Singapore
Aito ja alkuperäinen Singapore Sling
Raffles-hotellin Long Barissa nautittu Sling on rituaali, jota Singaporeen saapuvat turistit toistavat uskollisesti vuosikymmenestä toiseen. Vaikka makea juoma onkin ylihinnoiteltu, voi kokemusta silti suositella.
Raffles-hotelli on kuulunut Singaporen maamerkkeihin jo vuodesta 1887. Kaupungin perustajan Sir Thomas Stamford Rafflesin mukaan nimetty ikoninen hotelli on parhaillaan remontissa, mutta ehostettu Long Bar saatiin onneksi avattua uudelleen syksyllä 2018. Itse ehdimme paikalle tammikuun alussa.

Vierailimme Rafflesissa myös edellisellä Singaporen-matkallamme vaimon kanssa vuonna 2006. Loistohotellin aulaa oli hauska katsella, vaikkei majoittumatta päässytkään pidemmälle. Ylellisen ympäristön lisäksi mieleen jäivät turbaanipäiset ovimiehet. Nyt hotelliin ei remontin vuoksi pääse ja sisäänkäynti Long Bariin on melko arkinen.

Long Bar tunnetaan paikkana, jossa baarimikko Ngiam Tong Boon kehitti Singapore Sling -drinkin vuonna 1915. Juoman viattoman vaaleanpunainen ulkonäkö ei ole sattumaa. Naisten julkinen alkoholinkäyttö ei ollut vielä sata vuotta sitten suotavaa, mutta nokkela baarimikko suunnitteli cocktailinsa hedelmämehun näköiseksi. Juoma saavutti nopeasti suuren suosion ja legenda oli syntynyt.

Singapore Slingin resepti muodostuu ginistä, kirsikkalikööristä, Bénédictine-yrttilikööristä, Cointreausta, ananasmehusta, limettimehusta, grenadiinisiirapista ja angostuura-katkerosta. Yleisesti ottaen juoma on raikas ja omaan makuuni jopa liian makea. Tunnistan myös kanelin maun, joka tarjoilijan mukaan juontaa juurensa angostuuran aromeista. Long Barin juomalista on varsin laaja ja monipuolinen, mutta lähes kaikki valitsevat Slingin, eivätkä jää maistelemaan muita vaihtoehtoja.

Pähkinät kuuluvat Long Bariin yhtä olennaisesti kuin juomatkin. Jokaiseen pöytään tuodaan suuri säkillinen maapähkinöitä, joita saa mutustella niin paljon kuin sielu sietää. Tapoihin kuuluu myös kuorien heittäminen lattialle, mikä tuntuu tiukoista säännöistä tunnetussa supersiistissä Singaporessa poikkeukselliselta.

Pähkinöihin muodostuu nopeasti jonkinlainen addiktio, joten niiden kuorimista ja syömistä on vaikea lopettaa. Täällä kannattaa kuitenkin unohtaa äidin ohjeet annoksen loppuun syömisestä, sillä pähkinäsäkki on valtava ja sitä täytetään uudelleen tarpeen mukaan.

Nautimme nurkkapöydässä baarin tunnelmasta. Sisustus jäljittelee kolonialistisen ajan plantaaseja ja vie aikamatkalle menneisyyteen. Mielenkiintoinen yksityiskohta ovat palmunlehtiä jäljittelevät kattotuulettimet, jotka heiluvat katonrajassa omaan rauhalliseen tahtiinsa.

Long Barin viehätys perustuu siirtomaa-ajan tunnelmointiin, eikä edes turistien määrä katkaise mielikuvitukseni siipiä. Aina voi hetken aikaa kuvitella olevansa Singaporeen merien ja viidakoiden halki saapunut seikkailija, jonka mielessä ovat hyvät maustekaupat, työ plantaaseilla tai peräti rikastuminen salakuljettajan uralla.

Nykypäivän Long Bar on toki häpeilemätön turistiansa, jonka asiakaskunta koostuu kaikenlaisista matkailijoista. Vastustan yleensä kaikkea virallista ja olen vapaan pukeutumisen kannattaja, mutta rantasandaalit ja koripallopaidat pistävät historiallisessa Long Barissa hieman häiritsevästi silmään. Tänne voi kuitenkin tulla juuri sellaisena kun on, mutta myös jonottamiseen kannattaa varautua. Saavumme paikalle yhdeltä iltapäivällä, jolloin pääsemme sisälle viidessä minuutissa. Tuntia myöhemmin ovelle on kertynyt jo useita kymmeniä jonottajia.

