Espanja
Setas de Sevilla – hyvää suomalaista puuta
Maailman suurimmaksi puurakennelmaksikin mainittu Setas de Sevilla on yksi Andalusian pääkaupungin kuvatuimmista nähtävyyksistä. Jättiläismäinen katseenvangitsija on rakennettu suomalaisesta männystä.
Mahtipontisen rakennelman nimeksi piti alun perin tulla Metropol Parasol, mutta kansa alkoi kutsua keskelle kaupunkia ilmestynyttä kolossia Sevillan sieniksi eli Setas de Sevillaksi. Muodot voi hyvin tulkita esimerkiksi kantarelleiksi, vaikka mittakaava onkin jättiläismäinen.

Sienet sijaitsevat Encarnaciónin aukiolla, joka on saanut nimensä paikalla muinoin toimineesta luostarista. Keskeiselle aukiolle avattiin vuonna 1842 kaupungin ensimmäinen ruokatori. Se lakkautettiin erilaisten ongelmien vuoksi vuonna 1973, ja kaupunkilaisten entinen kohtaamispaikka autioitui hyvästä sijainnistaan huolimatta. Alueelle alettiin 1990-luvulla rakentaa parkkihallia, mutta vastaan pullahtivatkin suuret roomalaisten ja maurien ajoilta peräisin olevat rauniot. Projekti keskeytyi ja kaupungin johtoryhmän täytyi pysähtyä miettimään uutta suunnitelmaa.

Vuonna 2003 järjestetyn arkkitehtikilpailun voittajaksi selviytyi saksalaisen Jürgen Mayerin aikaansaannos. Setas de Sevillan rakentaminen saatiin käyntiin vuonna 2005, mutta työ venähti erilaisten teknisten ongelmien vuoksi niin, että se valmistui vasta 2011 pahasti budjetin ylittäneenä.

Lopputuloksena on kuudesta eräänlaisesta päivänvarjosta koostuva mielikuvituksellisen muotoinen kokonaisuus, joka yltää laajalle alueelle kattaen suurimman osan aukiosta. Rakennelma sai modernin ulkomuotonsa ja kalliin hintansa vuoksi ristiriitaisen vastaanoton, mutta se on vähitellen hyväksytty osaksi Sevillan kaupunkikuvaa.

Setas de Sevillan materiaaliksi valittiin vankan laatunsa ansiosta suomalainen mänty. Tarkemmin sanottuna materiaalina ovat kertopuupalkit, jotka valmistetaan liimaamalla ohuita havupuuviiluja yhteen. Löytämässämme infotaulussa mainitaan, että projektin yhteydessä Suomen metsiin istutettiin kolme uutta mäntyä jokaista kaadettua puuta kohden.

Minulle suurin yllätys on, ettei Setas de Sevilla näytä läheltä katsottuna lainkaan puulta. Mänty on päällystetty paksulla kerroksella polyuretaanimaalia, joka suojaa rakenteita kosteudelta ja muilta ulkoisilta vaikutuksilta. Näköalatasanteelta alaspäin portaita pitkin laskeutuessa tulee vastaan paikka, jossa asiaa havainnollistetaan parilla halki leikatulla päällystetyllä palikalla. Kyllä se puuta on, vaikka ensi silmäyksellä joltain muulta näyttääkin.

Katutasolla toimii alueen perinteitä kunnioittava kauppahalli. Yli kolmekymmentä myyntikojua pursuavat hedelmiä, vihanneksia, lihaa, kalaa sekä muita elintarvikkeita. Kauppahalli vaikuttaa pikaisen tutustumisen perusteella toimivalta paikalta ruokaostosten tekemiseen.

Katutason yläpuolella on toritaso, jossa järjestetään toisinaan erilaisia tapahtumia. Toritasolle pääsee tavallisten portaiden lisäksi myös liukuportaita tai lastenrattaille sopivaa luiskaa pitkin. Paikalle kannattaa pysähtyä hetkeksi vain ihailemaan ja ihmettelemään, millaisia luomuksia ihminen voikaan saada aikaan.

