Vietimme vaimon kanssa elokuun lopulla mukavan viikonlopun Gentissä, joka on kaunis kaupunki Belgian Flanderissa. Gentistä löytyy upeaa arkkitehtuuria, kuvauksellisia kanavia, nähtävyyksiä ja historiaa juuri sopivana annoksena parin kiireettömän päivän viettämistä varten.

Halusimme juhlistaa 19. hääpäiväämme jossakin romanttisessa eurooppalaisessa kaupungissa. Belgia tarjoaa tähän tarkoitukseen mukavia vaihtoehtoja, sillä moni viehättävä kohde sijaitsee helpon matkan päässä Brysselin Zaventemin lentoasemalta. Brugge ja Antwerpen ovat meille tuttuja jo entuudestaan, joten nyt tuli monen matkailijan kehuman Gentin vuoro. Juna kulkee lentokentältä suoraan Gentiin vajaassa tunnissa. Gent-Sint-Pietersin rautatieasemalta pääsee vanhaankaupunkiin kätevästi raitiovaunulla.

Belgia lienee yksi Euroopan aliarvostetuimpia matkailumaita. Toisaalta moni maassa käynyt kehuu kanavien halkomia kaupunkeja, matkustamisen helppoutta sekä maan herkkuja. En välttämättä lähtisi Belgiaan useamman viikon matkalle, mutta pitkiä viikonloppuja varten belgialaiset kaupungit ovat erinomaisia kohteita. Esittelen nyt Gentin parhaat nähtävyydet kaupunkikierroksiemme varrelta.

---

Graslei ja Korenlei – kaupungin eloisa sydän

Gent on kuvauksellisimmillaan veden äärellä ja erityisesti Leie-joen kahden rantakadun, Graslein sekä Korenlein kohdalla. Jokea molemmin puolin reunustavien lyhyiden katujen varsilla on upeita vanhoja rakennuksia, jotka muistuttavat kaupungin historiasta. Täällä toimi vuosisatoja sitten kukoistava satama. Laki määräsi kaiken Flanderiin tuodun viljan kulkemaan Gentin kautta, joten rahavirrat olivat vuolaita.

Joen molemmilla rannoilla, sekä läntisellä Korenleilla että erityisesti itäpuolen Grasleilla, on houkuttelevia terassiravintoloita. Moni pysähtyy mielellään istumaan myös jokea reunustavalle kivetykselle. Kaupungin sydän kannattaa nähdä niin päivänvalossa kuin tunnelmallisessa iltavalaistuksessakin kiirettä pitämättä.

---

Näkymät Pyhän Mikaelin sillalta

Graslei ja Korenlei sijoittuvat kahden sillan, pienemmän Grasbrugin sekä korkeamman Pyhän Mikaelin sillan väliin. Varsinkin viimeksi mainitulta kelpaa ihailla jokimaisemaa. Taustalla häämöttää Gravensteenin linnakin.

Mikaelinkirkon kupeeseen rakennetulta sillalta on hieno näkymä myös Gentin kolmelle kuuluisalle tornille päin. Etualalla näkyy Pyhän Nikolauksen kirkko, sen takana kohoaa Gentin kellotorni ja trion täydentää Pyhän Bavon katedraali. Mahtipontiset rakennukset kuvastavat satumaista vaurautta, josta kaupungissa on joskus nautittu. Gent oli keskiajalla yksi Luoteis-Euroopan rikkaimpia kaupunkeja, joka kehittyi viljamonopolin ja satamamaksujen lisäksi esimerkiksi tekstiilituotannon ja vahvojen ammattikiltojen avulla. Vesireitit toimivat tärkeinä kulkuväylinä eri puolille Eurooppaa.

---

Mahtava Gentin kellotorni

Edellä mainituista rakennuksista korkein on 91-metrinen kellotorni, jonka huipulta avautuu upea näkymä yli kaupungin. Suurimman osan matkasta saisi normaalisti nousta hissillä, mutta elevaattori on oman vierailumme aikaan remontissa. Niinpä ei auta muu kuin kavuta vanhoja kierreportaita pitkin huipulle. Portaikko on ahdas varsinkin, kun hissiremontin aikana kulkijoita riittää molempiin suuntiin.

Onneksi vierailijoita on melko vähän ja matkan varrella on pari kerrosta, joihin voi pysähtyä huilaamaan sekä katselemaan esimerkiksi vanhoja kelloja tai tornin huippua koristanutta lohikäärmettä. Tämä alkuperäinen kullattu kuparihahmo valmistui vuonna 1377. Nykyään kaupunkia vartioi lohikäärmeen kolmas versio, joka asetettiin kellotornin huipulle helikopterin avulla marraskuussa 1980.