Myös lapset rakastavat Long Baria. Historiallinen ympäristö on sopivan jännittävä ja pähkinät maistuvat kiitettävään tahtiin. Pähkinänkuorien heittäminen luvan kanssa lattialle on tietenkin hauskaa. Tarjoilija käy viihdyttämässä lapsia ja näyttää, kuinka pähkinänkuoret voi asettaa roikkumaan korvista. Singapore Slingistä on saatavilla alkoholiton versio puoleen hintaan. Ananakselta maistuva alkoholiton cocktail on tietenkin aikuisten juomaakin makeampi.

Mikä sitten oli toisin reilut kymmenen vuotta sitten? Turisteja oli toki silloinkin, mutta vähemmän. Muistiinpanojeni mukaan sali oli sateisena iltana hämyisempi ja juoman hinta miltei puolta halvempi. Silloin myös pukeuduimme paremmin ja teimme illasta itsellemme juhlallisemman.

Onko yksi juoma sitten 32 dollarin eli noin 23 euron arvoinen? Pelkkä juoma tuskin on, mutta kokemuksena Long Bar on sen verran hauska, että ainakin itse haluan kokea sen jokaisella Singaporen-matkalla uudelleen. Muista myös, että rajaton määrä pähkinöitä sisältyy hintaan!
Lisätietoa Long Barista löytyy Raffles-hotellin sivuilta.
Singapore
Kokemuksia Singaporen eläintarhasta
Reilu vuosi sitten tekemästämme Singaporen-matkasta on jäänyt vielä yksi juttu julkaisematta. Vietimme päivän yhtenä maailman parhaista eläintarhoista tunnetussa Singapore Zoossa.
Kaupunkivaltion päänähtävyyksiin luokiteltava Singapore Zoo sijaitsee keskustan pohjoispuolella. Perille päästäkseen voi tehdä esimerkiksi parinkymmenen kilometrin taksimatkan tai käyttää eläintarhan omaa bussiyhteyttä Suntec Citysta. Meille parhaalta tuntuva vaihtoehto on ajaa metrolla Khatibin asemalle ja vaihtaa siellä eläintarhan shuttle bussiin. Bussi kulkee 20 minuutin välein ja matka kestää vartin.

Ostimme pääsyliput ennakkoon netistä, mikä säästää hieman jonotusaikaa. Eläintarha näyttää yllättävän tutulta, vaikka edellisestä vierailustamme onkin vierähtänyt jo yli vuosikymmen. Nyt mukana ovat myös 8- ja 6-vuotiaat tyttäret.

Saavumme kierroksen alkuvaiheessa kävelysillalle, jonka alapuolella krokotiilit makailevat auringosta nauttien. Pääsemme pian seuraamaan myös hauskojen nenäapinoiden touhuja. Luonnossa Borneolla viihtyvät nenäapinat on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi.

Singapore Zoo tunnetaan muun muassa orangeistaan, jotka kiipeilevät nytkin ketterästi köysiä pitkin suoraan yläpuolellamme. Niiden temppuilua voisi jäädä seuraamaan pidemmäksikin aikaa, mutta eläimet päättävät yllättäen hiljentyä jonkinlaiseen neuvonpitoon suurimman yksilön ympärille.

Eläintarha on levittäytynyt laajalle alueelle, jonka vehreässä sademetsämäisessä ympäristössä on mukava kävellä. Monet vierailijat viipyvät eläintarhassa kolme tai neljä tuntia, mutta perillä saa kulumaan helposti vaikka koko päivän. Valtaosa Singapore Zoon asukkaista elää vedellä tai muilla luonnollisilla esteillä rajatuilla saarekkeilla, joten häkkejä on melko vähän. Muutamat eläimet ovat kuitenkin läpinäkyvien seinien takana.

Eläintarhojen eettisyys on herättänyt viime vuosina paljon keskustelua ja katson itsekin Singapore Zoota hieman kriittisin silmin. Vanhanmallisten häkkien puuttuminen luo eläintarhaan avaruuden tuntua ja useimmilla asukkailla on olosuhteisiin nähden reilusti tilaa, vaikkei se niiden luonnollisen elinympäristön laajuutta tietenkään vastaakaan. Monilla tarhan eläimillä näyttäisi olevan mahdollisuus piiloutua sekä erilaisia virikkeitä. Aivan kaikkien eläinten asema ei Singapore Zoossakaan ole kuitenkaan yhtä hyvä.

