Ota yhteyttä

Englanti

Päiväretki Lontoosta Windsorin linnaan

Julkaistu

Windsor on yksi Euroopan tunnetuimmista ja mahtavimmista linnoista. Englannin kuninkaallisten yhä käyttämä rakennus tekee suuren vaikutuksen varsinkin sisätilojensa osalta. Lontoosta pääsee sujuvasti Windsoriin junalla alle tunnissa.

Windsor on helppo valinta Lontoon-matkamme ohjelmaan, sillä linnat ovat aina kuuluneet meitä kiinnostaviin nähtävyyksiin. Varaamme siis yhden päivän retkeen pääkaupungin länsipuolelle.

windsor_20


Meille on kätevintä nousta junaan kuvassa näkyvällä Paddingtonin asemalla, josta on yhteys Sloughiin. Paddingtonin ja Sloughin välillä kulkee sekä nopeita Great Western Railwayn junia että hitaampia Elizabeth Linen vuoroja. Vaihdamme Sloughissa paikallisjunaan, jolla pääsee muutamassa minuutissa Windsor & Eton Centralin asemalle. Toinen vaihtoehto matkan taittamiseen on Lontoon Waterloon asemalta kulkeva suora junayhteys Windsor & Eton Riversiden asemalle. Windsor sijaitsee Lontoon julkisen liikenteen hintavyöhykkeiden ulkopuolella, joten esimerkiksi Oyster-kortti ei kelpaa, vaan tarvitaan erillinen junalippu.

windsor_02


Windsor & Eton Centralin rautatieasema sijaitsee aivan Windsorin pikkukaupungin keskustassa. Laiturilta siirrytään suoraan ostoskujalle, jota reunustaa puotien, kahviloiden ja ravintoloiden tiivis rivistö. Kuja vie nopeasti linnan muurien juurelle.

windsor_01


Ennakkoon ostamissamme linnan pääsylipuissa lukevaan sisäänpääsyaikaan on vielä tovi, joten teemme odotellessamme lyhyen kierroksen Windsorin kaduilla. Ohitamme kirkon ja löydämme pari tunnelmallista mukulakivikujaa. Yksi niistä, Queen Charlotte Street, ylpeilee seinään kiinnitetyn kyltin mukaan olevansa Britannian lyhyin katu.

windsor_19


Vajaan kuudentoista metrin mittaista katua reunustaa Windsorin vinona talona tunnettu rakennus, joka todellakin kenottaa kallellaan. Alkuperäinen talo purettiin 1600-luvulla viereisen kiltatalon rakennustyömaan tieltä, mutta kaupunginvaltuusto sai ratkaisusta syytteen ja määrättiin kokoamaan rakastettu talo uudelleen. Nöyryytetty valtuusto teetti uudelleenrakennuksen mahdollisimman halvalla, joten lopputuloksesta ei tullut ihan täydellistä.

windsor_12


Windsorin linna on suosittu matkakohde, jonka pääsyliput kannattaa hankkia etukäteen netistä. Aikuisten ennakkolipun hinta on tällä hetkellä 30 puntaa. Linna on suljettu tiistaisin ja keskiviikkoisin, minkä lisäksi aukioloaikoja voidaan rajoittaa nopeallakin aikataululla jos tiloille tulee kuninkaallista käyttöä. Olemme liikkeellä joulun ja uudenvuoden välipäivinä, jolloin liput on portilla näkyvän kyltin mukaan myyty loppuun. Omat ennakkolippumme ovat kello kahdeksi, mutta pääsemme sujuvasti sisään jo pariakymmentä minuuttia aiemmin. Aluksi tehdään turvatarkastus, minkä jälkeen pääsemme kävelemään linnan pihamaalle.

