Seuraa somessa

Itävalta

Monipuolinen pääsiäismatka Wieniin

Julkaistu

-

Vietimme mukavan koko perheen pääsiäisloman Wienissä. Neljän päivän matkan monipuoliseen ohjelmaan kuului muun muassa keisarillisia palatseja, tyylikkäitä kahviloita, pääsiäismarkkinoita sekä Praterin huvipuisto.

Suomen vaihtelevien säiden jälkeen tuntuu, että Wienissä odottaa kevät. Ensimmäisen illan lämpötila pysyttelee auringon laskettuakin parissakymmenessä asteessa ja ulkona tarkenee helposti ilman takkia. Ihmiset viihtyvät ulkoilmassa, ravintoloista kantautuu herkullisia tuoksuja ja tulppaanien koristamista puistoista kuuluu hyvätuulista puheensorinaa. Sää näyttää meille seuraavina päivinä arvaamattomatkin puolensa, mutta matkasta tulee joka tapauksessa erinomaisen onnistunut. Kävelykilometrejä kertyi runsaasti, minkä lisäksi turvauduimme pari kertaa metroon.

wien_am_hof_ostermarkt


PÄÄSIÄISMARKKINAT

Pääsiäinen näkyy Wienin katukuvassa erityisesti markkinoiden muodossa. Ydinkeskustan aukiot Am Hof ja Freyung ovat molemmat täynnä juhlatunnelmaa. Kojuista saa sekä pientä purtavaa että tuhdimpaakin evästä ja kurkkua voi kostuttaa niin viinillä kuin kahvillakin. Ostermarkt Am Hofin kojuissa kaupitellaan monenlaisia käsitöitä ja ruokatarjontakin on runsasta. Itse pääsiäinen jää täällä hieman sivuosaan, mutta tuotteet vaikuttavat laadukkailta.

wien_altwiener_ostermarkt_02


Vain parinsadan metrin päässä Am Hofista toimiva Freyungin aukion Altwiener Ostermarkt tuo sen sijaan silmille koko pääsiäisen värikirjon. Ostamme mukaamme muutaman käsin tehdyn koristeen sekä tietysti suklaata.

wien_altwiener_ostermarkt_03


Altwiener Ostermarkt jää mieleen erityisesti pääsiäismunien ansiosta. Myynnissä on tuhansia taidokkaasti maalattuja kananmunankuoria, joilla paikalliset koristelevat pääsiäisenä kotinsa. Emme usko saavamme hauraita taideteoksia ehjinä Suomeen, joten tyydymme ihailemaan niitä vain täällä torilla.

wien_altwiener_ostermarkt_01


Ukrainan sinikeltaisia värejä näkyy eri puolilla kaupunkia lippujen, sotaa vastustavien banderollien tai vaikkapa kukkaistutusten muodossa. Pääsiäismarkkinoilla on myynnissä tuotteita, joista saadut rahat ohjataan sodasta kärsivien ukrainalaisten hyväksi.

wien_graben


Markkinoilta voi siirtyä sujuvasti vaikkapa ydinkeskustan kävelykaduille, jotka ovat Wienin tunnetuinta ostosaluetta. Erityisesti leveä Graben on kaupungin paraatipaikkoja ja sitä reunustaa shoppailijoita kutsuva merkkiliikkeiden rivistö.

wien_stephansdom_02


Onnistumme välttämään Grabenin houkutukset ja päädymme melko nopeasti kävelykadun päässä kohoavan Stephansdomin juurelle. Pyhän Tapanin tuomiokirkko on eräänlainen kaupungin keskipiste ja sen torniin voi kiivetä ihailemaan maisemia.

wien_stephansdom_01


Näköalapaikka jää meiltä väliin jo sulkemisajankin vuoksi, mutta kurkistamme kirkon sisäpuolelle juuri ennen messun alkamista. Goottilaiseen tyyliin rakennettu katedraali näyttää juuri niin mahtipontiselta kuin ulkokuorikin antaa olettaa.

wien_demel_01


KAHVILAT

Wien tunnetaan korkealaatuisesta kahvilakulttuurista ja kaupungista löytyy monta kuuluisaa klassikkopaikkaa makeista herkuista nauttimiseen. Haluamme opaskirjojen ja matkablogien perusteella kokeilla Demeliä, joka on saanut parempaa palautetta kuin muutama maineikas kilpailijansa. Selvitämme kolmen vartin jonotuksen jälkeen tiemme sisätiloihin, joissa on yli parisataavuotisen historian tuomaa arvokkuutta. Emme päädy mihinkään näyttävään saliin, mutta paikka on viihtyisä ja palvelukin huomattavasti ennakko-odotuksia ystävällisempää.

wien_demel_02


Demel on kiistellyt Café Sacherin kanssa siitä, kumman sacher-kakun resepti on se aito ja alkuperäinen. Lapset syövät omat kermavaahdon kera tarjoillut sacherinsa kehujen säestämänä, mutta omaan makuuni Demelin sacher on yllättävän kuivakka. Ajattelen ansainneeni viluiseksi käyneen jonotuksen jälkeen terästetyn kahvin, mutta sekään ei ole täydellistä, koska liköörin maku peittää kahvin aromit turhan vahvasti alleen. Päätän juoda seuraavat kahvini ilman alkoholia ja kermavaahtoa. Piipahdamme lopuksi Demelin kaupassa, jonka tuotteissa on laadun lisäksi myös huomattavasti hintaa.

wien_cafe_central


Jonottamisen kestää kyllä kertaalleen, mutta päätämme käydä muina päivinä sellaisissa kahviloissa, joissa pääsee suoraan pöytään. Ohikulkumatkalla nähty Café Centralin jono on siis meille liikaa ja Café Sacheriin emme lähde edes yrittämään.