Pysähdymme välillä syömään Ah Meng Bistroon, joka on nimetty eläintarhassa aiemmin asuneen orangin mukaan. Nautin maukkaan leivän sisällä tarjoillusta sopivan tulisesta kanacurrysta. Tarjolla on myös lasagnen kaltaisia eurooppalaisia ruokia. Jatkamme aterian jälkeen kierrosta afrikkalaisten eläinten alueelle, jossa näemme muun muassa sarvikuonoja, seeproja ja kirahveja.

Singapore Zoon ehdottomasti mielenkiintoisin osa on Fragile Forest, joka jäljittelee päiväntasaajan seudun sademetsää. Vierailijat saavat kävellä vapaasti eräänlaisessa suuressa häkissä, jossa vastaan tulee runsaasti eksoottisia eläimiä.

Kohtaamme kesyjä perhosia, hentojalkaisia kääpiökauriita, laiskasti makailevia liskoja, kolmevärisiä valkokylkioravia, uteliaita kissamakeja, katossa roikkuvia lepakoita sekä tukaaneja, papukaijoja ja muita lintuja.

Fragile Forestin eläimet ovat aivan käden ulottuvilla, mutta vapaana tekemään mitä haluavat. Tämä saattaa olla parhaiten toteutettu kokonaisuus, mitä olen missään eläintarhassa nähnyt.

Eläintarhassa on runsaasti erilaisia apinoita. Pysähdymme katsomaan pikkuruisia tamariineja ja osumme sekä mandrillien että simpanssien aitausten kohdalle syöttämisaikaan.

Ystävällinen eläintenhoitaja kertoo mielellään simpanssien tavoista ja elämästä. Ilmeikkäät simpanssit taitavat olla koko eläintarhan kuvauksellisimpia asukkaita.

Lapset ovat kiinnostuneita jättiläiskilpikonnista. Näemme myös nukkuvan komodonvaraanin, jonka valtava koko herättää kunnioitusta. Lisäksi nähtävillä on useita pienempiä liskoja.

Singapore Zoossa järjestetään pitkin päivää erilaisia eläinesityksiä, mutta emme ole niistä erityisen kiinnostuneita. Jään miettimään, koulutetaanko eläimiä esityksiin hyvinkin ankarasti vai sittenkin leikin varjolla. Ohitamme teatterimaisen areenan, jossa merileijonat ovat parhaillaan ottamassa kiinni frisbeetä yleisön hurratessa. En tunne merileijonia tarpeeksi hyvin, jotta osaisin sanoa onko frisbeen kanssa temppuilu niiden mielestä oikeasti hauskaa. Singapore Zoosta löytyisi myös kahdesti päivässä toteutettava norsuesitys. Esityksen sisältö jää arvoitukseksi, mutta norsujen koulutus erilaisiin tehtäviin on yleensä niin julmaa, että asia tuntuu hyvinkin arveluttavalta.

Saavumme kenguruiden alueelle, jossa eläimet loikkivat esteettömästi ihmisten keskuudessa. Tällaiset kokemukset jäävät hyvin mieleen ja tekevät Singapore Zoosta tavallista paremmalta tuntuvan eläintarhan.

Eläintarhan kuuluisimpiin asukkaisiin kuuluvat valkoiset tiikerit, jotka edustavat bengalintiikerin harvinaista värimuotoa. Jäämme katselemaan joksikin aikaa kaunista eläintä, joka ravistelee itselleen syötävää suuren pallon sisältä.

Singapore Zoo tekee eläinten suojelutyötä muun muassa huolehtimalla useiden uhanalaisten eläinlajien säilyvyydestä. On myös hienoa, että lipputuloista sijoitetaan pieni osa luonnonsuojeluun, joskin osuus saisi olla selvästi nykyistä suurempi. Eläintarhassa jaetaan kiitettävällä tavalla tietoa muun muassa uhanalaisista eläimistä, muovin haittavaikutuksista sekä sademetsien hakkuiden aiheuttamista tuhoista. Tämä valistus toivottavasti kannustaa jokaista kävijää tavalla tai toisella luonnonsuojeluun.

