hauskasti nimetty Sicapelle sijaitsee Porvoon kirkon naapurissa boutiquehotelli Onnin yhteydessä. Kausittain vaihtuvasta menusta voi valita joko kuuden tai neljän ruokalajin illalliskokonaisuuden, mutta muita vaihtoehtoja ei ole. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä täällä kaikki tehdään laadukkaasti.
Olen syönyt Sicapellen terassilla kerran täyden kuuden ruokalajin illallisen viinimenuineen. Elokuun 2020 listalta suosikeikseni nousevat punajuuri & vuohenjuusto, kantarellirisotto sekä kuha. Annokset ovat parhaimmillaan yhtä aikaa sekä innovatiivisia että yksinkertaisia. Mieluisimmat ruokalajit maistuvat suorastaan fantastisilta ja heikoimmatkin ovat vähintään kelvollisia. Ateriamme venähtää useamman tunnin mittaiseksi, mutta se ei kauniina kesäiltana haittaa lainkaan.
Tarjoilijat kertovat annoksista ja juomista fine diningiin kuuluvan tavan mukaisesti, mutta ilmapiiri on silti rento. Fine diningilla on tietenkin arvonsa, mutta Sicapellen hinta-laatusuhde on mielestäni varsin kohtuullinen. Tässä on Porvoon ykkösvaihtoehto pitkän kaavan mukaan nautittavalle juhlavalle illalliselle. Illallisten lisäksi tarjolla on myös lauantailounasta ja sunnuntaibrunssia.
Lisätiedot: sicapelle.fi
MEAT DISTRICT – LAATUA LIHANSYÖJILLE
Liharuokien ystävät suuntaavat Porvoossa Meat Districtiin, jossa saa nauttia huikean hyvästä ruoasta. Meat Districtissa pyritään tekemään kaikki mahdollinen alusta lähtien itse, sekä käytetään luomua ja muita vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita. Salin katseenvangitsijana toimii suuri raakakypsytyskaappi, jonka lasiovien takana roikkuu ronskeja lihakimpaleita.
Kävimme Meat Districtissa marraskuun 2020 alussa ja maistelimme pieninä jaettavina alkupaloina sienirisottoa sekä burrata-juustoa. Varsinkin talon leipä sekä rasvaa säästämättä kokattu risotto olivat suussa sulavan herkullisia.
Pääruokana syömäni päivän liha oli harvinaisen mureaa entrecote-pihviä, jossa ei ollut mitään valittamista. Lisukeperunat olisivat sen sijaan maistuneet vähemmälläkin suolauksella. Vaikka Meat District onkin ensisijaisesti liharavintola, löytyy sieltä joitakin annoksia myös kasvissyöjille ja esimerkiksi useamman ruokalajin maistelumenusta on saatavilla vegeversio. Lapsille voi tilata listan annoksia pienemmässä koossa. Meat District on viihtyisä ja laadukas ravintola keskellä vanhaa Porvoota. Kodikas tunnelma ja sujuva palvelu täydentävät upean makuelämyksen.
Lisätiedot: meatdistrict.fi
RAFAEL’S STEAKHOUSE – MUREAA PIHVIÄ
Toinen hyvä lihansyöjille sopiva vaihtoehto löytyy Porvoon torin ja Runeberginpuiston kulmasta kaupungin uudelta puolelta. Rafael’s Steakhouse on siisti ravintola, joka luottaa laadukkaaseen ruokaan välimerellisellä twistillä, mutta melko perinteiseen tyyliin. Rafael’silla alkaa olla vankka asema paikallisella ravintolakartalla, sillä perheyritys on toiminut Porvoossa jo yli kymmenen vuoden ajan.
Saavumme paikalle sateisena elokuun 2021 iltapäivänä ja istuudumme loosiin avaran ravintolasalin laidalle. Alkupalalistalta löytyy esimerkiksi jättikatkarapuja pil pil -kastikkeessa sekä burrataa, jotka jaamme koko perheen kesken ja toteamme makujen olevan kohdallaan. Parasta on kuitenkin pihvi, omassa tapauksessani beef tagliata, jonka täydellinen mureus tekee siitä parasta syömääni lihaa pitkään aikaan. Lisukkeena tarjotut patatas bravas -perunat olisi ehkä voinut maustaa eri tavalla, mutta mitään muuta valittamista on vaikea keksiä. Pidän esimerkiksi siitä, että aterian voi päättää paikallisen Porvoon Paahtimon kahvilla ja Vanhan Porvoon Jäätelötehtaan jätskillä. Minulla oli – en tiedä miksi – ennakkoluulo Rafael’sista keskinkertaisena perusravintolana. Ensi käynti nostaa kuitenkin Rafael’sin pisteet korkealle käsittämättömän murean pihvin ja sujuvan palvelun ansiosta.
Lisätiedot: rafaels.fi
Yksi ehdottomia suosikkiravintoloitani on raatihuoneentorin kulmalla sijaitseva Gabriel 1763. Olen syönyt Gabrielissa muutaman kerran ja palaan sinne mielelläni aina uudelleen. Laadukas ruoka, hyvä palvelu ja kodikas ilmapiiri eivät ole pettäneet kertaakaan. Ensikertalaisen kannattaa maistaa pizzaa, sillä ne ovat tämän ravintolan suurin ylpeydenaihe. Tarjolla on varsin yllättäviäkin täytteitä, mutta Gabrielin makuyhdistelmät toimivat perinteisen pizzan ystävällekin erinomaisesti.
Gabrielissa viehättää myös ruokalistan Italia-henkisyys, joka ei rajoitu pelkästään pizzoihin. Aterian voi aloittaa vaikkapa antipastolautasella. Ravintola on saanut nimensä talon rakennuttajalta Gabriel Hagertilta, joka toimi 1700-luvulla Porvoon pormestarina. Vuosilukua on vaikea muistaa, mutta perille on helppo osata. Tämä on Porvoon paras osoite ainakin silloin, kun tekee mieli hyvää pizzaa.
Lisätiedot: gabriel1763.fi
ZUM BEISPIEL – MUTKATTOMASTI MAINIO
Kun vanhaankaupunkiin saapuu uuden keskustan puolelta Rihkamatorin kautta, tulee ensimmäisenä vastaan keltainen Simolinin talo, ja sen kulmalla toimiva Zum Beispiel. Tämän ravintolan voi laskea Gabrielin ohella toiseksi kantapaikakseni Porvoossa – jos nyt niin voi jo kolmen tai neljän käynnin perusteella sanoa. Tässä on juuri sellainen ravintola, jossa kaikkien on helppo tuntea olonsa tervetulleeksi.
Zum Beispielissa miellyttää mutkaton tunnelma ja monipuolinen ruokalista, johon on haettu vaikutteita eri puolilta maailmaa. Tarjolla on ainakin salaatteja, omatekoista luomupastaa, hampurilaisia sekä muutamia pääruokia, joista valitsin viimeksi maukasta luomukukonpojan rintafileetä. Jälkiruokavaihtoehtoja on monenlaisia, mutta Zumin omatekoinen jäätelö on aina varma vaihtoehto.
Lisätiedot: zum.fi
Tuomiokirkon vieressä sijaitseva Salt otti Porvoon ravintolakartalla perinteikkään Wanhan Laamannin paikan vuoden 2019 alussa. Pääsimme kokeilemaan Saltia aurinkoisena elokuun iltana, jolloin lämpimällä terassilla sai nauttia puiden varjostamasta maisemasta Porvoon kattojen ylle. Ravintola panostaa kausittain vaihtuviin raaka-aineisiin ja tarjolla on runsaasti kasvisruokaa sekä vegaanisia vaihtoehtoja.