windsor_11


Windsor on maailman vanhin ja suurin edelleen asuttu linna. Linnan syntyyn liittyvä historia alkaa vuodesta 1066, jolloin viikingeistä periytyneet normannit valloittivat Englannin. Kuninkaaksi julistautunut Vilhelm Valloittaja päätti muutamaa vuotta myöhemmin rakennuttaa Lontoon länsipuolelle puolustuslinnoituksen. Vilhelmiä seuranneet kuninkaat laajensivat ja vahvistivat linnaa, lisäsivät siihen muun muassa torneja sekä muokkasivat osan tiloista loistokkaaksi palatsiksi. Merkittävät kehitystyöt jatkuivat aina 1820-luvulle saakka, jolloin Yrjö IV sai viimeisteltyä rakennuksen mieleisekseen. 

windsor_08


Englannin kuninkaallisilla on käytössään monia linnoja ympäri valtakuntaa. Windsorin roolina on toimia hallitsijaparin virallisena maalaisasuntona, joka on käytössä lähinnä viikonloppuisin. Se on kaikesta päätellen mieluisa asuinpaikka, jossa kuninkaalliset tuntuvat viihtyvän ainakin Lontoon keskustan Buckinghamin palatsia paremmin. Windsor oli mieleinen esimerkiksi kuningatar Elisabet II:lle, joka vietti täällä joka kevät kuukauden pääsiäisen aikoihin sekä kesäisin viikon Ascotin laukkakilpailujen yhteydessä. Viimeisinä vuosinaan Elisabet viihtyi Windsorissa myös pidempiä aikoja.

windsor_07


Windsorin linna näyttää komealta, mutta se on niin laaja, että koko rakennuksesta on vaikea saada selkeää yleiskäsitystä näin maan pinnalta katsottuna. Sisääntuloreitin varrelle jäävästä rakennuksesta saisi lainata pääsylipun hintaan kuuluvan audioguiden, josta voi kuunnella opastusta linnaa kierrellessä. Laitteille on muodostunut saapuessamme todella pitkä jono, joten ohitamme sen ja tutustumme linnaan ilman opastusta.

windsor_06


Kävelemme linnan pihan laidalle North Terracen alueelle, josta voi katsella maisemaa muurien alapuolella levittäytyvälle tasangolle. Talojen välistä erottuu Thames-joki, jonka vastarannalla kohoaa sisäoppilaitoksestaan tunnettu Etonin kaupunki.

windsor_16

Tie linnan sisätiloihin käy North Terracen kautta. Asetumme pitkän jonon jatkoksi, mutta varmistamme vielä tyylikkäästi pukeutuneelta henkilökunnalta mihin olemme oikeastaan jonottamassa. Selviää, että jono johtaa Kuningatar Maryn nukkekodille, kun taas valtiosaleihin pääsisi kävelemään suoraan sisään. Maailman upeimmaksi kehuttu nukkekoti kuulostaa sen verran kiehtovalta, että päätämme värjötellä puolisen tuntia tihkusateessa, jotta pääsemme näkemään rakennelman omin silmin. Sata vuotta sitten valmistunut nukkekoti oli kuningatar Marylle annettu lahja. Mary oli tuolloin jo reilusti yli 50-vuotias, joten nukkekotia ei ole tarkoitettu leikkimiseen.

windsor_05


Windsorin linnan sisätiloissa ei saa valokuvata, joten käytän nyt vain ulkopuolella otettuja kuvia. Kuvauskielto perustuu siihen, että kyseessä on edelleen brittikuninkaallisten koti. Kamerakielto tekee sisällä kiertelyn omalla tavallaan sujuvammaksi, vaikka toisaalta hieman harmittaa, että päivän upeimmat kohteet jäävät ikuistamatta.  

windsor_03


Kuningatar Maryn nukkekoti on valmistettu uskomattoman huolellisesti jokaista yksityiskohtaa myöten. Pääsuunnittelijana toimi aateloitu huippuarkkitehti Edwin Lutyens, jonka lisäksi työhön osallistui satojen käsityöläisten joukko. Esimerkiksi huonekalut kaikkine verhoiluineen ovat täydellisiä aitojen esikuviensa kopioita ja jopa hyllyjä koristavat kirjat ovat täynnä sisältöä. Ihmeteltävää olisi pidemmäksikin aikaa, mutta etenemme muun kansan tahdissa hitaasti suurikokoisen nukkekodin ympäri. Nähtävää riittää jokaisella neljällä sivustalla. Nukkekoti täytti kaikki odotukset, mutta jos aikataulu on kireä, ei se ole aivan välttämätön kohde. Edessä on nimittäin niin paljon komeaa nähtävää, että nukkekoti jää lopulta vain pieneksi osaksi Windsorin sisätilojen kokonaisuutta.

