Espanja
Retki kuvaukselliseen Cómpetaan
Yksi Andalusian monista valkoisista kylistä on vuoriston rauhaan rakennettu Cómpeta. Kävelykierroksen varrelta löytyi hiljaisia kujia, kauniita yksityiskohtia, maukasta ruokaa sekä oppaana toiminut kissa.
Mutkat ja mäet seuraavat toisiaan, kun ajelemme kohti idyllistä Cómpetan pikkukaupunkia. Tiellä ei tekisi mieli kaahailla muutenkaan, mutta menoa hidastavat myös monet pyöräilijät. He ovat tulleet haastamaan itseään raateleviin nousuihin, joita seuraavat rohkeutta vaativat alamäet.

Cómpeta sijaitsee Andalusian sisämaassa, noin tunnin automatkan päässä Málagasta itäkoilliseen. Vuokrataloltamme Frigilianasta kertyy vähemmän kilometrejä, mutta matkanteko kapeilla teillä vie aikaa. Perillä odottaa valkeana hohtava kaupunki, jota kelpaa ihailla vastarinteen näköalapaikalta.

Cómpetan perustivat joskus kauan sitten muinaiset roomalaiset. Vuoriston alarinteille rakennetun kaupungin ilmeeseen kuuluvat luonnollisesti korkeuserot. Punertava kirkontorni erottuu hyvin muuten valkoisen Cómpetan keskeltä.

Etsimäni parkkihalli on remontissa, mutta työmies viittoo meidät silti sisään. Maksua ei tarvitse suorittaa. Jätämme auton kovan metelin keskelle ja katselemme, kuinka kaksi raavasta kaveria moukaroi isoa reikää seinään. Luotamme rakennuksen pysyvän pystyssä vielä paluuseemme saakka. Käännymme parkkipaikalta ylämäkeen, jossa Cómpetan vanha keskusta näyttäisi sijaitsevan.

Suunnistaminen helpottuu pian, kun meille ilmoittautuu yllättävä opas. Musta kissa naukaisee kulman takaa tervehdykseksi, puskee jalkojani ja vaikuttaa siltä, kuin se haluaisi kutsua eksyneet turistit mukaansa.

Opaskissalla on kaulassaan kalakuvioin koristeltu panta ja se on selvästi jonkun hyvin hoidettu lemmikki. Kissa vie meidät pienen taidegallerian eteen ja katsoo meitä kysyvästi, mutta koska emme aio sisään, jatkuu matka portaita pitkin ylöspäin.

Cómpeta on tunnelmallinen andalusialainen kylä, jonka katukuva on hyvin siisti. Katselemme valkeita taloja, värikkäitä ovia ja hiljaisten kujien koristeellisia yksityiskohtia. Kissa hyppää jossain vaiheessa piiloon ohi kulkevalta koiralta ja jatkaa sitten matkaansa jyrkkiä portaita pitkin yhä ylemmäs. Hyvästelemme oppaan ja jatkamme kierrosta omin päin.

Ikkunoilla näkyvistä kylteistä päätellen monet asunnot ovat myytävänä. Kylän hieman syrjäinen sijainti ei ilmeisesti ole nuoren polven espanjalaisten mieleen, mutta noin neljäntuhannen asukkaan Cómpeta houkuttelee pohjoiseurooppalaisia ja erityisesti brittiläisiä kakkosasunnon hankkijoita.

Eräällä seinällä näkyy jopa hillitty kuningatar Elizabethia esittävä maalaus. Voin hyvin kuvitella, että ulkomaalaisten saapuminen on nostanut asuntojen hintoja Cómpetassa. Itse en näin hiljaiseen syrjäkylään muuttaisi, mutta päiväretkikohteeksi Cómpeta sopii loistavasti.

Käännymme kadunkulmista aina hauskimmalta näyttävään suuntaan ja löydämme tunnelmallisen pikku aukion, joka on nimeltään Isovanhempien kulma, Rincón de los Abuelos. Muuriin kiinnitetyssä runossa kerrotaan miehestä, joka työskenteli kovasti hankkiakseen lapsilleen leipää pöytään. Kiireiset vuodet kuluivat ja nyt miehellä on viimein aikaa vietettäväksi lastenlastensa kanssa täällä rauhallisessa puistossa.