Söimme alkupalaksi juustoista salaattia sekä Espanjan-matkoilta tuttuja Pimientos de Padrón -paprikoita. Pääruoaksi tilasimme lohta ja jälkiruoaksi mustikkapiirakkaa. Nämä kaikki maistuivat hyvin, ja uskon myös uusilta ruokalistoilta löytyvän herkullisia vaihtoehtoja. Itselleni jäi yhden käynnin perusteella mielikuva, että kasvispainotteiset alkupalat ovat Saltin tarjontaa parhaimmillaan. Seuraavat kerrat näyttävät, muuttuuko ajatukseni johonkin suuntaan.
Lisätiedot: restaurantsalt.fi
FRYYSARINRANTA – JOKIRANNAN KLASSIKKO
Punamultaiset ranta-aitat kuuluvat erottamattomasti porvoolaiseen postikorttimaisemaan. Yhdessä näistä historiallisista rakennuksista toimii ravintola Fryysarinranta, joka tarjoaa mahdollisuuden ateriointiin joko mennyttä aikaa huokuvissa sisätiloissa tai jokivarren terassilla. Söin Fryysarinrannassa viimeksi pari vuotta sitten. Jouduimme tuolloin odottamaan annoksiamme melko kauan, mutta pihvin maku oli kohdallaan.
Fryysarinranta ei yritäkään ratsastaa uusimpien trendien harjalla, vaan keskittyy perinteisempiin pihveihin, burgereihin tai vaikka lohikeittoon. Lisäksi tarjolla on etanoita, joihin liittyen Porvoolla on pitkät perinteet erityisesti nykyisen Meat Districtin paikalla toimineen ravintola Timbaalin ansiosta. Fryysarinranta on avoinna kesäkaudella ja toimii talvella tilausravintolana.
Lisätiedot: fryysarinranta.fi
BISTRO SINNE – TOISELLA PUOLELLA JOKEA
Valtaosa Porvoon parhaista ravintoloista löytyy vanhasta keskustasta, mutta välillä kannattaa kurkistaa joen vastarannallakin. Viihtyisä Bistro Sinne toimii Porvoon Taidetehtaan yhteydessä ja sinne on vain vajaan kymmenen minuutin kävelymatka vanhastakaupungista. Lyhyestäkin matkasta saattaa vain harmittavan usein tulla henkisesti pitkä, varsinkin kun vanhankaupungin puolella on hyviä ravintoloita vieri vieressä. Niinpä edellisestä Sinnessä käynnistäni on vierähtänyt jo viitisen vuotta, enkä osaa näin ollen kertoa ravintolan nykytilanteesta. Muistan silti edelleen, kuinka silloin syömäni kala-annos hipoi täydellisyyttä. Seuraavalla Porvoon-reissulla onkin aika palata pitkästä aikaa Bistro Sinneen, sillä luotan laadun olevan edelleen kohdallaan.
Lisätiedot: sinneporvoo.fi
PORVOON PAAHTIMO – KAHVILA JA BAARI SAMASSA PAKETISSA
Joen ylittävän sillan kupeessa sijaitsevasta Paahtimosta on moneksi, sillä se taipuu sujuvasti niin kahvilaksi kuin baariksikin. Sekä itse paahdettu laadukas kahvi että Porvoon paras olutvalikoima houkuttelevat asiakkaita aamupäivästä iltaan.
Kauniina kesäpäivinä kokoonnutaan terassina toimivalle jokilaivan kannelle ja hämyisinä talvi-iltoina saadaan nauttia vanhan punatiilisen rakennuksen lämpimästä tunnelmasta. Kävin Paahtimossa viimeksi marraskuussa herkuttelemassa juustokakulla Porvoon-retken päätteeksi. Sisäänpääsy on ikärajallinen klo 18 jälkeen.
Lisätiedot: porvoonpaahtimo.fi
PETRI’S CHOCOLATE ROOM – SUUSSA SULAVAA SUKLAATA
Porvoo tunnetaan suklaastaan, ja käynti Brunbergin myymälässä kuuluukin jokaisen kaupunkiin suuntautuvan retken ohjelmaan. Jos kuitenkin haluaa nauttia vielä astetta laadukkaampia herkkuja, kannattaa poiketa Petri’s Chocolate Roomiin Jokikadun varrelle.
Petrin käsintehdyt praliinit suorastaan sulavat suussa, sillä intohimo suklaaseen tulee hyvin esiin aitojen lisäaineettomien makujen kautta. Yksi parhaista tavoista hemmotella itseään Porvoossa onkin käydä Petri’s Chocolate Roomissa kahvilla ja nauttia kupillisen ohessa pala kakkua sekä pari käsintehtyä praliinia.
Lisätiedot: petris.fi
TEE- JA KAHVIHUONE HELMI – ROMANTIIKANNÄLKÄISILLE
Porvoon persoonallisin kahvila lienee Välikadun varrelta löytyvä Tee- ja Kahvihuone Helmi. Kahvilassa viehättää erilaisten kakkujen ja muiden leivonnaisten monipuolinen tarjonta. Kesäisin kannattaa istahtaa viihtyisälle terassille, joka on hieman piilossa sisäpihan puolella.
Koristeellinen sisustus lukemattomine tauluineen vie aikamatkalle menneisyyteen, mikä sopiikin hyvin tämän 1700-luvun lopulta peräisin olevan talon arvokkaaseen henkeen. Kahvilan yläkerrasta löytyy Helmen Budoaari, jossa voi yöpyä yhdessä kahden hengen huoneessa.
Lisätiedot: teehelmi.fi
CAFÉ FANNY – NAUTISKELUA AURINKOTERASSILLA
Raatihuoneentorin laidalla toimiva Café Fanny taitaa olla itseni eniten käyttämä kahvila Porvoossa. Syinä tähän ovat ennen kaikkea keskeinen sijainti sekä iltapäivän auringossa kylpevä ulkoterassi. Ohikulkijan on näin ollen helppo pysähtyä virkistävälle juomalle sekä herkuttelemaan kahvilan itse leivotuilla tuotteilla. Runebergintorttuja on tarjolla ympäri vuoden, kuten monessa muussakin Porvoon kahvilassa.
Lisätiedot: cafefanny.fi
VANHAN PORVOON JÄÄTELÖTEHDAS – KESÄPÄIVÄN PIRISTÄJÄ
Kesäpäivä Porvoossa ei olisi täydellinen ilman Vanhan Porvoon jäätelötehtaan herkkuja. Paikallinen italialaistyyppinen artesaanijäätelö on maultaan ensiluokkaista ja monipuolisessa valikoimassa riittää kokeiltavaa useammaksikin kerraksi. Itse päädyn usein tuttuihin ja turvallisiin pistaasiin sekä sitruunasorbettiin, mutta tarjolla on ollut esimerkiksi basilikajäätelöäkin. Kävin viime kesänä jäätelöllä sekä Raatihuoneen kulmalla Gabriel Hagertin kujalla että Vanhan sillan vieressä Tykkikioskilla. Yritys suunnittelee oman jäätelöbaarin ja tehtaanmyymälän avaamista.
Lisätiedot: vanhanporvoonjaatelotehdas.fi
Porvoon huikea ravintolatarjonta ei rajoitu yllä mainittuun, vaan itselläni on vielä useita kehuttuja paikkoja testaamatta. Vanhankaupungin jokirannassa olisi viime vuonna avattu kesäravintola Ranta-aitta ja Välikadun varrella kotiruokalounaita tarjoava Hanna-Maria. Porvoon uudelta puolelta löytyvät ainakin Bistro Gustaf ja kaveriperheen kovasti hehkuttama Café Cabriole. Vaihtoehtoja olisi lisääkin, mutta näillä pääsee varmasti alkuun. Harvassa näin pienessä kaupungissa on Porvoon kaltaista ravintoloiden runsautta. Toivottavasti valikoima pysyy yhtä laadukkaana jatkossakin, matkailualan kohtaamista suurista haasteista huolimatta.