Singapore Zoon eläimistä huolehditaan kaikesta päätellen hyvin, sillä huonokuntoisia yksilöitä ei ole näkyvissä. Eläintarhan kaupallisuus ei ole välttämättä pahasta, jos tuottoa haetaan eläinten eduista tinkimättä. Hyvin hoidetut eläimet ovat tässä tapauksessa menestyvän liiketoiminnan perusedellytys.

Siirrymme Singapore Zoosta eläintarhan vieressä toimivalle Night Safarille. Yösafari aukeaa illan hämärtyessä varttia yli seitsemältä ja on avoinna yhteentoista saakka. Minijuniin on kertynyt jo runsaasti jonoa, mutta meidät ohjataan ystävällisesti ensimmäiseen lähdössä olevaan safarivaunuun. Jäämme miettimään olivatko syynä lapset vai luultiinko meidän kuuluvan johonkin edellämme kulkeneeseen ryhmään.

Muistan Night Safarin tuntuneen mielenkiintoiselta kokemukselta aiemmalla matkallamme. Mieleen ovat jääneet elävästi muun muassa pimenneessä illassa ilmaa haistelleet hyeenat. Tällä kerralla kierros tuottaa kuitenkin pettymyksen, sillä emme koe minijunan kyydissä mitenkään erityisiä eläinkohtaamisia. Kenties yöeläimet eivät ole vielä seitsemän maissa aktiivisimmillaan, ja toisaalta mielikuvavertailu ihan oikeaan safariin jättää kierroksesta hieman muovisen jälkimaun. Näemme reilun puolen tunnin aikana joka tapauksessa muun muassa norsuja, leijonia, tapiireja, peuroja sekä monia muita eläimiä.

Singapore Zoon ja Night Safarin lisäksi Singaporen Wildlife Reserves -kokonaisuuteen kuuluu myös Aasian suurin lintupuisto Jurong Bird Park sekä River Safari, jossa on veneajelun lisäksi muutakin nähtävää jättiläispandoista lähtien.

Olen käynyt lapsuudestani lähtien monissa eläintarhoissa ja nauttinut useimmista vierailuista, mutta viime vuosina eläintarhat ovat alkaneet tuntua laimeilta kokemuksilta. Eläimiä on parempi nähdä vapaana luonnossa tai vaikka kotieläinpihoilla, joten eläintarhavierailumme ovat viime vuosina harventuneet huomattavasti. Lasten kanssa on tullut moneen kertaan todettua, että läheltä nähty lammas on huomattavasti kiinnostavampi elämys kuin häkissä torkkuva kissapeto.

Vaikka olenkin lukenut paljon eri eläintarhojen toiminnasta hyvine ja huonoine puolineen, on aiheesta vaikea muodostaa yksiselitteistä mielipidettä. Eläintarhojen taso vaihtelee suuresti eri puolilla maailmaa. Eläinten elinolosuhteet ovat monessa paikassa suuri ongelma, mutta eläintarhat tekevät toisaalta tärkeää suojelu- ja valistustyötä. Tärkeä edistysaskel olisi suljettuun tilaan sopimattomista lajeista luopuminen, sillä tietyt eläimet viihtyvät luonnossakin verrattain pienellä reviirillä, kun taas toisilla on tarve vaeltaa hyvinkin pitkiä päivämatkoja. Singapore Zoon hyviin puoliin kuuluu, ettei siellä ole esimerkiksi eläintarhoihin sopimattomiksi todettuja miekkavalaita tai delfiinejä lainkaan.

Kannatan eläintarhojen kehittämistä eläinpuistoiksi, joiden asukkailla olisi huomattavasti entistä enemmän elintilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa luontaisia viettejään. Tässä suhteessa Singaporessa ollaan oikealla tiellä. Singapore Zoo on joistakin puutteistaan huolimatta mielestäni hyvä kokonaisuus, josta moni muu eläintarha voi ottaa mallia.
Huvipuistot
Huvipuistokokemus – Universal Studios Singapore
Vietimme vuodenvaihteen Singaporessa ja suuntasimme heti tammikuun toisena päivänä lasten kovasti odottamaan Universal Studios -huvipuistoon. Päivä täytti 8- ja 6-vuotiaiden tyttäriemme odotukset ja aikuisillakin oli kivaa.
Suuren elokuvayhtiön teemaan rakennettuja Universal Studios -huvipuistoja on tällä hetkellä neljä kappaletta. Alkuperäisen Hollywoodin puiston lisäksi Universal Studios löytyy Orlandosta, Osakasta ja Sentosan saarelta Singaporesta. Ketju laajenee suunnitelmien mukaan lähivuosina myös Pekingiin, Moskovaan sekä Etelä-Koreaan.