wien_cafe_korb_02


Päädymme seuraavana päivänä ilman mitään ennakko-odotuksia Café Korbiin, joka osoittautuu matkan parhaaksi löydöksi. Selvitän jälkikäteen paikan historiaa ja opin, että rakennuksen peruskiven laskemisseremoniassa oli paikalla itse keisari Frans Joosef I. Vuonna 1903 perustetussa kahvilassa viihtyivät aikoinaan esimerkiksi Sigmund Freud sekä Andy Warhol. Tarjoilijoiden tummat puvut viestivät arvokkuudesta, mutta toisaalta pienehkön salin 60-luvun sisustus ja äänekäs puheensorina luovat rennon kulmakuppilan tunnelman. Ilmapiirissä on sopivan boheemi sävy ja asiakaskunta näyttää olevan sopuisa sekoitus paikallisia kanta-asiakkaita sekä meitä turisteja.

wien_cafe_korb_01


Olen herkutellut omenastruudelilla esimerkiksi alppimaisemissa ja Kölnin tuomiokirkon varjossa, mutta lämmin apfelstrudel ei ole maistunut koskaan niin hyvältä kuin täällä Café Korbissa. Makuelämyksen täydentää paikalliselta kahvilistalta valitsemani iso brauner, joka tarkoittaa suurin piirtein tuplaespressoa, johon saa itse lisätä minikannullisen kermaa. Juoma osuu omiin mieltymyksiini täydellisesti ja laadun takeeksi kupissa komeilee Itävallan maineikkaimman kahvinvalmistajan Julius Meinlin nimi. Näiden herkkujen jälkeen voi taas jatkaa matkaa hyisen viiman viilentämille kaduille. Eläköön Wien ja wieniläinen kahvilakulttuuri!

wien_cafe_dommayer_02


Matkamme kolmas kahvila on Schönbrunnin palatsin lähistöllä Hietzingissä toimiva Café Dommayer. Tämäkin paikka tulee Café Korbin tavoin valittua spontaanisti sopivan sijaintinsa ansiosta. Jälkikäteen googlaillessa selviää, että sekä Johann Strauss vanhempi että nuorempi kävivät Dommayerissa musisoimassa. Onkohan kaikilla Wienin kahviloilla vuosisatojen taakse ulottuva ja merkkihenkilöitä vilisevä historia?

wien_cafe_dommayer_01


Café Dommayer on liittynyt wieniläiseen Oberlaa-ketjuun ja sen konditorian puolella on pitkä makeita herkkuja notkuva vitriini. Päätämme tilata vielä yhdet sacher-kakut, ja ne sopivatkin omaan makuumme paremmin kuin Demelissä. Café Dommayer on muutenkin mukava kahvila, jonka asiakaskunta näyttää koostuvan lähinnä paikallisista asukkaista. Silmiinpistävän monella on koira mukanaan.

wien_palmenhaus_01


Sacher-kakun lisäksi Wienissä kuuluu tietenkin syödä aito wienerschnitzel. Suuntaamme vasikanleikkeet mielessämme keskustassa Burggartenin puiston laidalla sijaitsevaan Palmenhausiin, joka kuuluu kaupungin kuvauksellisimpiin ravintoloihin.

wien_palmenhaus_03


Keisarilliseen art nouveau -tyyliseen kasvihuoneeseen perustetussa kahvila-ravintolassa on nimensä mukaisesti palmuja sekä monia muita näyttäviä viherkasveja. Tunnemme itsemme onnekkaiksi päästessämme jonottamatta pöytään.

wien_palmenhaus_02


Aurinko lämmittää tässä vaiheessa päivää mukavasti ja tunnelma on jo todella kesäinen. Wieninleikkeet maistuvat koko perheelle ja aikuiset nauttivat myös tarjoilijan suosittelemista viinilasillisista, sillä täytyyhän Wienissä myös viiniä maistaa. Vehreän valoisa Palmenhaus on turistivetoisuudestaan huolimatta hyvinkin viihtyisä lounaspaikka ja tarjoaa meille matkan parhaisiin kuuluvia hetkiä.

wien_hofburg_00


NÄHTÄVYYDET

Varsinaisista nähtävyyksistä tutustumme ensimmäisenä Hofburgiin, joka on keskikaupungilla kohoava jättimäinen palatsikompleksi. Mahtavan Habsburgin suvun tukikohta laajeni reilun kuudensadan vuoden aikana sitä mukaa, kun aina uusi keisari halusi rakentaa oman lisäosansa. Keisarillinen palatsi kätkee nykyään sisäänsä muun muassa erilaisia museoita sekä Itävallan presidentin virka-asunnon.

wien_prunksaal_01


Tutustumme lähes myyttisen maineen saavuttaneelle keisarinna Sissille omistettuun museoon, jonka yhteydessä pääsee tutustumaan myös keisariparin käyttämiin huoneisiin. Historiallisista esineistä ja ylellisestä loistosta huolimatta mieleen jää päällimmäisenä sietämätön tungos, sillä sama kohde kuuluu liian monen muunkin turistin pääsiäissuunnitelmiin. Itselleni mieluisampi Hofburgin-kokemus onkin Itävallan kansalliskirjaston suuri sali eli Prunksaal, joka kuuluu maailman kauneimpien kirjastojen joukkoon.

wien_espanjalainen_ratsastuskoulu_01


Hofburgin kenties kuuluisin osa on Espanjalainen ratsastuskoulu, jonka valkeat lipizzanhevoset ovat ihastuttaneet katselijoita sukupolvesta toiseen. Käymme seuraamassa ratsastuskoulun reilun tunnin mittaisen näytöksen, joka on puitteita myöten juhlava kokemus. En ymmärrä hevosista tai varsinkaan kouluratsastuksesta juuri mitään, mutta klassisen wieniläismusiikin tahdittama näytös on mielestäni kerran elämässä kokemisen arvoinen.

