Suomi
Yö Jätkäsaaressa – upouusi Clarion Hotel Helsinki
Noin kuukausi sitten Jätkäsaareen avattu Clarion-hotelli on pyrkinyt ryminällä kansan tietoisuuteen. Kävin tutustumassa Helsingin uuteen 16-kerroksiseen maamerkkiin viime viikonloppuna.
Clarion-hotellit kuuluvat Nordic Choice Hotels -ryhmään, jolla on vahva asema Norjan ja Ruotsin hotellimarkkinoilla. Äskettäin Jätkäsaareen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman tuntumaan avatut hotellit ovat brändin ensimmäiset Suomessa. Clarion Hotel Helsingin visiona on toimia kaupunkilaisten uutena olohuoneena baareineen, saunoineen ja ravintoloineen. Tarjolla on myös näköalauima-allas, kuntosali sekä kongressikeskus useine kokoustiloineen. Nordic Choice Hotels henkilöityy persoonalliseen norjalaisomistajaansa Petter Stordaleniin, joka vannoo kestävän kehityksen ja vihreiden arvojen nimeen.
Lapset pääsivät viime viikonloppuna mummolaan yökylään, joten käytimme vaimon kanssa tilaisuuden hyväksemme ja lähdimme viettämään mukavaa iltaa Helsinkiin. Sain tammikuisilta Matkamessuilta lahjakortin, jolla pääsimme tutustumaan hotelliin ilmaiseksi. Lahjakortit ovat saaneet bloggaajat liikkeelle, joten hotellia on esitellyt jo moni muukin. Linkkejä löytyy postauksen lopusta.
Saavumme paikalle heti edellisenä iltana juhlittujen avajaisten jälkeen. Majoittujia on silti otettu vastaan jo lokakuun puolivälin tienoilta lähtien. Nostan hattua hotellin avaamisesta määräaikana, mutta sitä voi toki miettiä, oliko tarkka päivämäärä pakko ilmoittaa jo viime talvena. Moni asia on nimittäin kuulemani mukaan ollut vielä ovien avaamisen jälkeen pahasti kesken.

Uuteen hotelliin saavuttaessa ensivaikutelmalla on suuri merkitys. Iloinen mieli ehtii valitettavasti jo hieman haihtua sisäänkirjautumista odotellessa. Jonossa on edellämme vain neljä henkilöä, mutta joudumme silti seisoskelemaan lähes puoli tuntia. Vastaavanlaisia ongelmia on kuulemma ilmennyt myös muihin kellonaikoihin. Oli viivytyksen syynä sitten tietojärjestelmä, henkilökunnan tietämättömyys epäselvissä tilanteissa tai mikä tahansa, pitäisi asiat saada sujumaan paljon joutuisammin.
Vastapainona hitaudelle on palvelun kohteliaisuus, jolla saa monta virhettä anteeksi. Hotellin nuorekas henkilökunta muistaa hymyillä ja tervehtiä aina tilaisuuden tullen. Reipas palvelualttius on miltei jenkkityylisen imelyyden rajamailla, mutta toimii mielestäni erinomaisesti.

Standard-tason huone on yllättävänkin pieni ja ahdas, mutta pidän pelkistetystä skandinaavisesta sisustuksesta. Uudessa hotellissa on siistiä, eikä viihtyvyyttä häiritseviä yksityiskohtia juuri ole. Kylpyhuoneen pyyhkeet ovat erivärisiä, joten muistan kerrankin helposti, kumpi niistä on omani. Tämä pieni yksityiskohta tuntuu lähes nerokkaalta, sillä en ole törmännyt vastaavaan missään muualla.

Kakkoskerroksesta ei voi odottaa kovin ihmeellistä maisemaa. Saamme katsella merentutkimusalus Arandaa ja taustalla kohoavia sataman nostureita. Parempi huone olisi kenties ollut neuvoteltavissa jopa samaan hintaan, mutta olimme kaiken odottelun jälkeen tyytyväisiä, kun ylipäätään pääsimme sisään. Mahdollisella seuraavalla kerralla panostan varmasti suurempaan huoneeseen sekä kunnon näköalaan.
Olen matkailijana sopeutuvaa sorttia, enkä yleensä jaksa kiinnittää huomiota pikkuasioihin. Kun nyt kuitenkin ollaan tultu varta vasten tutustumaan hotelliin, niin katselen ympärilleni tavallista tarkemmin. Esimerkiksi huoneen vaatenaulakko on todella kapea ja ahdas. Tarjolla olisi kahdeksan henkaria, mutta jo kahden toppatakin tunkeminen käytössä olevaan tilaan on hankalaa. Kesävaatteiden kanssa olisi toki helpompaa. Huoneen ilmastointi hurisee melko voimakkaasti. Saamme hiljennettyä sitä jonkin verran, muttemme aivan sellaiseen asentoon kuin olisimme halunneet.

Huoneemme voisi välioven kautta yhdistää naapurihuoneeseen, jolloin muodostuisi perheille erinomaisesti sopiva kokonaisuus. Nykäisemme varmuuden vuoksi väliovea, ja huomaamme sen olevan auki. Naapurihuoneeseen ei onneksi ole majoittunut vielä ketään, mutta meillä on sinne esteetön pääsy. Suljen oven hieman hämilläni ja rojahdan mukavan pehmeälle sängylle, josta voi katsella suurikokoista televisiota. Vain kaukosäädin puuttuu. Soitan vastaanottoon, jossa vastataan reippaasti ja luvataan hoitaa asia pikaisesti. Asiaa pahoitteleva työntekijä ilmestyy ovelle kaukosäätimen kera muutamassa minuutissa. Hän käy myös vielä varmistamassa, että huoneiden väliovi on nyt varmasti kiinni toiseltakin puolelta. Avaan television, mutta se jumittaa pian useammaksi minuutiksi kanavanvaihdon yhteydessä. Olen kuullut vastaavasta ongelmasta muiltakin Clarionin asiakkailta. Varsin harmillista, vaikkei tänne television takia olla tultukaan.
Yksi Clarion Helsingin vetonauloista on kattouima-allas, josta on komea näkymä yli kaupungin. Ajattelin käydä uimassa heti saavuttuamme kolmen jälkeen, mutta allas aukeaakin vasta viideltä. Meillä on alkuillasta pöytävaraus keskustassa sijaitsevaan ravintolaan, joten uiminen jää illan osalta väliin. Aamulla taas nukuttaa sen verran pitkään, että polskiminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Muiden bloggaajien kokemusten perusteella allas on pieni, mutta maisema näkemisen arvoinen. Uimaan mennessä kannattaa laittaa näin talviaikaan pipo päähän. Huipulla tuulee, vaikka vesi höyryääkin lämpimänä.