Singaporen keskustasta on kätevintä siirtyä Sentosalle Harbourfrontin metroaseman kautta. Aseman yläpuolella sijaitsevasta ostoskeskuksesta voi suunnistaa eteenpäin haluamallaan tavalla. Elämyshakuinen matkailija lähtee jonottamaan köysiradalle, kun taas kiireisin valitsee kätevän Sentosa Express -junan. Itse päätämme käyttää katettua Sentosa Boardwalk -siltaa ja kävellä noin kilometrin päässä odottavalle huvipuiston sisäänkäynnille.

Lippuluukulla ei ole juurikaan jonoa, joten pääsemme sujuvasti sisään. Aikuisten päivälipun hinta on tällä hetkellä 79 Singaporen dollaria (noin 57 euroa) ja lasten 59 SGD (noin 42 euroa). Emme raaski ostaa Universal Express -lippuja, jotka 70 Singaporen dollarin hinnalla takaisivat huomattavasti lyhyemmät jonotusajat. Jälkeenpäin ajateltuna Express-liput olisivat saattaneet sittenkin olla kannattava sijoitus.

Universal Studios keskittyy huvipuistolaitteisiin, muutamiin esityksiin ja hahmojen kanssa otettaviin yhteiskuviin, joiden lisäksi tarjolla on tietenkin monenlaista ostettavaa. Aloitamme kauppojen reunustamalta popcornintuoksuiselta Hollywood Boulevardilta, jonka kautta pääsemme puiston muihin osiin.

Universal Studios on itselleni uusi kokemus, mutta samankaltaisuus aiemmin näkemiini Disneylandeihin verrattuna on heti ensi metreistä lähtien silmiinpistävä. Oikeastaan ainoa ero Disneylandiin on Mikki Hiiren ja kumppaneiden korvaaminen eri hahmoilla. Jään myös kaipaamaan Disney-tyylisiä näyttäviä paraateja.

Madagascar on elokuvasarjasta tuttujen Martyn, Alexin, Melmanin ja Glorian valtakunta. Olemme katsoneet Central Park Zoosta karanneiden sankareiden seikkailuja moneen kertaan, joten uskomme A Crate Adventure -veneretken olevan puolen tunnin jonottamisen arvoinen.

Sisätiloissa tapahtuva jokiajelu onkin hauska kokemus koko perheelle. Tutut hahmot nähdään useita kertoja, eikä lapsia pelota missään vaiheessa. Käymme Madagascarin alueella myös King Julien’s Party-Go-Round -karusellissa, jonne pääsee käytännössä jonottamatta. Perinteinen karuselli noudattaa uskollisesti Madagascarin teemaa.

Far Far Away -maan keskipiste on komea Shrek-teemainen linna, jonka sisällä toimii 4D-elokuvateatteri. Emme jää toivottoman pitkäksi ilmoitettuun jonoon, mutta myös Saapasjalkakissan Puss in Boots’ Giant Journey vaatii kolmen vartin odottelun.

Saapasjalkakissan vuoristorata on kovasti lasten mieleen. Laitteen taustalla on kiva satuihin perustuva tarina, mutta kunnon vauhtiin se pääsee vain parin lyhyen hetken ajaksi.

The Lost World -aluetta hallitsevat Jurassic Parkin hengessä suuret dinosaurukset. Lapset haluavat Dino-Soarin’ -karuselliin, joka on käytännössä Disneylandin Dumbo-laitteen kopio erilaisilla kuorilla varustettuna. Uudet pitkät jonot eivät houkuttele, joten jätämme The Lost Worldin yläpuolella kulkevan Canopy Flyer -vuoristoradan ja Linnanmäen Hurjakurua muistuttavan Jurassic Park Rapids Adventuren väliin. Samoilla kulmilla olisi myös vauhdikas Waterworld-show erikoistehosteineen, mutta emme onnistu aikatauluttamaan päivää niin, että pääsisimme monien kehumaan näytökseen. Käymme syömässä dinosaurusteemaa mukailevassa Discovery Food Courtissa, jossa saa kyllä nälän karkotettua, mutta ruoasta ei jää erityistä muisteltavaa.