Kiipeäminen kannattaa, sillä kellotornista kelpaa ihailla maisemia kaikkiin ilmansuuntiin. Maisema on parhaimmillaan Pyhän Nikolauksen kirkolle päin katseltaessa. Täältä on ollut aikoinaan hyvä tähystää mahdollisia vihollisia. Kellojen tehtävänä oli ajan ilmoittamisen lisäksi tiedottaa vaaroista. Tornissa säilytettiin myös tärkeitä asiakirjoja ja muita aarteita.

Sisätiloissa voi ihmetellä kellojen koneistoa. Jättimäistä soittorasiaa muistuttava laite loihtii ilmoille erilaisia melodioita vartin välein, eikä kellojen ääni ole täältä kuultuna edes liian kova. Ainoastaan laitteen käynnistyminen aiheuttaa kunnon rysähdyksen, joka säpsähdyttää paikalle saapuneita.

Lue lisätietoja kellotornin nettisivuilta.

---

Pyhän Bavon katedraali ja mystinen karitsa

Gentin katedraali on nimetty Pyhän Bavon mukaan. Bavo oli 600-luvulla elänyt itsekäs ja julma aatelismies, joka vaimonsa kuoltua kääntyi hurskaaksi erakkomunkiksi. Kirkon takaosasta löytyvä Rubensin maalaus kuvaa Pyhän Bavon kääntymystä ja uskoon tulemista.

Näyttävässä kirkkosalissa vieraileminen on ilmaista. Nähtävää on varsin paljon ikkunoiden lasimaalauksista ja erilaisista patsaista lähtien. Itselleni jää mieleen erityisesti näyttävä saarnastuoli, jonka Laurent Delvaux on veistänyt 1740-luvulla marmorista ja tammesta. Sytytämme myös kynttilän.

Kirkon takaosaan on yllättävän korkealta tuntuva 12,50 euron pääsymaksu. Tarjolla olisi myös jonkinlaisia lisätyn todellisuuden kierroksia, mutta emme ota niistä tarkemmin selvää. Pääsymaksu kannattaa, sillä se tarjoaa pääsyn koko kaupungin arvostetuimmalle nähtävyydelle eli katedraalin alttaritaululle. Jan ja Hubert van Eyckin maalaama Mystisen karitsan palvonta on sijoitettu omaan huoneeseensa kirkon päätyyn. Maksullisella alueella on myös paljon muuta nähtävää, kuten erilaisia alttareita. Mystisen karitsan palvonnan eristetty sijainti tuntuu meistä oudolta, mutta sille on monta hyvää syytä.

Alttaritaulu on ryöstetty tai sitä on yritetty turmella vuosisatojen varrella lukuisia kertoja, joten se halutaan säilyttää turvallisessa vitriinissä. Vitriini takaa myös sopivan lämpötilan, ilmankosteuden ja valon hauraalle teokselle. Vierailijavirtojen hallitseminenkin onnistuu paremmin, kun alttaritaulu on muualla kuin kirkon pääsalissa. Teoksen keskeisenä hahmona on karitsa, jonka rinnasta virtaa verta ehtoollismaljaan.

Van Eyckin veljesten luomus valmistui vuonna 1432 ja sitä pidetään flaamilaisen maalaustaiteen tunnetuimpana teoksena. Kyseessä on moniosainen alttarikaappi, joka sulkeutuu yöksi. Osumme paikalle juuri sopivasti näkemään, kuinka alttarikaapin ovet hitaasti sulkeutuvat varttia yli viideltä. Esiin tulevat tällöin kääntöpuolella olevat maalaukset. Alttarikaapin sulkeutuminen on harras ja mieleenpainuva hetki.

Lue lisätietoja katedraalin nettisivuilta.

---

Gentin joet ja kanavat

Valtaosa kauniilla säällä Gentissä vierailevista turisteista suuntaa jonkinlaiselle joki- ja kanavaristeilylle. Liitymme joukkoon ja suuntaamme Graslein varrella sijaitsevalle laiturille. Kioskilla myydään lippuja 11 euron hintaan ja meille kerrotaan seuraavan paatin lähtevän kymmenen minuutin kuluttua.

On mukavaa päästä vesille ja nähdä kaupunkia hieman erilaisesta kulmasta. Kierros vie nelisenkymmentä minuuttia ja sen aikana käydään kääntymässä kolmessa eri paikassa Leien ja Lieven varrella. Vene on tähän ympäristöön sopivan pieni ja oppaan huumorin sävyttämää sujuvaa puhetta on kiva kuunnella. Opimme paljon uutta Gentin rakennuksista ja historiasta.

Viikonlopun sää on epävakainen, mutta onnistumme valitsemaan veneretkeä varten poutaisen ajankohdan. Risteilyille pääsee muutamilta kaupungin keskeisimmän alueen laitureilta ja tarjolla on hieman erilaisia toteutuksia. Meille tämä ensimmäisenä vastaan tullut vaihtoehto toimi oikein hyvin.
  