windsor_10


Minulla ei ole linnan sisätiloista oikeastaan mitään ennakkokäsitystä, mutta salit pääsevät yllättämään upeudellaan. Olemme käyneet lukuisissa kuuluisissa palatseissa ympäri Eurooppaa, mutta tuntuu siltä, että Windsor on nimenomaan sisätilojensa osalta jopa hienoin koskaan näkemäni linna. Sisustus ja huoneiden koko henkivät todellista mahtipontisuutta, mutta linna tuntuu samalla hämmästyttävän kodikkaalta. Osa kodikkuudesta taitaa selittyä peribrittiläisillä kokolattiamatoilla, puisilla yksityiskohdilla, lämpimällä värimaailmalla sekä ajatuksella siitä, että itse kuningatar Elisabet II asui täällä.

windsor_09


Valtavan linnan sisätiloista on avattu yleisölle vain tietty osa ja kierroksen laajuus riippuu siitä, tarvitsevatko kuninkaalliset joitakin tiloja omaan käyttöönsä. Saamme tutustua pariinkymmeneen huoneeseen, mikä tuntuu riittävän suurelta kokonaisuudelta. Jo alkuvaiheessa vastaan tuleva portaikko haarniskoineen, aseineen ja suurine lippuineen on kuin ritarielokuvan mahtipontinen lavaste. Joudun muistuttamaan itseäni siitä, että olemme nyt Hollywoodin sijasta ihan oikeassa kuninkaallisessa linnassa. Mieleen jää myös eräänlainen matkamuistohuone, jonka vitriineissä on kokoelma kuningatar Elisabet II:n saamia lahjoja eri puolilta maailmaa.

windsor_17

Pidän suuresta Waterloo Chamber -nimisestä salista, jonka pöydän ääreen on katettu aterimet neljällekymmenelle ruokailijalle. Koko linnaa koristavat vierailumme aikaan joulukuuset ja muut jouluiset koristeet, mitkä tekevät tiloista entistäkin näyttävämpiä. Juttelen erään mukavan vartijana toimivan herrasmiehen kanssa jonkin aikaa. Ihmettelen sitä, että useimpien joulukuusten latvassa on tähden sijasta nukke. Vartija vakuuttelee ettei ole ratkaisusta vastuussa, sillä se on hänen itsensäkin mielestä outo. Ehdimme jutella kaikenlaista Suomeen ja Englantiin liittyvää. Saamme myös kuulla, että kuningas Charles kävi syömässä yhdessä näkemässämme huoneessa juuri ennen joulua.  

windsor_04


Huoneiden seinillä on runsaasti maalauksia ja taidekokoelma on varmasti mittaamattoman arvokas. Hovimaalarina kunnostautunut Antoon van Dyck on luonut paljon teoksia ja joukkoon mahtuu monen muunkin ulkomaalaisen mestarin, kuten Rubensin ja Tintoretton tauluja. Suurin osa maalauksista on tylsähköjä muotokuvia, mutta muitakin aiheita löytyy. Palaamme kierrokselta ulkoilmaan ja katselemme aidan takaa suurta turisteilta suljettua sisäpihaa. Näemme samalla neljän talviasuisen vahtisotilaan joukon, joka marssiikin lopulta suoraan kohdallamme olevalle portille ja sen kautta kenties jo vapaa-ajan viettoon.