Tie Setas de Sevillan huipulle käy kellarikerroksen kautta. Näköalapaikan pääsyliput voi ostaa joko ennakkoon netistä tai suoraan paikan päältä. Aikuisten lippu maksaa tällä hetkellä ennakkoon ostettuna 12 euroa ja paikan päältä 15 euroa. Netistä saa myös 10 euron lippuja, jotka eivät sisällä Feeling Sevilla -multimediaesitystä. Vaikka kyseessä onkin paljon kuvattu nähtävyys, ei paikalla ole oman käyntimme aikaan lainkaan jonoa. Kyseessä voi olla sattumakin, mutta hieman korkealta tuntuva hinta karsii varmasti omalta osaltaan kävijöiden määrää. Toisaalta loka-marraskuu ei ole enää kuuminta matkailusesonkia.

Lipunmyyntitiskin ja hissin lisäksi kellarikerroksesta löytyy Antiquarium, joka esittelee aiemmin mainittuja raunioita. Antiquariumilla on näköalapaikkaan verrattuna eri pääsyliput ja aukioloajoissakin on eroa. Aikuisten 2,10 euron pääsylippu ei ole kallis, mutta jätämme Antiquariumiin tutustumisen silti väliin.

Rakennelman päällä kulkee 250 metriä pitkä polku, jonka varrelta voi ihailla maisemia kaikkiin ilmansuuntiin. Polun lähtöpaikka on 21 metrin korkeudessa ja se kiemurtelee parhaimmillaan 28,5 metrin korkeuteen.

Sevillassa on muutamia muitakin hyviä näköalapaikkoja, joista modernissa Torre Sevillassa toimiva kattobaari sekä katedraalin Giralda-torni nousevat korkeimmalle. Setas de Sevillan katolla viehättää erityisesti väljyys, sillä täällä on runsaasti tilaa pysähdellä katselemaan maisemia.

Polun varrelta aukeaa avoimia näkymiä joka suuntaan. Vaikkei Setas mikään pilvenpiirtäjä olekaan, on se juuri riittävän korkea yltämään useimpien kattojen yläpuolelle. Myös hyvä sijainti kaupungin keskustassa tekee näköalapaikasta mielenkiintoisen.

Maisemia voisi ihailla kauankin, mutta armottomasti porottava aurinko saa meidät poistumaan näköalapaikoilta kohtuullisessa ajassa. Jätämme yläkerran sisätiloissa pyörivän Feeling Sevilla -multimediaesityksen väliin.

Kuten useimmat kaupungin maamerkit, Setas de Sevillakin on näkemisen arvoinen valoisan ajan lisäksi myös pimeällä. Rakennelma koristellaan valoilla, joiden värit vaihtelevat rauhalliseen tahtiin.

Setas de Sevillan iltavalaistusta mainostetaan nimellä Aurora ja hieman revontulimainen se onkin. Näemme liikkuvat värivalot ainoastaan ohikulkumatkalla alhaalta päin, mutta esitys lienee vielä vaikuttavampi ylhäältä näköalatasanteelta koettuna.

Plaza de la Encarnación on palannut jälleen sevillalaisten ajanviettopaikaksi, jossa myös matkailijat viihtyvät. Olemme nyt Sevillassa oleskellessamme käyneet Sienien luona useamman kerran. Espanjalaiselle ruoalle on löytynyt hyvää vaihtelua aukion kulmalla toimivasta japanilaisesta Yamazaki-ravintolasta, jossa olemme syöneet jo kahdesti. Ympäristössä on monta muutakin houkuttelevaa ruokapaikkaa.