Lue lisätietoja Gent-Watertoeristin nettisivuilta.

---

Jykevä Gravensteenin linna

Keskellä kaupunkia Lieve-kanavan varrella kohoava Gravensteenin linna oli ainoa yksittäinen nähtävyys, jonka tiesin Gentistä etukäteen. Kyseessä on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista linnoituksista. Meiltä kuluu linnalla noin puolitoista tuntia, kun kiertelemme kaikki tilat lävitse. Sisätiloissa ei ole juurikaan näyttelyitä, mutta nautimme historiallisesta ilmapiiristä ja ihailemme linnan katolta maisemia yli tihkusateisen kaupungin. Gravensteenin linna on mielenkiintoinen nähtävyys, joka kuuluu ilman muuta Gentin kohokohtiin.
 
Gravensteenin linnasta on tulossa oma blogijulkaisunsa myöhemmin. 

Lue lisätietoja Gravensteenin nettisivuilta.

---

Viihtyisä Patershol

Gravensteenin linnan kulmalta voi siirtyä sujuvasti kiinnostavalle ja trendikkääksikin mainitulle Patersholin alueelle. Patershol on keskiaikainen kaupunginosa, jonka ilmeeseen kuuluvat kapeat mukulakivikadut.

Tunnelmallinen Patershol on ehtinyt toimia vuosisatojen kuluessa erilaisten yhteiskuntaluokkien asuinalueena, sillä siellä on majaillut vuorollaan esimerkiksi pappeja, porvareita sekä käsityöläisiä. Taiteilijat ja opiskelijat löysivät alueen muutama vuosikymmen sitten, mutta hintojen nousun myötä Patersholiin on muuttanut viime aikoina varakkaampaa väkeä sekä esimerkiksi hyvätuloisia lapsiperheitä.

Patershol on kehittynyt matkailijan kannalta ennen kaikkea houkuttelevaksi ravintolakeskittymäksi, jossa on edustettuna keittiöitä eri puolilta maailmaa. Kiertelemme autoliikenteeltä suljetuilla kaduilla pariin otteeseen, mutta aterioimme silti itse muualla kaupungissa.

Patersholista löytyy myös pari museota. Käväisimme kuvassa näkyvän Huis van Alijnin pihalla, mutta emme ehtineet pidemmälle. Paikallista arkielämää esittelevä museo kuulostaisi mielestäni kiinnostavalta. Toinen vaihtoehto näillä kulmilla on taidekeskus Kunsthal Gent, joka toimii entisen karmeliittaluostarin tiloissa.

Seuraamme Patersholin ohittavaa Leie-jokea muihin kaupunginosiin, mutta ilmapiiri pysyy miellyttävänä. Sunnuntai-iltapäivänä katujen varsilla näkyy muutamia kirpputorikauppiaita ja terasseilta kuuluu hyväntuulista puheensorinaa.

---

Hulppea kotimuseo Hotel d’Hane Steenhuyse

Gentin kauneimpana piilotettuna helmenäkin mainostettu Hotel d’Hane Steenhuyse on ehdottomasti käymisen arvoinen kohde. Kaupunkipalatsi oli kreivi Jean-Baptiste d’Hane de Steenhuysen koti, jonka kahdesta rokokootyylisestä kerroksesta löytyy ylellisiä saleja sekä yksityisiä huoneita. Talon historiaan kuuluu muun muassa kuningas Ludvig XVIII:n parin kuukauden mittainen vierailu, kun hän oli hoveineen maanpaossa Ranskasta. Hotel d’Hane Steenhuyse sijaitsee melko keskeisellä paikalla ja siellä vierailu on ilmaista.

Hotel d’Hane Steenhuysesta on tulossa oma blogijulkaisunsa myöhemmin.

Lue lisätietoja Historische Huizen Gent -sivustolta.

---

Värikäs graffitikuja Werregarenstraat

Gentissä on vanhan arkkitehtuurin lisäksi paljon muutakin. Kaupungin rosoista puolta edustava kapea Werregarenstraat tunnetaan yksinkertaisesti graffitikujana, sillä sen seinät ovat kauttaaltaan erilaisten maalausten peitossa.

Joukossa ei ole omaan makuuni montaakaan erityisen hyvää teosta, mutta kokonaisuus näyttää kaikessa värikylläisyydessään hauskalta. Kujan ilme muuttuu jatkuvasti, koska uusi spraymaali peittää käytännössä päivittäin jonkun aiemman tuotoksen. Kuja on reilun sadan metrin mittainen ja se on keskeisen sijaintinsa ansiosta helppo ottaa kaupunkikierroksen ohjelmaan.

---

Vrijdagmarkt

Kaupungin keskustassa on muutamia tärkeitä aukioita, kuten perjantaisista markkinoistaan tunnettu Vrijdagmarkt. Aukiota koristava patsas esittää Jacob van Arteveldea, joka purki englantilaisen villan tuontikiellon 1300-luvulla ja elvytti näin Gentin tekstiiliteollisuuden. Patsaan käsi osoittaa tietenkin Englantiin päin.

---

+ Gentin herkulliset maut

Gentistä löytyy paljon paikallisia ruokia, joista osa yhdistetään nimenomaan tähän kaupunkiin ja muutamat edustavat laajemmin belgialaista keittiötä. Maistan pian kaupunkiin saavuttuamme Gentse Stoverij -lihapataa. Oletan sen muistuttavan hieman karjalanpaistia, irlanninpataa tai liverpoolilaista scousea, jotka kaikki maistuvat itselleni mainiosti. Olutpohjaisessa kastikkeessa tarjottu murea liha onkin maukasta, mutta annos jää hieman yksipuoliseksi. Olisin kaivannut lihan joukkoon vaikkapa hieman vihanneksia. Lisukkeena on totta kai perunoita, joita ei kannata kutsua täällä ainakaan ranskalaisiksi. Tässä maassa ollaan hyvin ylpeitä siitä, että uppopaistetut perunasuikaleet on keksitty nimenomaan Belgiassa.

Belgiassa syödään runsaasti simpukoita, mutta meille mieluisampi merestä pyydetty ruokalaji on sole meunière eli voissa paistettu meriantura. Valitsen merianturaa erinomaisessa Du Progres -ravintolassa vilkkaan Korenmarkt-aukion laidalla. Vaimo testaa saman annoksen seuraavana iltana katedraalin varjossa Brasserie Bridgessä. Kala maistuu molemmissa paikoissa oikein hyvältä. Paikallinen kalapata Gentse Waterzooi jää sen sijaan tällä reissulla meiltä kokeilematta.

Syön Gentissä myös perinteiset tomaattikastikkeessa tarjoillut lihapullat, joiden mieluisa resepti tarttui mukaan kotikeittiöön jo ensimmäisellä Belgian-matkallani vuosituhannen vaihteessa. Juomme ravintolaillallisilla yleensä viiniä, mutta Belgia on niin monipuolinen olutmaa, että täällä täytyy maistaa myös paikallista mallasjuomaa. Valintani osuu tarjoilijan suosituksesta Westmallen luostaripanimon trappistiolueen, joka on hyvä todiste belgialaisten munkkien oluenvalmistustaidosta. Belgialaisten oluiden kanssa on hyvä olla varovainen, koska osa niistä on erittäin vahvoja. Jos ylimääräisiä prosentteja on osannut välttää, voi aterian päätteeksi nauttia flaamilaisen kahvin, jonka sekaan on lorautettu genever-viinaa.

Belgia tunnetaan suklaamaana, ja Gentistä löytyykin monta houkuttelevaa herkkupuotia. Niissä kaupitellaan ahkerasti myös kaupungin omia cuberdon-makeisia, jotka tunnetaan paremmin lempinimellään Gantse neuzekes eli Gentin nenät. Nämä kartionmuotoiset karkit muistuttavat maultaan hieman meillä tunnettuja vadelmaveneitä. Aidot ja alkuperäiset ovat väriltään violetteja, joskin turisteja varten on kehitelty myös muita vaihtoehtoja.

Belgian-matkan kruunaavat tietenkin vohvelit. Käymme herkuttelemassa House of Waffles -ketjuravintolassa, jonka valikoimasta löytyy varmasti jotain mieluisaa kaikille vohvelien ystäville. Täytteiden lisäksi saa valita myös itse vohvelin kahdesta vaihtoehdosta. Kuvassa näkyvä Liègen vohveli on rapea ja hieman pienempi, kun taas suorakulmainen brysseliläinen versio on ilmavampi.

 
Gent jää mieleen poikkeuksellisen kauniina ja oikein miellyttävänä kaupunkina. Ilmapiiri on sopivan eloisa jo siksikin, että yliopistokaupungissa asuu paljon opiskelijoita. Matkailijoita riittää ainakin kesäaikaan, mutta määrä on esimerkiksi naapurikaupunki Bruggeen verrattuna selvästi pienempi. Kahden kaupungin välillä on vuosisatoja jatkunut kilpailuasetelma, ja ainakin gentiläisten itsensä mielestä heidän kaupunkinsa tarjoaa enemmän aitoa elämää, kun taas Brugge on muuttunut jonkinlaiseksi ulkoilmamuseoksi.

Reipastahtinen matkailija ehtii varmasti tutustua Gentiin päiväretkelläkin, mutta omaan makuumme sopii paremmin kiireetön eteneminen ja tunnelmista nauttiminen. Siihen tarkoitukseen Gent on aivan loistava viikonloppukohde!