windsor_13


Linnan sulkemisaika lähestyy yllättävän nopeasti, mutta ehdimme vielä onneksi Pyhän Yrjön kappeliin, joka muistuttaa ulkonäöltään paremminkin katedraalia. Kappelissa vallitsee miellyttävän rauhallinen ilmapiiri, sillä vierailijoita on käydessämme vain muutamia. Kauniin kirkon sisällä on monia Englannin kuninkaiden hautoja eri vuosisadoilta. Myös Elisabet II:n viimeinen leposija löytyy täältä Pyhän Yrjön kappelin suojista. Erään metalliaidan takana on syvennys, jonka lattiaa koristavassa suuressa laatassa lukevat Elisabetin sekä hänen puolisonsa ja vanhempiensa nimet. Kappelissa käynti on hieno päätös kierroksellemme linnassa. Kannattaa muistaa, että kappeli ei ole avoinna turisteille sunnuntaisin.

windsor_14


Ehdimme nähdä kaiken haluamamme juuri ennen linnan sulkemisaikaa, joka on näin talviaikaan jo varttia yli neljältä. Vietimme siis linnan alueella noin kaksi ja puoli tuntia. Ilta on jo pimentynyt ja taivaalta vihmoo vettä. Heti porttien ulkopuolelta löytyisi pari ruokapaikkaa, mutta lähdemme silti etsimään ateriaa pääkatu Peascod Streetin varrelta. Tämä osoittautuu virheeksi, sillä alamäkeen viettävän kävelykadun varrella on paljon kauppoja, mutta vähemmän houkuttelevia ravintoloita. Syömme lopulta siistissä Park Bistrossa, jossa on vain pari muuta asiakasta. Ateria on ihan onnistunut, vaikkei ravintola tunnukaan netistä löytyvien ylistävien arvioiden tasoiselta. 

windsor_15


Windsor vaikuttaa näkemämme perusteella mukavalta pikkukaupungilta, mutta pimeässä ja sateisessa illassa ei tee enää mieli lähteä ylimääräisille kierroksille. Niinpä palaamme suorinta tietä rautatieasemalle, jotta ehdimme hyvissä ajoin takaisin Lontooseen. Windsorin linna oli todellakin näkemisen arvoinen. Varsinkin valtiosalit kannattaa käydä tilaisuuden tullen katsomassa omin silmin, sillä niissä riittää ihasteltavaa. Retki Windsoriin on hyvä lisä Lontoon-matkaan varsinkin, jos saarivaltion kuninkaallinen historia yhtään kiinnostaa.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
6 kommenttia

Kommentit

  1. Windsor on kyllä paikka, jossa haluaisin joskus käydä. On myös paikka, jonka väliin jättäminen Englannissa asuessa on jäänyt harmittamaan. No ehtiihän sitä, kun seuraavaksi Lontooseen suunnataan.

    • Mika / Lähtöportti

      27.2.2024 at 20:51

      Ulkomailla asuessa taitaa olla aika yleistä, ettei nähtävyyksissä tule käytyä ollenkaan samalla lailla kuin matkailijana. Mutta ehtiihän sitä tosiaan myöhemminkin, ehkä sitten teidän seuraavalla Lontoon-matkalla.

  2. Teija

    28.2.2024 at 11:51

    Tää ois kesän Englannin matkan suunnitelmissa. Itekään en ole ennen Windsorissa käynyt. Oma tarkoitus olisi Kuninkaallisten fanina kunnioittamaan edesmenneitä kuninkaallisia. En vaan tiennyt, että sinne pitää etukäteen varata lippu, siis sinne linnaan. Mutta kiitos vihjeestä ja ihanasta sekä erittäin hyödyllisestä blogi postauksesta.

    • Mika / Lähtöportti

      28.2.2024 at 21:26

      Windsor on kyllä hieno matkakohde ja linnassa todellakin riittää kuninkaallista historiaa. Lippu on parasta varata etukäteen, koska ne saatetaan myydä loppuun. Kiva kuulla että postauksesta oli iloa!

  3. Aron / Ja sitten matkaan

    1.3.2024 at 14:48

    Varsin nopsasti selvisitte Windsorista, vaikka jonojakin oli. Ilmeisesti niitä audio-oppaita pitää aina jonottaa. Niitä taitaa olla liian vähän ja aina välillä joudutaan odottamaan, kun laitteita tuodaan palautuspisteeltä uudelle kierrokselle. Meillä tuhraantui Windsorissa neljä tuntia ja silti jäi nukkekoti näkemättä paikkojen mennessä kiinni. Juutuimme tosin pitkäksi aikaa kahvilaan. Oli pakko saada jotain evästä ja jono seisoi teeastioiden loputtua kesken.