Plaza de la Encarnaciónin vastakkaisessa kulmassa toimiva Cafetería la Centuria on puolestaan valmistanut parhaat Sevillasta löytämämme churrot. Centurian herkut ovat selvästi myös paikallisten suosiossa. Saavuimme lähes tyhjään kahvilaan kymmentä vaille viideltä, jolloin meille kerrottiin churrotarjoilun alkavan vasta tasalta. Tovia myöhemmin pöydät olivatkin jo täynnä ihmisiä, joille kannettiin suuria pinoja suussa sulavia churroja. Suosittelen siis Setas de Sevillan ainutlaatuisesta arkkitehtuurista nauttimista myös churrojen ja suklaakastikkeen maku suussa.
Espanja
Majesteettinen Almudenan katedraali Madridissa
Vierailimme viime vuodenvaihteen Madridin-matkalla Almudenan katedraalissa, joka kuuluu kaupungin tärkeimpiin maamerkkeihin. Pitkään ja hartaasti rakennettu kirkko valmistui vasta vuonna 1993, ja sen kattotasanteelta on hienot näkymät ympäristöön.
Tutustumme jo matkan alkuvaiheessa melko perusteellisesti Madridin kuninkaalliseen palatsiin, josta julkaisin oman juttunsa jo aiemmin. Palatsista on helppo siirtyä aivan naapurissa sijaitsevaan katedraaliin, joka on omistettu Madridin suojeluspyhimykselle Almudenan neitsyelle. Kirkkosalissa saa vierailla ilmaiseksi, mutta meitä kiinnostaa erityisesti kattotasanteen näköalapaikka. Sinne päästäkseen täytyy ostaa pääsylippu, jonka hinta on tätä kirjoittaessani noussut vierailumme jälkeen 8 euroon. Alennusryhmien liput maksavat edelleen 5 euroa.

Ostamme liput kuninkaallisen palatsin puoleiselta ovelta, jolle ei ole joulukuun viimeisenä tiistai-iltapäivänä jonoa. Lipun hintaan kuuluu näköalapaikan lisäksi katedraalin museo, jonka sisällä valokuvaaminen on kielletty. Olemme hetkeä aiemmin kolunneet läpi kuninkaallisen palatsin huoneita, joten emme jaksa tässä vaiheessa päivää perehtyä tämän museon uskonnollisiin esineisiin erityisen tarkasti. Parhaiten mieleen jäävät piispojen käyttämät seremoniavaatteet, joiden lisäksi näytteillä on esimerkiksi veistoksia, astioita sekä asiakirjoja. Suuntaamme melko pian portaikkoon, jota pitkin pääsemme näköalapaikalle ihailemaan Madridia.

Nautin maisemasta esimerkiksi etelään päin. Etualalla näkyvä tähtikuvio sijaitsee arabikulttuuria kunnioittavassa emiiri Mohamed I:n puistossa, jossa on säilynyt pätkä muinaista islamilaista kaupunginmuuria. Taustalla häämöttävät muun muassa Pyhän Franciscus Suuren kuninkaallisen basilikan tornit. Ilmassa on auringonpaisteesta huolimatta jonkin verran utuisuutta.

Näköalatasannetta koristavat apostolien patsaat. Kuvassa kaupunkia tähystää pyhiinvaeltajan vaatteisiin puettu apostoli Jaakob. Hänet tunnetaan täällä Espanjassa nimellä Santiago, ja moni on varmasti kuullut apostolin haudalle Santiago de Compostelaan johtavasta pyhiinvaellusreitistä.

Katolta on hyvät näkymät eri suuntiin. Katedraalin omat tornit peittävät maisemaa kuninkaalliselle palatsille, mutta tuonnekin päin voi katsella esteettömästi hieman alempana sijaitsevalta parvekkeelta. Katedraali haluttiin sovittaa mahdollisimman saumattomasti samaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen palatsin kanssa, minkä vuoksi se on rakennettu hieman poikkeuksellisesti pohjois-eteläsuuntaan. Useimmiten katolisten kirkkojen alttari osoittaa itään päin.

Tätä kirkkoa rakennettiin pitkään ja hartaasti. Ensimmäisten suunnitelmien jalostuminen toteutuksen tasolle vei useamman vuosisadan, kunnes kuningas Alfonso XII määräsi työmiesten hihat heilumaan vuonna 1883. Matkan varrelle osuneet taloudelliset haasteet sekä esimerkiksi verinen sisällissota jarruttivat projektia, jonka päätteeksi paavi Johannes Paavali II pääsi vihkimään katedraalin käyttöön vasta kesällä 1993. Arkkitehdit ehtivät vuosikymmenten varrella vaihtua, ja niinpä ulkoa päin uusklassisen kirkon tyyli edustaakin sisätiloissa uusgoottilaisuutta.