Clarionin sijainnin voi tulkita haluamallaan tavalla. Helsingin ydinkeskusta on vain lyhyen kävelymatkan päässä ja kahdella raitiovaunulinjalla (6T ja 9) pääsee kätevästi hotellin oven eteen. Toisaalta keskikaupungilta löytyy niin paljon hotelli- ja ravintolavaihtoehtoja, että Clarionilla riittää töitä kansan houkuttelemiseksi Jätkäsaareen. Ruoholahden ja Jätkäsaaren alueen kehittymisen varaan on luultavasti laskettu paljon, ja Länsisatamasta saapuvillehan sijainti on erinomainen. Business-matkailijoiden osuus kävijämäärästä tulee varmasti olemaan suuri. Autoilijoita kiinnostanee, että hotellin parkkihalli on vasta rakenteilla. Pysäköinti on mahdollista läheiselle hiekkakentälle viidentoista euron vuorokausihintaan.

Hotellin Kitchen & Table -ravintolan illallinen jää kokeilematta, koska meillä on viimeinen tilaisuus käyttää pian vanhentuvat ravintolalahjakorttimme toisaalla. Palaamme kaupungilta kävellen ja pysähdymme katsomaan, kuinka hotellin valot loistavat pakkasillassa kilpaa kuun kanssa.

Vaikka kello alkaa olla jo paljon, emme malta olla kokeilematta yläkerran Sky Room -baaria. Pikkujoulukauden perjantai on vilkas, mutta onnistumme hetken odottelun jälkeen saamaan ikkunapöydän itsellemme. Öisen Helsingin valot näyttävät upeilta näin korkealta nähtynä. Annan katseen kulkea hitaasti Pasilan televisiotornilta aina Suomenlinnan majakalle saakka. Maisemien vuoksi kannatti tulla, vaikkei cocktail-valinta osunutkaan aivan nappiin.
Hotellin aamiainen tarjoillaan alakerran Kitchen & Table -ravintolassa, jonka konseptiin kuuluu muun muassa sosiaalinen syöminen. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkiä pöytiä, joiden tehtävänä on antaa ventovieraille ihmisille mahdollisuus tutustua toisiinsa. Tavallista introverttia suomalaista ajatus lähinnä kauhistuttaa. Aamiaisemme kuluu kuitenkin miellyttävästi, kun juttelemme mukavan kouvolalaisen pariskunnan kanssa. Heidän ensikokemuksensa hotellista antavat hyvin tukea omille ajatuksilleni.
Aamiainen on maittava ja runsas. Kokonaisuus ei yllä mitenkään poikkeukselliselle tasolle, mutta kaikki maistamani on tuoretta ja valikoima kylmine sekä lämpimine vaihtoehtoineen riittävän monipuolinen. Syön vatsani täyteen niin suolaista kuin makeaakin ja olen tyytyväinen. Aamiaisen viimeisen tunnin varoitettiin jo etukäteen olevan vilkas. Ihmisiä riittää, mutta pitkiä jonoja ei pääse syntymään.

Yksikin hotelliyö tarjoaa mukavan piristyksen marraskuisen arjen keskelle. Hotellimajoitus luo yllättävänkin vahvan mielikuvan matkalla olemisesta, vaikkei Helsinkiä eksoottisemmassa kaupungissa ollakaan. Vastaavia minilomia voisi harrastaa useamminkin.
Vaikkei kaikki sujunutkaan aivan täydellisesti, viihdyimme silti Clarionissa hyvin. Pikkuasiat eivät pilanneet kokemusta, mutta halusin tuoda ne esiin rakentavana kritiikkinä. Majoitusvalintani perustuvat yleensä sijaintiin, perussiisteyteen ja hintatasoon, jotka kohtaavat tässä hotellissa riittävän hyvin. Kaksi huonetta yhdistämällä täyttyisi tarvittaessa myös toive perhehuoneesta. Jos kyseessä olisi kahdenkeskinen merkkipäivämatka, hakisin silti luultavasti persoonallisempaa boutique-hotellia.

Vanhan sanonnan mukaan keskeneräistä taideteosta ei saa arvostella. On kaikin puolin reilua antaa Clarionille kunnon mahdollisuus viilata pienet puutteensa kohdalleen. Lyhyesti sanottuna Clarion Helsinki vaikuttaa hyvän keskitason hotellilta. Se ei mullista maailmaa, mutta tarjoaa varteenotettavan majoitusvaihtoehdon komeilla maisemilla varustettuna. Toivon hotellin pystyvän käyttämään potentiaalinsa ja saavuttamaan tavoittelemansa aseman kaupunkilaisten kohtaamispaikkana.
* Majoituimme lahjakortilla, jonka Clarion lahjoitti blogilleni tammikuisilla Matkamessuilla.
Suomi
Viikonloppumatkalla Turussa
Vietimme pääsiäislomalla pari päivää Turussa. Mutta mitä tehdä, jos Turun linna on nähty jo aiemmin, Tuomiokirkko remontissa ja Tepsin kiekkokausikin jo ohitse? Löysimme mukavia pieniä nähtävyyksiä, hyviä ravintoloita ja paikallisia erikoisuuksia.
Turku ei ole itselleni mitenkään erityisen tuttu kaupunki, vaikka siellä onkin tullut vierailtua lyhyesti monta kertaa. Useimmiten matkaohjelmaan on kuulunut lähinnä Aurajoen rannalla kävelyä tai joku tapahtuma, kuten viimeksi Inter Turun kotiottelu Kupittaalla. Veikkausliigan avauskierros osui nyt sopivasti pääsiäiseksi, mutta maltoin silti jättää pelin väliin. Turun linnaan tutustuin puolestaan perusteellisesti vajaat viisi vuotta sitten, jolloin kirjoitin jutun Historiallinen Turun Linna. Haimme nyt jotain uutta nähtävää ja vietimmekin Turussa pari mukavaa päivää.