Ancient Egypt kuuluu näyttävien lavasteidensa ansiosta puiston näyttävimpiin osiin. Hämärissä sisätiloissa kulkeva Revenge of the Mummy -vuoristorata on liian hurja lapsille harkittavaksi, eikä Särkänniemen Kantti X Kantin egyptiläisversio Treasure Hunters herätä suurta mielenkiintoa. Niinpä jatkamme eteenpäin. Päivä on normaaliin Singaporen tapaan lähes tukahduttavan kuuma, joten juomavettä kuluu reilusti.

Tunnelma vaihtuu ääripäästä toiseen, kun saavumme Sci-Fi Cityyn. Tulevaisuuteen sijoittuvaa aluetta hallitsee Battlestar Galactica -vuoristorata, joka lienee koko huvipuiston tunnetuin laite. Vuoristorata muodostuu kahdesta eri radasta, Cylonista ja Humanista, jotka ovat keskenään erilaiset.

Battlestar Galactica kiinnostaisi itseäni, mutta kun jonotusajaksi ilmoitetaan reilu tunti, päätän jättää sen väliin. Haluamme joka tapauksessa viettää tämän päivän lasten ehdoilla, koska Singaporessa on kierretty myös enemmän aikuisia miellyttäneissä kohteissa.

Sci-Fi Cityssä lapsille sopii parhaiten Accelerator, joka on perinteisten pyörivien teekuppien avaruusteemaan muokattu versio. Tämän laitteen jonotuskin onnistuu sujuvasti vain vartissa.
Transformers: The Ride 3D jää sen sijaan väliin.

Saavumme lopuksi New Yorkiin. Tiiliseinien, palotikkaiden, tienviittojen ja mainoskylttien perusteella voisi hyvinkin kuvitella olevansa Manhattanilla. Saavumme sopivasti paikalle juuri, kun itse Marilyn Monroe aloittaa oman show’nsa neljän miestanssijan seurassa.

Ilmoille kajahtaa tietenkin Diamonds Are a Girl’s Best Friend, jonka lisäksi kuullaan 1950-luvun musiikin parhaita paloja alun perin Dean Martinin laulamasta Swaysta lähtien. Nostalginen musiikkiesitys on mukava lisä huvipuistopäivään.

Värikkäällä New York -kadulla on hauska kävellä. Käymme myös Sesame Street Spaghetti Space Chase -laitteessa, joka on lapsia suuresti viihdyttävä ajelu riemunkirjavien lavasteiden ja vauhdikkaiden hahmojen keskellä. Tämäntyyppiset huolella toteutetut hyvän mielen laitteet erottavat Universal Studiosin selvimmin kotimaisista huvipuistoista. Erikoistehosteisiin painottuva Lights! Camera! Action! -esitys jää meiltä sen sijaan väliin.

Huvipuisto suljetaan useimpina arkipäivinä jo seitsemältä, joten jos paikalle saapuu vasta puoliltapäivin, kuluu aika yllättävän nopeasti loppuun. Kiirehdimme vielä kerran Far Far Away -maan linnan juurelle ja ehdimme viime hetkellä Enchanted Airways -vuoristorataan. Jonoa ei enää tässä vaiheessa ole lainkaan ja pääsemme ensimmäiseen vaunuun. Vauhdikkaasta vuoristoradasta tulee lopulta lasten suosikkilaite koko huvipuistossa, joten päivä saa mieluisan huipennuksen.

Universal Studios oli lasten mielestä tosi kiva paikka, joten päivä ei mennyt missään tapauksessa hukkaan. Nautin itsekin huvipuiston tunnelmasta ja huolella tehdyistä lavasteista, jotka on viimeistelty pieniä yksityiskohtia unohtamatta. Tarjolla on häpeilemättömästi kaupallistettuja tuttuja hahmoja sekä suuren maailman meininkiä koko rahalla.

Huvipuistolle kannattaa mielestäni varata kokonainen päivä, vaikka sen koko tuntuukin yllättävän pieneltä. Huvilaitteita on alle kaksikymmentä, eli ei puoliakaan vaikkapa Linnanmäen laitteiden määrästä. Yhdysvaltojen vastaavat huvipuistot ovat käsittääkseni huomattavasti laajempia, mutta pienellä Sentosan saarella ei taida olla tilaa laajentamiseen. Toisaalta tämänkin kokoisessa huvipuistossa on jo viihdykettä kerrakseen, emmekä olisi jaksaneet kiertää yhdessä päivässä juurikaan enempää. Laitteiden pieni määrä kuitenkin ohjaa ihmiset väkisinkin samoihin jonoihin, mikä on Universal Studiosin suurin ongelma.