Suomi
10 vinkkiä kesäiseen Tuusulaan

Tuusula on erinomainen kesäretkikohde vain noin kolmenkymmenen kilometrin päässä Helsingistä. Tarjolla on runsaasti kulttuurikohteita, tunnelmallisia maalais- ja järvimaisemia, viihtyisiä kesäkahviloita sekä paljon muutakin koettavaa.
Tuusula on itselleni tuttu paikka, jossa olen viettänyt enemmän tai vähemmän kaikki kesäni. Ajattelin nostaa tähän juttuun vain muutaman suosikkipaikkani, mutta koska tarjontaa on paljon, venyi lista hieman suunnittelemaani pidemmäksi. Kyseessä ei siis ole kaiken kattava luettelo, vaan haluan nyt esitellä vain joitakin paikkoja, joissa olen viime vuosina viihtynyt. En halunnut tehdä tästä suoraa kopiota neljä vuotta vanhasta Tuusula-jutustani, joten mukana on useampia tuolloin pois jääneitä kohteita. Kaikkia vanhoja suosikkeja ei voinut kuitenkaan jättää mainitsematta.

Liikunnan kannalta Tuusulan suosituin aktiviteetti on pyöräily järven ympäri. Klassikkoreitti on reilun kahdenkymmenen kilometrin mittainen ja se on varustettu uusilla opasteviitoilla. Kyltit vinkkaavat parissa kohdassa viime vuosina kunnostetuille osuuksille, jotka eivät aiemmin kuuluneet ainakaan omaan vakioreittiini. Järven itäpuolella Rantatieltä käännytään kohti Krapin rantasaunaa ja viihtyisää rantareittiä, jonka varrella voi kesäisin rapsutella lampaita. Lännessä viitat ohjaavat puolestaan Järvenpään Vanhankylänniemeen. Vanhankylänniemi tunnetaan Puistobluesin tapahtumapaikkana ja sieltä löytyy muiden palveluiden lisäksi esimerkiksi kädentaitajien myymälä Pytingin Puoti.