Hotel Kakola ympäristöineen
Valitsimme tällä kerralla hieman tavallisesta poikkeavan majoituksen ja yövyimme entisen vankilan tiloissa toimivassa Hotel Kakolassa. Syksyllä 2020 avattu hotelli on varsin laadukas ja tiilimuurien sisälle on remontoitu siistit huoneet kaikkine mukavuuksineen. Valinnanvaraa riittää askeettisista selleistä ihan tavallisiin hotellihuoneisiin, joissa vankilateema ei tule heti silmille. Mielenkiintoisin vaihtoehto voisi olla piharakennuksesta löytyvä sviitti, jossa voi majoittua oikeaan purjeveneeseen.

Oma valintamme on tilava neljän hengen perhehuone, josta löytyy mukava parisänky sekä kaltereilla varustettu kerrossänky. Onpahan ainakin turvallista nukkua, kun ei pääse putoamaan. Hotellin aamiainen on runsas ja maittava, joten päivä lähtee vankilayön jälkeen mukavasti käyntiin.

Huoneemme sijaitsee sivusiivessä, jonka käytävä ei ole mitenkään näyttävä. Käymme kuitenkin uteliaisuuttamme kiertelemässä hotellin muissa tiloissa ja näemme paremmin vanhasta lääninvankilasta muistuttavia paikkoja. Kurkistamme myös Kakolan kirkkoon, jolle kauniit ikkunat antavat tunnelmallisen ilmeen. Kakolan menneisyys on mielenkiintoinen, ja siihen voisi tutustua perusteellisemmin opastetuilla kierroksilla. Itse katsoimme vain hotellihuoneen televisiosta löytyvän historiakertomuksen.

Kakolanmäkeä on viime vuosina uudistettu kovasti. Parin minuutin kävelymatkan päässä entisestä lääninvankilasta sijaitsi keskusvankila, joka sekin on otettu uuteen käyttöön. Graniittilinnana tunnetusta rakennuksesta löytyy kylpylä Kakola Spa, ravintola Kakolanruusu, leipomo bageri Å sekä muutamia muita eri alojen yrityksiä.

Entisen keskusvankilan rakennuksissa on nykyään myös paljon koteja turkulaisille, jotka haluavat asua kenties kaupungin parhaalla paikalla. Turku on laajentunut paljon, sillä kun Kakola 1800-luvun puolivälissä perustettiin, sijaitsi se kaupungin ulkopuolella eikä kenellekään tullut mieleen että keskusta voisi paisua tänne saakka. Välimatkat ovat silti lyhyitä, sillä Hotel Kakolasta on esimerkiksi Kauppatorille vain puolitoista kilometriä.

Kakolan funikulaari
Turun-matkalla täytyy tietenkin kokeilla kuuluisaa funikulaaria, joka nousee noin minuutissa Aurajoen rannan tuntumasta Kakolanmäelle. Funikulaari avattiin vuonna 2019 ja se on tullut tunnetuksi erilaisista vioista ja käyttökatkoista. Me pääsimme kuitenkin matkustamaan funikulaarilla ongelmitta molempiin suuntiin. Funikulaarilla matkustaminen on ilmaista huvia.

Föri
Funikulaarin tavoin myös Föri-niminen lossi on uniikki turkulainen kulkupeli, jolla saa matkustaa ilmaiseksi. Paikallisten syvästi rakastamalla Förillä pääsee kätevästi tält pualt jokke tois pual jokke ja päinvastoin. Matkan kesto on noin puolitoista minuuttia ja tois pual jokke pääsee kyytiin aivan funikulaarin ala-aseman tuntumasta.

Aurajoen rannat
Turku on muiden suomalaisten kaupunkien tavoin kesäkaupunki, joka herää parhaimmilleen säiden lämmetessä. Pääsiäisenä on vielä viileää, mutta auringonpaiste tekee Aurajoen rannalla kävelemisestä oikein miellyttävää. Monet aiemmat muistoni Turusta liittyvät nimenomaan jokirantaan, jossa eloisa tunnelma, vanhat rakennukset, lukuisat ravintolat ja jokilaivat muodostavat viihtyisän kokonaisuuden.

Jarno Saarisen patsas
Aurajoen rantaa pitkin kävellessä tulee vastaan useita erilaisia patsaita. Yksi näistä esittää turkulaista ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaria Jarno Saarista, jota pidetään alansa legendana. Lempinimellä Paroni tunnettu Saarinen muistetaan edelläkävijänä, joka uudisti lajinsa ajotyyliä ja osasi itse rakentaa kilpapyöristään entistä parempia. Saarinen kuoli 27-vuotiaana Monzan moottoriradalla sattuneessa onnettomuudessa toukokuussa 1973 . Häntä arvostetaan yhä ympäri maailman ja aivan erityisen paljon Italiassa.

