Tanska
Kööpenhaminan kuninkaallinen Christiansborg

Kööpenhaminassa on muutamia kuninkaallisia palatseja, joista tutustuimme syyskuun matkallamme Christiansborgiin. Näimme vierailullamme kuninkaalliset vastaanottohuoneet, hevostallit ja keittiön sekä muinaisen Absalonin linnan rauniot.
Christiansborgia ja sen edeltäjiä voi pitää jopa Kööpenhaminan historian tärkeimpinä rakennuksina, koska kaupunki kehittyi vuosisatoja sitten juuri tämän paikan ympärille. Tuntuu oudolta, ettemme ole aiemmilla matkoillamme käyneet Christiansborgissa, vaikka monet muut Tanskan linnoista ovat tulleet tutuiksi. Kenties syynä on samassa rakennuksessa toimiva Tanskan parlamentti, sillä kuvittelin joskus, ettei Christiansborgissa nykyään muuta olisikaan. Nyt asiasta paremmin tietävänä voin todeta, että Christiansborg on aivan ehdoton vierailukohde historiallisten palatsien ystäville.
Christiansborgin palatsissa on useita erillisiä vierailukohteita, joista tutustumme kuninkaallisiin vastaanottohuoneisiin, hevostalleihin, keittiöön ja linnan alla oleviin raunioihin. Näihin voi ostaa yksittäisiä lippuja tai edullisemmaksi tulevan yhteislipun. Itse suosittelen Copenhagen Cardia, joka kelpaa kaupungin useimpien nähtävyyksien lisäksi myös julkisessa liikenteessä. Christiansborgin torniin nouseminen jää meiltä huonon sään vuoksi väliin, vaikka sinne pääsisi ilmaiseksi hissillä. Myös linnan kappeliin olisi vapaa pääsy, mutta se on käyntimme aikaan suljettu. Kappeli on heinäkuun laajempaa aukioloa lukuun ottamatta avoinna ainoastaan sunnuntaisin.
Tanskan parlamentti Folketinget toimii siis samassa rakennuksessa. Yleisöllä on mahdollisuus käydä kuuntelemassa istuntoja ja parlamentissa järjestetään opastettuja kierroksia. Christiansborgin pihapiiristä löytyy myös Teatterimuseo sekä Thorvaldsenin taidemuseo.
Christiansborg sijaitsee kanavan ympäröimällä Slotsholmenin saarella Kööpenhaminan keskustassa. Koko kaupungin historian voi laskea alkaneen vuonna 1167, jolloin piispa Absalon rakennutti tälle paikalle ensimmäisen linnan. Rakennelma suojasi Havnin kalastajakylää merirosvoilta ja muiltakin vihollisilta. Kylä alkoi linnan rakentamisen myötä kasvaa kaupungiksi ja pelkästä satamasta tuli kauppiaansatama, Købmandshavn, jonka nimi muokkautui lopulta Københavniksi eli Kööpenhaminaksi.
Absalonin linna pysyi pystyssä vajaat kaksisataa vuotta, kunnes Hansaliitto valloitti ja tuhosi rakennuksen lähes viimeistä kiveä myöten. Jotain jäi kuitenkin jäljelle, sillä nykyisen Christiansborgin kellaritasolta löytyy muinaisia raunioita Absalonin ajoilta. Rauniot ovatkin looginen paikka aloittaa Christiansborgiin tutustuminen, sillä ne valottavat mukavasti niin linnan kuin kaupunginkin historiaa. Esillä on raunioiden lisäksi erilaisia infotauluja sekä paikalla sijainneiden linnojen pienoismalleja.
Absalonin linnan paikalle rakennettiin Kööpenhaminan linna, josta tuli 1400-luvulla Tanskan kuninkaiden koti. Rakennus ei miellyttänyt kuningas Fredrik IV:tä, joka laittoi koko pytingin uusiksi. Tämän linnan perustukset eivät kuitenkaan kestäneet, vaan seuraava monarkki Kristian VI määräsi koko palatsin purettavaksi jälleen maan tasalle. Alkoi ensimmäisen Christiansborgin linnan rakentaminen. Barokkipalatsi ehti olla pystyssä muutamia kymmeniä vuosia, kunnes se tuhoutui tulipalossa 1700-luvun lopulla. Liekit nielivät myös empiretyyliin rakennetun toisen Christiansborgin. Nykyinen kolmas Christiansborg nousi feenikslinnun lailla tuhkasta ja valmistui vuonna 1928.
Kellarikerroksen näyttelyistä jää mieleen tarina Kristian IV:n tyttärestä Leonora Kristinasta, joka vangittiin 1600-luvulla linnan torniin 22 vuodeksi. Syynä oli väitetty osallisuus hänen miehensä kreivi UIfeldtin maanpetturuuteen. Leonora Kristina kirjoitti vankeutensa aikana omaelämäkerrallisen Jammers Minde -teoksen, jota pidetään yhtenä Tanskan historian merkittävimmistä kirjoista.
Christiansborgin ehdottomasti näyttävin osa ovat kuninkaalliset vastaanottohuoneet, joista parikymmentä on avoinna yleisölle. Palatsi on Tanskan kuningattaren Margareeta II:n edustuskäytössä ja siellä järjestetään erilaisia tapaamisia, illallisia, gaalajuhlia ja muita seremonioita. Jo kierroksen alkuvaiheessa vastaan tuleva Kuninkaan portaikko tekee vaikutuksen.
Yksi palatsin tärkeimmistä huoneista on valtaistuinsali, jossa kuningatar ottaa vastaan ulkomaisia suurlähettiläitä. Perinteen mukaan Tanskan uusi hallitsija julistetaan vallan vaihtuessa Christiansborgin valtaistuinsalin parvekkeelta.
Samettihuone erottuu upeiden punaisten seiniensä ansiosta. Mieleeni jäävät myös oviin kaiverretut eri ammattikuntien tunnukset. Kuninkaallisten juhlien vieraat esitellään kuningasperheelle tässä tilassa.
Suuren salin nimi kertookin jo oleellisen, eli tämä on palatsin tilavin juhlahuone. Huomio kiinnittyy värikkäisiin seinävaatteisiin, jotka ovat taiteilija Bjørn Nørgaardin lahja kuningattarelle. Seinävaatteiden sisältö hätkähdyttää, sillä kuvattuna on esimerkiksi karikatyyrisesti esitetty kuningatar tarjoamassa puun alla omenaa puolisolleen.
Suuret taideteokset pursuavat värejä ja lukemattomia yksityiskohtia. Töiden aiheena on Tanskan historia, josta poiketaan hieman myös muualle maailmaan. Eräässä teoksessa näkyy kymmeniä maailmanhistorian merkkihenkilöitä laidasta laitaan.
Kaikissa parissakymmenessä huoneessa on näkemisen arvoisia yksityiskohtia ja kierros pysyy ainakin omaan makuuni kiinnostavana alusta loppuun. Tilat huokuvat kuninkaallista loistokkuutta, joka on toteutettu hyvällä maulla. Esimerkiksi kuningattaren kirjastohuone on upea.
Erillisen sisäänkäynnin takaa löytyvä kuninkaallinen keittiö on pieni nähtävyys, joka vie Christiansborgin kohteista vähiten aikaa. Täällä voi ikään kuin kurkistaa kuninkaallisten kulissien taakse.
Valtavalla kupariesineiden kokoelmalla koristeltu keittiö vie aikamatkalle 1930-luvulle. Tietyt esineet vieraslistasta lähtien viittaavat suuren juhlaillallisen valmisteluihin ja saavat miettimään, millainen ponnistus virheettömän ateriakokonaisuuden loihtiminen mahtaa kokeille olla.
Christiansborgissa kannattaa vierailla myös kuninkaallisilla hevostalleilla, vaikkei heppaharrastaja olisikaan. Talleilla on nykyisin parikymmentä hevosta, joiden nimet on merkitty koristeellisiin kyltteihin karsinoiden yläpuolelle. En tiedä hevosista paljoakaan, mutta nämä valkoiset eläimet tuntuvat huokuvan arvokkuutta ja näyttävät paljon ylväämmiltä kuin lähitallin ratsut koti-Suomessa.
Vuonna 1740 perustetuilla talleilla on nähty vilkkaampiakin aikoja, sillä hevosia oli parhaimmillaan yli kaksisataa. Silloin hevosia tarvittiin niin sotajoukoissa kuin kärryjen vetojuhtinakin, kun kuninkaalliset matkustivat ympäri valtakuntaansa.
Tallien näyttävin osasto onkin kuninkaallisten hevoskärryjen kokoelma. Vanhin kulkupeleistä on säilynyt 1700-luvulta ja osaa käytetään edelleen juhlatilaisuuksissa, kuten kuninkaallisissa häissä tai valtiovierailujen yhteydessä. Kuninkaallisten tallien kärryjä saattaa nähdä Kööpenhaminan kaduilla muutenkin, sillä hevoset pitävät taitojaan yllä harjoittelemalla kaupungin liikenteen seassa kulkemista säännöllisesti.
Vaikka kaikki muutkin kärryt ovat juhlallisia, erottuu 24 karaatin kullalla päällystetty vaunu joukosta. Kuningatar käyttää tätä historiallista kulkuvälinettä uudenvuodenvastaanottonsa yhteydessä, jolloin hän kulkee sillä talviasunnostaan Amalienborgista juhlapaikalle Christiansborgiin.
Vierailu Christiansborgissa on antoisa kokemus, jonka aikana saa aistia kuninkaallista loistoa ja ylellisyyttä. Kierroksen jakautuminen erilaisiin kohteisiin takaa sen, että nähtävää on monipuolisesti raunioista kristallikruunuihin. Jos Kööpenhaminassa haluaa vierailla vain yhdessä kuninkaallisessa palatsissa, on Christiansborg siihen erinomainen vaihtoehto, mitenkään aiemmilla matkoilla näkemiäni Amalienborgia ja Rosenborgia väheksymättä.
Christiansborgista löytyy lisätietoa palatsin virallisilta nettisivuilta. Lue myös aiemmin julkaisemani juttu Kahdeksan linnaa Tanskanmaalla.

Tanska
Kööpenhaminan katuruokakeidas Reffen

Katuruokatori Reffen on suosikkipaikkojani Kööpenhaminassa. Refshaleøenin saarella pääsee makumatkalle maailman ympäri ja saa nauttia leppoisasta tunnelmasta rosoisessa ympäristössä. Kävimme paikalla viime syksynä. Nyt Reffen on juuri avattu kaudelle 2022.
Epäusko hiipii bussipysäkillä puseroon. Linja-auto 2A on tuonut keskustan ulkopuolelle, ja syrjäisen päätepysäkin ympärillä ei näy mitään houkuttelevaa. Syyskuinen iltapäivä tuntuu viileältä ja harmaalta taivaalta vihmoo vettä. Uskoa oikeaan osoitteeseen pääsyyn tuovat onneksi muut samalla kyydillä saapuneet matkustajat.

Paikalliset tietävät selvästi, minne ovat matkalla. Huput nostetaan päähän, sateenvarjot avataan ja määrätietoiset askeleet suunnataan rohkeasti epämääräisiltä näyttävien teollisuusrakennusten väliin. Noin puolen kilometrin päässä odottaa kymmenien katuruokakojujen muodostama herkuttelukeidas Reffen.

Kööpenhaminan katuruokatarjonta ponnahti uudelle tasolle keväällä 2014, kun Copenhagen Street Food avautui Papirøenin saarelle. Paperisaaren katuruokahallista ulkoilma-alueineen tuli erittäin suosittu, ja pääsin nauttimaan siitä kertaalleen itsekin. Alueen vuokrasopimus kuitenkin päättyi vuonna 2017 ja paikka jouduttiin sulkemaan. Kööpenhaminassa ei onneksi jääty toimettomiksi, vaan sama konsepti siirtyi Refshaleøenin saarelle.

Vuonna 2018 avattu Reffen on aiempaan Papirøenin paikkaan verrattuna laajempi ja entistä rosoisempi. Ruokakojut ovat sisähallin sijasta ulkoilmassa ja niitä on yli kolmekymmentä erilaista. Keskustasta on jonkin verran matkaa, mutta Reffeniin kannattaa ehdottomasti lähteä tutustumaan.

Katuruokatorilla on niin paljon erilaisia houkutuksia, että valinta on vaikeaa. Burgerit, pizzat, pastat tai fish & chipsit toimisivat tietenkin aina, mutta nyt tekisi mieli jotain eksoottisempaa. Kenties makumatka Afganistaniin, Marokkoon, Filippiineille tai New Orleansiin? Sittenkin tutumpia kreikkalaisia gyroksia, espanjalaista paellaa tai ranskalaisen bistron herkkuja? Ei, päädymme lopulta japanilaiseen ramen-keittoon, koska se lämmittää tällä säällä parhaiten. Mausteinen maku on muutenkin mukava.

Reffen on pitkälti sään armoilla, sillä valtaosa istumapaikoista on taivasalla. Olemme onneksi liikkeellä sen verran aikaisin, että katoksen alta löytyy vielä joitakin kuivina säilyneitä penkkejä. Sääkin onneksi selkenee ja pysyy koleudesta huolimatta poutaisena koko loppuillan ajan.

Ramen täyttää vatsan yllättävän tehokkaasti, mutta ympärillä leijuvia eri ruokien tuoksuja ei voi vastustaa. Käyn hakemassa argentiinalaiselta grilliltä empanada-piiraan, minkä jälkeen suuntaamme ranskalaiselle crêpekojulle hankkimaan jälkiruokaa. Ohukaisen jälkeen ei enää jaksakaan syödä muuta, mutta istahdamme penkille nauttimaan iloisen baarinpitäjän sekoittamat Irish coffeet ja katselemaan ohikulkijoiden virtaa.

Pohjoismaiden suurin katuruokatori ei ole pelkästään nuorten temmellyskenttä, vaan se näyttää vetävän puoleensa kaikenlaista kansaa. Ikähaitari on melko laaja ja perjantain alkuillasta joukkoon mahtuu esimerkiksi siististi pukeutuneita työporukoita. Lapsiperheitäkin on muutamia, mutta heitä lienee enemmän jonain muuna ajankohtana.

Reffenin konseptihan on siitä mainio, että jokainen voi valita mieleistään syötävää eri kojuista, eikä koko seurueen ole pakko syödä saman keittiön antimia. Juomat ostetaan erillisiltä baaritiskeiltä. Maksaminen käy Reffenissä vain kortilla, eikä käteistä oteta vastaan.

Puitteet menevät paikoitellen rehellisesti rähjäisen puolelle, mutta asialla on toinenkin puolensa. Reffenissä painotetaan ekologisuutta ja alueen rakennusmateriaalit ovat kierrätystavaraa vanhoista laivojen konteista lähtien. Myös esimerkiksi ruokien raaka-aineiden, hävikin ja energiankulutuksen osalta pyritään toimimaan vastuullisesti.

Hämärtyvä syysilta on omalla karulla tavallaan kuvauksellinen. Aurinkotuoleihin ei ole tungosta, mutta tynnyreihin sytytetyt nuotiot lämmittävät kulkijoita. Tuntuu kuin olisimme eksyneet jonkinlaisen post-apokalyptisen elokuvan kulisseihin.

Syksyinen sadepäivä ei tietenkään anna Reffenistä parasta mahdollista kuvaa. Voin vain kuvitella millaista täällä on kauniilla kesäsäällä, kun aurinko paistaa ja musiikki soi. Varjopaikkoja saattaa olla vaikea löytää, mutta pahimman paahteen hellittäessä on varmasti mukavaa nauttia lämpöisistä illoista. Onneksi tunnelma lämmittää mieltä myös näin viileämmällä ilmalla. Reffen on täynnä hyväntuulisia ihmisiä ja herkullista ruokaa.

Ohitamme paluumatkalla alueen baareja, joissa pääsisi myös sisätilojen lämpöön. Olutbaari Mikkeller Baghaven on suosittu paikka, kuten myös urbaani tapahtumatila Werkstatt 167. Werkstattissa järjestetään muun muassa taidetapahtumia sekä diskoiltoja, ja myös muutama katuruokakoju toimii talvikaudella sen suojissa.

Nykypäivän luovaa Kööpenhaminaa edustava Reffen tuo hyvän mielen. Ruokaelämyksissä riittää valinnanvaraa, minkä lisäksi Reffen sykkii kansainvälisyyttä ja positiivista henkeä. Katuruokatori on avoinna vuosittain suurin piirtein huhtikuun alusta syyskuun loppupuolelle.
Lisätietoa: reffen.dk. Tutustu myös postaukseeni 30 nähtävyysvinkkiä Kööpenhaminaan.
Tanska
Kööpenhaminan ainutlaatuinen Rundetårn

Kööpenhaminan keskustassa kohoava vanha Rundetårn on yksi kaupungin parhaista näköalapaikoista. Vierailusta jää maisemien lisäksi mieleen tornin huipulle johtava erikoinen kierrekäytävä.
Rundetårnilla on pitkä historia. Kuningas Kristian IV:n rakennuttama torni valmistui vuonna 1642 osana kompleksia, johon kuului myös yliopiston kirjasto sekä kirkko. Tornin varsinaisena tarkoituksena oli tarjota observatorio tähtitieteilijöiden käyttöön. Sellainen toimii huipulla edelleen.

Astumme tornin sisään Købmagergadelta, joka on yksi vanhankaupungin suosituimmista kävelykaduista. Kuittaamme sisäänpääsyn Copenhagen Cardilla, minkä jälkeen aloitamme kiipeämisen ainutlaatuista kierrekäytävää pitkin. Portaita tai hissiä ei ole, vaan ainoa reitti huipulle kulkee tätä loputtomalta tuntuvaa ramppia pitkin.

Käytävän ikkunasta voi kurkata tornin yhteyteen rakennettuun Trinitatis-kirkkoon. Ulkokautta pääsisi tutustumaan tiloihin tarkemmin, mutta meille riittää tämä yksi näkymä kirkkosaliin.

Käytävä tekee kaikkiaan seitsemän ja puoli kierrosta, joten kiivettävää riittää useammaksi minuutiksi. Ympäristö ei juuri muutu, vaan seinät jatkuvat samanlaisina koko matkan ajan. Välillä voi istahtaa katselemaan maisemia ikkunoiden lävitse sekä lukemaan pieniä tornista kertovia tarinoita.

Kun kiipeää tarpeeksi korkealle, voi tornista poiketa viereisen kirkkosalin yläpuolella sijaitsevaan kerrokseen. Alun perin yliopiston kirjastoksi rakennetut huoneet on muutettu näyttelytilaksi. Vierailumme aikana esillä oleva nykytaidenäyttely ei ihan vastaa omaa makuamme, joten jatkamme pian matkaa. Täällä toimii myös pieni kahvila sekä matkamuistomyymälä.

Kerrosta ylempänä on ullakko, josta käsin soitettiin kirkonkelloja vuosisatojen ajan. Nyt tilassa on muutamia esineitä, jotka kertovat tornin ja kirkon historiasta. Ullakolla on ehtinyt vuosien varrella olla erilaisia käyttötarkoituksia, sillä siellä on esimerkiksi kuivattu lääkeyrttejä.

Pyöreän tornin keskiosassa on ontto kuilu, jonne pääsee kurkkaamaan pienen oven kautta. Rohkeimmat voivat ihmetellä aukon syvyyttä tukevan lasilattian päältä. Kerrotaan, että vuonna 1880 eräs piilosta leikkinyt kuoropoika putosi kuiluun, mutta selvisi kuin ihmeen kaupalla tilanteesta hengissä.

Kierreramppi päättyy lyhyeen portaikkoon, jota pitkin kiivetään loppumatka huipulle. Portaiden loppuosa on niin kapea, että sinne on asennettu liikennevalot osoittamaan kulloinkin sallittua kulkusuuntaa.

Tornin huipulla odottaa ulkoilmassa oleva näköalatasanne, jolta voi ihailla upeaa maisemaa kaikkiin ilmansuuntiin. Tasanne on lähes 35 metriä katutason yläpuolella, joten näkymät kaupungin kattojen ylitse ovat varsin mainiot.

Rundetårnin huipulta erottuu monta maamerkkiä kirkontorneista ja Tivolista lähtien. Kööpenhaminasta saa täältä käsin hyvän yleiskäsityksen. Useimmat nähtävyydet ovat kävelyetäisyydellä ja julkinen liikenne vie tehokkaasti syrjemmällä sijaitseviin paikkoihin.

Lähistöllä näkyvä Rosenborgin linna on yksi Kööpenhaminan kuninkaallisista palatseista. Se on Rundetårnin tapaan Kristian IV:n rakennuttama. Tanskan historian värikkäin monarkki kulutti valtakunnan rahat mahtipontisiin rakennushankkeisiin ja sotaretkiin, sekä vietti vapaa-aikansa rakastajattarien, uhkapelien ja alkoholin parissa. Kaikesta huolimatta hänen arvioidaan olleen varsin pätevä tai ainakin aikaansaava hallitsija. Hän perusti esimerkiksi Norjan nykyisen pääkaupungin Oslon, joka tunnettiin aiemmin nimellä Kristiania.

Osloon asti täältä ei sentään näe, mutta Ruotsin kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin Malmöhön kyllä. Malmön tornitalot erottuvat pilvisenäkin päivänä Juutinrauman salmen vastarannalla. Silta-televisiosarjastakin tunnettu jättimäinen Juutinrauman silta yhdistää Tanskan Ruotsiin.

Tornin huipulta löytyy Euroopan vanhin edelleen toimiva observatorio. Paikkaan pääsee tutustumaan parhaiten joinakin yleisölle avoimina talvi-iltoina, jolloin paikalla päivystää tähtitieteilijöitä. Observatorio on vierailumme aikaan suljettu, mutta suuren kaukoputken hallitsemaan huoneeseen pääsee silti kurkistamaan.

Historiallinen Rundetårn on kaunis rakennus ja siellä käymistä on helppo suositella Kööpenhaminan-kierroksen varrelle, jos jalat vain kestävät yhtään kiipeämistä. Tornin sijainti vilkkaan ostoskadun varrella on mukavan keskeinen, ja Rundetårnin juurelta voi kävellä muutamassa minuutissa vaikkapa Torvehallernen kauppahalliherkkujen äärelle tai Rosenborgin linnaan. Lisää ideoita kaupunkilomalle löytyy jutustani 30 nähtävyysvinkkiä Kööpenhaminaan.
Lisätietoa tornista: www.rundetaarn.dk
-
Suomi2 vuotta sitten
Hiihtoloma Syötteen laduilla
-
Itävalta1 vuosi sitten
Alppimaisemia kesäisessä Seefeldissä
-
Huvipuistot2 vuotta sitten
Huvipuistokokemus – Disneyland Park Paris
-
Yhdysvallat1 vuosi sitten
Ensikertalaisen Los Angeles – 10 kohdetta
-
Italia1 vuosi sitten
Cinque Terre – 5 kuvankaunista kylää
-
Yhdysvallat2 vuotta sitten
Los Angelesin kiehtova Venice
-
Italia1 vuosi sitten
Patikkaretkellä Cinque Terressä
-
Ranska2 vuotta sitten
30 nähtävyyttä Pariisissa
-
Yhdysvallat1 vuosi sitten
Tarunhohtoinen Hollywood
-
Espanja2 vuotta sitten
Kaksien kasvojen Torrox
-
Italia2 vuotta sitten
Milanon pääkallokappeli San Bernardino alle Ossa
-
Yhdysvallat2 vuotta sitten
Kalifornian-matkan parhaat palat
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
8.10.2021 at 0:44
Tämä on itseltäni vielä kokematta, kuten on myös kyllä muutkin Kööpenhaminan kuninkaallisista linnoista. Varsin kiinnostavalta näyttävä kohde, jossa näyttää olevan valtavasti erilaisia yksityiskohtia. Tuolla kiertelemällä saisi varmaan kulumaan hieman pidemmänkin hetken helposti. Täytyypä laittaa Christiansborg mieleen.
Mika / Lähtöportti
9.10.2021 at 13:55
Christiansborgissa on kyllä monipuolisesti nähtävää. Suosittelen, jos kuninkaalliset linnat yhtään kiinnostavat.