Espanja
Madridin futiskummajainen Rayo Vallecano
Huipputason jalkapallo on kansainvälistä bisnestä, jossa useimmat seurat ja stadionit muistuttavat toisiaan. Madridin Vallecasin kaupunginosasta löytyy kuitenkin kummajainen, joka kulkee aivan omia polkujaan. Rayo Vallecanon ottelu on matka kaupunginosan sydämeen.
Matka Madridin ydinkeskustasta Vallecasiin vie täpötäydessä metrovaunussa vain reilun vartin, mutta maan pinnalle noustessa tuntuu kuin olisi saapunut eri kaupunkiin. Keskustan mahtipontiset rakennukset ja pittoreskit kujat tuntuvat kaukaisilta, kun katselen Vallecasin karuja kerrostaloja. Aivan ensimmäisenä Portazgon metroaseman portaita noustessa silmien eteen ilmestyy Vallecasin stadionin seinä. Jalkapalloseura Rayo Vallecano on Vallecasin suuri ylpeydenaihe ja suoranainen sydän. Se pelaa kotiottelunsa kirjaimellisesti keskellä kaupunginosaa.
Vallecas – jonka paikalliset kirjoittavat mielellään muotoon Vallekas – on suuri työläiskaupunginosa Madridin keskustan kaakkoispuolella. Tänne on muutettu vuosikymmenten saatossa niin muualta Espanjasta kuin Etelä-Amerikastakin. Suorastaan slummimaisessa maineessa ollut alue on siistiytynyt huomattavasti viime vuosina, mutta ympäristö on yhä rosoinen. Katukuvaan kuuluu ankeita tiiliseiniä, kuivuvia pyykkejä, perulaisia leipomoita ja kolumbialaisia ravintoloita. Stadionin ympäristössä ei voi olla huomaamatta joukkueelle omistettuja seinämaalauksia.
Rayo Vallecano eli vapaasti käännettynä Vallecasin Salama perustettiin toukokuussa 1924, joten se vietti äskettäin satavuotisjuhlia. Rayo ei ole kasvanut kaupungin jättiläisten Real Madridin tai Atlético Madridin kaltaiseksi suurseuraksi, mutta se on menestynyt kokoonsa nähden varsin hyvin. Rayo nousi Espanjan pääsarjaan ensi kertaa keväällä 1977, minkä jälkeen se on leimautunut sarjatasojen välillä seilaavaksi hissijoukkueeksi. Jos Rayo säilyy nyt kuluvan kauden päätteeksi La Ligassa, alkaisi ensi syksynä ennätyksellinen kuudes perättäinen kausi ylimmällä sarjatasolla. Viime kaudella Rayo sijoittui peräti kahdeksanneksi, minkä ansiosta se on historiansa toista kertaa mukana europeleissä. Konferenssiliigan lohkovaihe sujui mainiosti ja kansainväliset pelit jatkuvat Rayon osalta pudotuspeleillä maaliskuussa.
Vallecasin alue ja sen jalkapalloseura kuuluvat tiiviisti yhteen, sillä ne jakavat samat arvot. Rayo profiloituu työväenluokan seuraksi, jonka useimpien kannattajien poliittiset ajatukset asettuvat vasemmalle. Vallecasissa on perinteisesti riittänyt sekä sosialisteja että anarkisteja, ja siellä jaksettiin kapinoida Francon diktatuuria vastaan Espanjan lähihistorian synkkinä vuosina.
Rayo Vallecanolla vaikuttaa olevan oma selkeä ideologiansa, jossa yhteisöllisyys menee jopa menestyksen edelle. Seuran fanaattiset ultrakannattajat tunnetaan nimellä Los Bukaneros eli Merirosvot. Aktiivinen ryhmä taistelee fasismia, rasismia, muukalaisvihaa ja homofobiaa vastaan. Yksi tärkeä teema on myös kaupallisuuden vastustaminen. Fanit ovat protestoineet näkyvästi muun muassa television sanelemia otteluiden alkamisaikoja vastaan. Los Bukanerosin toiminnassa on tapahtunut ehkä joskus ylilyöntejäkin, mutta monissa tempauksissa on käytetty mielikuvitusta ja huumoria.
Jalkapalloseuran ja kaupunginosan läheisistä suhteista on monta tarinaa, joista yksi liittyy paikalliseen Carmen-nimiseen rouvaan. 85-vuotias leskirouva joutui häädetyksi kodistaan, jonka hänen poikansa oli ilmoittanut lainan vakuudeksi. Pelastajaksi ilmaantui Rayo Vallecano, joka lupasi maksaa Carmenin loppuiän asumisen. Rahaa tuli myös pelaajien lompakoista. Tapaus toimi toki myös hyvänä mainostemppuna, mutta taustalla oli varmasti aito halu toimia yhteisön hyväksi.
Yksi stadionin seinämaalauksista on omistettu Wilfred Agbonavbarelle, joka tunnetaan täällä tuttavallisesti nimellä Willy. Nigerialainen maalivahti pyrki 1990-luvun alussa Eurooppaan pelaamaan ja kävi esittäytymässä useissa eri seuroissa. Lievästi ylipainoisella tummaihoisella miehellä ei ollut kokemusta kotimaansa ulkopuolelta, mutta kaikkien muiden kieltäydyttyä Rayo tarjosi Willylle mahdollisuuden. Willy pelasi Vallecasissa kuusi vuotta nousten fanien suursuosikiksi. Erityisenä sankaritekona muistetaan nollapeli ottelussa, jossa Rayo kukisti Real Madridin. Uraa varjosti ikävä kyllä rasismi, jota kuului esimerkiksi juuri madridistojen suunnalta. Willy jäi peliuransa jälkeen kaupunkiin ja työskenteli muun muassa matkalaukkujen käsittelijänä Barajasin lentokentällä. Rakastettu hahmo menehtyi syöpään 48 vuoden iässä tammikuussa 2015, mutta hänet muistetaan Estadio de Vallecasilla ikuisesti.
