Seuraa somessa

Italia

Lago Trasimeno – italialainen sielunmaisemani

Julkaistu

-

Moni tuntee Pohjois-Italian komeat vuoristojärvet, mutta maan keskiosissa sijaitseva Trasimeno lienee useimmille tuntemattomampi. Trasimeno-järven ympäristön rauhallinen tunnelma teki minuun syvän vaikutuksen vuonna 2011 tekemällämme matkalla.

Ilmassa on jännitystä, kun navigaattorin opastama ajomatka alkaa lähestyä loppuaan. Olemme matkalla ensimmäiseen ulkomailta vuokraamaamme lomataloon, emmekä malta odottaa sen näkemistä. Vajaan kolmen tunnin taival Fiumicinon lentokentältä on sujunut hyvin, kunhan vain saimme lastenistuimen asennettua ja Fiatin ilmastoinnin oikeaan asentoon.


Meitä on perille löydettyämme vastassa mukava avaimenhaltija, joka esittelee vuokratalon ja lahjoittaa makean tervetuliaispiiraan. Kotiudumme nopeasti. Vietämme ensimmäisen yön kolmestaan oman perheen kesken, mutta seuraavana päivänä talo alkaakin jo täyttyä isovanhemmista, tädeistä, sisaruksista, serkuista ja pikkuserkuista. Kaikkiaan asukkaita kertyy yksitoista, joskaan kaikki eivät viivy perillä täyttä kahta viikkoa.


Herään ensimmäisenä aamuna jo viideltä naapurin kukon kiekumiseen. Maaseudun ääniin tottuu kuitenkin ilahduttavan nopeasti, joten saan nukkua seuraavina öinä paremmin. Linnunlaulua ja koirien haukkumista kuuluu pitkin päivää. Nautimme uima-altaasta, tenniskentästä sekä San Savinon linnoitukselle yltävästä maisemasta. Iltaisin pihaa valaisevat hämmästyttävät tulikärpäset.


Ulkomaanmatka on vauvaikäisen esikoisemme ensimmäinen, joten kohtaamme monenlaisia uusia tilanteita. Lento sujui mukavasti unten mailla ja luotamme matkan jatkuvan iloisissa merkeissä. Tytär on onneksi reissussakin hyväntuulinen ja utelias. Hän nukkuu päiväuniaan oliivipuun alla ja oppii matkan aikana myös konttaamaan, sillä talon kivilattia taitaa olla liian kylmä ryömimiseen.


Italialaisessa talossa on tietenkin myös perinteinen keittiö. Espresso maistuu parhaalta mutteripannulla valmistettuna ja pasta kiehuu suuressa kattilassa kaasuliedellä. Tällaisessa ympäristössä on hauska miettiä, millaisia aterioita paikallinen isoäiti on samassa keittiössä loihtinut. Myös syöminen ajan patinoiman puisen pöydän ääressä on elämys, sillä tunnemme itsemme paikalliseksi suurperheeksi.


Vuokratalo sijaitsee kivenheiton päässä San Felicianon kylästä, joka kuuluu Magionen kuntaan. San Feliciano on kodikas ja rauhallinen kalastajakylä, josta löytyy muutama ravintola, lähikauppa sekä jäätelöbaari. Trasimeno-järven rantapuisto on päivisin hiljainen. Pysähdymme useampaan kertaan katselemaan maisemaa sekä kaislikossa uivia sorsia.


Hieman sivummalla rantaa reunustavat kalastajien pienet perinteiset veneet, jotka ovat värikkäitä ja kapeita. Verkot kuivuvat hyvässä järjestyksessä ja rantakadun päästä löytyy kalastusmuseokin.


Kylä herää eloon lähinnä viikonloppuiltaisin. Paikalliset viihtyvät ulkona myöhään ja mukana ovat niin vauvat kuin vaaritkin. Käymme nauttimassa paikallisesta ruoasta Da Settimiossa sekä hieman syrjemmällä Da Massimossa. Ravintoloiden alkupalalistoilta löytyy esimerkiksi crostini-leipiä ja pääruoaksi on luonnollisesti tarjolla Trasimenosta pyydettyä kalaa. Ulkomaalaisia ei juurikaan näy, vaan pöydät täyttyvät äänekkäistä italialaisista seurueista. Viihdymme San Felicianossa mainiosti, kun taas muutaman kilometrin päässä sijaitseva Magionen keskusta jättää itsestään melko arkisen mielikuvan.


Käymme pari kertaa kävelemässä hiljaiselle kukkulalle nousevalla hiekkatiellä, jolta on mukava katsella näkymiä järvelle päin. Täällä on helppo huomata, kuinka Italian vihreänä sydämenä tunnettu Umbria on edelleen maanviljelijöiden aluetta. Jäämme vauvan kanssa katselemaan erään maatilan lehmiä. Oliivipuiden takaa aukeava järvimaisema tuntuu jotenkin rauhoittavalta.