    Retkikohteena Windsor on todellakin mainio. Pikkuisen tuo kuvauskielto harmitti, kun nähtävää oli valtavasti. Otin sitten vahingon takaisin Christiansborgissa, joka taisi olla seuraava vierailemamme linna. Sieltä kertyi valtava läjä kuvia. 🙂

    • Mika / Lähtöportti

      1.3.2024 at 15:29

      Voi tosiaan sanoa että selvittiin nopeasti ja hyvä niin, kun mentiin sisään vasta iltapäivällä. En osannut etukäteen arvioida kuinka paljon aikaa linnaan kannattaisi varata, mutta onneksi ehdittiin silti nähdä kaikki haluamamme. Välillä olen ihan tyytyväinen kuvauskielloista, kun kierrellessä on silloin tavallaan rennompaa, jolloin tulee katseltua kaikkea vähän eri silmin. Windsorin linnassa kuvauskielto kuitenkin jo harmitti, koska osa huoneista oli niin upeita että ne olisi tehnyt mieli päästä kuvaamaan. Onneksi linnoja riittää, myös Christiansborg on upea kuten muutamat muutkin Tanskan linnat!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Englanti

Mahtava British Museum Lontoossa

Julkaistu

Kirjoittaja

Jättimäinen British Museum kuuluu Lontoon suosituimpiin nähtävyyksiin. Eri puolilta maailmaa haalittujen historiallisten esineiden kokoelma on yksi maailman laajimmista, ja sitä pääsee ihmettelemään täysin ilmaiseksi.

Tutustuin British Museumiin maaliskuussa, kun käväisimme parin kaverin kanssa Lontoossa Englantiin suuntautuneen jalkapallomatkan yhteydessä. British Museum oli jäänyt itseltäni edellisillä Lontoon-matkoilla käymättä, vaikka olinkin pari kertaa kävellyt massiivisen rakennuksen ohitse. Nyt kaverini Pasi vaikutti niin kiinnostuneelta egyptiläisistä muumioista, ettei tätä museota voinut jättää mitenkään väliin. Hyvä niin, sillä museovierailu oli mielenkiintoinen kokemus.

britishmuseum_05


British Museum on ilmainen, mutta suuren suosion vuoksi on erittäin suositeltavaa hankkia museon nettisivuilta maksuton ennakkolippu, joka takaa sisäänpääsyn valittuna ajankohtana. Saavumme paikalle arkisena iltapäivänä, jolloin varsinaista jonoa ei ole, vaan pääsemme kävelemään suoraan turvatarkastukseen. Reput tutkitaan päällisin puolin, mutta ennakkolippuja ei tällä kerralla tarvitse näyttää lainkaan.

britishmuseum_04


Museossa on sujuvasta sisäänpääsystä huolimatta melko paljon ihmisiä. Reput ja takit voisi jättää säilytykseen, mutta koska narikkaan on pitkä jono, päätämme pitää ne mukanamme. Saavumme aluksi valoisaan aulatilaan, jonka virallinen nimi on komealta kuulostava Queen Elizabeth II Great Court. Vanha sisäpiha avattiin täysin uudistettuna ja lasikatolla varustettuna vuonna 2000.

britishmuseum_06


Lontoon Bloomsburyn kaupunginosassa sijaitseva British Museum perustettiin vuonna 1753 ja avattiin muutamaa vuotta myöhemmin maailman ensimmäisenä yleisölle avoimena kansallismuseona. Museo toimi aluksi Montagu Housessa, mutta tilat kävivät pian ahtaiksi. Nykyinen kreikkalaistyylistä uusklassismia henkivä päärakennus valmistui alkuperäisen museon paikalle 1850-luvulla.