Tavoitteenani on tietenkin päästä Rayo Vallecanon peliin, mutta juuri sitä varten meidän täytyi saapua tänne paikan päällä jo muutamaa päivää aiemmin. Kaikenlaisten matka- ja pääsylippujen ostaminen tapahtuu nykymaailmassa lähes poikkeuksetta netissä ja välillä tiketit saa haltuunsa ainoastaan mobiilisovellusten kautta. Vallecasissa kaikki on toisin, sillä Rayon liput myydään yhä vain ja ainoastaan stadionin luukulla. Lipunmyyntiajat sekä hinnasto ilmoitetaan seuran espanjankielisillä nettisivuilla, mutta vasta juuri lipunmyynnin avautuessa noin kolme päivää ennen peliä. Muille pääsarjatason seuroille tyypillisiä VIP-palveluita tai stadionkierroksia on turha etsiä.
Stadionin kulmalla toimiva pieni fanituotemyymälä on arki-iltapäivänä suljettu, mutta lipputoimisto löytyy rakennuksen toiselta puolelta. Jonoa ei ole ja onnistun hankkimaan lipun sujuvasti vajavaisellakin espanjan taidolla, kun olin opetellut valitsemani katsomonosan nimen valmiiksi. Tuntuu jotenkin tilanteeseen sopivalta maksaa vanhalla kunnon käteisellä, vaikka korttikin olisi luultavasti kelvannut.
Rayo Vallecanon kotiottelu Getafea vastaan pelataan perjantai-iltana. Metrojuna kohti Vallecasia on jälleen täynnä ja kyydissä näkyy jonkin verran punavalkoisiin pukeutuneita Rayon kannattajia. Tunnen viileän ilman raikkauden noustessani jo tutuksi tulleita portaita Estadio de Vallecasin kulmalle. Ilmapiiri on yllättävän rauhallinen, vaikka edessä on paikallisottelu. Getafen kotistadion sijaitsee vain reilun kymmenen kilometrin päässä, mutta näiden kahden seuran välillä ei silti vaikuta olevan erityisen suurta jännitettä. Yksi syy lienee ainakin se, että Getafe pitää verivihollisenaan tällä hetkellä alemmalla sarjatasolla pelaavaa Leganésia.
Kannattajia näkyy kerääntyneen kadun toiselle puolelle Mesón Moreno -ravintolaan. Stadionin kulmalle on pystytetty muutama myyntikoju, ja ostan matkamuistoksi Rayon kaulahuivin. Seuran fanituotteiden joukosta erottuu Isi Palazónille omistettu oma kaulaliina. Suomalaiseen korvaan hauskanniminen Isi on viihtynyt Rayossa jo kauan ja noussut paikalliseksi idoliksi. Väsymättä hiki kaljussa päässä uurastava mies sopii sekä pelitavaltaan että ulkonäöltään täydellisesti duunarikaupunginosan henkeen. Kaupan päälle tulee vasen jalka, jolla hyökkäävä keskikenttäpelaaja taikoo joskus lähes maagisia ratkaisuja.
Estadio de Vallecas valmistui vuonna 1976, joten se on saman ikäinen kuin minäkin. Ymmärrän siis hyvin, että stadionin rakenteissa näkyy pientä kulumaa. Ylimääräisiä viihdykkeitä tai mukavuuksia ei juuri ole, vaan tänne tullaan pelkästään jalkapallon vuoksi. Stadionilla on järjestetty vuosien saatossa myös konsertteja, ja täällä ovat esiintyneet esimerkiksi Queen, Metallica sekä Bob Dylan. Virallinen katsojakapasiteetti jalkapallo-otteluissa on 14 708, mutta loppuunmyytyjä pelejä nähdään lähinnä vain Real Madridin tai Barcelonan kaltaisia jättiläisiä vastaan. Tämän illan yleisömäärä nousee mukavaksi, vaikka parituhatta penkkiä jääkin tyhjiksi.
Siirryn hyvissä ajoin melko karuun katsomoon, jossa oma paikkani sijaitsee ylemmän katsomonosan alaosassa. Oman penkin löytäminen vaatii hetken ihmettelyä, sillä likaisten muovi-istuinten numeromerkinnät ovat kuluneet lähes näkymättömiin. Paikkojen löytäminen tuntuu aiheuttavan haasteita myös muille katsojille, ja kun kerran pääsen numeroinnista jyvälle, päädyn auttamaan muutamia myöhemmin saapuneita. Paikaltani on loistava näkyvyys lukuun ottamatta lähempää sivurajaa, joka jää osittain televisiokameroiden käyttämän tasanteen katveeseen.
Sekä Rayo Vallecano että Getafe lähtevät otteluun La Ligan tasaisen keskikastin joukkueina. Europeleihin oikeuttavat sijoitukset eivät ole mahdottoman kaukana, mutta toisaalta sarjapaikan säilyttäminenkin vaatii hyviä tuloksia. Ottelu onkin tasaista vääntöä, jossa ei juhlita näyttävillä maalintekotilanteilla. Isi Palazón erottuu tuttuun tapaan edukseen, mutta hänkään ei pysty tänä iltana ihmeisiin.