Vaaleasävyinen kirkkosali on kaunis ja kooltaan vaikuttava. Istahdamme joksikin aikaa penkille lepäämään ja katselemaan erilaisia yksityiskohtia. Kuoriosaa koristaa puinen piispanistuin. Kiinnitämme huomiota myös värikkäisiin maalauksiin, joissa on yllättävänkin modernia ilmettä.

Muiden kirkkovieraiden toiminnasta päätellen katedraalin tärkein alttari löytyy sivulaivasta. Almudenan neitsyelle omistetun alttarin luo kiemurtelee huomattavan pitkä jono. Alttarilla käyminen nimenomaan näin joulunaikaan on paikallinen perinne, jolla halutaan osoittaa kunnioitusta Madridin suojeluspyhimykselle.

Kiertelemme vielä katselemassa katedraalin hienoja sivukappeleita ja erilaisia patsaita. Kuvassa näkyy Santa María de la Cabeza, jonka puoliso San Isidro Labrador on Almudenan neitsyen ohella Madridin toinen suojeluspyhimys.

Katedraalia on mukava ihailla kaikessa rauhassa. Uusgoottilaiset holvikaaret ja massiiviset pylväät luovat kirkon päälaivaan majesteettista tunnelmaa. Taustalla näkyvät kookkaat urut. Suunnistamme vähitellen kohti ulko-ovea, joten vaikuttavaksi mainittu krypta jää meiltä tällä vierailulla näkemättä.

Huomaamme poistuessamme katedraalin oveen tehdyt taidokkaat veistokset. Kuningas Juan Carlos I:n ja kuningatar Sofían hahmot ovat helposti tunnistettavia. Heidän poikansa, Espanjan nykyinen kuningas Felipe VI, vihittiin morsiamensa Letizian kanssa avioliittoon tässä katedraalissa toukokuussa 2004.

Seimiasetelmat kuuluvat oleellisesti espanjalaiseen jouluun. Niitä on nähtävillä ympäri kaupunkia, ja totta kai myös katedraalilla on omansa sekä sisätiloissa että oven ulkopuolella ohikulkijoiden nähtävänä. Kun seimetkin on nähty, voimme jatkaa hyvillä mielin kierrostamme kohti seuraavia nähtävyyksiä.
Lisätietoa löytyy katedraalin omilta nettisivuilta.
Lue myös koko matkasta kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.
Espanja
Kuninkaallisten kokoelmien galleria Madridissa
Vuonna 2023 avattu Galería de las Colecciones Reales on mielenkiintoinen lisäys Madridin museoiden joukkoon. Kuninkaallisen palatsin vieressä sijaitsevissa moderneissa tiloissa voi tutustua Espanjan mahtipontiseen historiaan taiteen ja erilaisten arvoesineiden kautta.
Madrid on museoiden ystäville antoisa kaupunki, joka tunnetaan erityisesti Pradon, Reina Sofían ja Thyssen-Bornemiszan taideaarteista. Kesäkuussa 2023 avautunut Galería de las Colecciones Reales tuo kaupungin tarjontaan mielenkiintoisen lisän esittelemällä nimensä mukaisesti Espanjan kuningashuoneen omistamia arvoesineitä.

Kuulen tästä museosta ensi kertaa, kun olen hankkimassa pääsylippuja kuninkaalliseen palatsiin. Tarjolla on yhdistelmälippu, jolla pääsee palatsin lisäksi tutustumaan myös Galería de las Colecciones Realesiin. Tarjous on hyvä, sillä palatsilipun päälle tulee tämän hetken hinnoilla vain kuusi euroa lisää hintaa. Galería de las Colecciones Reales sijaitsee aivan palatsin naapurissa ja museolippu on voimassa viikon verran palatsivierailun ajankohdasta eteen tai taakse päin.

Astumme sisään Almudenan katedraalin vieressä olevasta ovesta. Galería de las Colecciones Realesin tiloissa on ainakin oman vierailumme aikaan miellyttävän väljää, mikä tuntuu tervetulleelta vaihtelulta kuninkaallisen palatsin ja Pradon pienten ruuhkien jälkeen.