Lue lisää jutustani Wienin historiallinen Hofburg.

wien_hundertwasserhaus_01


Wienistä löytyy myös perinteisestä poikkeavaa arkkitehtuuria. Taiteilija Friedensreich Regentag Dunkelbunt Hundertwasserin ja arkkitehti Joseph Krawinan 1980-luvulla luoma Hundertwasserhaus pursuaa värejä, epätasaisia pintoja sekä katolta ja parvekkeilta kasvavia puita. Hundertwasserhaus on todella sympaattinen väriläiskä Wienin katukuvassa.

wien_hunderwasser_village_01


Hundertwasserhaus toimii Wienin kaupungin vuokratalona, jonka sisätiloihin ei pääse tutustumaan. Rakennuksen saama suosio herätti kuitenkin idean Hundertwasser Villagesta. Naapuritalon entisen rengastehtaan tiloihin syntyi matkamuistomyymälöiden ja baarien täyttämä pieni ostoskeskus.

wien_hunderwasser_village_02


Itämaista basaaria muistuttava Hundertwasser Village edustaa taiteilija Hundertwasserin jäljittelemätöntä tyyliä. Pintojen muodot ja materiaalit sekä värien kirjo muodostaa hauskan kokonaisuuden, jota katselee mielikseen pidemmänkin aikaa. Vaikkei muuten ostoksista välittäisikään, tuntuu hauskalta päästä ihailemaan Hundertwasserin työtä myös sisätiloissa. Hundertwasserhaus on pakollinen käyntikohde ainakin kaikille meille, jotka olemme ihailleet Gaudín arkkitehtuuria Barcelonassa.

wien_wiener_riesenrad_01


Lasten suosikkikohde Wienissä on luonnollisesti Praterin huvipuisto. Alue tunnetaan erityisesti kaupungin maamerkkeihin kuuluvasta Wiener Riesenrad -maailmanpyörästä, jonka kyytiin mekin heti paikalle saavuttuamme suuntaamme. Maisemat ovat ehdottomasti näkemisen arvoisia.

wien_prater_01


Vietämme maailmanpyöräkierroksen jälkeen loppuillan Praterin muiden huvitusten parissa. Huvipuiston portit ovat aina avoinna ja sisään pääsee ilmaiseksi. Jokainen laite toimii itsenäisesti omine hintoineen ja aukioloaikoineen, joten minkäänlaista rannekekäytäntöä ei ole olemassa. Lapsillekin riittää lopulta melko vähäinen laitteiden määrä, mutta Praterin tunnelma ja värivalot jäävät mieleen pitkäksi aikaa.

Lue lisää jutustani Wienin perinteikäs huvipuisto Prater.

wien_schonbrunn_02


Matkan kolmas ja viimeinen kokonainen päivä kuluu Schönbrunnin alueella. Keisarillinen kesäpalatsi sijaitsee sujuvan metromatkan päässä keskustasta ja sen ympärillä riittää nähtävyyksiä enemmän kuin aika antaa myöten. Tämän palatsin huoneissa kiertely onnistuu huomattavasti Hofburgia väljemmin ja saamme edetä salista toiseen täysin omaan tahtiin. Neljässäkymmenessä museoidussa huoneessa riittää ihmeteltävää. Valokuvaamisesta ei tarvitse huolehtia, sillä se on muutaman muun wieniläisen kohteen tavoin kielletty.

wien_schonbrunn_ostermarkt


Palaan vielä kerran tekstin alkuvaiheessa esiteltyyn teemaan eli pääsiäismarkkinoihin. Wienin suurimmat pääsiäismarkkinat järjestetään nimittäin Schönbrunnin pihamaalla ja ne ovat houkutelleet paikalle melkoisen määrän kansaa. Iloinen tunnelma tarttuu auringonpaisteessa helposti ja kojut tarjoavat täälläkin monenlaista ostettavaa sekä hyväntuoksuista syötävää.

wien_schonbrunn_03


Schönbrunnin puutarha levittäytyy todella laajalle alueelle ja sitä pääsee ihailemaan ilman pääsymaksua. Kevään ensimmäiset kukkaistutukset on saatu jo paikoilleen, mutta voimme vain kuvitella miltä täällä näyttää muutaman viikon päästä, kun kukkien värit ovat kunnolla esillä ja kaikki suihkulähteet toiminnassa.

wien_schonbrunn_01


Schönbrunnin etupihalta saa taivaltaa reilun kilometrin, kunnes saavumme melkoisen nousun päätteeksi Gloriette-paviljongille. Rakennelman päältä avautuu mainio näkymä palatsialueen ylitse Wieniin. Glorietten kahvilan jätämme kuitenkin väliin, sillä sisäänkäynnillä kiemurtelee sietämättömän pituinen jono.

wien_schonbrunn_zoo_koala


Olemme käyneet viime vuosina eläintarhoissa vain harvoin, sillä niiden eettisyys askarruttaa mieltä. Tiergarten Schönbrunnia pidetään yhtenä Euroopan parhaista, joten päätämme kuluttaa pari tuntia eläintarhassa, joka tulee sopivasti vastaan palatsin puistoalueella. Maailman vanhin eläintarha on yllättävänkin viihtyisä ja myös useimpien asukkaiden olosuhteet näyttävät kelvollisilta. Toisaalta muutaman eläimen kohdalla tulee mietittyä, ettei laajempi elinpiiri olisi pahitteeksi. Nähtävää on runsaasti, sillä esimerkiksi pandojen, pingviinien, koalojen ja apinoiden touhuja on helppo unohtua seuraamaan pidemmäksikin toviksi.