Los Bukaneros järjestää omassa päätykatsomossaan ensimmäisten kymmenen peliminuutin ajan kestävän jouluisen spektaakkelin. Penkit ovat aluksi tyhjiä ja alueella heiluu vain elokuvasta tuttu vihreä Grinch-hahmo. Tämän jälkeen katsomonosa muuttuu suureksi lahjapaketiksi, jonka alta koko kannattajajoukko lopulta ilmestyy esiin lippuja heiluttaen. Jos nyt ymmärsin kannanoton oikein, niin Grinch edusti tässä tapauksessa kaupallisuutta, joka pilaa jalkapallon. Ydinajatuksena lienee, ettei jalkapallo tunnu miltään ilman aitoja kannattajia.
Vallecasin stadionin erikoisuuksiin kuuluu, ettei siinä ole toista päätykatsomoa lainkaan. Syy on hyvin yksinkertainen, sillä katsomolle ei ole viereisten kerrostalojen vuoksi tilaa. Muutamilla parvekkeilla näkyy koko ottelun ajan ihmisiä, jotka saavat seurata peliä kotoaan käsin. Uutta syrjemmällä sijaitsevaa stadionia on joskus suunniteltu, mutta sellaista ei ole ainakaan toistaiseksi ryhdytty rakentamaan. Hyvä niin, sillä on vaikea kuvitella Rayoa pelaamassa kotiotteluitaan muualla kuin keskellä Vallecasia.
Avausmaali syntyy juuri ennen taukoa. Rayon Unai Lopez lähettää pitkän ristipallon rangaistusalueelle ja oikealta laidalta nouseva Jorge de Frutos laukoo suoraan ilmasta. Getafen maalivahti David Soria haparoi ja verkko heilahtaa. On liioiteltua verrata de Frutosin suoritusta Marco van Bastenin kuuluisaan EM-finaaliosumaan vuodelta 1988, vaikka se tuleekin tästä hieman vaatimattomammasta laukauksesta mieleen. Kaulahuivit viuhtovat kohti Vallecasin taivasta ja tunnelma on katossa. Rayo lähtee tauolle johtoasemassa.
Taukoa vietetään ämyreistä raikuvien rock-klassikoiden tahdissa. Toinen puoliaika alkaa Highway to Hellin hiljennyttyä. Kamppailu jatkuu tasaisena. Peli on tavallaan johtoasemassa olevan Rayon hallussa, mutta Getafe muistuttaa ajoittain vaarallisuudestaan. Sinisen joukkueen pieni mutta innokas kannattajaryhmä palkitaan juuri 90 minuutin täyttyessä. Luis Milla nostaa vapaapotkun boksiin ja Mauro Arambarri pääsee puskemaan vapaasti takanurkkaan. Omasta katselukulmastani näkee jo hyvissä ajoin, ettei Rayon maalivahdilla Augusto Batallalla ole mitään mahdollisuuksia torjuntaan.
Getafe tuntuu olevan tasapeliin tyytyväinen ja kuluttaa pitkäksi venyvällä lisäajalla sekunteja kaikin mahdollisin keinoin. Tilanne ei yllätä, sillä joukkueen kiistelty valmentaja José Bordalás tunnetaan konnankoukuistaan. Bordalás pyrkii tuloksiin keinoja kaihtamatta, kannustaa pelaajiaan erilaisiin koiruuksiin ja peluuttaa joukkueitaan tarvittaessa hyvin puolustusvoittoisesti. Toisaalta hänellä on kyky saada omistaan kaikki irti ja repiä pienillä resursseilla ihailtavan hyviä tuloksia. Tällä kerralla tuloksena on tasapeli 1–1, jota ei voi pitää suurena vääryytenä. Myös Rayon niukka voitto olisi ollut oikeutettu, ja kotijoukkueen kannattajat poistuvatkin lehtereiltä pettyneinä.
Vierailu rosoisella Estadio de Vallecasilla on kaltaiselleni jalkapalloromantikolle mieluisa kokemus. Euroopan jalkapallokartan kummajaisiin kuuluvassa Rayo Vallecanossa on samoja kulttiseuran piirteitä kuin esimerkiksi FC St. Paulissa tai Union Berlinissä, mutta Vallecasin ylpeys on jäänyt saksalaisseuroja tuntemattomammaksi. Toki Rayonkin toiminta on kaupallista, eivätkä pelaajat ole oman kylän poikia, mutta Vallecas tarjoaa Madridissa matkaileville jalkapallofaneille varmasti hyvin erilaisen kokemuksen Real Madridiin tai Atlético Madridiin verrattuna. Suuret stadionit ja maailmankuulujen tähtipelaajien näkeminen ovat monen futisfanin toivelistan kärjessä, ja ymmärrän tämän täysin. Haluan itsekin nähdä isoja pelejä maineikkailla areenoilla, mutta Madridissa vieraillessa on hyvä muistaa myös pieni ja sinnikäs Rayo Vallecano.
Lue myös koko matkasta kertova juttuni Madridin-matkan 20 kokemusta.
Lisätietoja seurasta löytyy Rayo Vallecanon nettisivuilta.
Katso Rayo Vallecano–Getafe-ottelun huippuhetket YouTubesta.