Museon rakenne on hyvin selkeä. Ylin kolmesta näyttelykerroksesta keskittyy Habsburgien aikaan, joka ajoittuu Espanjan historiassa vuosiin 1516–1700. Tähän kerrokseen kuuluu myös huone, jossa pyörivä videoesitys kertoo tehokkaan tiivistetysti kuninkaallisen palatsin sekä sen ympärille kasvaneen Madridin kaupungin historiasta. Ikkunan takaa voi katsella museon rakentamisen yhteydessä löytyneitä maurien rakentaman muurin jäänteitä.

Museosta löytyy paljon arvokkaita seinävaatteita, tauluja ja erilaisia historiallisia esineitä. Kookkaimpia ovat kuninkaallisten käyttämät vaunut. Kuvassa näkyvät mustat vaunut ovat peräisin 1670-luvulta, jolloin niillä ajeli Espanjan sijaishallitsijana toiminut kuningatar Maria Anna.

Viimeinen Habsburg-sukuinen Espanjan kuningas oli Maria Annan poika Kaarle II, joka kuoli lapsettomana marraskuussa 1700. Syttyi lähes maailmansodan mittoihin levinnyt pitkä perimyssota, jonka päätteeksi kruunun sai kuin saikin Kaarle II -vainaan suosikki Filip V. Filip V oli Ranskan Aurinkokuninkaan Ludvig XIV:n pojanpoika ja hänestä tuli Espanjan ensimmäinen Bourbon-sukuinen hallitsija, mutta tiukat rauhanehdot estivät Espanjan ja Ranskan yhteisen imperiumin.

Museon keskimmäinen kerros keskittyy Bourbonien valtakauteen, josta jatketaan kohti nykypäivää ja kerrotaan hieman kokoelmaa ylläpitävän Patrimonio Nacionalin tekemästä työstä. Näyttely esittelee arvoesineiden kautta eri aikakausien hallitsijoiden henkilökohtaista makua ja Espanjan kuningashuoneen historiaa. Itseäni kiinnostavat esimerkiksi vanhat koristeelliset kellot.

Galería de las Colecciones Realesin suunnitteluvaiheessa syntyi jonkinlaista kiistaa siitä, pitäisikö joitakin maalauksia siirtää perinteikkäästä Pradosta tähän uuteen museoon. Riidat saatiin sovittua, ja nytkin Galería de las Colecciones Realesissa on muutama Pradosta lainattu teos. Matkaohjelmaamme on kuulunut jonkin verran taidetta, joten on mukavaa ihailla vielä näin reissun lopuksi muutamia maalauksia. Omaan mieleeni ovat esimerkiksi yllä näkyvät Luis Paret y Alcázarin taulut. Museossa tulee vastaan useampia Francisco de Goyan teoksia ja vaikutun arvostetun mestarin monipuolisuudesta viimeistään hänen suunnittelemiensa gobeliinien äärellä.

Alimmassa kerroksessa on vaihtuvia näyttelyitä. Oman vierailumme aikaan esillä on kuningatar Victoria Eugenialle omistettu näyttely, joka jatkuu 5.4.2026 asti. Näyttelyssä käydään läpi Victoria Eugenian lapsuutta Englannin hovissa, henkilökohtaisia mielenkiinnon kohteita, avioliittoa Espanjan Alfonso XIII:n kanssa sekä merkitystä Espanjan kuningattaren roolin uudistajana. Victoria Eugenia vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoiselta hahmolta, mutta emme rehellisesti sanottuna jaksa enää tässä vaiheessa keskittyä museon yksityiskohtiin.

Myös toinen tällä hetkellä esillä oleva vaihtuva näyttely jatkuu 5.4.2026 saakka. Pieni näyttely esittelee kuningashuoneen lasten leluja eri aikakausilta, joten aihe on varsin kiehtova.

Galería de las Colecciones Reales on mielestäni hyvä kokonaisuus. Museo tarjoaa paljon nähtävää, muttei kuitenkaan ole läkähdyttävän laaja. Meiltä kuluu avarissa tiloissa vajaat kaksi ja puoli tuntia, joiden aikana ehdimme tutustua pysyviin näyttelyihin hyvin. Kuten mainittua, vaihtuvat näyttelyt tuli kuitenkin käveltyä läpi hyvin pikaisesti.

En laskisi Galería de las Colecciones Realesia aivan Madridin tärkeimpien nähtävyyksien joukkoon, mutta jos arvokkaat esineet ja kuninkaallinen historia kiinnostavat, voi tätä museota ehdottomasti suositella.
Lue myös koko reissustamme kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.
Museosta löytyy paljon lisätietoa virallisilta nettisivuilta galeriadelascoleccionesreales.es.
-
Ranska1 vuosi sittenPariisin-viikon monet kokemukset
-
Ranska1 vuosi sittenTuhkasta noussut Pariisin Notre-Dame
-
Englanti1 vuosi sittenManchester – työmehiläisten kaupunki
-
Luxemburg1 vuosi sittenPari kesäpäivää Luxemburgissa
-
Englanti1 vuosi sittenStadionkierros Liverpoolin Anfieldilla
-
Englanti1 vuosi sittenNähtävää ja koettavaa Liverpoolissa
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenNew Yorkin koskettava 9/11-museo
-
Englanti1 vuosi sittenLuoteis-Englannin tunnelmallinen Chester
-
Italia1 vuosi sittenKatutaidetta Milanon NoLossa
-
Englanti1 vuosi sittenThe Beatlesin jalanjäljillä Liverpoolissa
-
Ranska1 vuosi sittenPariisin muodin sydämessä – La Galerie Dior
-
Englanti1 vuosi sittenPäiväretkellä merellisessä Blackpoolissa

Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
12.11.2022 at 3:33
Oho, tämä olikin itselleni ihan vieras kohde, en ollut kuullutkaan. Valtavan kokoinen kokonaisuu. Hauskaa kuulla, että rakennelmassa on myös suomalaisia puuelementejä. Ja iltavalaistus näyttää oikein hienolta!
Mika / Lähtöportti
15.11.2022 at 12:45
Rakennelma on komean kokoinen ja näyttävän näköinen! Suomalainen puu on varmasti hyvä materiaali. On tuossa ollut insinööreillä miettimistä, miten tuo kaikki pysyy pystyssä ja rakennelman kokonaispaino sopivana.
Kati | Täydellisen Kreikan saaren metsästys
12.11.2022 at 11:05
Rakennelma itsessään on kuvista tuttu, mutta en tiennyt tuosta sen päällä kulkevasta ”polusta”. Kiva idea, mutta lipun hinta on kyllä melko suolainen. 😳
Mika / Lähtöportti
15.11.2022 at 13:33
Polku oli hyvä kokemus, mutta kieltämättä ylihinnoiteltu. Lippujen hinnat ovat nousseet jossain vaiheessa huomattavasti, sillä muutama vuosi sitten ylös on ilmeisesti päässyt sopuhintaan vitosella. Huomasin nyt jälkeenpäin (ja lisäsin juttuun) että ilman multimediaesitystä näköalapaikalle pääsee 10 euron ennakkolipulla.
5viidentahden
11.12.2022 at 10:42
Minusta on hyvä, että tällaisten (polku) hintoja on nostettu. Hinta karsii ”turhaa” vaeltelua, väentungosta ja kohteiden kuntokin pysyy parempana. Hinta laittaa meidät matkailijat miettimään mihin milloinkin satsaamme, itsekin ahmin ”ennen vanhaan” kaikkea joka reissulla, nyt suunnittelen tarkemmin. Toivottavasti lipputuloja käytetään myös näiden arvokkaiden kohteiden kunnossapitoon.
Mika / Lähtöportti
11.12.2022 at 20:43
Olet oikeassa! On paljon nähtävyyksiä joista kenenkään on vaikea nauttia väentungoksen vuoksi, mutta tämä oli väljyytensä ansiosta mukava. Hinta on kävijäkiintiön lisäksi yksi keino rajoittaa kestämätöntä matkailua. Itsekin olen ennen ahminut kaikkia mahdollisia kohteita matkaohjelmaan, nykyään yritän miettiä tarkemmin mikä tuntuu aidosti kiinnostavalta. Vaikeaa tietysti, kun on kiinnostunut niin monesta asiasta, mutta mieluummin nautin kunnolla yhdestä paikasta kuin kiirehdin samassa ajassa useampaan.