Lue lisää jutustani Wienin loistokas Schönbrunn.

wien_hofburg_03


Olin käynyt Wienissä kerran aiemmin, mutta koska reissusta alkaa olla jo kolmekymmentä vuotta, vaikutti kaupunki itselleni käytännössä täysin uudelta. Nyt tuoreen matkan jäljiltä Wien tuntuu miellyttävältä kaupungilta, josta nautin paljon, mutta joka ei silti herätä joidenkin muiden kohteiden kaltaista palavaa intohimoa. En oikeastaan edes tiedä miksi. Tunteita on joskus vaikea selittää.

wien_burgtheater


Wienin keisarillinen mahtipontisuus tulee vahvimmin esille ydinkeskustaa kiertävän Ring-kadun varrella. Arkkitehtuuri on kaunista ja rakennusten valtava koko tekee vaikutuksen. Monet puistot tuovat alueelle mukavasti vehreyttä ja antavat tilaa hengittää. Wien ei kuulu Euroopan edullisimpiin matkakohteisiin, mutta toisaalta ilmapiiri on hyvin siisti ja turvallinen. Oli hauskaa kävellä joissakin vilkkaimman turistialueen ulkopuolisissa kaupunginosissa ja nauttia lähes autioiden katujen hiljaisuudesta. Monta Wienin puolta jäi varmasti kokonaan näkemättäkin.

wien_hofburg_02


Ehdimme kokea matkallamme niin paljon, kuin vain ilman kiirehtimistä oli suinkin mahdollista. Wienissä riittää kuitenkin niin runsaasti nähtävää, että moni kohde jäi odottamaan seuraavia reissuja. Nähtävyyksistä kiinnostaisivat perhematkoja ajatellen erityisesti Belvederen palatsi puutarhoineen, ruokatarjonnastaan tunnettu Naschmarktin tori, Haus des Meeres -akvaario sekä kehuttu tekniikan museo. Mukavia kahviloita on varmasti kymmenittäin ja eri kaupunginosiin olisi mukava tutustua paremmin kiireettömillä kävelyretkillä. Kaunis Wien on taatusti useammankin vierailun arvoinen matkakohde.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
8 kommenttia

Kommentit

  1. Teija /parimatkaa

    22.4.2022 at 22:47

    Oi, kuinka tuli omat matkamuistot mieleen,kun extempore matkan teimme Wieniin juuri pääsiäisen alla muutamia vuosia sitten. Schönbrunn teki kyllä vaikutuksen ja olisin voinut ihastella palatsia ja upeaa puutarhaa vaikka kokonaisen viikon. Huvipuistossa olisin halunnut maailmaanpyörän, mutta isännän mielestä ”tuuli”liikaa😆 Kohde, jonne päästävä joskus uudestaan!
    P.S itse toin tuolta matkalta Prahasta niitä käsin maalattuja pääsiäismunia, edelleen ehjiä ja koristavat joka pääsiäinen olohuoneen pöytäämme.

    • Mika / Lähtöportti

      24.4.2022 at 16:26

      Schönbrunn on todella upea ja sen alueella saisi helposti kulumaan useamman päivän. Meiltä jäi suuri osa puutarhoista sekä kasvihuoneet kokonaan näkemättä, ja moneen alueella olevaan paikkaan voisi palata uudelleen ja pysähtyä pidemmäksikin aikaa. Praterin maailmanpyörää suosittelen kyllä, sen tukevissa vaunuissa voi istua penkillä tai kierrellä katselemassa maisemia ikkunoista eri suuntiin.

      Hienoa että pääsiäismunat tulivat ehjinä perille, ovat varmasti mukavia matkamuistoja. Me olemme ostaneet sekä Prahasta että nyt Wienistä puuhun maalattuja pääsiäiskoristeita, niin pysyvät ainakin varmasti ehjinä 😀

  2. Oltiin Wienissä pariinkin otteeseen vuonna 2020. Ihan heti ei tule mieleen arkkitehtuuriltaan yhtä hienoa kaupunkia. Muutenkin kaupunki tuntuu oikein miellyttävältä, mutta itselläni on sama juttu siinä, että syystä tai toisesta se ei kuitenkaan suurimpiin suosikkikaupunkeihin kuulu.

    • Mika / Lähtöportti

      25.4.2022 at 19:31

      Wienin arkkitehtuuri on kyllä niin upeaa ja mahtipontista, etten minäkään heti keksi mihin kaupunkiin sitä voisi verrata. Suuria historiallisia rakennuksia on harvinaisen paljon. Wienissä on todella helppo viihtyä, mutta olisiko se sitten jonkinlainen lämpö, kodikkuus tai rosoisuus, mitä jäin hieman kaipaamaan. Toisaalta nyt tuli nähtyä lähinnä perinteisiä nähtävyyksiä, joten monta mahdollisesti mieluisaa asiaa saattoi jäädä kokemattakin.

  3. Venla / Breezes from My Atlas

    24.4.2022 at 19:00

    No jopas on kevät edennyt nopeasti, me oltiin ihan maaliskuun lopulla Wienissä ja ei silloin vielä ollut vehreää! Ihana kaupunki kyllä, tykästyttiin kertaheitolla. Ja teidän kokemus sacherkakun jonottamisesta ja sen laadusta vain vahvisti sitä, että onneksi mentiin vaan summassa johonkin kahvilaan 😀

    • Mika / Lähtöportti

      24.5.2022 at 13:41

      Sun viesti oli jostain syystä kadonnut roskapostin joukkoon ja löysin sen vasta nyt. Mutta kiitos kommentista, Wien on kyllä tosi mukava kaupunki. Ja olen kyllä itsekin sitä mieltä, että noihin kaikista kuuluisimpiin kahviloihin on turha jäädä jonottamaan. Wien on täynnä tosi laadukkaita kahviloita ja paras tunnelma löytyy luultavasti jostain vähemmän tunnetusta paikasta 🙂

  4. Elsa

    27.4.2022 at 16:14

    Minulla tuli ikävä vanhaan kotikaupunkiin. Wien on ihana.