Vuonna 2023 avattu Galería de las Colecciones Reales on mielenkiintoinen lisäys Madridin museoiden joukkoon. Kuninkaallisen palatsin vieressä sijaitsevissa moderneissa tiloissa voi tutustua Espanjan mahtipontiseen historiaan taiteen ja erilaisten arvoesineiden kautta.
Madrid on museoiden ystäville antoisa kaupunki, joka tunnetaan erityisesti Pradon, Reina Sofían ja Thyssen-Bornemiszan taideaarteista. Kesäkuussa 2023 avautunut Galería de las Colecciones Reales tuo kaupungin tarjontaan mielenkiintoisen lisän esittelemällä nimensä mukaisesti Espanjan kuningashuoneen omistamia arvoesineitä.
Kuulen tästä museosta ensi kertaa, kun olen hankkimassa pääsylippuja kuninkaalliseen palatsiin. Tarjolla on yhdistelmälippu, jolla pääsee palatsin lisäksi tutustumaan myös Galería de las Colecciones Realesiin. Tarjous on hyvä, sillä palatsilipun päälle tulee tämän hetken hinnoilla vain kuusi euroa lisää hintaa. Galería de las Colecciones Reales sijaitsee aivan palatsin naapurissa ja museolippu on voimassa viikon verran palatsivierailun ajankohdasta eteen tai taakse päin.
Astumme sisään Almudenan katedraalin vieressä olevasta ovesta. Galería de las Colecciones Realesin tiloissa on ainakin oman vierailumme aikaan miellyttävän väljää, mikä tuntuu tervetulleelta vaihtelulta kuninkaallisen palatsin ja Pradon pienten ruuhkien jälkeen.
Museon rakenne on hyvin selkeä. Ylin kolmesta näyttelykerroksesta keskittyy Habsburgien aikaan, joka ajoittuu Espanjan historiassa vuosiin 1516–1700. Tähän kerrokseen kuuluu myös huone, jossa pyörivä videoesitys kertoo tehokkaan tiivistetysti kuninkaallisen palatsin sekä sen ympärille kasvaneen Madridin kaupungin historiasta. Ikkunan takaa voi katsella museon rakentamisen yhteydessä löytyneitä maurien rakentaman muurin jäänteitä.
Museosta löytyy paljon arvokkaita seinävaatteita, tauluja ja erilaisia historiallisia esineitä. Kookkaimpia ovat kuninkaallisten käyttämät vaunut. Kuvassa näkyvät mustat vaunut ovat peräisin 1670-luvulta, jolloin niillä ajeli Espanjan sijaishallitsijana toiminut kuningatar Maria Anna.
Viimeinen Habsburg-sukuinen Espanjan kuningas oli Maria Annan poika Kaarle II, joka kuoli lapsettomana marraskuussa 1700. Syttyi lähes maailmansodan mittoihin levinnyt pitkä perimyssota, jonka päätteeksi kruunun sai kuin saikin Kaarle II -vainaan suosikki Filip V. Filip V oli Ranskan Aurinkokuninkaan Ludvig XIV:n pojanpoika ja hänestä tuli Espanjan ensimmäinen Bourbon-sukuinen hallitsija, mutta tiukat rauhanehdot estivät Espanjan ja Ranskan yhteisen imperiumin.
Museon keskimmäinen kerros keskittyy Bourbonien valtakauteen, josta jatketaan kohti nykypäivää ja kerrotaan hieman kokoelmaa ylläpitävän Patrimonio Nacionalin tekemästä työstä. Näyttely esittelee arvoesineiden kautta eri aikakausien hallitsijoiden henkilökohtaista makua ja Espanjan kuningashuoneen historiaa. Itseäni kiinnostavat esimerkiksi vanhat koristeelliset kellot.
Galería de las Colecciones Realesin suunnitteluvaiheessa syntyi jonkinlaista kiistaa siitä, pitäisikö joitakin maalauksia siirtää perinteikkäästä Pradosta tähän uuteen museoon. Riidat saatiin sovittua, ja nytkin Galería de las Colecciones Realesissa on muutama Pradosta lainattu teos. Matkaohjelmaamme on kuulunut jonkin verran taidetta, joten on mukavaa ihailla vielä näin reissun lopuksi muutamia maalauksia. Omaan mieleeni ovat esimerkiksi yllä näkyvät Luis Paret y Alcázarin taulut. Museossa tulee vastaan useampia Francisco de Goyan teoksia ja vaikutun arvostetun mestarin monipuolisuudesta viimeistään hänen suunnittelemiensa gobeliinien äärellä.
Alimmassa kerroksessa on vaihtuvia näyttelyitä. Oman vierailumme aikaan esillä on kuningatar Victoria Eugenialle omistettu näyttely, joka jatkuu 5.4.2026 asti. Näyttelyssä käydään läpi Victoria Eugenian lapsuutta Englannin hovissa, henkilökohtaisia mielenkiinnon kohteita, avioliittoa Espanjan Alfonso XIII:n kanssa sekä merkitystä Espanjan kuningattaren roolin uudistajana. Victoria Eugenia vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoiselta hahmolta, mutta emme rehellisesti sanottuna jaksa enää tässä vaiheessa keskittyä museon yksityiskohtiin.
Myös toinen tällä hetkellä esillä oleva vaihtuva näyttely jatkuu 5.4.2026 saakka. Pieni näyttely esittelee kuningashuoneen lasten leluja eri aikakausilta, joten aihe on varsin kiehtova.
Galería de las Colecciones Reales on mielestäni hyvä kokonaisuus. Museo tarjoaa paljon nähtävää, muttei kuitenkaan ole läkähdyttävän laaja. Meiltä kuluu avarissa tiloissa vajaat kaksi ja puoli tuntia, joiden aikana ehdimme tutustua pysyviin näyttelyihin hyvin. Kuten mainittua, vaihtuvat näyttelyt tuli kuitenkin käveltyä läpi hyvin pikaisesti.
En laskisi Galería de las Colecciones Realesia aivan Madridin tärkeimpien nähtävyyksien joukkoon, mutta jos arvokkaat esineet ja kuninkaallinen historia kiinnostavat, voi tätä museota ehdottomasti suositella.
Lue myös koko reissustamme kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.
Museosta löytyy paljon lisätietoa virallisilta nettisivuilta galeriadelascoleccionesreales.es.
Manner-Espanjan eteläisin itsehallintoalue Andalusia on monipuolinen lomakohde, jonka suosiolle on paljon muitakin syitä kuin hiekkarannoistaan tunnettu Aurinkorannikko. Tässä vinkkilista Andalusian kaupunkeihin, kyliin ja luontokohteisiin.
Espanjassa on kaikkiaan 17 itsehallintoaluetta, joista Andalusia on 8,5 miljoonalla asukkaallaan väkirikkain. Pinta-alaltaan se sijoittuu Espanjassa toiseksi ja on valtioihin vertailtaessa esimerkiksi Itävaltaa laajempi. Itselleni Andalusia on tullut tutuksi kolmella matkalla, joilla olen viettänyt yhteensä yhdeksän viikkoa tällä viehättävällä seudulla. Listan 22 ensimmäistä kohdetta on laitettu järjestykseen omien kokemusteni ja mieltymysteni perusteella. Lisäsin niiden jatkoksi kahdeksan houkuttelevalta kuulostavaa kohdetta, joissa en ole vielä itse käynyt.
1. Sevilla
Listan kärkeen pääsee Andalusian viihtyisä pääkaupunki Sevilla, jossa riittää koettavaa moneen makuun. Sevillan rento tunnelma vie helposti mennessään ja nautimme niin upeasta arkkitehtuurista kuin paikallisesta ruoastakin. Tasamaalle Guadalquivir-joen varrelle rakennettu Sevilla on kävelijälle helppo kaupunki, jossa pääsee mukavasti jalkaisin melkein minne tahansa. Päänähtävyyksiin kuuluvat katedraali ja sen torni La Giralda, Alcázar-palatsi sekä mahtipontinen aukio Plaza de España. Majoituimme kolmeksi viikoksi värikkääseen Trianan kaupunginosaan, joka ehti tulla jo hyvin tutuksi.
Lue lisää: Ihastuttavan upea Sevilla, 20 x Sevillan parhaat nähtävyydet
2. Caminito del Rey
Paikoitellen huimaavan korkeiden kalliojyrkänteiden reunoilla kulkeva Caminito del Rey on varmasti yksi Euroopan vaikuttavimpia kävelyreittejä. Noin seitsemän kilometrin matkalla saa ihailla jylhiä maisemia ja rotkon reunalla kulkevat puiset kävelysillat tekevät retkestä ainutlaatuisen seikkailun. Caminito del Reyn pääsyliput kannattaa ostaa hyvissä ajoin etukäteen netistä, sillä reitti on todella suosittu. Maisemat ovat upeita myös varsinaisen Caminito del Reyn ulkopuolella, joten on hyvä idea tutustua alueeseen laajemminkin. Vinkkejä voi hakea vaikkapa jutustani 3 upeaa näköalapaikkaa Caminito del Reyn ympärillä.
Lue lisää: Huikea Caminito del Rey, Paluu Caminito del Reylle
3. Frigiliana
Andalusian kauneimpien kylien joukkoon kuuluvalla Frigilianalla on vahva asema omalla suosikkilistallani, koska olen viihtynyt sen lähistöllä kokonaisen viikon kahdella eri matkalla. Itse kylä valkoisine taloineen, kukkaistutuksineen ja näköalapaikkoineen on puunattu todella nätiksi. Kuvauksellisilla kujilla on aina mukava kulkea, mutta omaan mieleeni ovat jääneet päällimmäisinä Frigilianan laakson maisemat ja pitkät kävelyretket maaseudun keskellä. Nämä paikat taitavat olla juuri sitä Andalusiaa, johon olen eniten kiintynyt.
Lue lisää: Häikäisevän kaunis Frigiliana, Leppoisa viikko Frigilianan laaksossa ja kylällä
4. Granada
Granada oli syksyllä 2016 ensimmäinen kaupunki, johon pääsin Andalusiassa tutustumaan. Granadasta löytyvä Alhambra on koko Etelä-Espanjan tunnetuin nähtävyys, jonka koristeellinen palatsi, kukkivat puutarhat ja jykevä linnoitus tekivät suuren vaikutuksen. Koko kaupunki tuntui viihtyisältä, mutta nautin eniten vanhan Albayzínin maurilaiskorttelin tunnelmasta kapeilla kujilla ja pikku aukioilla. Mieleeni on jäänyt erityisesti hetki, kun katselin Albayzínista käsin kuinka aurinko nousi esiin Alhambran ja Sierra Nevadan vuorten takaa.
Lue lisää: Aamutunnelmia Granadassa, Tarunhohtoinen Alhambra
5. El Torcal de Antequera
Andalusian luonto on monipuolista ja paikoitellen se pääsee yllättämään ihan kunnolla. Mielikuvituksellisista kalkkikivimuodostelmistaan tunnettu El Torcal de Antequeran luonnonsuojelualue on jäänyt mieleen todella eriskummallisena paikkana. Kivikkoisen maiseman uskomattomia muotoja pääsee ihailemaan lyhyehköillä kävelyreiteillä, joissa ei kannata kiirehtiä vaan keskittyä maisemiin sekä vaikkapa vuorikauriiden bongaamiseen.
Lue lisää: Ihmeellinen El Torcal de Antequera
6. Alpujarran vuoristokylät
Oman osansa Andalusian monimuotoisuuteen tuovat Alpujarran kylät, joista ovat jääneet mieleen rustiikkinen kauneus, hiljaisuus, myynnissä olleet perinnematot sekä viileä vuoristoilma. Itseeni suurimman vaikutuksen teki Pampaneira, jonka kujilla vietimme eniten aikaa. Samalla retkellä voi pysähtyä myös lähistöllä sijaitsevissa Bubiónissa ja Capileirassa.
Lue lisää: Vuoristokylien viehätystä Alpujarrassa
7. Cádiz
Kiehtova Cádiz tuo mieleen auringon, kimaltavan meren sekä rikkaan historian. Yksi Euroopan vanhimmista kaupungeista rikastui aikana, jolloin Espanjan siirtomaista tuodut rikkaudet rahdattiin emämaahan Cádizin sataman kautta. Meri ympäröi kapealla niemellä sijaitsevaa tiivistä keskustaa, jossa voi ihailla rosoista kauneutta. Costa de la Luzin eli Valon rannikon tärkein kaupunki täyttyy lomakausina ennen kaikkea espanjalaisista, jotka osaavat nauttia Cádizin pitkistä hiekkarannoista.
Lue lisää: Merellinen ja aurinkoinen Cádiz
8. Málaga
Monelle tutussa Málagassa on helppo yhdistää kaupunki- ja rantaloma toisiinsa. Espanjan kuudenneksi suurin kaupunki on eloisa ja viihtyisä paikka, jonka nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Gibralfaron ja Alcazaban linnoitukset, katedraali, erilaiset museot sekä vanhankaupungin kävelykadut. Hiekkarannoista tunnetuin on nimeltään Malagueta. En ole vielä koskaan yöpynyt Málagassa, mutta olen käynyt kaupungissa viisi kertaa.
Lue lisää: Monien tunnelmien Málaga, Täydellinen päivä Málagassa
9. Ronda
Korkean kalliojyrkänteen reunalla roikkuva Ronda on sijaintinsa ansiosta yksi Andalusian näyttävimpiä kaupunkeja. Rondan kuvatuin nähtävyys on Puente Nuevo -niminen silta, joka yhdistää dramaattisen rotkon erottamat kaupunginosat toisiinsa. Ronda on oikein mukava retkikohde siksikin, että sitä ympäröiviä kauniita maisemia saa ihailla pitkän aikaa jo ajomatkan aikana.
Lue lisää: Huiman kaunis Ronda
10. Gibraltar
Britannian merentakainen alue Gibraltar ei tietenkään virallisesti kuulu Andalusiaan, mutta se sijaitsee tiiviisti meren ja Andalusian ympäröimänä. On hieman hämmentävä kokemus löytää itsensä kesken Espanjan-matkan brittiläisten kliseiden, kuten punaisten puhelinkoppien ja fish & chips -ravintoloiden keskeltä. Päiväretkeltä ovat jääneet parhaiten mieleen Gibraltarvuorelta avautuvat maisemat sekä vuorella vapaudessa majailevat magottiapinat. Apinoiden kanssa kannattaa olla varuillaan, sillä ne nappaavat mielellään vikkeliin sormiinsa näkyvillä olevat herkut ja muutkin irtoesineet.
Lue lisää: Apinoiden vieraana Gibraltarilla
11. Setenil de las Bodegas
Setenil de las Bodegas on yksi Andalusian erikoisimmista kylistä, sillä osa sen kaduista kulkee epätodelliselta näyttävällä tavalla valtavien kallioiden alla. Kylässä on jopa kallion sisään louhittuja koteja, mutta valtaosa asutuksesta on silti ihan tavallisia valkeiksi kalkittuja taloja. Setenil de las Bodegas on viihtyisä paikka, joten siihen kannattaa tutustua kiireettömästi.
Lue lisää: Setenil de las Bodegas – kylä kiven alla
12. Marbella
Marbellan nimi saattaa herättää mielikuvia ylellisestä luksuskohteesta, mutta viehättävä vanhakaupunki edustaa hyvinkin tyypillistä andalusialaista tyyliä. Emme omalla retkellämme edes vierailleet Marbellan varsinaisella glamouralueella Puerto Banúsin satamassa, jossa suuret huvijahdit, kalliit autot, muotiliikkeet ja yökerhot vetävät seurapiiri-ihmisiä puoleensa. Ehkä sitten ensi kerralla!