britishmuseum_08


Museon tehtävänä on esitellä ihmiskunnan historiaa ja kulttuuria eri puolilta maailmaa. Sekä aihe että museon kokoelma ovat käsittämättömän laajoja. British Museumin hallussa on noin kahdeksan miljoonaa esinettä, joista esille mahtuvien määrä rajautuu alle sataantuhanteen. Näyttelykartan pääotsikoita ovat Kreikka ja Rooma, Eurooppa, Egypti, Lähi-itä, Aasia, Afrikka sekä Amerikat.  

britishmuseum_12


Jättimäinen kokoelma tekee vaikutuksen, mutta herättää myös kysymyksen siitä miten tämä kaikki on päätynyt Lontooseen. Kolonialistinen Britannia on tehnyt vuosisatojen aikana lukemattomia valloitus- ja ryöstöretkiä eri puolille maailmaa, ja moni valtio on vaatinut esineiden palauttamista takaisin. British Museum vetoaa asemaansa maailman kulttuuriperinnön vaalijana ja lupaa tarjota arvokkaille esineille turvallisen säilytyspaikan, mutta näillekin perusteille on olemassa vasta-argumentteja. Ymmärrän hyvin, että esimerkiksi Egyptissä, Kreikassa ja muutamissa Afrikan maissa on toivottu esineiden palauttamista alkuperäisille mailleen.

britishmuseum_10


Keskitymme vierailullamme lähinnä Egyptiin, jolle on varattu valtavat tilat ensimmäisestä kerroksesta sekä useita huoneita myös ylemmistä kerroksista. Alemman kerroksen tila on suorastaan mahtipontinen. Siellä on nähtävillä paljon suuria veistoksia.

britishmuseum_03

 
Sukeltaminen Lontoon vilkkailta kaduilta muinaisen Egyptin maailmaan vaatii hetken hengähtämistä, jotta esineitä ja niiden merkitystä malttaisi hahmottaa paremmin. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, kuka vitriiniin aseteltuja kaiverruksia on tehnyt. Millaistakohan elämää tuo ihminen on elänyt, ja mitä sattunut ajattelemaan näitä piirroksia tehdessään? Tuskinpa on ainakaan tullut mieleen, että omien käsien jäljet päätyvät joskus vieraaseen maahan miljoonien ihmisten ihmeteltäväksi.

britishmuseum_09


Yksi museon tunnetuimmista esineistä on Rosettan kivi, jolla oli ratkaiseva rooli muinaisen hieroglyfikirjoituksen tulkitsemisessa. Murikka löytyi Napoleonin sotaretken yhteydessä Rosettan kaupungista Egyptistä vuonna 1799. Kiven merkitys perustuu siihen, että siinä on sama teksti hieroglyfeillä, demoottisella kirjoituksella sekä kreikan kielellä. Näin ollen esimerkiksi kreikkaa taitava lukija pystyi päättelemään aiemmin tuntemattomien hieroglyfien merkityksen. Napoleonin armeija hävisi myöhemmin samalla retkellä taistelun brittijoukoille, minkä seurauksena Rosettan kivi päätyi lopulta Pariisin sijasta Lontooseen. Egypti on vaatinut kiven palauttamista itselleen.

britishmuseum_11


Pasin kaipaamat muumiot löytyvät toisen kerroksen näyttelyhuoneista. Joukossa on myös muutamia kissojen ja muiden eläinten muumioita. On vaikuttavaa nähdä tuhansia vuosia vanhoja muumioarkkuja, jotka on koristeltu hyvin kauniisti.

britishmuseum_02


Siirrymme egyptiläisten esineiden keskeltä hetkeksi muihin teemoihin. Vaikkapa mayojen tai atsteekkien aikainen Meksiko on mielenkiintoinen aihe, jolle on tosin varattu vain yksi huone. Arvokkaisiin esineisiin kuuluu esimerkiksi atsteekkien tekemä kaksipäistä käärmettä esittävä veistos. Se on mahdollisesti saapunut Eurooppaan konkistadori Hernán Cortésin mukana.

britishmuseum_01


Viereisessä huoneessa päästään Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen pariin. Pohdinnan aiheena on muun muassa eurooppalaisten valloittajien vaikutus alkuperäiskansojen yhteisöihin. Pohjois-Amerikkakin on esillä vain hyvin rajatusti, kun taas esimerkiksi Lähi-itää on esitelty paljon laajemmin.