    • Mika / Lähtöportti

      28.4.2022 at 19:03

      Onhan se, ja voin kuvitella että Wienissä on mukava asua! Nyt uusia Wien-juttuja kirjoitellessa alkaa minuakin jo houkutella uusi matka samaan kaupunkiin entistä enemmän.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Itävalta

Päiväretki kauniiseen Innsbruckiin

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Tirolin osavaltion pääkaupunki Innsbruck on miellyttävä retkikohde Itävallassa. Kävimme katsomassa maisemia Bergiselin hyppyrimäen tornista sekä teimme kävelykierroksen Innsbruckin viehättävässä keskustassa.

Vietimme kesällä viikon Seefeldin alppimaisemissa Itävallassa. Sieltä ajaa Innsbruckiin vain noin puolessa tunnissa. Ajomatkasta jää mieleen pitkä alamäki, sillä Tirolin ylätasangolla sijaitsevasta Seefeldistä on melkoinen lasku alas Inn-joen laakson pohjalle. Samalla yllättävän viileä heinäkuun ilmakin lämpenee useammalla asteella. 

innsbruck_22


Olen käynyt Innsbruckissa kahdesti aiemmin, mutta nuokin vierailut olivat lyhyitä päiväretkiä ja ajoittuivat jo viime vuosituhannen puolelle. Tuntuu hauskalta saapua vuosien jälkeen mukavaksi muistelemaani kaupunkiin. Innsbruck ei kuitenkaan ota meitä vastaan ongelmitta, sillä etukäteen valitsemani parkkihalli on ovella hehkuvien punaisten kirjainten perusteella täynnä. Sama toistuu kahdella seuraavallakin vastaan tulleella parkkipaikalla, joten lähdemme harhailemaan keskustasta poispäin. Meidän oli tarkoitus kierrellä aluksi kaupungilla ja käydä sen jälkeen katsomassa Bergiselin hyppyrimäkeä, mutta kun mäkitorni alkaa häämöttää edessä, päätämme muuttaa suunnitelmaa.

innsbruck_20

MAISEMAT BERGISELIN HYPPYRIMÄELTÄ

Bergiselin parkkipaikalla on onneksi pari tyhjää ruutua. Pysäköintialueelta on lyhyt kävelymatka hyppyrimäen juurelle. Edellisestä käynnistäni on vierähtänyt lähes päivälleen kolmekymmentä vuotta, ja paljon on tuossa ajassa muuttunut. Muistelen silloin juoksennelleeni heinää kasvaneessa alastulorinteessä, eikä paikalle ollut minkäänlaista pääsymaksua. Nyt muovitetun mäen yhteydestä löytyy palveluita sekä lipunmyyntikioski. Aikuisen vierailu mäkihyppystadionille maksaa tällä hetkellä 11 euroa. Lisätietoa voi lukea Bergiselin omilta nettisivuilta saksaksi. 

innsbruck_15


Bergisel on aina erottunut monesta muusta hyppyrimäestä poikkeuksellisen jyrkän jarruttamiseen tarkoitetun vastamäkensä osalta. Nykyään se herättää huomiota myös torninsa ansiosta, sillä vuonna 2001 uudistettu rakennelma edustaa modernia arkkitehtuuria. Tornin suunnitellutta Zaha Hadidia pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä naisarkkitehdeista.

innsbruck_14


Bergiselschanze kuuluu mäkihyppymaailman klassikkokohteisiin. Täällä on kisattu kaksissa olympialaisissa ja kolmissa maailmanmestaruuskilpailuissa, viimeksi helmi-maaliskuussa 2019. Parhaiten Bergisel tunnetaan jokavuotisen Keski-Euroopan mäkiviikon kolmannen osakilpailun pitopaikkana. Tammikuun alkuun ajoittuvassa kilpailussa on juhlittu monesti suomalaismenestystä, joskin kymmenisen vuotta sitten tulleen Anssi Koivurannan yllätysvoiton jälkeen on ollut kovin hiljaista.

innsbruck_17


Nousemme eräänlaisella mäkijunalla montun pohjalta tornin juurelle. Tornin huipulle pääsee puolestaan sujuvasti hissillä. Päivän ikimuistoisin hetki taitaa olla maisemien ihaileminen hyppyrimäen näköalatasanteelta. Näitä näkymiä kelpaa tulla ihailemaan, vaikkei mäkihyppy lähellä sydäntä olisikaan.

innsbruck_19


Tornista näkyy koko kesäisen auringon valaisema kaupunki, jota ympäröivät jylhät vuoret. Inn-joen laakso jatkuu silmänkantamattomiin niin itään kuin länteenkin päin. Suoraan hyppyrimäen edessä näkyy suuri hautausmaa. Voisi kuvitella, että näky on vuoroaan odottelevien mäkihyppääjien silmissä varsin karu. 

innsbruck_18


Mäkitornissa toimii ravintola Bergisel Sky, jonka ikkunapaikoilta on mahtavat näkymät ympäristöön. Tila tuntuu kuitenkin käydessämme kovin kuumalta ja kun tarjoilijaa ei hetken odoteltuamme näy, päätämme laskeutua alas ilman harkitsemiamme päiväkahveja.

innsbruck_16


Matkailijoiden iloksi on järjestetty pientä ohjelmaa, sillä paikallisen seuran urheilijoita hyppää silloin tällöin näytösluonteisesti mäestä alas. Nyt paikalla on veteraanihyppääjä Martin Nagiller, joka on osallistunut Bergiselin markkinointiin jo vuosien ajan. Torniin nousemiseen ja valmistautumiseen kuluu oma aikansa, joten hyppyjen välissä kuluu helposti puolisen tuntia. Vaikka pari näkemäämme leiskautusta eivät huippupituuksiin ylläkään, antaa hyppyjen seuraaminen mukavan lisän vierailukokemukseen.