Cómpetassa tulee vastaan toinen toistaan kauniimpia kujia, joista monet on koristeltu runsailla kukkaistutuksilla. Osa eri värisistä kukista on parhaimmillaan vielä lokakuussakin.

Huomasin jo aiemmin, ettei etukäteen suunnittelemani ravintola El Pilón olekaan lounasaikaan avoinna, joten päätämme syödä Cómpetan keskusaukiolla kirkon vieressä. Casa Pacon terassille järjestyy tilaa ja saamme nauttia koko matkan parhaasta tapas-ateriasta. Valtaosa asiakkaista puhuu espanjaa, mutta joukossa on myös muutama ulkomaalainen.

Seurueen kesken jaettavia tapaksia ilmestyy pöytään sitä mukaa, kun ne vain valmistuvat. Keittiöstä kannetaan eteemme muun muassa kanakroketteja, erilaisia mustekala-annoksia, sieniä, pieniä leipäsiä sekä kaiken kruunuksi katkarapuja pil-pil-kastikkeessa. Varjoisa pöytä kauniin aukion laidalla, iloinen puheensorina, kesäisen lämmin ilma, hyvä seura ja mainiot maut muodostavat erinomaisen lounaskokemuksen.

Kurkistamme kirkon sisälle ja katselemme myös rakennuksen ulkoseinällä olevia kaakelimaalauksia. Ne kertovat kylän perinteistä ja jokapäiväisestä elämästä joskus silloin, kun me turistit emme olleet vielä löytäneet Cómpetaa.

Laattoihin kirjailtu pieni paikallishistorian oppitunti kertoo maurien tulemisesta ja menemisestä, suuresta maanjäristyksestä sekä pahasta koleraepidemiasta. Alimmilla riveillä mainitaan talouden elpymisestä uusien viiniviljelmien, maatalouden muutosten sekä matkailun ansiosta.

Ajattelemme käväistä vielä autolle palatessamme kaupassa, mutta supermarket viettääkin kahdesta viiteen siestaa. Vaikka asia tuntuu meistä kovin epäkäytännölliseltä, on siinä myös toinen puolensa. Cómpetassa arvostetaan selvästi perinteitä, mikä on yleisesti ottaen hienoa.

Cómpeta tuntuu säilyttäneen matkailusta huolimatta alkuperäisen ilmeensä oikein hyvin. Kenties kesällä on lokakuuta vilkkaampaa, mutta ainakin vierailumme aikaan vallitsee hiljainen tunnelma. Hitaat vuoristotiet ja parinkymmenen kilometrin etäisyys rannikolle ovat auttaneet pitämään Cómpetan omassa rauhassaan. Cómpeta on kaunis kylä ja mukava retkivaihtoehto Aurinkorannikolta sisämaahan päin. Vagabonda-blogissa vinkataan, että samalla voisi käväistä myös naapurikylässä Canillas de Albaidassa. Se jää meidän osaltamme odottamaan seuraavaa kertaa.
Espanja
Majesteettinen Almudenan katedraali Madridissa
Vierailimme viime vuodenvaihteen Madridin-matkalla Almudenan katedraalissa, joka kuuluu kaupungin tärkeimpiin maamerkkeihin. Pitkään ja hartaasti rakennettu kirkko valmistui vasta vuonna 1993, ja sen kattotasanteelta on hienot näkymät ympäristöön.
Tutustumme jo matkan alkuvaiheessa melko perusteellisesti Madridin kuninkaalliseen palatsiin, josta julkaisin oman juttunsa jo aiemmin. Palatsista on helppo siirtyä aivan naapurissa sijaitsevaan katedraaliin, joka on omistettu Madridin suojeluspyhimykselle Almudenan neitsyelle. Kirkkosalissa saa vierailla ilmaiseksi, mutta meitä kiinnostaa erityisesti kattotasanteen näköalapaikka. Sinne päästäkseen täytyy ostaa pääsylippu, jonka hinta on tätä kirjoittaessani noussut vierailumme jälkeen 8 euroon. Alennusryhmien liput maksavat edelleen 5 euroa.