Lue lisää: Tavallisen tallaajan Marbella
13. Cómpeta
Sisämaan vuoriston rauhassa uinuva Cómpeta on tyypillinen esimerkki alueen valkoisiksi kalkituista kylistä. Tunnelmallinen kylä on mukava retkikohde, jossa voi kierrellä kapeilla kujilla ja pysähtyä välillä nauttimaan hyvästä ruoasta. Cómpeta edustaa niitä Andalusian paikkoja, jotka houkuttelevat ulkomaalaisia asunnon ostajia puoleensa. Lähes puolet asukkaista on muita kuin espanjalaisia, kuten myös listallani seuraavana olevassa Torroxissa ja monissa muissakin kauniissa kylissä.
Lue lisää: Retki kuvaukselliseen Cómpetaan
14. Torrox
Tämä Costa del Solin itäosasta löytyvä kunta jakautuu Torrox Pueblon vuoristokylään sekä siitä noin neljän kilometrin päässä sijaitsevaan Torrox Costan rannikkokaupunkiin. Vanhan kylän keskusta valkeine taloineen on siisti ja kuvauksellinen. Kapeilla kujilla loikoilee laiskoja kissoja. Rantakaupungin hiekkarannat tarjoavat puolestaan leppoisan merellistä tunnelmaa ja mielestäni Torrox voisikin olla hyvä vaihtoehto rauhallista lomakohdetta etsiville matkailijoille.
Lue lisää: Kaksien kasvojen Torrox
15. Nerja
Frigilianan lähistöllä sijaitsevassa Nerjassa olemme pistäytyneet pari kertaa. Rannikkokaupungissa vallitsee miellyttävän leppoisa lomatunnelma, ja merimaisemia kelpaa ihailla varsinkin Balcón de Europa -näköalatasanteelta. Muutaman kilometrin päässä keskustasta voi tutustua Nerjan vaikuttaviin tippukiviluoliin.
Lue lisää: Luolien ja merimaisemien Nerja
16. Mijas Pueblo
Mijas on monelle suomalaiselle tuttu kohde, sillä se sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Fuengirolasta. Se onkin yksi helpoimmin saavutettavista Aurinkorannikon alueen valkoisista kylistä. Tarjolla on kauniita kujia, kukkaistutuksia sekä mahtavat maisemat kaukana alhaalla häämöttävälle merelle päin.
17. Antequera
Viihtyisässä Antequerassa voi aistia aitoa paikallistunnelmaa. Turistivirrat eivät ole ainakaan vielä löytäneet tätä sisämaakaupunkia, jonka merkittävin nähtävyys on maurien rakentama linnoitus. Vuosisatoja vanhan linnoituksen torneista on mukava tähystää maisemia ympäristöön. Kaupunki on helppo yhdistää samaan retkeen edellä mainitun El Torcal de Antequeran luonnonpuiston kanssa.
Lue lisää: Aito andalusialainen Antequera
18. Álora
Vietimme syksyllä 2022 pari viikkoa Áloran kunnan alueelta vuokratussa talossa, joka sijaitsi syrjäisellä maaseudulla edellä mainitun Caminito del Reyn lähistöllä. Ihastuimme Áloran jylhiin maalaismaisemiin, auringonlaskuihin ja vuohilaumojen kellojen kalinaan. Täällä sai tutustua kovin erilaiseen Andalusiaan, jossa vilkkaat rantakohteet tuntuivat kaukaisilta. Áloran keskustasta jäi melko arkipäiväinen mielikuva ja sen parasta antia taisivat olla vanhalta linnoitukselta avautuvat maisemat.
Lue lisää: Andalusian maaseudun tunnelmaa Álorassa
19. Júzcar
Júzcar on Andalusian kylien joukossa persoonallinen poikkeus, sillä sen talot eivät ole valkoisia vaan sinisiä. Kaikki alkoi vuonna 2011, kun kansainvälinen elokuvayhtiö maalautti Smurffit-elokuvan mainoskampanjan yhteydessä kokonaisen kylän kaikki talot smurffien teemavärin mukaisiksi. Asukkaat halusivat säilyttää värin, sillä se houkuttelee matkailijoita köyhään ja syrjäiseen kylään. Júzcar ei tarjonnut meille hauskanväristen talojen lisäksi paljoa muuta, mutta se oli mukava vierailukohde automatkan varrella.
Lue lisää: Tosielämän smurffikylä Júzcar
20. Fuengirola
Olen käynyt suomalaissiirtokunnastaan tunnetussa Fuengirolassa kerran. Kaupunki ei tuntunut retkikohteena erityisen sykähdyttävältä, mutta ymmärrän erittäin hyvin ne käytännön syyt, jotka houkuttelevat kaupunkiin asumaan. Esimerkiksi meistäkin yksi perheenjäsen kävi suomenkielisellä lääkärillä, ja Fuengirola lähiseutuineen voisi joskus olla varteenotettava vaihtoehto talven viettämistä varten.
21. Iznájar
Tämä valkoinen kylä sijaitsee sisämaassa noin 80 kilometriä Málagasta pohjoiseen. Korkealle kukkulalle rakennettua Iznájaria ympäröi turkoosina kimalteleva suuri tekojärvi ja mieleeni jäi myös miellyttävän rauhallinen tunnelma.
22. Ardales
Caminito del Reyn lähistöllä sijaitseva Ardales ei ehkä ole Andalusian näyttävin kylä, mutta se teki vaikutuksen aidolla paikallistunnelmallaan. Kaduilla oli rauhallista ja kylän asukkaat vaihtoivat kuulumisia kantaravintoloissaan.