innsbruck_13


Vastarinteen päällä komeilevat olympiarenkaat sekä suuret maljat, joissa olympiatuli on palanut vuosien 1964 ja 1976 talvikisojen aikana. Kunnialaattoihin on kaiverrettu mitalistien nimet. Käväisemme vielä pienessä valokuvanäyttelyssä ennen kuin jatkamme matkaamme keskustaan.

innsbruck_10

KÄVELYKIERROS INNSBRUCKIN VANHASSAKAUPUNGISSA

Tällä kerralla pysäköinti onnistuu sujuvasti, sillä Tourist Center Garagessa on reilusti tilaa. Sijaintikin osoittautuu erinomaiseksi. Nousemme maan pinnalle pääkatu Maria-Theresien Strassen päässä sijaitsevan riemukaaren vierestä, joten pääsemme saman tien tutustumaan keskustan mielenkiintoisimpaan alueeseen.

innsbruck_05


Kävelemme kauniiden talojen reunustaman Maria-Theresien Strassen päästä päähän. Katu levenee muutaman sadan metrin jälkeen pitkäksi aukioksi, jonka maamerkkinä kohoaa Pyhän Annan pylväs. Aukiota värittävät erilaiset kaupat sekä ravintolaterassit. Nautimme leppoisasta ja sopivan eläväisestä ilmapiiristä.

innsbruck_04


Aukion jälkeen Maria-Theresien Strasse kapenee kävelykaduksi, joka tuntuu ihmisvilinässä hetkittäin jopa hieman ahtaalta. Kadun päässä odottaa Innsbruckin päänähtävyyksiin lukeutuva Goldenes Dachl eli Kultainen katto.

innsbruck_08


Vuonna 1500 valmistunut Kultainen katto rakennettiin juhlistamaan Habsburg-sukuisen keisarin Maksimilian I:n ja Bianca Maria Sforzan avioliittoa. Katto suojaa parveketta, jolta keisari seurueineen saattoi katsella aukiolla järjestettyjä turnajaisia sekä muita tapahtumia.

innsbruck_09


Parveke on koristeltu erilaisilla maalauksilla ja kohokuvilla. Yksi reliefeistä esittää keisariparia itseään. Teos on erityisen mielenkiintoinen siksi, että Bianca Marian rinnalla on toinen nainen, Maksimilianin edesmennyt vaimo Maria Burgundilainen. Keisari halusi näin huolehtia siitä, että vanhat naimakaupalla saadut liittolaiset pysyivät tyytyväisinä.

innsbruck_06


Itse katto ei kultauksistaan huolimatta näytä minusta erityisen sykähdyttävältä, mutta pieni aukio on kaunis kokonaisuus. Muut ympärillä kohoavat vanhat talot koristeltuine seinineen ihastuttavat oikeastaan päänähtävyyttä enemmän. Aukion laidalta voisi nousta myös Stadtturmiin eli kaupungintorniin katselemaan maisemia.

innsbruck_12


Nälkä kurnii jo kovasti, mutta onneksi vastaan tulee Innsbruckin klassikkoravintoloihin kuuluva Goldener Adler. Vuonna 1390 perustetun majatalon ulkoseinällä on pitkä lista merkittävimmistä vieraista, joita riittää Wolfgang Amadeus Mozartista esimerkiksi Ruotsin kuningattareen Silviaan.

innsbruck_23


Syömme Kultaisen kotkan terassilla todella maukkaat wienerschnitzelit, jotka tarjoillaan perinteiseen tapaan perunasalaatin kera. Asiakasvirta pitää henkilökunnan kiireisenä, mutta ateria onnistuu omalta osaltamme erinomaisesti.

innsbruck_03


Ruokailun jälkeen on mukava kierrellä Innsbruckin vanhankaupungin kaduilla. Suuntaamme aluksi Innbrücke-sillalle katselemaan vuolaasti virtaavaa jokea sekä kaunista maisemaa.

innsbruck_07


Innsbruckin kauppahalli toimii joen varrella aivan sillan lähettyvillä, mutta jätämme siellä vierailun väliin ja suuntaamme kohti Hofburgin palatsia. Näemme lyhyen kierroksen varrella Innsbruckin tuomiokirkon, joka sijaitsee ikään kuin Hofburgin kainalossa.

innsbruck_11


Innsbruckin Hofburg kuuluu Wienissä sijaitsevien Hofburgin ja Schönbrunnin ohella Itävallan tärkeimpiin keisarillisiin palatseihin. Habsburgin mahtisuvun entisessä palatsissa toimii nykyään museo, jossa voi tutustua esimerkiksi keisarinna Maria Teresian sekä keisarinna Sissin huoneisiin. Molemmat kuuluivat aikanaan Euroopan hallitsijasukujen merkittävimpiin naisiin. Tyydymme katselemaan valkeaa palatsia ja sen yhteyteen rakennettua kirkkoa vain ulkoa päin. Pääsylippuja voisi ostaa Imperial Austrian nettisivuilta.  

innsbruck_24


Pikavisiitti vuorten ympäröimään Innsbruckiin oli tälläkin kerralla miellyttävä kokemus. Kaupunki on kokonsa puolesta passeli päiväretkikohde, jossa riittää sopivasti katseltavaa. Jo pelkästään vaeltelu kauniiden talojen reunustamilla kävelykaduilla on kiehtova elämys. Paremmalla ajalla tai huonommalla säällä voisi tutustua vaikkapa johonkin monista museoista. Muistelen käyneeni Tirolin kansantaiteen museossa eli Tiroler Volkskunstmuseumissa ensimmäisellä Innsbruckin-visiitilläni.

innsbruck_21


Kävelemme paluumatkalla jälleen koko Maria-Theresien Strassen halki Kultaisen katon luota keisarinna Maria Teresian rakennuttamalle riemukaarelle. Sää on muuttunut päivän mittaan tuuliseksi ja pilviseksi, vaikka aurinkokin pääsee välillä pilkahtamaan. Parkkihallille palatessamme tihkuu vettä, vaikka taivas näyttääkin käytännössä pilvettömältä. 

innsbruck_01


Innsbruck on ollut minulle aina vain lyhyiden retkien kohde. Se saattaisi toimia myös tukikohtana patikointi- tai laskettelulomalle, jos haluaa nauttia luonnon ohella Itävallan viidenneksi suurimman kaupungin palveluista. Kaupungin molemmilta laidoilta nousevat hiihtohissit kuljettavat kesäretkeilijöitä vuorille, joilla risteilee eri tasoisia patikointipolkuja. Lähistön retkivaihtoehtoihin kuuluu myös parinkymmenen kilometrin päässä sijaitseva Swarovski Kristallwelten, joka on kuuluisan koruyhtiön elämyksellinen vierailukeskus. Aika näyttää, millaisin suunnitelmin palaamme Innsbruckin seudulle seuraavan kerran.

Jatka lukemista

Itävalta

Imst – koko perheen retkikohde Tirolissa

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Teimme heinäkuisella Itävallan-matkallamme retken Seefeldistä Imstiin. Kohde valikoitui matkaohjelmaan pitkän kesäkelkkaradan ansiosta, mutta nautimme myös patikointimaisemista, kotieläinten tapaamisesta sekä paikallisista herkuista.

Koko perheen alppiloman ohjelmaan on hyvä keksiä jotain muutakin kuin patikointia. Niinpä ilahdun löytäessäni netistä Imstin kesäkelkkaradan, joka mainostaa itseään maailman pisimpänä Alpine Coasterina. Pyreneiltä Andorrasta näyttää löytyvän vieläkin pidempi vaihtoehto, mutta ei anneta sen häiritä. Imstin kelkkarata on varmasti elämys kaikenikäisille.

imst_hohe_01


Seefeldistä ajaa Imstiin alle tunnissa. Pikkukaupunki ei ainakaan ohimennen nähtynä vaikuta seudun houkuttelevimmalta, mutta vuoren rinteelle kohoava ulkoilualue on ehdottomasti vierailun arvoinen. Keskustasta saa körötellä yllättävänkin jyrkän ylämäen rinteiden juurella sijaitsevalle parkkipaikalle.

imst_koysirata_01


Höhe-Imstin ulkoilualue toimii Itävallalle tyypilliseen tapaan talvisin laskettelukeskuksena ja tarjoaa kesäisin houkuttelevan liikuntaympäristön ulkoilmaihmisille. Kaikkein reippaimmat pääsevät mäen ylös omin jaloin, mutta me turvaudumme monen muun tavoin köysirataan.

imst_koysirata_02


Imstin alempi köysirata vie kelkkaradan lähtöpaikalle, josta voisi jatkaa vielä toisella köysiradalla yli kahden kilometrin korkeuteen Alpjochiin. Ostamme liput, joilla saa nousta alemmalla köysiradalla ylös ja palata kelkkaradalla alas. Tällainen kertalippu maksaa tällä hetkellä aikuiselta 17,60 euroa ja lapselta hieman vähemmän.

imst_alpinecoaster_05


Köysiradalla ei ole ruuhkaa, joten kymmenen hengen vaunuun ei tule perheemme lisäksi muita matkustajia. Sää on harmittavan pilvinen, mutta maisemat näyttävät silti upeilta. Kelkkarata kulkee köysiradan alapuolella, joten saamme katsella alas kiitäviä laskijoita.

imst_patikointi_08


Vaikka päivän pääohjelmanumero onkin kelkkarata, haluamme viettää ensin muutaman tunnin Höhe-Imstin alppimaisemissa. Seudulla risteilee eri tasoisia patikkapolkuja, mutta emme kaipaa mitään erityisen haastavaa vaeltamista. Niinpä lähdemmekin vain suunnistamaan kohti Latschenhütte-nimistä ravintolaa, jonne kävelee opasteviittojen mukaan puolessa tunnissa.

imst_patikointi_05


Ohitamme alkumatkalla lehmiä, jotka laiduntavat tyytyväisinä laajalla alppiniityllä. Jäämme miettimään, osaavatko ne yhtään arvostaa upeita maisemia. 

imst_jagersteig_01


Tie Latschenhüttelle kulkee Jägersteig-nimistä reittiä pitkin. Taival on kartalla lyhyt, mutta se kulkee enimmäkseen jyrkkään ylämäkeen. Rasitus ei kuitenkaan nouse mitenkään mahdottoman kovaksi.

imst_patikointi_07


Leveä kävelytie vaihtuu matkan edetessä kapeampaan polkuun, joka johtaa kuohuvan joen rantaan. Maisema näyttää upealta niin ylös kuin alaskin päin.

imst_patikointi_04


Ihmettelemme hetken joen ylittävän kävelysillan poikki vedettyä ketjua, mutta huomaamme muutaman muun retkeilijän kulkevan sillan ylitse esteestä välittämättä. Päättelemme ketjun olevan paikoillaan seudulla laiduntavien lehmien vuoksi, joten ylitämme joen ja suunnistamme suorinta tietä kohti Almzoo-kotieläintarhaa.

imst_almzoo_03


Kotieläintarha koostuu vain yhdestä polun varrella olevasta aitauksesta, jossa asustaa lampaita, vuohia ja kanoja. Aitauksen halki kulkee puinen kävelysilta.

imst_almzoo_01


Almzoon eläimet ovat hyvin seurallisia, joten niitä saa jäädä rapsuttelemaan pidemmäksikin aikaa. Joukkoon mahtuu myös muutamia söpöjä kilejä.

imst_almzoo_02


Aitauksen reunalta kerätyt voikukanlehdet ja muut heinät maistuvat vuohille hyvin, mutta mitään muuta niille ei saa tietenkään syöttää. Tällaiset eläinkohtaamiset ovat oikein mukavia ja niistä jää kaikille hyvä mieli. Pienikin kotieläintarha voi olla elämys.  

imst_patikointi_03


Kotieläintarhalta on melko jyrkkä ylämäki Latschenhüttelle. Nousu etenee sujuvasti eri puolilla kohoavia vuoria ihaillessa. Sää vaihtelee vuorilla nopeasti, sillä saamme aurinkoisten hetkien välillä niskaamme hieman sadettakin.