Ostamme liput kuninkaallisen palatsin puoleiselta ovelta, jolle ei ole joulukuun viimeisenä tiistai-iltapäivänä jonoa. Lipun hintaan kuuluu näköalapaikan lisäksi katedraalin museo, jonka sisällä valokuvaaminen on kielletty. Olemme hetkeä aiemmin kolunneet läpi kuninkaallisen palatsin huoneita, joten emme jaksa tässä vaiheessa päivää perehtyä tämän museon uskonnollisiin esineisiin erityisen tarkasti. Parhaiten mieleen jäävät piispojen käyttämät seremoniavaatteet, joiden lisäksi näytteillä on esimerkiksi veistoksia, astioita sekä asiakirjoja. Suuntaamme melko pian portaikkoon, jota pitkin pääsemme näköalapaikalle ihailemaan Madridia.

Nautin maisemasta esimerkiksi etelään päin. Etualalla näkyvä tähtikuvio sijaitsee arabikulttuuria kunnioittavassa emiiri Mohamed I:n puistossa, jossa on säilynyt pätkä muinaista islamilaista kaupunginmuuria. Taustalla häämöttävät muun muassa Pyhän Franciscus Suuren kuninkaallisen basilikan tornit. Ilmassa on auringonpaisteesta huolimatta jonkin verran utuisuutta.

Näköalatasannetta koristavat apostolien patsaat. Kuvassa kaupunkia tähystää pyhiinvaeltajan vaatteisiin puettu apostoli Jaakob. Hänet tunnetaan täällä Espanjassa nimellä Santiago, ja moni on varmasti kuullut apostolin haudalle Santiago de Compostelaan johtavasta pyhiinvaellusreitistä.

Katolta on hyvät näkymät eri suuntiin. Katedraalin omat tornit peittävät maisemaa kuninkaalliselle palatsille, mutta tuonnekin päin voi katsella esteettömästi hieman alempana sijaitsevalta parvekkeelta. Katedraali haluttiin sovittaa mahdollisimman saumattomasti samaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen palatsin kanssa, minkä vuoksi se on rakennettu hieman poikkeuksellisesti pohjois-eteläsuuntaan. Useimmiten katolisten kirkkojen alttari osoittaa itään päin.

Tätä kirkkoa rakennettiin pitkään ja hartaasti. Ensimmäisten suunnitelmien jalostuminen toteutuksen tasolle vei useamman vuosisadan, kunnes kuningas Alfonso XII määräsi työmiesten hihat heilumaan vuonna 1883. Matkan varrelle osuneet taloudelliset haasteet sekä esimerkiksi verinen sisällissota jarruttivat projektia, jonka päätteeksi paavi Johannes Paavali II pääsi vihkimään katedraalin käyttöön vasta kesällä 1993. Arkkitehdit ehtivät vuosikymmenten varrella vaihtua, ja niinpä ulkoa päin uusklassisen kirkon tyyli edustaakin sisätiloissa uusgoottilaisuutta.

Vaaleasävyinen kirkkosali on kaunis ja kooltaan vaikuttava. Istahdamme joksikin aikaa penkille lepäämään ja katselemaan erilaisia yksityiskohtia. Kuoriosaa koristaa puinen piispanistuin. Kiinnitämme huomiota myös värikkäisiin maalauksiin, joissa on yllättävänkin modernia ilmettä.

Muiden kirkkovieraiden toiminnasta päätellen katedraalin tärkein alttari löytyy sivulaivasta. Almudenan neitsyelle omistetun alttarin luo kiemurtelee huomattavan pitkä jono. Alttarilla käyminen nimenomaan näin joulunaikaan on paikallinen perinne, jolla halutaan osoittaa kunnioitusta Madridin suojeluspyhimykselle.

Kiertelemme vielä katselemassa katedraalin hienoja sivukappeleita ja erilaisia patsaita. Kuvassa näkyy Santa María de la Cabeza, jonka puoliso San Isidro Labrador on Almudenan neitsyen ohella Madridin toinen suojeluspyhimys.

Katedraalia on mukava ihailla kaikessa rauhassa. Uusgoottilaiset holvikaaret ja massiiviset pylväät luovat kirkon päälaivaan majesteettista tunnelmaa. Taustalla näkyvät kookkaat urut. Suunnistamme vähitellen kohti ulko-ovea, joten vaikuttavaksi mainittu krypta jää meiltä tällä vierailulla näkemättä.

Huomaamme poistuessamme katedraalin oveen tehdyt taidokkaat veistokset. Kuningas Juan Carlos I:n ja kuningatar Sofían hahmot ovat helposti tunnistettavia. Heidän poikansa, Espanjan nykyinen kuningas Felipe VI, vihittiin morsiamensa Letizian kanssa avioliittoon tässä katedraalissa toukokuussa 2004.