Tuusulan oleellisin kulttuurikeskittymä on järven itäpuolella kulkeva Rantatie, jonka varrella on monta kiinnostavaa kohdetta. Tuusula tunnetaan erityisesti 1900-luvun alussa vaikuttaneesta taiteilijayhteisöstä, jonka jäsenistä esimerkiksi Pekka Halonen sekä J.H. Erkko asuivat Rantatien varrella, kun taas Jean Sibelius, Juhani Aho ja Eero Järnefelt löysivät kotinsa hieman pohjoisempaa nykyisen Järvenpään puolelta. Alla mainitut kohteet sijaitsevat joko järveä kiertävän pyöräreitin varrella tai sen läheisyydessä luukun ottamatta Koiramäkeä, Kellokosken ruukkia ja Pientä Kotieläinpihaa. Valitsemieni nostojen järjestys etenee kartalla etelästä järven itäreunan kautta pohjoiseen ja palaa lopuksi Kellokoskelta järven länsirannalle.

Koiramäen Pajutalli
Aloitetaan kohde-esittelyt oikeasta hyvän mielen kohteesta Vantaan rajan tuntumasta. Koiramäen Pajutalli koostuu vanhoista puurakennuksista ja viehättävästä pihapiiristä, jossa viihtyvät kesäisin myös lampaat ja kanit. Pihalta ja eri rakennuksista löytyy muitakin erityisesti lapsivieraita ilahduttavia asioita. Kahvilan herkuista olemme nauttineet sekä viihtyisällä pihalla että kylmempään vuodenaikaan sisätiloissa.

Vaikka Koiramäen Pajutalli onkin kokonaisvaltainen elämys, voi sen mieltää ensisijaisesti sisustus- ja lahjatavarakaupaksi, jonka runsas tarjonta on aseteltu esille poikkeuksellisen kauniisti vaikkapa väriteemojen mukaan. En mielelläni osta mitään ylimääräistä, mutta täällä herää helposti houkutus hankkia mukaan jotakin hauskannäköistä. Myynnissä on totta kai kaiken muun lisäksi myös monia pajusta punottuja esineitä. Olemme kokeneet Koiramäen Pajutallin mukavaksi kesäpäivien vierailukohteeksi, minkä lisäksi se on talvella erinomainen paikka virittäytyä joulutunnelmaan.
Lisätiedot: koiramaenpajutalli.fi

Krapi
Tunnelmallinen Krapi kuuluu Tuusulan helmiin. Entinen maatila on muotoutunut tapahtumakeitaaksi, josta löytyy myös entisessä navetassa toimiva hotelli. Vanhat pellot ovat olleet jo useamman vuosikymmenen Tuusulan Golfklubin käytössä. Krapin suositut kesäkonsertit houkuttelevat maamme eturivin artisteja, ja tänä vuonna lavalle nousevat muiden muassa Arttu Wiskari, Anssi Kela, Behm, Elastinen ja Anna Puu. Kesän huipentavien elokuisten puutarhajuhlien päätapahtumat ovat jo loppuunvarattuja. Konsertit jatkuvat muina vuodenaikoina Krapin Pajan sisätiloissa. Krapin kesäteatterin ohjelmassa on tällä kertaa farssikomedia Tuplakupla.

Krapin kesäravintola Mankeli kuuluu vakiopaikkoihin, joissa käyn aina pari kertaa kesässä. Mankeli on parhaimmillaan lämpiminä päivinä, jolloin ruoasta voi nauttia ulkoilmassa Krapin idyllisessä pihapiirissä. Huonommalla säällä eli sisätiloissa syömiseen suosittelen myös Hyrylässä vanhassa upseerikerhon rakennuksessa toimivaa Ravintola Kerhoa. Mikäli mielessä on virkistävien juomien siemailu kauniin järvimaiseman äärellä, kannattaa kokeilla Gustavelundin terassia Pritsiä. Gustavelundissa kävin viimeksi toukokuussa, jolloin nautimme Ravintola Intossa erinomaisen äitienpäiväaterian. Kesäisin ruokailu on kuitenkin keskitetty vain Pritsin puolelle.
Lisätiedot: krapi.fi

Erkkola
Tuusulan Rantatien varrella sijaitseva Erkkola on komea hirsirakennus, joka valmistui runoilija J.H. Erkon kodiksi vuonna 1902. Erkko ehti asua täällä ennen kuolemaansa vain muutaman vuoden, minkä jälkeen talo oli pitkään yksityisomistuksessa. Nykyään Erkkola on Tuusulan kunnan hallinnoima museo, jossa voi tutustua vaihtuviin näyttelyihin. Taiteilijakoti hirsiseinineen ja vanhoine takkoineen on aina yhtä tunnelmallinen vierailupaikka. On myös mukavaa istahtaa lukemaan jokunen Erkon runo historiallisessa ympäristössä, vaikkei muuten runoja harrastaisikaan.

Kävin Erkkolassa viimeksi pari viikkoa sitten, jolloin esillä oli vielä Lars-Gunnar ”Nubben” Nordströmin teoksia. Aion tutustua myös kesällä 2024 esillä olevaan Silja Purasen ja Eero Lintusaaren yhteisnäyttelyyn. Ensi talvena on luvassa juoma-aiheista taidetta. Erkkolassa vierailun yhteydessä voi käydä myös naapurissa sijaitsevassa Aleksis Kiven kuolinmökissä sekä nauttia Tuusulanjärven maisemista Fjällbon puistossa.
Lisätiedot: erkkola.fi
Lue myös juttuni Tuusulan nähtävyyksiä – Erkkola

Lottamuseo ja Lottakanttiini
Lottamuseo toimii komeassa siniseksi maalatussa puurakennuksessa Rantatien varrella. Museo kertoo naisten tekemästä arvokkaasta maanpuolustustyöstä, lotista ja Lotta Svärd -toiminnasta. Olen tutustunut nykyiseen vuonna 2021 uudistettuun päänäyttelyyn, mutta Lottamuseon voi kokea aina uudelleen vaikkapa yleisöopastusten, draamaopastusten tai luentojen kautta. Pienessä ulkonäyttelytilassa on tänä kesänä uusi Vaaran vuodet – Sodan ja rauhan välissä -näyttely sekä ennakkovarauksella pelattavissa oleva pakopeli.

Käyn museon puolella vain harvoin, mutta alakerrassa toimiva Lottakanttiini kuuluu suosikkikahviloihini Keski-Uudellamaalla. Kanttiinissa tuleekin käytyä monia kertoja vuodessa. Kesän parhaisiin hetkiin kuuluvat lämpimät aamupäivät Lottakanttiinin terassilla, ennen kuin aurinko kääntyy paahtamaan pöytiä. Iltapäivällä voi asettua puiden ja pensaiden katveeseen, jos tilaa vain riittää. Kahvin ja leipomotuotteiden ääreltä kelpaa katsella vehreää puutarhaa sekä persoonallisen hämähäkkiportin takana häämöttävää Tuusulanjärveä.
Lisätiedot: lottamuseo.fi

Halosenniemi
Tuusulanjärven ympäristössä on monia taiteilijakoteja, joista oma ykkössuosikkini on Halosenniemi. Pekka Halosen ateljeekoti on näyttävä kansallisromanttinen puurakennus, joka kohoaa järven parhaalla paikalla kallioisella niemellä. Täältä kelpaa ihailla näkymiä niin pohjoiseen Järvenpäähän kuin eteläänkin päin. Halosenniemi on itselleni tuttu paikka, jossa olen käynyt monta kertaa.

Kesän 2024 näyttely Miljoonamänty esittelee maisemamaalauksia sekä Pekka Haloselta että hänen aikalaisiltaan. Olen aina pitänyt siitä, kuinka Halosenniemessä saa nauttia sekä upeasta rakennuksesta että sopivan kompaktista taidenäyttelystä. Maisemamaalaukset ovat myös aiheena mieleeni, joten tänä kesänä pitää ehdottomasti palata Halosenniemeen! Muita Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön liittyviä nähtävyyksiä ovat Järvenpään puolelta toistensa lähettyviltä löytyvät Jean Sibeliuksen Ainola, Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Ahola sekä Eero Järnefeltin Suviranta. Vierailu Suvirannassa onnistuu vain yleisöopastusten yhteydessä ja vaatii ennakkovarauksen.
Lisätiedot: halosenniemi.fi
Lue myös juttuni Halosenniemi – Tuusulanjärven helmi

Marin Putiikki
Jos tuliaisostoksia haluaa tehdä kulttuurikohteiden lähistöllä Rantatien varrella, kannattaa piipahtaa Marin Putiikissa. Houkuttelevia esineitä pursuava kauppa sijaitsee entisessä navetassa Tuomalan kylässä. Olen käynyt tässä kauniin tavaran aarreaitassa vain pari kertaa, mutta putiikkia on helppo suositella kaikille Rantatiellä kulkeville. Pihapiirissä on joinakin kesinä toiminut myös Pop-Up Kyläcafe -kahvila. Marin Putiikki on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin.
Lisätiedot: memories.fi

Kallio-Kuninkalan kesäkahvila
Alueen tyylikkäin kesäkahvila löytyy Kallio-Kuninkalan kartanomiljööstä Järvenpään puolelta, aivan Tuusulan rajan tuntumasta. Kaunis päärakennus ja keidasmainen puutarha luovat upean ympäristön kahvilaherkuista nauttimiseen. Kallio-Kuninkalan kesäkahvilan ainoa huono puoli ovat sen niukat aukioloajat. Kahvila on tänä vuonna avoinna ainoastaan heinäkuussa torstaista lauantaihin kello 11–17 ja pian tämän jälkeen muutaman päivän Meidän Festivaalin merkeissä. Toinen lähistöltä löytyvä mainio kesäkahvila Vellikello on avannut välivuoden jälkeen ovensa uudessa omistuksessa. Vellikellon vanha puurakennus sijaitsee lähellä Aholaa ja Ainolaa, aivan järveä kiertävän pyöräilyreitin varrella.

Kallio-Kuninkalan historia kietoutuu Paloheimon suvun ympärille. Vuorineuvos K.A. Paloheimo oli tiiviisti tekemisissä Tuusulanjärven taiteilijayhteisön kanssa ja jakoi taiteilijoiden suomalaiskansallisen aatteen aikana, jolloin maamme ei ollut vielä itsenäinen. Liikemiehen perheen ystävyys taiteilijayhteisön kanssa oli tiivistä ja kolme Paloheimon salskeista pojista löysi jopa puolisonsa Sibeliuksen, Järnefeltin ja Halosen tyttäristä. Tilasta isänsä jälkeen huolehtinut Yrjö Paloheimo halusi testamentata Kallio-Kuninkalan kulttuurikäyttöön. Nykyään se toimiikin Taideyliopiston Järvenpään toimipisteenä.
Lisätiedot: kallio-kuninkala.fi

Kinuskilla ja Kellokosken ruukki
Tämän jutun selvästi pohjoisin piste löytyy Kellokoskelta, jonka vanha ruukkimiljöö on oikein tunnelmallinen retkikohde. Paikan sydämenä voi pitää kahvila-ravintola Kinuskillaa, joka määrittelee itsensä urbaaniksi maaseutukahvilaksi. Kävimme Kinuskillassa viimeksi viime kesänä, jolloin emme jaksaneet hyvän hampurilaisaterian jälkeen enää maistaa houkuttelevia leivonnaisia. Historiallisissa tiloissa voi nauttia lounasta, lauantaibrunssia sekä monien kehumia pienleipomotuotteita.