Port Arthur eli Portsa
Vanha työläiskaupunginosa Port Arthur on yksi Turun viehättävimmistä alueista. Aurinkoisena kevätiltana on mukava tehdä pieni kävelykierros ja ihailla aikaa nähneitä puutaloja. Mukulakivet luovat osalle kaduista erityisen historiallisen ilmeen. Paikallisiin instituutioihin kuuluu ainakin Kosken leipomo, josta saa vaikkapa turkulaisia piispiksiä eli piispanmunkkeja.

Portsalla on aina ollut oma vahva identiteettinsä ja yhteisöllinen tunnelmansa. Aikoinaan työläisille rakennetut talot ovat nykyään arvokkaita koteja, ja rakennukset on suojeltu tarkkojen säädösten mukaan. Puutaloalue alkaa heti Kakolanmäen juurelta.

Mikaelinkirkko
Julkaisin äskettäin jatko-osan vanhalle suomalaisia kirkkoja esittelevälle jutulleni. Jos kirjoitan vielä joskus kolmannenkin osan, pääsee Turun Mikaelinkirkko ehdottomasti mukaan. Arkkitehti Lars Sonckin jugendia ja uusgotiikkaa yhdistelevä mestariteos on todella näyttävä ilmestys Port Arthurin kaupunginosan laidalla.

Osumme sattumalta paikalle juuri sopivasti pääsiäisnäytelmän päätyttyä, jolloin on hyvä tilaisuus ihailla Sonckin arkkitehtuuria sisätiloissa. Monet monumentaalisen kirkon yksityiskohdat miellyttävät silmää ja esimerkiksi jykevä saarnastuoli jää helposti mieleen.

Turun second hand -liikkeet
Reissuihimme kuuluu teinien toiveesta usein hieman ostoksilla käymistä, ja Turussakin poikkesimme muutamiin paikallisiin puoteihin. En ole shoppailun asiantuntija, joten itselleni termit kirpputori sekä trendikkäämmiltä kuulostavat vintagepuoti ja second hand -liike saattavat mennä sekaisin. Tämäntyyppisissä kaupoissa kierteleminen vaikuttaa joka tapauksessa olevan turkulaisten keskuudessa suosittua puuhaa ainakin lauantaisin, jolloin siistissä Maanantaimarketissa ja kuvan Merkitys 2nd Hand Shopissa riittää asiakkaita ruuhkaksi asti. Keskustasta löytyy myös pari perinteisen UFF-ketjun myymälää, joista kävimme toisessa.

Turun kauppahalli
Itseäni kiinnostavat aina vanhat historiaa henkivät kauppahallit, joissa voi aistia kaupungin tunnelmaa. Perinteet ja nykypäivä yhdistyvät mukavasti myös vuonna 1896 ovensa avanneessa Turun kauppahallissa. Käsiini osuneessa aprillipäivän Turun Sanomissa mainostettiin tapahtumaa, jossa kauppahallia oli tarkoitus upottaa maan alle Matin ja Tepon musiikin tahtiin hyppimällä. Ainakin vielä muutamaa päivää myöhemmin rakennus oli kuitenkin yhä tukevasti paikoillaan. Esimerkiksi tietyt kala- ja lihakauppiaat ovat palvelleet täällä jo vuosikymmenten ajan, mutta joukossa on monia kansainvälistä ruokakulttuuria edustavia uudempia ravintoloita ja kauppoja. Matkamuistoja voi etsiä vaikkapa Turkuseuran Turku-puodista.

Hansakortteli ja Kauppatori
Ostoksia voi tehdä myös esimerkiksi Turun keskustan suurimmassa kauppakeskuksessa Hansakorttelissa. Kauppakeskuksen ilme on varsin sokkeloinen, sillä se muodostuu useammasta aiemmin eri käytössä olleesta rakennuksesta, jotka on yhdistetty saman lasikaton alle. Myymälävalikoimaan kuuluu paljon tunnettuja ketjuliikkeitä. Hansakorttelin vieressä toimii Kauppatori, jota on helppo pitää koko kaupungin keskipisteenä. Sää ei torin kulmilla liikkuessamme suosinut, mutta täällä voi ehkä seuraavalla Turun-matkalla viettää enemmän aikaa ja nauttia vaikka paikallisen perinteen mukaiset pystykaffet. Nyt suunnistimme vain torin kulmalla toimivaan Finnkinon teatteriin, jossa kävimme elokuvissa.

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo
Matkamme museokohteeksi valikoituu Aurajoen rannalta löytyvä Apteekkimuseo ja Qwenselin talo. Keskeinen sijainti ja museon kompakti koko tekevät siitä helpon vierailukohteen, jossa meiltä kuluu noin tunti.

Turun vanhin yhä pystyssä oleva puutalo on saanut nimensä sen rakennuttajalta ja ensimmäiseltä asukkaalta Wilhelm Johan Qwenseliltä, joka osti tontin vuonna 1695. Sisätilat on sisustettu kuvaamaan 1700-luvun loppua, jolloin täällä asui kirurgian professori Joseph Pipping. Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I myönsi professorille vuonna 1812 aatelisarvon, jolloin sukunimi muuntui muotoon Pippingsköld. Aleksanterin pyrkimyksenä oli sitouttaa aatelisarvojen avulla tärkeitä kansalaisia uuteen hallintoon, sillä Suomi oli vasta siirtynyt Ruotsilta Venäjän vallan alle.

Qwenselin talolla on onnekas historia, sillä se säästyi täpärästi liekeiltä kuuluisassa Turun palossa vuonna 1827. Pippingsköldin huushollin huoneissa on porvariston hillittyä charmia, joka näkyy muun muassa huonekaluissa, vanhoissa tapeteissa, kattokruunuissa sekä vihreissä kakluuneissa.