23. Córdoba
Siirrymme nyt niihin kohteisiin, joissa en ole vielä päässyt vierailemaan. Itselläni on vahva tunne siitä, että Córdoba on ylivoimaisesti suurin puute Andalusiassa käymieni paikkojen listalla. Kaupungin maailmankuulu nähtävyys La Mezquita on vanha moskeija, jonka sisälle on rakennettu katolinen katedraali. Córdoban monimuotoisesta historiasta kertovat myös esimerkiksi roomalainen silta, juutalaiskortteli sekä Alcázar de los Reyes Cristianos -linnoitus puutarhoineen.
24. Jerez de la Frontera
Sherryn kotikaupunkina tunnetussa Jerezissä voi luonnollisesti tutustua väkevöitetyn viinin valmistamiseen maistiaisia unohtamatta. Jerezistä löytyy myös monien muiden andalusialaisten kaupunkien tavoin komea linnoitus sekä muita historiallisia rakennuksia. Kaupunki on yksi Espanjan flamencokeskuksista, joten tarjolla on paljon näytöksiä sielukkaan tanssin ja musiikin ystäville.
25. El Rocío
Doñanan kansallispuiston laidalta löytyvä El Rocío vaikuttaa hyvin omalaatuiselta ja kiinnostavalta kylältä, sillä sen kadut ovat pehmeää hiekkaa ja moni liikkuu edelleen hevoskyydillä. Villin lännen kylältä näyttävä El Rocío täyttyy ihmisistä aina helluntaina, jolloin kaupunkiin saapuu satojatuhansia pyhiinvaeltajia.
26. Tarifa
Manner-Euroopan eteläisin kaupunki Tarifa löytyy Gibraltarinsalmen rannalta, ja sieltä on näköyhteys Marokkoon. Tarifasta olisikin helppo tehdä lauttamatka Afrikan tähti -lautapelistä tuttuun Tangeriin. Toisaalta itse Tarifakin kuulostaa houkuttelevalta varsinkin pittoreskin vanhankaupunkinsa osalta.
27. Almería
Aurinkoiseksi mainostettu Almería sijaitsee Andalusian rannikon itäosassa, jossa en ole vielä koskaan käynyt. Parinsadantuhannen asukkaan kaupungissa lienee jonkin verran nähtävää sekä paljon hyvää ruokaa. Almerían lähistöllä levittäytyy karu Tabernasin aavikko, jolla on kuvattu muun muassa villin lännen elokuvia.
28. Muut Andalusian valkoiset kylät
Mainitsin jo ylempänä muutaman valkoisen kylän, mutta niitä riittää Andalusiassa lähes loputtomasti. Niputan nyt saman otsikon alle toivelistalleni päätyneitä kyliä, joita ovat Arcos de la Frontera, Zahara de la Sierra, Casares, Olvera, Gaucín ja Grazalema. Nämä kaikki ovat varmasti kauniita paikkoja, joista joku voisi vierailun yhteydessä nousta yhdeksi suosikkipaikoistani Andalusiassa.
29. Andalusian kansallispuistot
Andalusiassa on kolme kansallispuistoa, jotka kuulostavat varsin erilaisilta keskenään. Doñanan kansallispuistoa sävyttävät kosteikkoalueet sekä toisaalta myös dyynit. Alueella voi nähdä paljon muuttolintuja sekä muita erilaisia eläimiä. Sierra Nevadan kansallispuisto tarjoaa puolestaan korkeita vuoria ja esimerkiksi patikointimahdollisuuksia. Sierra de las Nievesin kansallispuiston erityispiirteisiin kuuluvat muun muassa harvinaiset espanjankuusimetsät sekä luolat.
30. Muut Andalusian rannikkokaupungit
Aurinkorannikolla riittää monta kaupunkia, joita olisi mukava käydä katsomassa. Esimerkiksi Benalmádenasta löytyy mielikuvituksellinen Colomaresin linna, buddhalainen pyhäkkö sekä sisämaassa kohoava valkoinen kylä Benalmádena Pueblo. Benalmádena sijaitsee helpon kävelymatkan päässä toisesta suositusta rantakaupungista Torremolinoksesta. Muita mahdollisina retkikohteina mielessäni käyneitä rantakaupunkeja ovat ainakin Estepona sekä Costa Tropicalin puolella sijaitseva Almuñécar.
-
Eurooppa12 kuukautta sitten12 mieleenpainuvaa kirkkoa Euroopassa
-
Espanja1 vuosi sitten20 x Sevillan parhaat nähtävyydet
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenNew Yorkin merellinen Coney Island
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan lomaviikon 10 elämystä
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan patikkaretket: Roques de García
-
Italia1 vuosi sittenMilanon-viikonlopun uudet kokemukset
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenHigh Line – New Yorkin paras kävelyreitti
-
Italia11 kuukautta sittenRunsas vinkkipaketti Milanoon
-
Ranska1 vuosi sittenDordognen kylät Beynac, La Roque-Gageac ja Domme
-
Ranska1 vuosi sittenBordeaux’n viinimuseo Cité du Vin
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenKävelyllä Brooklynin sillalla ja Brooklynissa
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan Garachico ja Icod de los Vinos
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
22.1.2026 at 13:38
Mielestäni joukkueen tarina on huikea. Kiinnostaisi ilman muuta päästä jonain päivänä päästä katsomaan ottelua.
Mika / Lähtöportti
22.1.2026 at 17:30
Rayo Vallecano on kyllä mielenkiintoinen seura ja piristävä poikkeus rahan hallitsemassa jalkapallomaailmassa.