Ruukkivierailun yhteydessä kannattaa kurkistaa ainakin tehdasmuseoon, jossa selviää kuinka paljon erilaisia tuotteita täällä 1795–1979 toimineessa tehtaassa on valmistettu. Lisäksi kesällä 2024 voi tutustua teemanäyttelyyn Julkkis kävi täällä. Museoon on vapaa pääsy. Alueella on myös muita kiinnostavia rakennuksia, kuten vanha puukirkko. Ruukissa ja sen ympärillä toimii nykyään monia eri alojen yrityksiä, kuten Patovahti-pubi, Männistön tanssilava sekä Ruukin kirppis.
Lisätiedot: kinuskilla.fi, tehdasmuseo.fi, ruukinkirppis.fi

Pieni Kotieläintila ja Kahvila Onni
Kävimme vasta viime kesänä ensi kertaa tutustumassa Pieneen Kotieläintilaan ja Kahvila Onniin, jotka löytyvät hieman syrjäisempien maalaismaisemien keskeltä. Siisti maatila osoittautui viihtyisäksi paikaksi, jossa koko perheen on mukava viettää kiireetöntä aikaa. Kotieläintilaa voi suositella varsinkin pienille lapsille, mutta kesyjen eläinten kanssa viihtyvät kyllä kaiken ikäiset vierailijat. Lampaat, vuohet, aasit, hevoset ja puput ovat sen verran seurallisia, että ne vaikuttavat rakkaudella hoidetuilta. Mieleen jäi myös pihalla kuljeskeleva kissa, joka nauttii kovasti rapsuttelusta.

Pieni Kotieläintila tarjoaa aitoja maalaismaisemia sekä nostalgista aiheeseen liittyvää esineistöä. Pihalta löytyy leikkipaikka ja sieltä voi lähteä myös pienille kävelypoluille. Puodin puolella olisi monenlaista ostettavaa ja käynnin kruunaa Kahvila Onni, jossa nautimme maukkaista vohveleista. Pieni Kotieläintila on tänä kesänä avoinna 3.6.–3.8.2024 maanantaista lauantaihin kello 10–17.
Lisätiedot: pienikotielaintila.fi

Sarvikallio
Tuusulanjärven komeimmat maisemat aukeavat Sarvikalliolta, joka sijaitsee useimmista muista mainitsemistani kohteista poiketen järven hiljaisemmalla länsirannalla. Noin 25 metrin korkeudelta kelpaa katsella Tuusulanjärveä niin pohjoiseen kuin eteläänkin päin ja paistaa tulipaikalla vaikka makkarat. Sarvikallion parkkipaikalta on reilun puolen kilometrin kävelymatka näköalojen äärelle ja paikalle poikkeaminen onnistuu myös järveä kiertävän pyöräilyreitin varrelta. Jos haluaa tehdä luontoretken, voi Sarvikallion tuntumassa reippailla kolmen ja puolen kilometrin mittaisen Seittelinreitin ympäri.
Lue myös aiemmat Tuusulasta kertovat juttuni:
Paikallisvinkit Tuusulanjärvelle
Makuja ja maisemia Tuusulanjärvellä
Tuttu Tuusula matkailijan silmin
Suomi
Pelimuseo ja paljon muuta Tampereen Vapriikissa

Museokeskus Vapriikki on erinomainen vierailukohde Tampereella. Kävin näyttelytiloissa ensi kertaa vasta tämän vuoden pääsiäisenä, mutta vierailu ei varmasti jäänyt viimeiseksi. Perhettämme houkutteli eniten Suomen pelimuseo, mutta saman katon alta löytyi paljon muutakin kiinnostavaa.
Vapriikki on hyvä esimerkki tamperelaisesta tavasta ottaa vanhan tehdaskaupungin historiallisia rakennuksia toimivaan uudiskäyttöön. Museokeskus avattiin Tammerkosken rannalla aiemmin toimineen Tampellan tehtaan verstastiloihin vuonna 1996. Vapriikin pääsylippujen hinta on tällä hetkellä aikuisilta 15 euroa ja lapsilta 7 euroa. Itse kuittasimme aikuisten pääsymaksut kätevien Museokorttien avulla. Pääsymaksu kattaa kaikki Vapriikin näyttelyt, joita voi olla kerrallaan yli kymmenen kappaletta.

Vapriikin pysyvään tarjontaan kuuluvista museoista ovat tällä hetkellä avoinna Luonnontieteellinen museo, Suomen pelimuseo, Suomen jääkiekkomuseo sekä koko Tampereen historiaan liittyvä Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi. Näiden lisäksi esillä on useita vaihtuvia näyttelyitä, joiden kesto vaihtelee parista kuukaudesta useisiin vuosiin. Aiheita riittää laidasta laitaan, joten täällä on varmasti jokaiselle jotakin!

Suomen pelimuseo
Oma pääkohteemme Vapriikissa on lapsiakin houkutteleva Suomen pelimuseo, jossa pääsee kokeilemaan monia erilaisia tietokonepelejä vuosikymmenten varrelta. Tarjolla on siis runsaasti sekä huvia että nostalgiaa. Kokeilen esimerkiksi televisiosta tuttua Hugo-peliä, jossa hahmoa ohjataan lankapuhelimen näppäinten avulla. Pelin äänet kuuluvat tietenkin luurin kautta.

Suurin kuhina käy pelihallissa, jossa saa käyttää vapaasti monia eri peliautomaatteja. Tarjolla on esimerkiksi rallisimulaattoreita, flippereitä sekä ammuskelupelejä. Oma suosikkini on alppihiihtosimulaattori Alpine Racer 2, jossa laskeminen tapahtuu omia jalkoja kallistelemalla. Onnistun parin harjoituskerran jälkeen jo voittamaan kisan, ja Alpine Raceria tekisi mieli päästä pelaamaan pian uudelleenkin.

Suurin osa peleistä löytyy ahdasta automaattihallia väljemmiltä käytäviltä, joilla esitellään suomalaista pelituotantoa. Muutamat peleistä ovat kohdalle sattuessani harmillisesti jumissa, joten niitä ei pääse kokeilemaan. Yksi näistä on mäkihyppypeli Deluxe Ski Jump, jota olisi ollut mukava pelata pitkästä aikaa. Vitriinissä on pelin kehittäneen Jussi Koskelan lahjoittamaa rekvisiittaa. Muistan Jussin niiltä ajoilta, kun harrastimme samaan aikaan yleisurheilua Keravan Urheilijoissa.

Pelimuseon parasta antia ovat eri vuosikymmenten teemaan sisustetut huoneet, jotka vievät hyvin autenttisella tavalla 1980- ja 1990-lukujen tunnelmiin. Sisustuksessa käytetty rekvisiitta on valittu huolella jokaista yksityiskohtaa myöten.

Pitkä rivi Aku Ankan taskukirjoja sekä vuoden 1984 Los Angelesin olympiamaskotti Sam-kotka löytyivät minunkin huoneestani, ja moni muukin esine näyttää kovin tutulta. Commodore Kuusnelosta en koskaan itse omistanut, mutta täällä sillä pääsee pelaamaan klassikkopeli Boulder Dashia.

Viihdymme myös menneen ajan olohuoneessa, jonka nahkapäällysteisille nojatuoleille voi istua pelaamaan kuvaputkitelevisiosta näkyvää alkeellista tennispeliä Pongia. Aikaa kuluu myös hieman uudenaikaisemmassa lastenhuoneessa Super Marion seurassa.

Museosta löytyy hauskasti sisustettujen olohuoneiden ja lastenhuoneiden lisäksi myös malli pelikaupasta, jollaisissa itsekin joskus muinoin kävin. Silloin ei latailtu pelejä netistä, vaan niitä sai ostaa pahvisiin laatikoihin pakattuna pelikauppojen hyllyiltä. Usein pelit liikkuivat toki myös kaverilta toiselle kopioimalla. Kaukana olivat vielä ne ajat, kun pelaamista alettiin kutsua e-urheiluksi.

Museon tarjontaan kuuluu videopelien lisäksi kelpo kokoelma lautapelejä, joita saa asettua pelaamaan pöydän ääreen. Näyttelyn nurkalta löytyy myös nostalginen pajatso, joka herättää monissa vierailijoissa ihastuneita huokauksia. Pajatsoa ei kuitenkaan pääse pelaamaan, vaikka taskussa jostain syystä vanhoja viidenkymmenen pennin kolikoita sattuisi olemaankin. Vierestä löytyvää Speden Speleistä tuttua nopeustestiä saa kyllä kokeilla. Perheestämme löytyy yksi tämän pelin luonnonlahjakkuus, enkä se ole minä.

Pelimuseossa on mukava viettää aikaa, joka kuluukin täällä kovin nopeasti. Paikka tuo mieleeni Berliinin Computerspielemuseumin, josta olen kirjoittanut jutun jo aiemmin.

Suomen jääkiekkomuseo
Ehdimme onneksi nähdä pelimuseon lisäksi paljon muutakin. Käymme museoravintola Valssissa virkistävällä kahvitauolla ja kiipeämme sieltä ylimmässä kerroksessa toimivaan Suomen jääkiekkomuseoon. Tampere on niin perinteikäs lätkäkaupunki että sen omassakin historiassa riittäisi valtavasti kerrottavaa, mutta museo keskittyy nimensä mukaisesti koko maan jääkiekkoon. Mielenkiintoisena lisämausteena toimivat omien taitojen testaamiseen sopivat laukaisu- ja maalivahtisimulaattorit. Kokeilemme tyttären kanssa laukaisusimulaattoria, jossa voi yrittää virtuaalisen maalivahdin yllättämistä.

Museossa voi tutustua Jääkiekkoleijonan arvonimellä aateloitujen henkilöiden kunniagalleriaan, johon on päässyt pelaajien lisäksi myös valmentajia, erotuomareita sekä taustavaikuttajia. Alati kasvavalla listalla on jo 274 nimeä Mölli Keinosesta Jukka Jaloseen ja Riikka Sallisesta Kalervo Kummolaan. Esillä on totta kai myös paljon erilaisia palkintoja sekä pelipaitoja niin Suomesta kuin maailmaltakin.

Jääkiekkomuseon mielenkiintoisimpaan antiin kuuluvat vanhat peliasut ja varusteet, jotka näyttävät nykyisiin verrattuna kovin alkeellisilta. Perinteiset seurojen logot ja värit ovat helposti tunnistettavissa, mutta paitojen materiaalit ovat jotain aivan muuta kuin nykypäivänä. Kuvassa näkyvä hahmo on muuten nimeltään Viska, ja se kuului maalivahti Gösta Wangelille. Viska tuotti onnea, joten Wangel asetti maskotin aina pelien ajaksi maalinsa päälle. Wangel ja Viska voittivat Suomen mestaruuden Tapparan edeltäjän TBK:n riveissä vuonna 1953.

Pitkää historiaa esittelevä museo auttaa kunnioittamaan jääkiekkoperinteitä entistä enemmän. Muistan kuinka Torontossa sijaitseva Hockey Hall of Fame toi mieleen samanlaisia tunteita, kun vierailin siellä viitisentoista vuotta sitten.

Omaa mieltäni lämmittää kovasti, että jääkiekkomuseosta löytyy myös jotain keravalaista. Maamme naisjääkiekon legendoihin lukeutuva Anne Haanpää edusti osan mittavasta urastaan Keravan Shakersia ja auttoi joukkueen kolmeen peräkkäiseen Suomen mestaruuteen vuosina 1994–96. Haanpään Shakers-paita on ansainnut hyvin paikkansa museon arvokkaassa kokoelmassa.

Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi
Vapriikin monipuolisuus tulee parhaiten esiin, kun astumme jääkiekon vauhdikkaasta maailmasta täysin toisenlaiseen ympäristöön. En osaa edes odottaa näyttelyn vaihtumista, kun seison jo värikkäiden kankaiden täyttämässä seesteisessä tilassa. Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi -näyttelyyn on hyvä tutustua jo siksi, että skotlantilaisen James Finlaysonin perustamalla yrityksellä on suuri rooli koko Tampereen kehityksessä. Kierrämme näyttelyn jääkiekkomuseon puolelta tullessamme ikään kuin nurinkurisessa järjestyksessä, mutta siitä ei ole lopulta suurempaa haittaa.