Kun narahtelevia puulattioita pitkin jatkaa muutaman huoneen lävitse, päätyy apteekkimuseoon. Qwenselin talon tässä osassa on toiminut aiemmin kauppa, muttei kuitenkaan oikeaa apteekkia. Museossa on eri puolilta Suomea kerätty kokoelma vanhoja apteekkeihin kuuluneita esineitä. Jännittävästi nimetyt purnukat ja kiehtovat vanhat esineet saavat helposti mielikuvituksen laukkaamaan.

1800-luvun apteekeissa lääkkeet valmistettiin takahuoneiden laboratorioissa. Käytössä oli erilaisia yrttejä sekä monia yllättäviäkin ainesosia. Viimeisessä vastaan tulevassa huoneessa on meneillään vaihtuva näyttely Kun lääkäri ei ole lähellä. Se tutustuttaa menneillä vuosisadoilla käytettyihin parannuskeinoihin ja lääkekasveihin. Turussa riittäisi kyllä museoita vielä monelle tulevallekin vierailulle. Listalla ovat esimerkiksi Turun taidemuseo, Wäinö Aaltosen Museo, Aboa Vetus Ars Nova, Luostarinmäen museokortteli, Sibelius-museo sekä merimuseo Forum Marinum.

Ravintola Nerå
Turku on yksi Suomen parhaista ruokakaupungeista, joten hyviä ravintoloita riittää. Päätämme kokeilla Neråa, joka sijaitsee Aurajoen rannalla Kakolanmäen kohdalla. Nerålla on sama omistaja ja suhteellisen sama konsepti kuin vanhalla suosikkiravintolallani Blankolla sekä niin ikään kehutulla Tintålla. Historiallisessa tiilirakennuksessa toimivan Nerån sisustus on viihtyisän kodikas ja palvelu sujuvaa. Valitsemme pari erilaista alkuruokaa keskenämme jaettaviksi, ja ne maistuvat niin hyvin että melkein harmittaa ettemme tilanneet useampia.

Syötävää on lopulta aivan riittävästi, sillä pääruoat ovat reilun kokoisia. Härkävartaan liha on mukavan mureaa ja runsaat lisukkeet täydentävät kokonaisuuden. Myös kasvislasagne näyttää herkulliselta ja on myös kuulemma oikein hyvää.

Ravintola di Trevi
Ydinkeskustassa Aurakadun varrella toimiva di Trevi on meille entuudestaan tuttu, vaikka edellisestä vierailusta onkin jo viitisen vuotta aikaa. Tapaspainotteinen ruokalista, runsas viinivalikoima ja annosten suussa sulavat maut tuntuvan olevan entisellään. Palvelu on suorastaan erinomaista ja viihdymme di Trevissä hyvin latinohenkistä taustamusiikkia kuunnellen. Täällä kannattaisi ehkä viime vierailun tapaan nauttia pelkästään runsaista tapaksista, mutta valitsemme tällä kerralla vain hieman tapaksia alkupalaksi ja siirrymme sitten pääruokiin. Tämäkin on loistava ratkaisu, sillä päivän kala-annos on todella herkullinen. Aterian kruunaavat suklaakastikkeen kera nautitut churrot.

Kissakahvila Mirri
Olemme käyneet muutamissa kissakahviloissa eri puolilla Suomea, joten päätämme poiketa myös Martinkadulla Aurajoen tuntumassa toimivaan Mirriin. Kahvilalla on mukavan valoisat tilat ja siellä vallitsee rennon kiireetön, kenties hieman boheemikin tunnelma. Ihmiset tuntuvat viihtyvän neljän kissan rauhoittavassa seurassa ja tarjolla on myös lautapelejä. Kissat vaikuttavat rauhallisilta ja ovat vierailumme aikana hyvin näkyvillä, mutta ihmiset antavat niiden olla myös omissa oloissaan. Kahvi on hyvää ja vitriinistä löytyy muutamia erilaisia herkkuja syötäväksi. Muutamista muista kissakahviloista poiketen Mirriin ei tarvitse tehdä ennakkovarausta eikä sinne ole pääsymaksua.
Suomi
10+1 upeaa kirkkoa Suomessa (osa 2)
Julkaisin tasan viisi vuotta sitten jutun, jossa esittelin kotimaisia suosikkikirkkojani. Lista on kiinnostanut monia lukijoita, joten nyt on jatko-osan vuoro. Suomessa on niin paljon hienoja ja tunnelmallisia kirkkoja, että valinta oli jälleen vaikeaa.
Kauneus on aina katsojan silmässä, ja tämäkin lista perustuu vahvasti omiin henkilökohtaisiin kokemuksiini. Valintoihin on toki vaikuttanut hieman myös eri kohteiden historiallinen arvo sekä tietenkin se, mistä kirkoista on jäänyt talteen itse ottamiani valokuvia. Vaikka pari kaupunkia onkin edustettuna kahdesti, olen yrittänyt hakea mukaan kirkkoja eri puolilta Suomea.

Maassamme on noin 800 evankelis-luterilaista kirkkoa ja niiden lisäksi reilut parisataa muiden uskontokuntien kirkkoa tai rukoushuonetta. Olen käynyt tuosta määrästä vain murto-osassa, joten uutta nähtävää varmasti riittäisi runsaasti ympäri maata. Tässä joka tapauksessa tämänkertainen hienojen kirkkojen lista, josta löytyy toivottavasti käyntikohteita muillekin kotimaanmatkailijoille.

1. Tampereen tuomiokirkko
Tämän jutun aloituskuvassa näkyvä Lars Sonckin suunnittelema tuomiokirkko on yksi Tampereen vaikuttavimmista rakennuksista ja suoranainen kokonaistaideteos. Kansallisromanttista tyylisuuntaa edustava harmaakivikirkko vihittiin käyttöön helluntaina 1907 alun perin Johanneksen kirkon nimellä. Uudella linnamaisella rakennuksella koettiin olevan kansallishenkeä nostattavaa vaikutusta Venäjän vallan alla eläneessä Suomessa. Alttaritauluna toimii Magnus Enckellin fresko Ylösnousemus, mutta sitäkin tunnetumpia taideteoksia ovat Hugo Simbergin maalaamat Haavoittunut enkeli sekä Kuoleman puutarha.