Alppimaisemissa Imstissä


Ohitamme kulkiessamme suuren lehmälauman. Yksi lehmistä lähtee määrätietoisesti liikkeelle ja näyttäisi hetken tulevan meitä kohti. Sen ajatuksena on kuitenkin pysähtyä nauttimaan vuoristopuron raikkaudesta. Kun jano on sammutettu, lehmä ammuu äänekkäästi ja suuntaa kohti seuraavaa laidunta.

Latschenhütte


Nälkä alkaa jo sopivasti kurnia, kun saavumme Latschenhütten ovelle. Vuoristomaja on kodikas ja sympaattinen ruokailupaikka. Seinillä näkyy paikallisten ihmisten valokuvia ja esille on nostettu vanhoja suksiakin. On helppo kuvitella, kuinka täällä on nautittu tuvan lämmöstä kylminä talvipäivinä.

Hüttenschmarrn


Tilaan perinteisen Tiroler Gröstlin, jota voisi kuvailla pyttipannun paikalliseksi serkuksi. Tuhti annos sisältää perunaa, lihaviipaleita, pekonia ja kananmunaa sekä lisukesalaatin. Aterian kruunaa talon oma versio perinteisestä Kaiserschmarrnista. Hüttenschmarrn on suuri lautasellinen pannukakunpalasia, joiden sekaan voi lisätä haluamansa määrän omenasosetta. Yhdestä herkullisesta annoksesta riittää jaettavaa koko perheelle.

Imstin maisemia Tirolissa Itävallassa


Palaamme onnistuneen aterian jälkeen takaisin köysirata-asemalle samaa reittiä kuin tulimmekin. Tarjolla olisi myös muita polkuja, mutta haluamme käydä tapaamassa Alpzoon lampaita ja vuohia vielä toisenkin kerran.

Patikoimassa Imstissä


Paluumatka sujuu alamäen ansiosta varsin nopeasti. Taivaalta tulee taas ajoittain vettä, mutta sää pysyy pääosin aurinkoisena. Ihailen sitä, kuinka hyvässä kunnossa Itävallan retkeilyreitit ovat. Kaikkialla on siistiä, opasteita riittää, jossakin on penkkejäkin ja puitteet ovat kaikin puolin kunnossa.

Imst Alpine Coaster


Edessä on vielä päivän kohokohta eli Imstin 3,5 kilometrin mittainen Alpine Coaster. Tällaiset kesäkelkkaradat ovat tyypillisiä huvituksia Euroopan vuoristoissa, joten vaihtoehtoja riittää varsinkin Itävallassa ja Saksassa. Itse olemme päässeet kokeilemaan samankaltaista rataa Slovenian Kranjska Gorassa, joten tiedämme etukäteen mihin olemme ryhtymässä. Sitä emme kuitenkaan osaa odottaa, että kyytiin pääsyä joutuu jonottamaan pitkään ja hartaasti.

Imst Alpine Coaster


Saavumme paikalle neljän maissa, sillä Alpine Coaster on tarkoitus sulkea viideltä. Kaikilla muillakin tuntuu olleen sama ajatus viettää päivä vuorilla ja laskea alas hieman ennen sulkemisaikaa. Viereisestä kioskista haetaan pääsylippua näyttämällä jonotusnumero, jonka ansiosta aikaa ei tarvitse kuluttaa jonossa seisomalla. Moni suunnistaa läheiselle terassille. Odotellessa jää aikaa maisemien ihailuun, sillä pääsemme lopulta liikkeelle vasta puoli kuudelta. On hauskaa seurailla laskuun lähteviä ihmisiä. Havaittavissa on henkilön mukaan puhdasta innostusta tai silmiinpistävää jännitystä. 

Imst Alpine Coaster


Alpine Coaster on todella hauska kokemus. Mutkat seuraavat toisiaan ja viilenevä alppi-ilma iskee vasten kasvoja. Vauhdin hurmasta saa nauttia parhaimmillaan 40 kilometrin tuntinopeudessa, mutta meno ei ylly liian hurjaksi, sillä vaunu pysyy tukevasti raiteillaan. Vauhtia voi säädellä jarruttamalla, mikä on ennen jyrkimpiä mutkia suositeltavaa. On myös tärkeää pitää riittävä turvaväli edellä etenevään laskijaan.

Imst Alpine Coaster


Kesäkelkkaradat kuuluvat varmasti kohdalle osuessaan myös tulevien Itävallan-matkojemme ohjelmaan. Imstin Alpine Coasterin alaikäraja on kolme vuotta, jolloin lapsen saa jo ottaa aikuisen kyytiin. Yksin laskeminen onnistuu, kun ikää on vähintään kahdeksan vuotta ja pituutta 125 senttiä. Meidän tyttäremme saivat siis laskea kelkoillaan erikseen.

Imstin maisemia


Käymme vielä lopuksi parkkipaikan reunalla kahvilassa, jossa mietimme päivän antia. Kelkkarata, kotieläintila, patikkapolut, mahtavat maisemat ja maistuva ateria muodostivat upean alppipäivän, joten Imstiä on helppo suositella retkikohteeksi muillekin.

Jatka lukemista
Advertisement Booking.com

Suosittuja juttuja