Vuonna 1820 alkunsa saaneesta Finlaysonista kehittyi Suomen ensimmäinen suuryritys, joka vaikutti omalta osaltaan Tampereen kasvamiseen. Konepajana aloittanut Finlayson alkoi menestyä kymmenisen vuotta perustamisensa jälkeen, jolloin toimiala oli jo vaihtunut puuvillatehtaaksi. Tehtaan ympärille rakennettiin asuntojen lisäksi esimerkiksi koulu, sairaala sekä kirkko. Finlayson kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi tehtaaksi ja säilytti asemansa monen vuosikymmenen ajan.

Näyttely kertoo mielenkiintoisella tavalla Finlaysonin historiasta. Mieleen jää erityisesti kuusikerroksisesta tehdasrakennus Kuusvooninkisesta tehty pienoismalli. Pienistä ikkunoista voi kurkistella sisään ja katsoa miltä talvinen työpäivä vuonna 1847 on näyttänyt. Nukkekotimaista toteutusta elävöittävät liikkuvat hologrammihahmot. Ne kuvaavat sekä työntekoa että myös esimerkiksi tuon ajan työpaikoilla esiintynyttä juopottelua.

Näyttelyssä on luonnollisesti esillä Finlaysonin tuottamia kankaita, joiden joukosta löytyy minullekin tuttuja kuoseja. Tekstiilituotanto alkuperäisellä tehdasalueella Tampereella päättyi 1990-luvulla. Tuotteet suunnitellaan edelleen Suomessa, mutta tuotanto on kustannussyistä siirtynyt ulkomaisiin tehtaisiin.

Luonnontieteellinen museo
Tampereen luonnontieteellinen museo tarjoaa mukavasti paikallista näkökulmaa, sillä se keskittyy erityisesti Pirkanmaan luontoon. Esillä on runsaasti täyttyjä nisäkkäitä ja lintuja sekä paljon muutakin nähtävää ja opittavaa. Luonto on kiinnostava aihe, mutta käymme museon tällä kerralla vain nopeasti lävitse. Vierestä löytyy Vuoden Luontokuvat 2023 -näyttely, joka on avoinna enää 14.4.2024 saakka. Oikeastaan kaikki mukaan päässeet otokset ovat todella upeita.

Radioaallon harjalla – kidekoneesta podcastiin
Radionäyttely valottaa maamme noin satavuotista radiohistoriaa. Tarjolla on runsaasti niin tietoa kuin nostalgiaakin ja näyttely kuvaa myös radion muuttuvaa merkitystä läpi vuosikymmenten. Tänne voisi pysähtyä pidemmäksikin aikaa kuuntelemaan eri aikakausien ohjelmia. Mieleeni jää erityisesti urheiluselostajana tunnetun Pekka Tiilikaisen raportti talvisodasta suomalaiseen sotilasleiriin tehdyn lentohyökkäyksen keskeltä. Radioaallon harjalla -näyttely on esillä lokakuun 2027 loppuun saakka.

Fantastinen floppi
Yksi ohimennen näkemistämme näyttelyistä on Nokian N-Gage-laitteesta kertova Fantastinen floppi. Pelikonsolia ja puhelinta yhdistänyt N-Gage ei suuresta rahallisesta panostuksesta huolimatta koskaan menestynyt, vaan aiheutti Nokialle valtavat tappiot. Näyttelyssä on esillä 2000-luvun alun ajankuvaan kuuluvaa esineistöä ja tarjolla on tietenkin myös mahdollisuus N-Gagella pelaamiseen. Fantastinen floppi on esillä 5.1.2025 saakka.

Museokeskus Vapriikin muu tarjonta
Vaikka viihdymme Vapriikissa monta tuntia, jää paljon vielä kokonaan näkemättäkin. Ajattelin käydä ainakin Manserock-näyttelyssä, mutta kun palaamme illan lähestyessä hiljentyvään pelimuseoon, ei meistä kukaan malta lähteä sieltä pois ennen sulkemisaikaa. Niinpä popedat ja eppunormaalit jäävät odottamaan seuraavaa kertaa. Manserock-näyttelyyn voi onneksi tutustua vuoden 2026 loppuun asti. Vapriikissa on tällä hetkellä esillä edellä mainittujen lisäksi muutama muukin näyttely. Esimerkiksi Postimuseon monivuotinen päänäyttely Viestinviejät on nähtävillä vielä 15.9.2024 saakka. Tampereen Kivimuseo on parhaillaan suljettuna ennen odotetun Kiven voima -näyttelyn avautumista 26.4.2024.

Vapriikki on mainio kokonaisuus, sillä laadukkaasti toteutetuista näyttelyistä löytyy katseltavaa moneen makuun. Näyttelyiden suuri määrä takaa myös vaihtuvuuden, joten Vapriikkiin voi aina palata katsomaan mitä uutta on tullut tarjolle. Ja toisaalta vaikkei mitään uutta olisikaan, löytyisi pelimuseosta aina taatusti ajanvietettä moneksi tunniksi!
Lue lisätietoja Vapriikin omilta nettisivuilta.
-
Suomi2 vuotta sitten
Hiihtoloma Syötteen laduilla
-
Itävalta1 vuosi sitten
Alppimaisemia kesäisessä Seefeldissä
-
Huvipuistot2 vuotta sitten
Huvipuistokokemus – Disneyland Park Paris
-
Yhdysvallat1 vuosi sitten
Ensikertalaisen Los Angeles – 10 kohdetta
-
Italia1 vuosi sitten
Cinque Terre – 5 kuvankaunista kylää
-
Yhdysvallat2 vuotta sitten
Los Angelesin kiehtova Venice
-
Italia1 vuosi sitten
Patikkaretkellä Cinque Terressä
-
Ranska2 vuotta sitten
30 nähtävyyttä Pariisissa
-
Yhdysvallat1 vuosi sitten
Tarunhohtoinen Hollywood
-
Espanja2 vuotta sitten
Kaksien kasvojen Torrox
-
Italia2 vuotta sitten
Milanon pääkallokappeli San Bernardino alle Ossa
-
Yhdysvallat2 vuotta sitten
Kalifornian-matkan parhaat palat