2. Lakeuden Risti, Seinäjoki
Seinäjoen tunnetuin maamerkki edustaa Alvar Aallon maailmankuulua funktionalistista arkkitehtuuria. Vuonna 1960 valmistuneen Lakeuden Ristin torni on 65 metriä korkea, ja sen näköalapaikalta kelpaa katsella eteläpohjalaisia maisemia. Avara, valoisa ja pelkistetty Lakeuden Risti on jäänyt itselleni mieleen ennen kaikkea arkkitehtonisena elämyksenä. Kirkko on osa Aalto-keskukseksi nimettyä aluetta, johon kuuluu myös esimerkiksi kaupungintalo sekä kirjasto.
Lue lisää jutustani Kesäpäivä Seinäjoella.

3. Kallion kirkko, Helsinki
Kallion kirkko on itselleni hyvin tuttu, sillä se sijaitsi mummolani naapurissa. Mieleeni on jäänyt esimerkiksi eräs lapsuuteni uudenvuodenyö, kun kansa veisasi kirkon portailla Jumala ompi linnamme samaan aikaan, kun ilotulitteet valaisivat Helsingin taivasta. Toinen lämmin muisto liittyy hyvien ystäviemme häihin. Arkkitehtina toimi Tampereen tuomiokirkon tavoin Lars Sonck, ja jykevä graniittikirkko valmistui vuonna 1912. Jugend-tyylisissä sisätiloissa on monumentaalisuutta, mutta myös kauniita yksityiskohtia. Kirkon torni on avoinna vierailijoille ja toivonkin ehtiväni näköalapaikalle vaikkapa jo tulevana kesänä.

4. Johanneksenkirkko, Helsinki
Ullanlinnassa sijaitseva Johanneksenkirkko on näyttänyt mielestäni aina kiehtovalta uusgoottilaisen ulkonäkönsä ansiosta. Esimerkiksi gargoilit tuovat mieleen jopa Pariisin Notre-Damen, vaikkei näitä kirkkoja ehkä muuten kannatakaan vertailla keskenään. Vuonna 1891 valmistunut Johanneksenkirkko rakennettiin paikalle, jossa helsinkiläiset olivat aiemmin polttaneet juhannuskokkoja. Niinpä olikin luonnollista, että rakennus nimettiin Johannes Kastajan mukaan. Kirkon akustiikka ja vahvat urut ovat tehneet siitä suositun konserttipaikan. Olisikin mukava käydä jonain vuonna joulukonsertissa juuri Johanneksenkirkossa.

5. Alahärmän kirkko, Kauhava
Alahärmän kirkko vuodelta 1903 on valittu jossain yhteydessä jopa Suomen kauneimmaksi kirkoksi, joten täytyihän sen pihaan Etelä-Pohjanmaalla autoillessa kurvata. Suorastaan katedraalimainen rakennus näyttää tähän kylään kohtuuttoman suurelta, mutta olen toisaalta törmännyt pohjalaiseen suuruudenhulluuteen aiemminkin – eikä se ole mitenkään huono asia. Komea rakennus on yhdistelmä uusgotiikkaa ja kansallisromantiikkaa. Suunnittelijana toimi ahkera kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck, jonka nimi tulee tällä listalla vastaan vielä toisenkin kerran.

6. Kajaanin kirkko
Listalle osui tällä kerralla sattumalta paljon kivikirkkoja, mutta nostetaan tässä vaiheessa esiin yksi todella upea puukirkko. Vuonna 1896 valmistunut Kajaanin kirkko on tyyliltään poikkeuksellinen, että sen edustamaa uusgotiikkaa näkee puurakennuksissa vain harvoin. Kyseessä onkin eräänlainen eurooppalaistyylisen katedraaliarkkitehtuurin ja suomalaisten puurakennusperinteiden yhdistelmä. Materiaalit, värit ja koristeet luovat Kajaanin kirkon sisätiloille hyvin lämpimän ilmeen.

7. Pyhän Ristin kirkko, Hattula
Hattulan Pyhän ristin kirkko huokuu historiaa, ja se onkin koko Hämeen vanhin kirkko. Tarkkaa valmistumisvuotta ei tiedetä, mutta se saattaisi ajoittua 1400-luvun jälkipuoliskolle. Goottilaistyylinen kivikirkko toimi keskiajalla jopa pyhiinvaelluskohteena. Sisätiloja koristavat runsaat ja mielenkiintoiset kalkkimaalaukset. Ne jäävät minulta valitettavasti näkemättä, sillä jykevä puuovi on visusti suljettu kun kuljeskelen autiolla pihamaalla hyisen tuulisena kevätpäivänä. Anneli Kannon Rottien pyhimys -romaanin tapahtumat sijoittuvat Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaustöihin.

8. Törnävän kirkko, Seinäjoki
Törnävä on Seinäjoen vanhin asuinalue, ja sen kirkko herättää huomion satulinnaa muistuttavalla tornillaan. Rakennus toimi alun perin Östermyran ruutitehtaan makasiinina, mutta se päätettiin muuttaa kirkoksi ja vihittiin nykyiseen käyttöönsä vuonna 1864. Hauskannäköinen kellotorni oli alun perin ruutimakasiinin vartiotorni, jota on korotettu nykyistä käyttötarkoitustaan varten. Törnävän kirkko toimi Seinäjoen pääkirkkona Lakeuden Ristin valmistumiseen saakka.