Jonot saattavat olla päivän vilkkaimpaan aikaan noin tunnin mittaiset lähes kaikkiin laitteisiin. Tämä on kolmen käymäni Disneylandin, suomalaisten huvipuistojen, Tanskan Legolandin ja muutaman muun huvipuiston kokemuksella ensimmäinen paikka, jossa odotusajat tuntuvat aidosti turhauttavan pitkiltä. Siksi suosittelenkin Universal Express -lippua, jos budjetti vain sen suinkin sallii. Jonot ovat lipusta riippumatta lyhyimmillään heti puiston avautuessa ja juuri ennen sulkemisaikaa, jolloin voi ehtiä pariin laitteeseen ilman pitkää odottelua. Muutamissa laitteissa voi hyödyntää myös Single Rider -jonon, jolloin seurue ei pääse samaan vaunuun, mutta jonotusajat voivat olla yllättävän lyhyitä.

Universal Studios Singapore on siis hyvä kohde perheelle ja siellä käymistä voi hyvin harkita myös ilman lapsia. Viihdykettä aikuisempaan makuun löytyy ainakin itseltäni väliin jääneistä vuoristoradoista sekä stunttiesityksistä, jotka nekään eivät mahtuneet omaan ohjelmaamme. Universal Studiosia ei tarvitse laskea Singaporen must-nähtävyyksien joukkoon, mutta se täyttää paikkansa huvipuistojen ystävän matkaohjelmassa.
-
Eurooppa12 kuukautta sitten12 mieleenpainuvaa kirkkoa Euroopassa
-
Espanja1 vuosi sitten20 x Sevillan parhaat nähtävyydet
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenNew Yorkin merellinen Coney Island
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan lomaviikon 10 elämystä
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan patikkaretket: Roques de García
-
Italia1 vuosi sittenMilanon-viikonlopun uudet kokemukset
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenHigh Line – New Yorkin paras kävelyreitti
-
Italia11 kuukautta sittenRunsas vinkkipaketti Milanoon
-
Ranska1 vuosi sittenDordognen kylät Beynac, La Roque-Gageac ja Domme
-
Ranska1 vuosi sittenBordeaux’n viinimuseo Cité du Vin
-
Italia1 vuosi sittenMontemarcello – hiljainen kyläidylli Liguriassa
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenKävelyllä Brooklynin sillalla ja Brooklynissa