britishmuseum_07


Museon avarissa aulatiloissa toimii kahvila, jossa käväisemme haukkaamassa pientä välipalaa. Kiertelemme vielä tämän jälkeen ympäri aulaa ja kurkkaamme myös kaiken keskellä sijaitsevaan lukusaliin. Se muistuttaa ajasta, jolloin British Museumin tiloissa säilytettiin maan merkittävintä ja suurinta kirjakokoelmaa. Yli kymmenen miljoonaa nidettä siirrettiin vuonna 1997 British Libraryn uuteen kansalliskirjastoon, joka toimii St Pancrasin rautatieaseman vieressä.

britishmuseum_13


British Museum on ilman muuta näkemisen arvoinen museo, jossa saisi helposti vietettyä vaikka kokonaisen päivän. Meille riittää tällä kerralla kaksi tuntia, sillä takana on jo pitkä päivä. Olemme heränneet koti-Suomessa ennen kukonlaulua, suunnistaneet Gatwickin lentokentältä Borough Marketin ruokatorille ja katselleet maisemia The Garden at 120 -näköalatasanteella ennen useamman kilometrin reipasta kävelyä British Museumiin. Pasiakin alkaa tässä vaiheessa kiinnostaa muumioiden sijasta perinteinen brittipubi, joten jätämme museon tyytyväisinä taaksemme. Kenties British Museumiin tulee palattua joskus toistekin. Silloin voisi keskittyä vaikkapa antiikin Rooman tai Kreikan esineisiin.

Museosta löytyy paljon yksityiskohtaista tietoa British Museumin omilta nettisivuilta.

Jatka lukemista

Englanti

Lontoon näköalapaikkoja: The Garden at 120

Julkaistu

Kirjoittaja

Lontooseen on avattu viime vuosina useita uusia näköalatasanteita, joista ilahduttavan moneen pääsee ilmaiseksi. Maaliskuisen Lontoon-pikavisiitin ohjelmaan mahtui The Garden at 120, jonne pääsi sujuvasti ilman ennakkovarausta.

Meillä on kavereiden kanssa puoli päivää aikaa Lontoossa ennen matkan jatkumista Manchesteriin. Suuntaamme aamulennolta Borough Marketin ruokamarkkinoille, joilta jatkamme kylläisinä London Bridgen ylitse Thamesin pohjoisrannalle. Käymme vielä katsomassa St Dunstan in the East -rauniokirkon ympärille syntyneen puutarhan, ennen kuin käännymme kohti näköalapaikkaa.

gardenat120_01


Lontoon Cityn alueelle on noussut parissakymmenessä vuodessa lukuisia pilvenpiirtäjiä, ja lisää on edelleen tulossa. Melko pieneltä alueelta löytyykin nykyään useita näköalatasanteita, joilta kelpaa ihailla Lontoon maisemia. Kävin itse pari vuotta sitten Sky Gardenissa, minkä lisäksi Citystä löytyvät myös vierekkäiset Horizon 22 ja The Lookout. Kaikki kolme ovat ilmaisia, mutta sisäänpääsyajan varaaminen ennakkoon on vähintäänkin suositeltavaa. Siksi valintamme osui tällä kerralla The Garden at 120 -puutarhaan, jonne varauksia ei edes oteta ryhmiä lukuun ottamatta vastaan. Rakennus näyttää katutasolta katsottuna mielenkiintoiselta, mutta mietimme peittävätkö ympäröivät rakennukset pahasti näköaloja.

gardenat120_08


Näköalatasanne sijaitsee osoitteessa 120 Fenchurch Street. Sisäänkäynnille on kertynyt parinkymmenen ihmisen jono, joka saadaan turvatarkastuksen läpi parissa minuutissa. Pääsemme siis pian hissiin, joka kuljettaa hetkessä noin 65 metrin korkeudella sijaitsevalle katolle. Esimerkiksi kesäviikonloppuina lienee vilkkaampaa, mutta jono etenee toivottavasti silloinkin sujuvasti.