9. Joensuun kirkko
Olen kävellyt useamman kerran Joensuun halki virtaavaa Pielisjokea seuraillen. Rannan tuntumassa kohoava Joensuun kirkko herättää huomion epäsymmetrisillä torneillaan. Josef Stenbäckin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1903. Arkkitehtuurissa yhdistyy eri tyylisuuntia, kuten uusgotiikkaa ja jugendia. Runsaasti koristelluista sisätiloista löytyy muun muassa Ilmari Launiksen maalaama synkkä alttaritaulu Ristiinnaulittu, värikkäitä lasimaalauksia sekä kasviaiheisia kattomaalauksia. Kerrotaan, että osa seurakuntalaisista piti vasta valmistunutta kirkkoa aivan liian koreana hartauden harjoittamista varten.

10. Tankarin majakkasaaren kirkko, Kokkola
Suurten ja näyttävien rakennusten lisäksi mieleen jäävät helposti myös poikkeuksellisen pienet kirkot. Yksi tällainen on Tankarin majakkasaaren kirkko Kokkolan kaupungin edustalla. Vaatimaton pieni puurakennus pystytettiin vuonna 1754, jotta saarella asuvien kalastajien ei tarvitsisi lähteä joka sunnuntai pakolliseen jumalanpalvelukseen mantereelle. Idyllisen puurakennuksen sisällä on mukava istahtaa hetkeksi kuluneelle puupenkille ja aistia tuulenpieksämällä saarella eläneen yhteisön historiaa.
Lue lisää jutustani Päiväretki Tankarin majakkasaarelle.

+ Kristuksen kirkastumisen kirkko, Valamon luostari
Otin edelliseen listaukseen mukaan yhden ortodoksikirkon, ja teen saman tälläkin kerralla. Heinävedellä sijaitseva Valamon luostari on mukava vierailukohde, ja sen sydämenä toimii Kristuksen kirkastumisen kirkko. Nautin vuonna 1977 käyttöön vihityn luostarin pääkirkon hartaasta tunnelmasta sekä ortodoksista tyyliä edustavasta kauneudesta. Monet ikoneista ja esimerkiksi valtava kattokruunu ovat peräisin Laatokan saarella sijainneesta alkuperäisestä Valamon luostarista, jonka munkit evakuoitiin Suomeen vuonna 1940.
Lue lisää jutustani Vierailulla Valamon luostarissa.
Lue myös viisi vuotta sitten julkaisemani ensimmäinen listaus 10+1 sykähdyttävää kirkkoa Suomessa.
-
Eurooppa1 vuosi sitten12 mieleenpainuvaa kirkkoa Euroopassa
-
Espanja1 vuosi sitten20 x Sevillan parhaat nähtävyydet
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenNew Yorkin merellinen Coney Island
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan lomaviikon 10 elämystä
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan patikkaretket: Roques de García
-
Italia1 vuosi sittenMilanon-viikonlopun uudet kokemukset
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenHigh Line – New Yorkin paras kävelyreitti
-
Italia11 kuukautta sittenRunsas vinkkipaketti Milanoon
-
Ranska1 vuosi sittenDordognen kylät Beynac, La Roque-Gageac ja Domme
-
Ranska1 vuosi sittenBordeaux’n viinimuseo Cité du Vin
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenKävelyllä Brooklynin sillalla ja Brooklynissa
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan Garachico ja Icod de los Vinos


Maarit Johanna
15.11.2016 at 21:58
Mahtavaa miten erilaisia postauksia ja fiiliksiä voikaan tulla samasta hotellista eri bloggaajilta! Yllätyin muuten miten kivat maisemat teillä olikaan merelle. Me myös bongattiin Aranda. Ihan mahtava paatti, joka käynyt aika huikeilla retkillä!
Pakko myöntää, että kun mainitsit nuo pitkät pöydät niin samanlaiset fiilikset kyllä kävi mielessä. Ensimmäisenä pyöristyi silmät, että mihin ihmeeseen täällä voi mennä kaksi ihmistä rauhassa istumaan 😀
Mika / Lähtöportti
15.11.2016 at 22:53
Aika moni on jo hotellista kirjoittanut, mutta erilaisia näkökulmia tuntuu riittävän. Hyvä niin! Kakkoskerroksen maisemaksi tuo meidän oli hyvä, olihan se merinäköala kaikesta huolimatta. Jonkun tv-dokumentin olen Arandasta nähnyt, joten tuo paatti oli kiva bongata laiturissa.
Meri / Syö Matkusta Rakasta
15.11.2016 at 22:53
Kiitos linkkauksesta! 🙂 Kummia sattumia teille käynyt, kuten nyt kaukosäädin ja etenkin tuo väliovi oli aika paha. Sain kuitenkin postauksen perusteella pääasiassa hyvän kuvan hotellista, ja toivon itsekin viihtyväni, kun sinne jossain vaiheessa pääsen. Minusta sijainti ei ole ollenkaan huono, ja olen vähän ihmetellyt, miten moni on suhtautunut siihen negatiivisesti. Missä tahansa muussa kaupungissa ei ole yhtään paha, jos olet 10 minuuttia ydinkeskustasta, joten ei se ole kyllä täälläkään! 😉
Mika / Lähtöportti
15.11.2016 at 23:22
Noiden kummien sattumien ongelma oli lähinnä siinä, että alkoi jo miettiä mitä seuraavaksi tulee vastaan. Välioven sai lukkoon, mutta eihän tuollainen suurta luottamusta herätä. Pääosin silti positiivinen vierailu. Ei luksusta, mutta varmasti hyvää keskitasoa, ja jollekin esimerkiksi se uima-allas saattaa olla iso kokemus. Toivotaan, että viihdyt hyvin 🙂
Mulle henkilökohtaisesti sijainti ei ole ongelma, sillä kävelen mielelläni tuollaisia matkoja ja ratikalla ajaminenkin oli keravalaiselle elämys pitkästä aikaa 😀 Kilpailu Helsingissä on kuitenkin kovaa, kun ihan ydinkeskustassa on niin paljon baareja, ravintoloita ja hotelleja. Pelkään, että aika moni löytää haluamansa ”keskeisimmiltä paikoilta”, ja siksi Clarionin täytyy pystyä tarjoamaan jotain erityistä pärjätäkseen.
Meri / Syö Matkusta Rakasta
16.11.2016 at 21:56
Kyllä, ymmärrän hyvin myös sen näkökulman. 🙂 Toivotaan menestyksekästä tulevaisuutta hotellille.
Mika / Lähtöportti
17.11.2016 at 15:38
Toivotaan menestystä! 🙂 Uskon ainakin liikematkailijoita riittävän, ja tuskin tuollaisen ketjun markkinointiosastolta loppuu ideat kovin helposti.
Mikko
16.11.2016 at 0:19
Mielenkiintoinen juttu. 🙂 Pitäis käydä tuolla Sky Room -baari tsekkaamassa, mutta en ole vielä ehtinyt. Uskon, että tuo hotelli kyllä pärjää, sillä Helsingissä on muutenkin ollut pulaa hotellihuoneista ja sijainti sataman vieressä on kuitenkin melko hyvä. Hotellin kehittänyt norjalaissijoittaja Buchardt on muuten suunnittelemassa myös 350 huoneen hotellia Hakaniemeen.
Mika / Lähtöportti
16.11.2016 at 10:09
Sulla on varmasti asiantuntemusta alan tilanteesta, joten mukava kuulla että luotat Clarioniin. Löysin nyt netistä jutun Buchardtin suunnitelmista ja vaikuttaa mielenkiintoiselta. Sijainnin arviointi on muuten mielenkiintoinen kysymys, jonka jokainen voi muodostaa omassa päässään. Mulle kun esimerkiksi Kallio ja Hakaniemi tuntuu erittäin keskeisiltä alueilta Helsingissä 🙂
Mikko
16.11.2016 at 11:54
Joo, sijainti on aina mielenkiintoinen ja suhteellinenkin kysymys. Toki Jätkäsaari voi ”normaalin turistin” mielestä tuntua vähän kaukaiselta , mutta toisaalta uudenkarhea hotelli varmaan houkuttelee. Ja kongressimatkailijoita (joita on merkittävä osa Helsinginkin hotellivieraista) tuo Clarion varmasti houkuttelee. Sen yhteyteenhän taidettiin kunnostaa vanha makasiinirakennus kongressikeskukseksi.
Mika / Lähtöportti
16.11.2016 at 12:34
Joo, uutuuden viehätys vetänee porukkaa ainakin pitkälle ensi vuoteen. Vanha makasiinirakennus on tosiaan kunnostettu kongressikeskukseksi, kokoustiloja on ilmeisesti 15 kappaletta, ja voisin kuvitella että sinne suunnitellaan erilaisia tapahtumia. Suuri osa hotellin vieraista on varmasti business-matkailijoita, ja heille Clarionin konsepti soveltuu oikein hyvin.
Heidi / Fiiliksiä & hetkiä
16.11.2016 at 21:52
Ompas ollut outoa tuo välioviasia, en tiedä olisinko itse vastaavassa tilanteessa kovin levollisesti nukkunut :-O Mutta tuo uima-allas kyllä vaikuttaa sellaiselta, että jo sen (ja näkymien) takia kannattaa käydä majoittumassa joskus tuollakin 🙂 Kiva on tosiaan ollut lukea erilaisia kokemuksia tuolta!
Mika / Lähtöportti
17.11.2016 at 15:26
Kannattaa käydä kokeilemassa tämäkin hotelli! Pyydä huonetta hyvällä näköalalla 🙂 Eri kävijöiden kokemuksissa tuntuu olevan eroja. Ihmisillä on varmasti erilaisia odotuksia, ja jos viipyy vain yhden yön, on pienillä sattumilla suuri merkitys mielikuvan luomisessa.
Kohteena maailma / Rami
30.1.2017 at 23:55
Mahtavat kuvat sulla tässä jutussa! Itse en ole ehtinyt vielä yöpymään, mutta yläkerran Cocktail-baari oli makuuni. Niin kuin myös muu sisustus, joten kevään aikana ilman muuta kokeilemaan majoitus myös. Ja jos talvella, niin pipo päässä ulkoilma-altaaseen virkistäytymään…
Mika / Lähtöportti
31.1.2017 at 9:59
Kiitos Rami! Yläkerran baari on oikein mukava, varsinkin jos sattuu saamaan ikkunapöydän. Käyhän kokeilemassa majoitus, niin saan kuulla sun kokemuksesi hotellista!
Kristitty reissaaja
28.2.2017 at 18:05
Homoystävällisyydellä ratsastava hotelli. Voitte olla varma etten tuohon puljuun astu.
Mika / Lähtöportti
7.3.2017 at 13:02
Kiitos kommentistasi. Omien kokemusteni mukaan Clarion on erittäin ystävällinen myös heteroille.
Wt
8.12.2021 at 0:07
Älä astu, olet ahdas. Mielinen.
Hyvä ettet tule.
Hanna
23.3.2018 at 7:59
Clarion on vain muutaman ratikkapysäkin päässä ydinkeskustasta.
Pariskunta voi kävellä kadun yli ravintola Huutokonttoriin istumaan. Raflan drinkeistä mm. Talvivaara on kokeilemisen arvoinen.
Huutokonttorin sisustus on USKOMATON, se on pakko nähdä itse.
Mika / Lähtöportti
26.3.2018 at 21:14
Clarionin sijainti ei ole huono, mutta hotellia ensisijaisesti sijainnin perusteella valitseville riittää Helsingissä vaihtoehtoja. Eri juttu sitten mitä aikoo Helsingissä hotellivierailun aikana tehdä, ja esimerkiksi tuo Huutokonttorihan kuulostaa tosi kiinnostavalta. Kiitos kommentista ja ravintolavinkistä! 🙂