Seimiasetelmat kuuluvat oleellisesti espanjalaiseen jouluun. Niitä on nähtävillä ympäri kaupunkia, ja totta kai myös katedraalilla on omansa sekä sisätiloissa että oven ulkopuolella ohikulkijoiden nähtävänä. Kun seimetkin on nähty, voimme jatkaa hyvillä mielin kierrostamme kohti seuraavia nähtävyyksiä.
Lisätietoa löytyy katedraalin omilta nettisivuilta.
Lue myös koko matkasta kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.
Espanja
Kuninkaallisten kokoelmien galleria Madridissa
Vuonna 2023 avattu Galería de las Colecciones Reales on mielenkiintoinen lisäys Madridin museoiden joukkoon. Kuninkaallisen palatsin vieressä sijaitsevissa moderneissa tiloissa voi tutustua Espanjan mahtipontiseen historiaan taiteen ja erilaisten arvoesineiden kautta.
Madrid on museoiden ystäville antoisa kaupunki, joka tunnetaan erityisesti Pradon, Reina Sofían ja Thyssen-Bornemiszan taideaarteista. Kesäkuussa 2023 avautunut Galería de las Colecciones Reales tuo kaupungin tarjontaan mielenkiintoisen lisän esittelemällä nimensä mukaisesti Espanjan kuningashuoneen omistamia arvoesineitä.

Kuulen tästä museosta ensi kertaa, kun olen hankkimassa pääsylippuja kuninkaalliseen palatsiin. Tarjolla on yhdistelmälippu, jolla pääsee palatsin lisäksi tutustumaan myös Galería de las Colecciones Realesiin. Tarjous on hyvä, sillä palatsilipun päälle tulee tämän hetken hinnoilla vain kuusi euroa lisää hintaa. Galería de las Colecciones Reales sijaitsee aivan palatsin naapurissa ja museolippu on voimassa viikon verran palatsivierailun ajankohdasta eteen tai taakse päin.

Astumme sisään Almudenan katedraalin vieressä olevasta ovesta. Galería de las Colecciones Realesin tiloissa on ainakin oman vierailumme aikaan miellyttävän väljää, mikä tuntuu tervetulleelta vaihtelulta kuninkaallisen palatsin ja Pradon pienten ruuhkien jälkeen.

Museon rakenne on hyvin selkeä. Ylin kolmesta näyttelykerroksesta keskittyy Habsburgien aikaan, joka ajoittuu Espanjan historiassa vuosiin 1516–1700. Tähän kerrokseen kuuluu myös huone, jossa pyörivä videoesitys kertoo tehokkaan tiivistetysti kuninkaallisen palatsin sekä sen ympärille kasvaneen Madridin kaupungin historiasta. Ikkunan takaa voi katsella museon rakentamisen yhteydessä löytyneitä maurien rakentaman muurin jäänteitä.

Museosta löytyy paljon arvokkaita seinävaatteita, tauluja ja erilaisia historiallisia esineitä. Kookkaimpia ovat kuninkaallisten käyttämät vaunut. Kuvassa näkyvät mustat vaunut ovat peräisin 1670-luvulta, jolloin niillä ajeli Espanjan sijaishallitsijana toiminut kuningatar Maria Anna.

Viimeinen Habsburg-sukuinen Espanjan kuningas oli Maria Annan poika Kaarle II, joka kuoli lapsettomana marraskuussa 1700. Syttyi lähes maailmansodan mittoihin levinnyt pitkä perimyssota, jonka päätteeksi kruunun sai kuin saikin Kaarle II -vainaan suosikki Filip V. Filip V oli Ranskan Aurinkokuninkaan Ludvig XIV:n pojanpoika ja hänestä tuli Espanjan ensimmäinen Bourbon-sukuinen hallitsija, mutta tiukat rauhanehdot estivät Espanjan ja Ranskan yhteisen imperiumin.

Museon keskimmäinen kerros keskittyy Bourbonien valtakauteen, josta jatketaan kohti nykypäivää ja kerrotaan hieman kokoelmaa ylläpitävän Patrimonio Nacionalin tekemästä työstä. Näyttely esittelee arvoesineiden kautta eri aikakausien hallitsijoiden henkilökohtaista makua ja Espanjan kuningashuoneen historiaa. Itseäni kiinnostavat esimerkiksi vanhat koristeelliset kellot.

Galería de las Colecciones Realesin suunnitteluvaiheessa syntyi jonkinlaista kiistaa siitä, pitäisikö joitakin maalauksia siirtää perinteikkäästä Pradosta tähän uuteen museoon. Riidat saatiin sovittua, ja nytkin Galería de las Colecciones Realesissa on muutama Pradosta lainattu teos. Matkaohjelmaamme on kuulunut jonkin verran taidetta, joten on mukavaa ihailla vielä näin reissun lopuksi muutamia maalauksia. Omaan mieleeni ovat esimerkiksi yllä näkyvät Luis Paret y Alcázarin taulut. Museossa tulee vastaan useampia Francisco de Goyan teoksia ja vaikutun arvostetun mestarin monipuolisuudesta viimeistään hänen suunnittelemiensa gobeliinien äärellä.

Alimmassa kerroksessa on vaihtuvia näyttelyitä. Oman vierailumme aikaan esillä on kuningatar Victoria Eugenialle omistettu näyttely, joka jatkuu 5.4.2026 asti. Näyttelyssä käydään läpi Victoria Eugenian lapsuutta Englannin hovissa, henkilökohtaisia mielenkiinnon kohteita, avioliittoa Espanjan Alfonso XIII:n kanssa sekä merkitystä Espanjan kuningattaren roolin uudistajana. Victoria Eugenia vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoiselta hahmolta, mutta emme rehellisesti sanottuna jaksa enää tässä vaiheessa keskittyä museon yksityiskohtiin.

Myös toinen tällä hetkellä esillä oleva vaihtuva näyttely jatkuu 5.4.2026 saakka. Pieni näyttely esittelee kuningashuoneen lasten leluja eri aikakausilta, joten aihe on varsin kiehtova.

Galería de las Colecciones Reales on mielestäni hyvä kokonaisuus. Museo tarjoaa paljon nähtävää, muttei kuitenkaan ole läkähdyttävän laaja. Meiltä kuluu avarissa tiloissa vajaat kaksi ja puoli tuntia, joiden aikana ehdimme tutustua pysyviin näyttelyihin hyvin. Kuten mainittua, vaihtuvat näyttelyt tuli kuitenkin käveltyä läpi hyvin pikaisesti.

En laskisi Galería de las Colecciones Realesia aivan Madridin tärkeimpien nähtävyyksien joukkoon, mutta jos arvokkaat esineet ja kuninkaallinen historia kiinnostavat, voi tätä museota ehdottomasti suositella.
Lue myös koko reissustamme kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.
Museosta löytyy paljon lisätietoa virallisilta nettisivuilta galeriadelascoleccionesreales.es.
-
Ranska1 vuosi sittenTuhkasta noussut Pariisin Notre-Dame
-
Ranska1 vuosi sittenPariisin-viikon monet kokemukset
-
Englanti1 vuosi sittenManchester – työmehiläisten kaupunki
-
Luxemburg1 vuosi sittenPari kesäpäivää Luxemburgissa
-
Englanti1 vuosi sittenStadionkierros Liverpoolin Anfieldilla
-
Englanti1 vuosi sittenNähtävää ja koettavaa Liverpoolissa
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenNew Yorkin näköalapaikkoja: Edge
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenNew Yorkin koskettava 9/11-museo
-
Englanti1 vuosi sittenLuoteis-Englannin tunnelmallinen Chester
-
Italia1 vuosi sittenKatutaidetta Milanon NoLossa
-
Englanti1 vuosi sittenThe Beatlesin jalanjäljillä Liverpoolissa
-
Ranska1 vuosi sittenPariisin muodin sydämessä – La Galerie Dior

Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
8.12.2021 at 16:33
Kaunis valkoinen kylä tämäkin ja useissa taloissa kauniita värikkäitä yksityiskohtia. Juuri pohjoisimmasta Norjasta Suomeen palanneena Espanjan aurinko ja lämpö kyllä maistuisi. 🙂
Herkullisen näköisiä tapaksia!
Mika / Lähtöportti
10.12.2021 at 12:30
Cómpeta on tosiaan oikein kaunis kylä, mutta niin on moni muukin tuolla suunnalla. Espanjan aurinko todellakin kelpaisi syksyn ja talven keskelle! ☀