gardenat120_07


Kattopuutarha on varmasti parhaimmillaan myöhemmin keväällä ja kesäaikaan, mutta jo maaliskuussakin on nähtävillä jonkin verran vihreää. Kukkapenkkejä koristavat keltaiset narsissit, kun taas näyttävät sinisateet eli wisteriat odottavat vielä myöhempää kevättä. Kasvit tekevät näköalatasanteesta viihtyisän ja on mukavaa katsella maisemia ulkoilmasta, varsinkin näin poutaisella säällä. Kattopuutarhan alla 14. kerroksessa toimii tyylikkäältä vaikuttava ravintola 14 Hills.

gardenat120_09


The Garden at 120 avattiin vasta valmistuneen One Fen Court -rakennuksen katolle vuonna 2019. Se suunniteltiin heti alusta alkaen kaikille avoimeksi tilaksi, jonne pääsee ilmaiseksi ilman ennakkolippuja.

gardenat120_02


On hurjaa ajatella, kuinka paljon City on viime vuosina kehittynyt. Muistan, kuinka lempinimellä The Gherkin eli Suolakurkku tunnettu hauskanmuotoinen pilvenpiirtäjä hallitsi aikoinaan maisemaa. Nyt se on jäänyt pahasti naapuriensa puristukseen.

gardenat120_03


Edellä mainittu Sky Garden sijaitsee tästä kattopuutarhasta nähtynä lähes käden ulottuvilla. Se toimii lempinimellä Walkie-Talkie tunnetun pilvenpiirtäjän yläosassa saman Fenchurch Streetin varrella.

gardenat120_05


Vaikka ennakkoon hieman pelkäsinkin maisemien jäävän muiden rakennusten katveeseen, ovat näkymät lopulta yllättävän avaria moneen suuntaan. Länteen päin katsellessa esimerkiksi Saint Paulin katedraali erottuu selvästi ja kuuluisa maailmanpyörä London Eyekin häämöttää kaukaisuudessa. Tämä vastaava maisema on toki viereisen Sky Gardenin korkeuksista vieläkin näyttävämpi.

gardenat120_11


Upea Tower Bridge ja sen edustalla näkyvä keskiaikainen linna Tower of London kuuluvat kaupungin ikonisimpiin nähtävyyksiin. Nostokurjet kurkottavat kuitenkin kohti taivasta siihen malliin, etten tiedä peittyykö kuvan näkymä jo kovinkin pian. Ympärille nousevat pilvenpiirtäjät varmasti muuttavat näköalatasanteen maisemia, mutta jotain jää toivottavasti jäljellekin.

gardenat120_10


Vaikka The Garden at 120 on muutamiin muihin vaihtoehtoihin verrattuna huomattavasti matalampi näköalatasanne, ei se tee kokemuksesta automaattisesti huonompaa vaan paremminkin erilaisen. Lisäkorkeus tietenkin auttaisi joidenkin kohteiden näkemisessä, mutta toisaalta monet rakennukset ovat hieman matalammalta nähtynä ikään kuin lähempänä ja paremmin hahmotettavissa.

gardenat120_06

 
The Garden at 120 on kiva vierailukohde, jota voi ilmaisen sisäänpääsynkin vuoksi suositella Lontoon-matkaajille. Tällä katolla voisi olla kiva nauttia joskus vaikka lämpimästä kesäillasta. Eri puolilta kaupunkia löytyy lisää erilaisia näköalapaikkoja, kuten Thamesin etelärannalla kohoava Länsi-Euroopan korkein rakennus The Shard. Mielenkiintoisia voisivat olla myös Crossrail Place Roof Garden Canary Wharfissa, The Post Building Roof Garden Holbornissa tai Lift 109 entisessä Battersean voimalaitoksessa. Maisemia voi ihailla myös vaikka Saint Paulin katedraalin kupolista tai Tate Modern -museosta käsin. Vaihtoehtoja siis riittää monelle tulevallekin Lontoon-matkalle.

Lisätietoja näköalatasanteesta löytyy The Garden at 120:n virallisilta nettisivuilta.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja