Espanja
Txakoli – Baskimaan pirskahteleva maku
Baskimaasta löytyy paljon omaperäisiä asioita, joista paikalliset ovat erityisen ylpeitä. Yksi tällainen on txakoliksi kutsuttu valkoviini, jota tuotetaan pelkästään Baskimaassa. Vaikka en viiniasiantuntija olekaan, tuntui tilavierailu oleelliselta osalta seudun kulttuuriin tutustumisessa. Txomin Etxanizin tilalla selvisi, mistä juomassa on kysymys.
Majoituimme kahdeksi viikoksi vuokrataloon Getarian kalastajakylän liepeille. Talo sijaitsi keskellä viiniviljelmiä, joten vierailu jollakin tilalla tuntui lähes pakolliselta ohjelmanumerolta. Tutkin vaihtoehtoja etukäteen netistä ja löysin Getarian ympäristöstä lähes kolmekymmentä txakolia tuottavaa tilaa. Päädyin niistä suurimpaan ja vanhimpaan, eli Txomin Etxaniziin, joka myös sattui sijaitsemaan sopivasti kävelymatkan päässä taloltamme. Tämä tila on myös yksi harvoista, joiden nettisivuilla toivotetaan vierailijat tervetulleiksi englannin kielellä. Sopivan ajan sopiminen onnistui sähköpostitse ja vierailun hinnaksi ilmoitettiin 15 euroa henkilöltä.
Txomin Etxanizin tila sijaitsee laajojen viljelysten keskellä. Korkeilta rinteiltä voi ihailla maisemaa Biskajanlahdelle, jonka aalloilla kalastaja-alukset luovivat kohti Getarian satamaa. Kierroksemme alkaa viljelmien reunalta, jossa oppaamme Mikel kertoo tilan historiasta. Hänen sukunsa on tuottanut viiniä näillä main jo 1600-luvun puolivälistä lähtien. Ensimmäiset viinit puristettiin aivan kylän keskustassa, kirkon vieressä sijaitsevassa talossa. Toiminnan laajentuessa tuotanto siirrettiin tilusten keskelle maaseudun rauhaan. Perheyrityksen omistaa nykyään Mikelin isä yhdessä kahden veljensä kanssa.
Txakoli on hieman kupliva valkoviini. Sen suosio Baskimaan ulkopuolella on hyvässä nousussa, kenties alueella käyneiden matkailijoiden ansiosta. Txomin Etxanizin viineistä yli puolet kulutetaan edelleen Baskimaassa, viidesosa muualla Espanjassa ja viidesosa ulkomailla. Txomin Etxaniz tuottaa merkittävän osan Getarian viineistä, mutta koko ympäristön yhteenlaskettu tuotanto on pienempi kuin Espanjan suurimmilla viinitiloilla. 35 hehtaarin tiluksilla on 16 vakituista työntekijää, mutta sadonkorjuun aikaan paikalla ahertaa noin 80 henkilöä.
Viininviljelyyn vaikuttavat tietenkin olosuhteet, joista merkittävimpiä tällä seudulla ovat korkea ilmankosteus, suuri sademäärä sekä viljelysten sijainti jyrkillä rinteillä. Käytössä on kaksi rypälelajiketta, eli vaalea Hondarrabi Zuri sekä tumma Hondarrabi Beltza. Täällä keskitytään ainoastaan txakoli-viinin valmistukseen. Baskimaan itsehallintoalue jakaantuu kolmeen maakuntaan, joista Bizkaiassa sekä täällä Gipuzkoassa tuotetaan pelkästään txakolia. Araban maakunnan eteläosassa tuotetaan myös punaviiniä, sillä se sijaitsee jo aivan maailmankuulun La Riojan viinialueen naapurissa. Txakolin lisäksi toinen Baskimaassa perinteisesti valmistettu alkoholijuoma on kuiva siideri.
Valtaosa Txomin Etxanizin köynnöksistä on köytetty ikään kuin katokseksi noin kahden metrin korkeuteen, jolloin niiden saama kosteus on optimaalinen. Tällöin köynnösten alta mahtuu myös ajamaan pienillä traktoreilla ja hoitotyöt onnistuvat muutenkin mukavasti. Osalla alueesta rinteet ovat kuitenkin niin jyrkkiä, ettei tämä menetelmä ole mahdollinen.
Kuulemme monenlaista mielenkiintoista tietoa viininviljelystä. Enpä olisi tullut esimerkiksi ajatelleeksi, että viljelysten reunoilla kukkivilla ruusuillakin on tärkeä tehtävä. Ne kuuluvat viiniköynnösten kanssa samaan kasvisukuun, mutta ovat herkempiä taudeille. Niinpä ruusujen alkaessa oireilla, voi vielä yrittää pelastaa viinirypäleet leviämässä olevilta kasvitaudeilta.
Kaikki Txomin Etxanizin rypäleet poimitaan käsin, minkä jälkeen ne syötetään pihalla odottavaan koneeseen puristettavaksi. Sisätiloista löytyy suuria tankkeja, joissa viiniä kypsytetään huolellisesti valvotussa lämpötilassa juuri sopivan pituinen aika. Syyskuussa poimitut rypäleet pullotetaan yleensä joulukuussa.
Txomin Etxanizin tuotannosta noin 90 % on perinteistä valkoviiniä. Sen lisäksi tehdään myös roseeviiniä, jonka valmistus aloitettiin muutama vuosi sitten. Roseeta ei juoda Espanjassa juuri lainkaan, mutta vienti on lähtenyt hyvin käyntiin. Valikoimasta löytyy myös pienet erät Uydi-jälkiruokaviiniä sekä kahta kuohuviiniä, jotka on nimetty Mikelin mummon Eugenian mukaan. Meille esitellään, kuinka kuohuviiniä kypsytetään pullossa ja pyöritellään tietyllä tavalla sakan erottamiseksi.
Pullotushuoneessa on uudenaikaiset laitteet. Tilan kapasiteetti riittäisi miljoonaan pulloon vuodessa, mutta viime vuoden tuotanto jäi noin 600 000 kappaleeseen. Käytössä ovat synteettiset korkit, jotka on koettu käteviksi. Kierrekorkkejakin on harkittu, mutta ne antavat kuulemma liian halvan mielikuvan. Huomaamme pahvilaatikon, jonka kylkeen on kirjoitettu Finlandia. Ovatko nämä etiketit todella lähdössä Suomeen? Mikel kertoo, että vienti kotimaahamme on juuri aloitettu. Muutamista Alkon myymälöistä saa kuin saakin Txomin Etxanizin txakolia tämän vuoden kesäkuusta lähtien.
Näemme vielä kertauksena muutaman minuutin videon tilan historiasta, kunnes pääsemme maistamaan txakolia. Tarjolla on valkoviiniä sekä roseeta. Niitä tarjotaan leivän, tonnikalan ja anjovisten kera. Juoma sopii parhaiten erilaisten kalaruokien tai Baskimaan baaritiskeillä tarjottavien pintxojen seuraksi. Voi sitä varmasti juoda myös sellaisenaan, varsinkin kuumina kesäpäivinä. Erityisesti tilan päätuote eli pirskahteleva valkoviini maistuu hyvältä. Sitä voisi kuvailla kepeän raikkaaksi sekä kirpeäksikin. Hapokasta ja kuivaa juoma ainakin on. Alkoholipitoisuus on 11 prosenttia.
Viinitilavierailu oli monin tavoin mielenkiintoinen kokemus. Viljelyn eri vaiheiden läpi käyminen selvensi hyvin, kuinka paljon työtä, ammattitaitoa ja laiteinvestointeja juoman valmistamiseen vaaditaan. Jokainen ymmärtää, että tällä kaikella on varmasti hintansa. Ostamme txakolia mukaan seitsemän euron pullohinnalla. Paikallisista kaupoista saa samaa viiniä vain euron kalliimmalla. Alkoon asti ehdittyään hinta on jo reilusti kaksinkertaistunut.
Kun joskus maistan txakolia uudelleen, muistan jyrkät ja utuiset rinteet sekä Biskajanlahden aallot. Tämä maku kuuluu Baskimaahan. Kippis! Tai kuten baskit sanovat, topa!
Vuonna 2023 avattu Galería de las Colecciones Reales on mielenkiintoinen lisäys Madridin museoiden joukkoon. Kuninkaallisen palatsin vieressä sijaitsevissa moderneissa tiloissa voi tutustua Espanjan mahtipontiseen historiaan taiteen ja erilaisten arvoesineiden kautta.
Madrid on museoiden ystäville antoisa kaupunki, joka tunnetaan erityisesti Pradon, Reina Sofían ja Thyssen-Bornemiszan taideaarteista. Kesäkuussa 2023 avautunut Galería de las Colecciones Reales tuo kaupungin tarjontaan mielenkiintoisen lisän esittelemällä nimensä mukaisesti Espanjan kuningashuoneen omistamia arvoesineitä.
Kuulen tästä museosta ensi kertaa, kun olen hankkimassa pääsylippuja kuninkaalliseen palatsiin. Tarjolla on yhdistelmälippu, jolla pääsee palatsin lisäksi tutustumaan myös Galería de las Colecciones Realesiin. Tarjous on hyvä, sillä palatsilipun päälle tulee tämän hetken hinnoilla vain kuusi euroa lisää hintaa. Galería de las Colecciones Reales sijaitsee aivan palatsin naapurissa ja museolippu on voimassa viikon verran palatsivierailun ajankohdasta eteen tai taakse päin.
Astumme sisään Almudenan katedraalin vieressä olevasta ovesta. Galería de las Colecciones Realesin tiloissa on ainakin oman vierailumme aikaan miellyttävän väljää, mikä tuntuu tervetulleelta vaihtelulta kuninkaallisen palatsin ja Pradon pienten ruuhkien jälkeen.
Museon rakenne on hyvin selkeä. Ylin kolmesta näyttelykerroksesta keskittyy Habsburgien aikaan, joka ajoittuu Espanjan historiassa vuosiin 1516–1700. Tähän kerrokseen kuuluu myös huone, jossa pyörivä videoesitys kertoo tehokkaan tiivistetysti kuninkaallisen palatsin sekä sen ympärille kasvaneen Madridin kaupungin historiasta. Ikkunan takaa voi katsella museon rakentamisen yhteydessä löytyneitä maurien rakentaman muurin jäänteitä.
Museosta löytyy paljon arvokkaita seinävaatteita, tauluja ja erilaisia historiallisia esineitä. Kookkaimpia ovat kuninkaallisten käyttämät vaunut. Kuvassa näkyvät mustat vaunut ovat peräisin 1670-luvulta, jolloin niillä ajeli Espanjan sijaishallitsijana toiminut kuningatar Maria Anna.
Viimeinen Habsburg-sukuinen Espanjan kuningas oli Maria Annan poika Kaarle II, joka kuoli lapsettomana marraskuussa 1700. Syttyi lähes maailmansodan mittoihin levinnyt pitkä perimyssota, jonka päätteeksi kruunun sai kuin saikin Kaarle II -vainaan suosikki Filip V. Filip V oli Ranskan Aurinkokuninkaan Ludvig XIV:n pojanpoika ja hänestä tuli Espanjan ensimmäinen Bourbon-sukuinen hallitsija, mutta tiukat rauhanehdot estivät Espanjan ja Ranskan yhteisen imperiumin.
Museon keskimmäinen kerros keskittyy Bourbonien valtakauteen, josta jatketaan kohti nykypäivää ja kerrotaan hieman kokoelmaa ylläpitävän Patrimonio Nacionalin tekemästä työstä. Näyttely esittelee arvoesineiden kautta eri aikakausien hallitsijoiden henkilökohtaista makua ja Espanjan kuningashuoneen historiaa. Itseäni kiinnostavat esimerkiksi vanhat koristeelliset kellot.
Galería de las Colecciones Realesin suunnitteluvaiheessa syntyi jonkinlaista kiistaa siitä, pitäisikö joitakin maalauksia siirtää perinteikkäästä Pradosta tähän uuteen museoon. Riidat saatiin sovittua, ja nytkin Galería de las Colecciones Realesissa on muutama Pradosta lainattu teos. Matkaohjelmaamme on kuulunut jonkin verran taidetta, joten on mukavaa ihailla vielä näin reissun lopuksi muutamia maalauksia. Omaan mieleeni ovat esimerkiksi yllä näkyvät Luis Paret y Alcázarin taulut. Museossa tulee vastaan useampia Francisco de Goyan teoksia ja vaikutun arvostetun mestarin monipuolisuudesta viimeistään hänen suunnittelemiensa gobeliinien äärellä.
Alimmassa kerroksessa on vaihtuvia näyttelyitä. Oman vierailumme aikaan esillä on kuningatar Victoria Eugenialle omistettu näyttely, joka jatkuu 5.4.2026 asti. Näyttelyssä käydään läpi Victoria Eugenian lapsuutta Englannin hovissa, henkilökohtaisia mielenkiinnon kohteita, avioliittoa Espanjan Alfonso XIII:n kanssa sekä merkitystä Espanjan kuningattaren roolin uudistajana. Victoria Eugenia vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoiselta hahmolta, mutta emme rehellisesti sanottuna jaksa enää tässä vaiheessa keskittyä museon yksityiskohtiin.
Myös toinen tällä hetkellä esillä oleva vaihtuva näyttely jatkuu 5.4.2026 saakka. Pieni näyttely esittelee kuningashuoneen lasten leluja eri aikakausilta, joten aihe on varsin kiehtova.
Galería de las Colecciones Reales on mielestäni hyvä kokonaisuus. Museo tarjoaa paljon nähtävää, muttei kuitenkaan ole läkähdyttävän laaja. Meiltä kuluu avarissa tiloissa vajaat kaksi ja puoli tuntia, joiden aikana ehdimme tutustua pysyviin näyttelyihin hyvin. Kuten mainittua, vaihtuvat näyttelyt tuli kuitenkin käveltyä läpi hyvin pikaisesti.
En laskisi Galería de las Colecciones Realesia aivan Madridin tärkeimpien nähtävyyksien joukkoon, mutta jos arvokkaat esineet ja kuninkaallinen historia kiinnostavat, voi tätä museota ehdottomasti suositella.
Lue myös koko reissustamme kertova juttu Madridin-matkan 20 kokemusta.
Museosta löytyy paljon lisätietoa virallisilta nettisivuilta galeriadelascoleccionesreales.es.
Manner-Espanjan eteläisin itsehallintoalue Andalusia on monipuolinen lomakohde, jonka suosiolle on paljon muitakin syitä kuin hiekkarannoistaan tunnettu Aurinkorannikko. Tässä vinkkilista Andalusian kaupunkeihin, kyliin ja luontokohteisiin.
Espanjassa on kaikkiaan 17 itsehallintoaluetta, joista Andalusia on 8,5 miljoonalla asukkaallaan väkirikkain. Pinta-alaltaan se sijoittuu Espanjassa toiseksi ja on valtioihin vertailtaessa esimerkiksi Itävaltaa laajempi. Itselleni Andalusia on tullut tutuksi kolmella matkalla, joilla olen viettänyt yhteensä yhdeksän viikkoa tällä viehättävällä seudulla. Listan 22 ensimmäistä kohdetta on laitettu järjestykseen omien kokemusteni ja mieltymysteni perusteella. Lisäsin niiden jatkoksi kahdeksan houkuttelevalta kuulostavaa kohdetta, joissa en ole vielä itse käynyt.
1. Sevilla
Listan kärkeen pääsee Andalusian viihtyisä pääkaupunki Sevilla, jossa riittää koettavaa moneen makuun. Sevillan rento tunnelma vie helposti mennessään ja nautimme niin upeasta arkkitehtuurista kuin paikallisesta ruoastakin. Tasamaalle Guadalquivir-joen varrelle rakennettu Sevilla on kävelijälle helppo kaupunki, jossa pääsee mukavasti jalkaisin melkein minne tahansa. Päänähtävyyksiin kuuluvat katedraali ja sen torni La Giralda, Alcázar-palatsi sekä mahtipontinen aukio Plaza de España. Majoituimme kolmeksi viikoksi värikkääseen Trianan kaupunginosaan, joka ehti tulla jo hyvin tutuksi.
Lue lisää: Ihastuttavan upea Sevilla, 20 x Sevillan parhaat nähtävyydet
2. Caminito del Rey
Paikoitellen huimaavan korkeiden kalliojyrkänteiden reunoilla kulkeva Caminito del Rey on varmasti yksi Euroopan vaikuttavimpia kävelyreittejä. Noin seitsemän kilometrin matkalla saa ihailla jylhiä maisemia ja rotkon reunalla kulkevat puiset kävelysillat tekevät retkestä ainutlaatuisen seikkailun. Caminito del Reyn pääsyliput kannattaa ostaa hyvissä ajoin etukäteen netistä, sillä reitti on todella suosittu. Maisemat ovat upeita myös varsinaisen Caminito del Reyn ulkopuolella, joten on hyvä idea tutustua alueeseen laajemminkin. Vinkkejä voi hakea vaikkapa jutustani 3 upeaa näköalapaikkaa Caminito del Reyn ympärillä.
Lue lisää: Huikea Caminito del Rey, Paluu Caminito del Reylle
3. Frigiliana
Andalusian kauneimpien kylien joukkoon kuuluvalla Frigilianalla on vahva asema omalla suosikkilistallani, koska olen viihtynyt sen lähistöllä kokonaisen viikon kahdella eri matkalla. Itse kylä valkoisine taloineen, kukkaistutuksineen ja näköalapaikkoineen on puunattu todella nätiksi. Kuvauksellisilla kujilla on aina mukava kulkea, mutta omaan mieleeni ovat jääneet päällimmäisinä Frigilianan laakson maisemat ja pitkät kävelyretket maaseudun keskellä. Nämä paikat taitavat olla juuri sitä Andalusiaa, johon olen eniten kiintynyt.
Lue lisää: Häikäisevän kaunis Frigiliana, Leppoisa viikko Frigilianan laaksossa ja kylällä
4. Granada
Granada oli syksyllä 2016 ensimmäinen kaupunki, johon pääsin Andalusiassa tutustumaan. Granadasta löytyvä Alhambra on koko Etelä-Espanjan tunnetuin nähtävyys, jonka koristeellinen palatsi, kukkivat puutarhat ja jykevä linnoitus tekivät suuren vaikutuksen. Koko kaupunki tuntui viihtyisältä, mutta nautin eniten vanhan Albayzínin maurilaiskorttelin tunnelmasta kapeilla kujilla ja pikku aukioilla. Mieleeni on jäänyt erityisesti hetki, kun katselin Albayzínista käsin kuinka aurinko nousi esiin Alhambran ja Sierra Nevadan vuorten takaa.
Lue lisää: Aamutunnelmia Granadassa, Tarunhohtoinen Alhambra
5. El Torcal de Antequera
Andalusian luonto on monipuolista ja paikoitellen se pääsee yllättämään ihan kunnolla. Mielikuvituksellisista kalkkikivimuodostelmistaan tunnettu El Torcal de Antequeran luonnonsuojelualue on jäänyt mieleen todella eriskummallisena paikkana. Kivikkoisen maiseman uskomattomia muotoja pääsee ihailemaan lyhyehköillä kävelyreiteillä, joissa ei kannata kiirehtiä vaan keskittyä maisemiin sekä vaikkapa vuorikauriiden bongaamiseen.
Lue lisää: Ihmeellinen El Torcal de Antequera
6. Alpujarran vuoristokylät
Oman osansa Andalusian monimuotoisuuteen tuovat Alpujarran kylät, joista ovat jääneet mieleen rustiikkinen kauneus, hiljaisuus, myynnissä olleet perinnematot sekä viileä vuoristoilma. Itseeni suurimman vaikutuksen teki Pampaneira, jonka kujilla vietimme eniten aikaa. Samalla retkellä voi pysähtyä myös lähistöllä sijaitsevissa Bubiónissa ja Capileirassa.
Lue lisää: Vuoristokylien viehätystä Alpujarrassa
7. Cádiz
Kiehtova Cádiz tuo mieleen auringon, kimaltavan meren sekä rikkaan historian. Yksi Euroopan vanhimmista kaupungeista rikastui aikana, jolloin Espanjan siirtomaista tuodut rikkaudet rahdattiin emämaahan Cádizin sataman kautta. Meri ympäröi kapealla niemellä sijaitsevaa tiivistä keskustaa, jossa voi ihailla rosoista kauneutta. Costa de la Luzin eli Valon rannikon tärkein kaupunki täyttyy lomakausina ennen kaikkea espanjalaisista, jotka osaavat nauttia Cádizin pitkistä hiekkarannoista.
Lue lisää: Merellinen ja aurinkoinen Cádiz
8. Málaga
Monelle tutussa Málagassa on helppo yhdistää kaupunki- ja rantaloma toisiinsa. Espanjan kuudenneksi suurin kaupunki on eloisa ja viihtyisä paikka, jonka nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Gibralfaron ja Alcazaban linnoitukset, katedraali, erilaiset museot sekä vanhankaupungin kävelykadut. Hiekkarannoista tunnetuin on nimeltään Malagueta. En ole vielä koskaan yöpynyt Málagassa, mutta olen käynyt kaupungissa viisi kertaa.
Lue lisää: Monien tunnelmien Málaga, Täydellinen päivä Málagassa
9. Ronda
Korkean kalliojyrkänteen reunalla roikkuva Ronda on sijaintinsa ansiosta yksi Andalusian näyttävimpiä kaupunkeja. Rondan kuvatuin nähtävyys on Puente Nuevo -niminen silta, joka yhdistää dramaattisen rotkon erottamat kaupunginosat toisiinsa. Ronda on oikein mukava retkikohde siksikin, että sitä ympäröiviä kauniita maisemia saa ihailla pitkän aikaa jo ajomatkan aikana.
Lue lisää: Huiman kaunis Ronda
10. Gibraltar
Britannian merentakainen alue Gibraltar ei tietenkään virallisesti kuulu Andalusiaan, mutta se sijaitsee tiiviisti meren ja Andalusian ympäröimänä. On hieman hämmentävä kokemus löytää itsensä kesken Espanjan-matkan brittiläisten kliseiden, kuten punaisten puhelinkoppien ja fish & chips -ravintoloiden keskeltä. Päiväretkeltä ovat jääneet parhaiten mieleen Gibraltarvuorelta avautuvat maisemat sekä vuorella vapaudessa majailevat magottiapinat. Apinoiden kanssa kannattaa olla varuillaan, sillä ne nappaavat mielellään vikkeliin sormiinsa näkyvillä olevat herkut ja muutkin irtoesineet.
Lue lisää: Apinoiden vieraana Gibraltarilla
11. Setenil de las Bodegas
Setenil de las Bodegas on yksi Andalusian erikoisimmista kylistä, sillä osa sen kaduista kulkee epätodelliselta näyttävällä tavalla valtavien kallioiden alla. Kylässä on jopa kallion sisään louhittuja koteja, mutta valtaosa asutuksesta on silti ihan tavallisia valkeiksi kalkittuja taloja. Setenil de las Bodegas on viihtyisä paikka, joten siihen kannattaa tutustua kiireettömästi.
Lue lisää: Setenil de las Bodegas – kylä kiven alla
12. Marbella
Marbellan nimi saattaa herättää mielikuvia ylellisestä luksuskohteesta, mutta viehättävä vanhakaupunki edustaa hyvinkin tyypillistä andalusialaista tyyliä. Emme omalla retkellämme edes vierailleet Marbellan varsinaisella glamouralueella Puerto Banúsin satamassa, jossa suuret huvijahdit, kalliit autot, muotiliikkeet ja yökerhot vetävät seurapiiri-ihmisiä puoleensa. Ehkä sitten ensi kerralla!
Lue lisää: Tavallisen tallaajan Marbella
13. Cómpeta
Sisämaan vuoriston rauhassa uinuva Cómpeta on tyypillinen esimerkki alueen valkoisiksi kalkituista kylistä. Tunnelmallinen kylä on mukava retkikohde, jossa voi kierrellä kapeilla kujilla ja pysähtyä välillä nauttimaan hyvästä ruoasta. Cómpeta edustaa niitä Andalusian paikkoja, jotka houkuttelevat ulkomaalaisia asunnon ostajia puoleensa. Lähes puolet asukkaista on muita kuin espanjalaisia, kuten myös listallani seuraavana olevassa Torroxissa ja monissa muissakin kauniissa kylissä.
Lue lisää: Retki kuvaukselliseen Cómpetaan
14. Torrox
Tämä Costa del Solin itäosasta löytyvä kunta jakautuu Torrox Pueblon vuoristokylään sekä siitä noin neljän kilometrin päässä sijaitsevaan Torrox Costan rannikkokaupunkiin. Vanhan kylän keskusta valkeine taloineen on siisti ja kuvauksellinen. Kapeilla kujilla loikoilee laiskoja kissoja. Rantakaupungin hiekkarannat tarjoavat puolestaan leppoisan merellistä tunnelmaa ja mielestäni Torrox voisikin olla hyvä vaihtoehto rauhallista lomakohdetta etsiville matkailijoille.
Lue lisää: Kaksien kasvojen Torrox
15. Nerja
Frigilianan lähistöllä sijaitsevassa Nerjassa olemme pistäytyneet pari kertaa. Rannikkokaupungissa vallitsee miellyttävän leppoisa lomatunnelma, ja merimaisemia kelpaa ihailla varsinkin Balcón de Europa -näköalatasanteelta. Muutaman kilometrin päässä keskustasta voi tutustua Nerjan vaikuttaviin tippukiviluoliin.
Lue lisää: Luolien ja merimaisemien Nerja
16. Mijas Pueblo
Mijas on monelle suomalaiselle tuttu kohde, sillä se sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Fuengirolasta. Se onkin yksi helpoimmin saavutettavista Aurinkorannikon alueen valkoisista kylistä. Tarjolla on kauniita kujia, kukkaistutuksia sekä mahtavat maisemat kaukana alhaalla häämöttävälle merelle päin.
17. Antequera
Viihtyisässä Antequerassa voi aistia aitoa paikallistunnelmaa. Turistivirrat eivät ole ainakaan vielä löytäneet tätä sisämaakaupunkia, jonka merkittävin nähtävyys on maurien rakentama linnoitus. Vuosisatoja vanhan linnoituksen torneista on mukava tähystää maisemia ympäristöön. Kaupunki on helppo yhdistää samaan retkeen edellä mainitun El Torcal de Antequeran luonnonpuiston kanssa.
Lue lisää: Aito andalusialainen Antequera
18. Álora
Vietimme syksyllä 2022 pari viikkoa Áloran kunnan alueelta vuokratussa talossa, joka sijaitsi syrjäisellä maaseudulla edellä mainitun Caminito del Reyn lähistöllä. Ihastuimme Áloran jylhiin maalaismaisemiin, auringonlaskuihin ja vuohilaumojen kellojen kalinaan. Täällä sai tutustua kovin erilaiseen Andalusiaan, jossa vilkkaat rantakohteet tuntuivat kaukaisilta. Áloran keskustasta jäi melko arkipäiväinen mielikuva ja sen parasta antia taisivat olla vanhalta linnoitukselta avautuvat maisemat.
Lue lisää: Andalusian maaseudun tunnelmaa Álorassa
19. Júzcar
Júzcar on Andalusian kylien joukossa persoonallinen poikkeus, sillä sen talot eivät ole valkoisia vaan sinisiä. Kaikki alkoi vuonna 2011, kun kansainvälinen elokuvayhtiö maalautti Smurffit-elokuvan mainoskampanjan yhteydessä kokonaisen kylän kaikki talot smurffien teemavärin mukaisiksi. Asukkaat halusivat säilyttää värin, sillä se houkuttelee matkailijoita köyhään ja syrjäiseen kylään. Júzcar ei tarjonnut meille hauskanväristen talojen lisäksi paljoa muuta, mutta se oli mukava vierailukohde automatkan varrella.
Lue lisää: Tosielämän smurffikylä Júzcar
20. Fuengirola
Olen käynyt suomalaissiirtokunnastaan tunnetussa Fuengirolassa kerran. Kaupunki ei tuntunut retkikohteena erityisen sykähdyttävältä, mutta ymmärrän erittäin hyvin ne käytännön syyt, jotka houkuttelevat kaupunkiin asumaan. Esimerkiksi meistäkin yksi perheenjäsen kävi suomenkielisellä lääkärillä, ja Fuengirola lähiseutuineen voisi joskus olla varteenotettava vaihtoehto talven viettämistä varten.
21. Iznájar
Tämä valkoinen kylä sijaitsee sisämaassa noin 80 kilometriä Málagasta pohjoiseen. Korkealle kukkulalle rakennettua Iznájaria ympäröi turkoosina kimalteleva suuri tekojärvi ja mieleeni jäi myös miellyttävän rauhallinen tunnelma.
22. Ardales
Caminito del Reyn lähistöllä sijaitseva Ardales ei ehkä ole Andalusian näyttävin kylä, mutta se teki vaikutuksen aidolla paikallistunnelmallaan. Kaduilla oli rauhallista ja kylän asukkaat vaihtoivat kuulumisia kantaravintoloissaan.
23. Córdoba
Siirrymme nyt niihin kohteisiin, joissa en ole vielä päässyt vierailemaan. Itselläni on vahva tunne siitä, että Córdoba on ylivoimaisesti suurin puute Andalusiassa käymieni paikkojen listalla. Kaupungin maailmankuulu nähtävyys La Mezquita on vanha moskeija, jonka sisälle on rakennettu katolinen katedraali. Córdoban monimuotoisesta historiasta kertovat myös esimerkiksi roomalainen silta, juutalaiskortteli sekä Alcázar de los Reyes Cristianos -linnoitus puutarhoineen.
24. Jerez de la Frontera
Sherryn kotikaupunkina tunnetussa Jerezissä voi luonnollisesti tutustua väkevöitetyn viinin valmistamiseen maistiaisia unohtamatta. Jerezistä löytyy myös monien muiden andalusialaisten kaupunkien tavoin komea linnoitus sekä muita historiallisia rakennuksia. Kaupunki on yksi Espanjan flamencokeskuksista, joten tarjolla on paljon näytöksiä sielukkaan tanssin ja musiikin ystäville.
25. El Rocío
Doñanan kansallispuiston laidalta löytyvä El Rocío vaikuttaa hyvin omalaatuiselta ja kiinnostavalta kylältä, sillä sen kadut ovat pehmeää hiekkaa ja moni liikkuu edelleen hevoskyydillä. Villin lännen kylältä näyttävä El Rocío täyttyy ihmisistä aina helluntaina, jolloin kaupunkiin saapuu satojatuhansia pyhiinvaeltajia.
26. Tarifa
Manner-Euroopan eteläisin kaupunki Tarifa löytyy Gibraltarinsalmen rannalta, ja sieltä on näköyhteys Marokkoon. Tarifasta olisikin helppo tehdä lauttamatka Afrikan tähti -lautapelistä tuttuun Tangeriin. Toisaalta itse Tarifakin kuulostaa houkuttelevalta varsinkin pittoreskin vanhankaupunkinsa osalta.
27. Almería
Aurinkoiseksi mainostettu Almería sijaitsee Andalusian rannikon itäosassa, jossa en ole vielä koskaan käynyt. Parinsadantuhannen asukkaan kaupungissa lienee jonkin verran nähtävää sekä paljon hyvää ruokaa. Almerían lähistöllä levittäytyy karu Tabernasin aavikko, jolla on kuvattu muun muassa villin lännen elokuvia.
28. Muut Andalusian valkoiset kylät
Mainitsin jo ylempänä muutaman valkoisen kylän, mutta niitä riittää Andalusiassa lähes loputtomasti. Niputan nyt saman otsikon alle toivelistalleni päätyneitä kyliä, joita ovat Arcos de la Frontera, Zahara de la Sierra, Casares, Olvera, Gaucín ja Grazalema. Nämä kaikki ovat varmasti kauniita paikkoja, joista joku voisi vierailun yhteydessä nousta yhdeksi suosikkipaikoistani Andalusiassa.
29. Andalusian kansallispuistot
Andalusiassa on kolme kansallispuistoa, jotka kuulostavat varsin erilaisilta keskenään. Doñanan kansallispuistoa sävyttävät kosteikkoalueet sekä toisaalta myös dyynit. Alueella voi nähdä paljon muuttolintuja sekä muita erilaisia eläimiä. Sierra Nevadan kansallispuisto tarjoaa puolestaan korkeita vuoria ja esimerkiksi patikointimahdollisuuksia. Sierra de las Nievesin kansallispuiston erityispiirteisiin kuuluvat muun muassa harvinaiset espanjankuusimetsät sekä luolat.
30. Muut Andalusian rannikkokaupungit
Aurinkorannikolla riittää monta kaupunkia, joita olisi mukava käydä katsomassa. Esimerkiksi Benalmádenasta löytyy mielikuvituksellinen Colomaresin linna, buddhalainen pyhäkkö sekä sisämaassa kohoava valkoinen kylä Benalmádena Pueblo. Benalmádena sijaitsee helpon kävelymatkan päässä toisesta suositusta rantakaupungista Torremolinoksesta. Muita mahdollisina retkikohteina mielessäni käyneitä rantakaupunkeja ovat ainakin Estepona sekä Costa Tropicalin puolella sijaitseva Almuñécar.
-
Eurooppa12 kuukautta sitten12 mieleenpainuvaa kirkkoa Euroopassa
-
Espanja1 vuosi sitten20 x Sevillan parhaat nähtävyydet
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenNew Yorkin merellinen Coney Island
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan lomaviikon 10 elämystä
-
Italia1 vuosi sittenMilanon-viikonlopun uudet kokemukset
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan patikkaretket: Roques de García
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenHigh Line – New Yorkin paras kävelyreitti
-
Italia11 kuukautta sittenRunsas vinkkipaketti Milanoon
-
Ranska1 vuosi sittenDordognen kylät Beynac, La Roque-Gageac ja Domme
-
Ranska1 vuosi sittenBordeaux’n viinimuseo Cité du Vin
-
Yhdysvallat1 vuosi sittenKävelyllä Brooklynin sillalla ja Brooklynissa
-
Espanja1 vuosi sittenTeneriffan Garachico ja Icod de los Vinos
Miika ♥ Gia | matkakuume.net
18.7.2016 at 16:06
Nyt oli todella mieluinen postaus! <3
Viinitiloilla samoilu on meille jotenkin sellainen asia, että aina tilaisuuden tullen ollaan aina sitä tekemässä. 🙂 En ollut aiemmin kuullutkaan tällaisesta viinistä, Baskimaan viinit ovat tuntemattomampia meille. Eikä niitä Alkossakaan turhan usein ole tarjolla.
Aina kun ihmiset valittavat viinin hinnoista, muistelen miten loppupeleissä pienestä on kiinni viinitilallisten elanto. Yksi huono vuosi säissä, tai kaksi peräkkäin voi saada koko tilan ahtaille, ja tuskinpa hyvänäkään vuonna varsinaisesti rahoissa uidaan. Uudessa-Seelannissa omistaja sanoikin ettei viinitilaa pidä perustaa rakkaudesta rahaan, vaan lajiin. Se juttu oli muuten täällä: http://www.matkakuume.net/2015/05/pinot-noir.html
Tosi kivasti pidät tässä muuten mukana näitä viinitilojen hienouksia, kuten nuo ruusut! Moni ei niitä juttuja tule ajatelleeksi!
Mika / Lähtöportti
20.7.2016 at 20:20
Kiitos! Tämän jälkeen käydään varmasti tutustumassa muihinkin viinitiloihin, kun niitä vain matkojen varrelle sattuu. Kun näkee paikan päällä mistä on kysymys, osaa kyllä arvostaa sitä työtä, mitä viinin valmistuksessa tarvitaan. Kuten sanottu, en ole asiantuntija, mutta mielestäni txakoli on kyllä maistamisen arvoista.
Luin tuon teidän Pinot Noir -jutun. Mielenkiintoinen tarina, ja noille viljelmille oli varmasti mukava osua juuri sadonkorjuun aikaan! Uudesta-Seelannista olen joskus maistanut mieluisia Sauvingnon Blanceja.
IKILOMALLA
19.7.2016 at 3:56
Tästä todella tykkäsin! 🙂 Viininvalmistusprosessi yhdistettynä sukutilan tarinaan kuulostavat niin hyvältä kombolta, että tekisi mieli päästä maistamaan tätä pirskahtelevaa lopputuotetta! Kuulostaa melko täydelliseltä kesäjuomalta!
Mun mielestä tällaiset pienet perheyritykset ovat tosi sympaattisia ja tykkään hurjasti tarinoista, joissa viinit nimetään esim. Eugenia mummon mukaan.
Me olimme aikanaan viinitilahommissa Australian Barossa Valleyssa pienellä perhetilalla, jossa valmistettiin luomuviinejä. Nyhdettiin käsin viinipusikkoja, jotta niistä tulisi mahdollisimman ilmavia. 🙂 Se oli kivaa puuhaa! Iltaisin maisteltiin jämäviinejä kun aurinko laski lammaslaitumen ja viinipusikoiden taakse. <3
Naapurissa majaili isoja nimiä kuten Wolfblass ja Jacob's Creek. Paikan päällä ja Aussien alkoliikkeissä näitä Suomessakin tykättyjä viinejä saa niin paljon halvemmalla Suomeen verrattuna. Se on hassua miten täällä halvimmat viinit ovat Suomessa niitä kalliimpia… 😀 No, tuleepa nautittua enemmän paikallisia tuotteita, missä päin maailmaa sitä milloinkin viilettää. Usein se on parasta juuri niin. 🙂
Titta
Mika / Lähtöportti
20.7.2016 at 20:46
Kyllä tuo juoma hyvin maistui, varsinkin siellä paikan päällä viinitilan naapurissa 🙂 Tämä perheyritys on tosiaan kasvanut jo melko suureksi verrattuna pienempiin naapureihinsa, joita noilla rinteillä riittää. Txomin Etxaniz on muuten miehen nimi, hän oli yksi suvun jäsenistä jollakin menneellä vuosisadalla.
Teidän viinitilakokemus kuulostaa ihan mahtavalta! Tuollaisia hommia tekisin itsekin mieluummin kuin istuisin tietokoneen ääressä. Jäin ihan miettimään, miksen ole jo vaihtanut alaa 😀 Vaan hankalaa taitaa olla viinillä tienaaminen. Esimerkiksi Espanjassa osa pulloista maksaa vain euron, Suomessa hinnat on sitten jotain muuta. Nauttikaahan reissullanne edullisista paikallisista tuotteista 🙂
Elina | Vaihda vapaalle
20.7.2016 at 21:17
Txomin Etxanizin txakol – ei ainakaan mikään ihan helpoin muistettava suomalaisille! Onneksi nykyään on helppo ottaa etiketistä kuva, jotta muistaa mikä oli hyvää ja mikä ei. 😀 Kuulostaa oikein kivalta tuo teidän vierailu ja paikka näyttää tosi kauniilta ja kuvaukselliselta. Siihen meikäläisen viinituntemus sitten tyssääkin. 😉
Mika / Lähtöportti
25.7.2016 at 10:08
Baskin kielessä on tungettu joka väliin noita x- ja z-kirjaimia, eikä siitä saa muutenkaan mitään tolkkua. Onneksi sitä ei matkalla varsinaisesti tarvitse, vaikka kieltä kaikissa mahdollisissa kylteissä näkeekin.
Eipä munkaan viinituntemuksella paljon kehuskella, mutta tilavierailu oli mielenkiintoinen tapa oppia aiheesta edes jotain 🙂
Laura
22.7.2016 at 16:25
Kiitos tästä! Ehdottomasti pitää maistaa näin eksoottista tuttavuutta, jos kerran Alkostakin pian saa. Nyt kun on käynyt muutamalla tilalla, niin aika samanlaistahan se viininviljely on paikasta riippumatta. Siksi ehkä maistelu onkin kohokohta, hih… 🙂
Mika / Lähtöportti
25.7.2016 at 10:15
Kannattaa maistaa, ainakin itse tykkäsin. Osasta Alkoja sitä saa jo, mutta tuskin tulee ihan joka myymälän valikoimaan. Se on varmasti totta, että viininviljely on melko samanlaista kaikkialla, mutta haluaisin pian päästä jollekin toiselle tilalle vertailemaan huomaanko mitään eroja. Maistelu on varmasti vierailujen kohokohta 🙂
Henna /suurin onni
22.7.2016 at 18:33
Voi,minä ja viinit, me emme ole oikein samalla aallonpituudella. No, viinitilavierailu olisi silti varmasti mielenkiintoinen kokemus, sillä tykkään oppia uutta, ja miksipä ei vaikka sitten viinin valmistuksesta. En myöskään tiennyt tuota ruusujuttua, mielenkiintoista! Ja kaiken lisäksi viinitilat ovat usein todella kauniita 🙂 Harmikseni ainoa viinitilavierailuni keskittyi käytännössä pelkästään maisteluun, eikä siellä edes tehty mitään kierrosta tms. Oli joku iso tila Etelä-Afrikan Stellenboschissa. Urheasti maistoin kymmentä eri viiniä, ja yhdestäkään en tykännyt 😀
Mika / Lähtöportti
25.7.2016 at 10:21
Viini ei maistu kaikille, eikä sen tarvitsekaan. Kymmenen viinin maistaminen tuolta pohjalta onkin sitten jo melkoinen saavutus 😀 En arvannutkaan, että jossain saatetaan tarjota noin paljon maistiaisia. Kauniita viinitilat usein ovat ja varsinkin tuolla Getarian seudulla oli hauska katsella, miten viljelmät jatkuvat jyrkältä rinteeltä toiselle.