Piyya
27.1.2019 at 20:49
Näillä eväillä on hyvä puntaroida mennäkö käymään tuolla vai ei ?
Kyllä se edelleen on sillä mun Singaporessa nähtävää listalla 😊👍
Mika / Lähtöportti
27.1.2019 at 21:20
Kyllä minusta kannattaa ilman muuta mennä. Kunhan varautuu siihen että turisteja on ehkä ruuhkaksi asti ja hinnat on korkeat, niin muuten paikka on oikein hauska ja mukava 🙂
Jenni | Boarding Time
27.1.2019 at 23:01
Me oltiin myös slingeillä tammikuun alkupuolella eikä jonoista tai ruuhkista tietoakaan! Liekö tämäkin sitten ajankohdasta aika paljon kiinni.
Tosi hyvä kokemus ja hyvää oli, minä kyllä suosittelen.
Mika / Lähtöportti
28.1.2019 at 16:01
Tuo on varmasti ajankohdasta ja tuurista kiinni, hyvä että osuitte paikalle ilman ruuhkia! Itse ajattelin että alkuiltapäivä olisi ainakin hiljainen, mutta olin selvästi väärässä 😀 Hyvän kokemuksen Long Barissa kyllä saa, ihan syystä Singaporen must do -juttuja 🙂
Emma
29.1.2019 at 10:37
Kun miljoona vuotta sitten kävin viimeksi Singaporessa, niin olin joko pihi tai kuvittelin olevani moisen turistihömpötyksen yläpuolella enkä edes harkinnut käyväni täällä. No enää en kuvittele olevani mitään muuta kuin yksi turisti muiden joukossa ja palkkaakin saan tänä päivänä vähemmän kuin silloin, mutta ensi kerralla Singaporessa menen kyllä takuulla Slingille! 😊
Mika / Lähtöportti
29.1.2019 at 11:16
Turistihömpötykseksi tämä on hauska ja mukava kokemus. Näen jo sut seuraavalla Singaporen-reissullasi maistelemassa Slingiä kaikkien söpöjen teemakahviloiden kiertämisen jälkeen 🙂
Hanne
29.1.2019 at 13:29
Meillä lähtö muutaman viikon päästä ja todellakin mennään tuolla käymään. Kiitos kivasta jutusta
Mika / Lähtöportti
29.1.2019 at 13:55
Kiitos kommentistasi, Long Barissa kannattaa kyllä käydä. Hyvää matkaa Singaporeen!
Sateenmuru
1.2.2019 at 15:31
Kyllä, Singapore Sling maistuisi Rafflesin Long Barissa! Tosin valokuvien perusteella itse baari ei vaikuta kovin houkuttelevalta – mikä ei tosin johdu valokuvistasi vaan baarin estetiikasta ja kuvista välittyvästä tunnelmasta yleensä. Ja totta, noihin aikoihin oli yleistä, että naiset pystyivät seisoskelemaan baareissa jo lähes siinä missä miehetkin (joissain maailmankolkissa…), mutta yleisesti hyväksyttävämpää oli, että kädessä oli kaunis drinkkisekoitus kuin lasillinen kirkasta. Tämä oli mielenkiintoinen postaus!
Mika / Lähtöportti
2.2.2019 at 22:19
Kiitos kommentista! Long Barin voi varmasti kokea eri tavoilla sen mukaan, miten sinne asennoituu. Taustoja muistelemalla voi aistia historian havinaa, mutta yhtä hyvin voi nähdä sen toisen puolen, joka ei tosiaan vedä vertoja aitojen irlantilaisten pubien lämpimälle tunnelmalle. Itse kyllä tykkäsin Long Baristakin. Ajat muuttuvat ja hyvä niin. Sellaisessa maailmankolkassa kuin Suomi ei naiset päässeet vielä 60-luvulla ravintolaan ilman miesseuraa…
Lena / London and beyond
2.2.2019 at 15:10
Multa jäi tämä paikka Singaporessa käymättä, olin muutenkin liikkeellä vähän ilman mitään ennakkovalmistautumista. Olisihan se hauska kokea kerran kuitenkin, the only and the original. Tykkään tosta alueesta Singaporessa, ja siitä kun kaupungista löytyy sit myös täysin toisenlaisia kulmia. Eli vaihtelevuutta piisaa. Taisin kyllä ostaa yhden elämäni kalleimman Heinekenin Singaporessa :S
Mika / Lähtöportti
2.2.2019 at 22:23
Heinekenistä ei ehkä kannata maksaa itseään kipeäksi, mutta aito Singapore Sling on sentään blogipostauksen arvoinen 😀 Ensi kerralla käyt sitten tutustumassa Rafflesiin ja Long Bariin! Itse en ekalla kerralla oikein syttynyt koko Singaporeen, mutta toisella yrittämällä ihastuin kaupunkiin. Monipuolinen, helppo ja helteinen matkakohde, jossa riittää puuhaa pitkäksi aikaa ja moneen makuun. Kiitos kommentista 🙂
Jenni / Unelmatrippi
3.2.2019 at 15:12
On kyllä suolainen hinta tuolla drinkillä! :O Me emme ole tuonne Long bariin päässeet, koska se oli rempassa viimeksi. Olen vähän kahden vaiheilla, että kannattaisiko tuonne mennä vai ei – en nimittäin usko sen drinkin olevan sen ihmeellisempi tuolla kuin muuallakaan. Voi silti olla, että tämänkin haluan vielä kokea ja ehkä seuraavalla Singaporen-reissulla täytyy sitten käydä, jos mahdollisuus on. 🙂
Mika / Lähtöportti
4.2.2019 at 19:49
Hinta on sen verran suolainen, että tuossa baarissa yhdet oikeasti riittää 😀 Musta tuntui että tämä oli paras niistä kolmesta Slingistä mitä Singaporessa juotiin, mutta hinta-laatusuhde onkin sitten asia erikseen. Kyllä tuolla mun mielestä kannattaa käydä ainakin kerran – tai siis täytyyhän sun kun mäkin olen jo käynyt 😀