Trasimeno on Italian neljänneksi suurin järvi heti pohjoisen Gardan, Maggioren ja Comon jälkeen. Tasamaalla sijaitseva järvi on koostaan huolimatta huomattavan matala, eikä siihen laske merkittäviä jokia. Trasimenon ympäri voi kiertää suhteellisen tasaista maantietä pitkin, jolloin taivalta kertyy reilun viidenkymmenen kilometrin verran. Matkan varrella ohitetaan muun muassa oliiviviljelmiä ja unikkopeltoja.


Trasimeno-järven merkittävin kaupunki Castiglione del Lago sijaitsee San Felicianosta nähden pyöreähkön järven vastarannalla. Linnoitetun keskustan kujilla on mukava kävellä ja ihailla vanhoja rakennuksia sekä järvimaisemaa. Castiglione del Lagon merkittävin nähtävyys on Castello del Leone -linnoitus.


Välillä täytyy pysähtyä maistelemaan paikallisten puotien juusto- ja makkaratarjontaa. Pecorino-juustossa on pehmeä maku, kun taas salamista löytyy myös tulisuutta. Lähiruoka on täällä arvossaan ja elintarvikkeista ollaan syystäkin ylpeitä. Maistiaisia tarjoillaan avokätisesti ja ne houkuttavat tekemään pieniä ostoksia.


Vierailemme myös järven pohjoisrannalla Passignano sul Trasimenossa, jossa voi ihailla kaunista järvimaisemaa viihtyisältä rantakadulta käsin. Ravintoloiden houkuttelevat tuoksut vievät ennen pitkää voiton, ja päädymme syömään veden äärelle mukavaan ravintolaan.


Sisämaan puolelta löytyy vanha keskusta, jonka varjoisilla kujilla loikoilee kissoja. Vihreiden ikkunaluukkujen koristamat kivitalot, kukkaruukut ja katulamput muodostavat pittoreskin kokonaisuuden. Passignanosta olisi myös lauttayhteys Isola Maggioren saarella sijaitsevaan kalastajakylään, mutta se jää tällä kerralla kokeilematta.


Yksi matkan parhaista retkistä suuntautuu pieneen Panicaleen, joka sijaitsee järven eteläpuolen kukkuloilla. Viehättävä keskiaikainen kylä ihastuttaa kapeilla kujillaan ja hyvällä ruoallaan, minkä lisäksi saamme ihailla peltojen takana siintävää Trasimenoa taas uudelta suunnalta. Olen jo aiemmin julkaissut kylästä kertovan jutun Panicale – Umbrian kätketty helmi.


Teemme eräänä päivänä retken Isola Polveselle, joka on Trasimeno-järven kolmesta saaresta suurin. San Felicianosta pääsee perille lautalla, joka kulkee noin tunnin välein pitkin päivää. Kymmenen minuutin järvimatkan päässä odottaa kaunis ja hiljainen asumaton saari, joka on jonkinlaista luonnonsuojelualuetta. Infotaulujen mukaan saarella elää muun muassa kettuja, jäniksiä sekä erilaisia lintulajeja, mutta onnistumme itse näkemään vain sisiliskon.


Kävelemme Isola Polvesen ympäri hyväkuntoista kävelytietä pitkin. Saarella on joitakin vanhoja rakennuksia, joista osa on raunioitunut. Saari ei ole mitenkään erityinen nähtävyys, mutta sopii hyvin kauniin kesäpäivän kiireettömään viettämiseen.


Trasimeno-järven luontoon pääsee tutustumaan myös San Felicianon eteläpuolella Oasi La Vallen luonnonsuojelualueella. Pieni pääsymaksu sisältää kiikareiden käyttöoikeuden, mikä on lintujen bongaamisen kannalta mukavaa. Kävelemme pitkää puista laituria pitkin kauas järven ylle ja pysähdymme välillä katsomaan vedessä uivia saukkoja. Huomaamme toki myös muutamia vesilintuja.


Parin viikon lomalla jää aikaa niin lähiympäristöstä nauttimiseen kuin myös hieman pidempiin retkiin. San Felicianon sijainti on päiväretkiä ajatellen varsin mainio, kunhan käytössä vain on auto. Käymme tutustumassa Umbrian puolella Perugiaan, Assisiin, Orvietoon ja Montefalcoon, joista voit lukea aiemmasta jutustani Neljä kaupunkia Umbriassa. Umbriassa olisi toki monia muitakin houkuttelevia kyliä ja kaupunkeja. Lisää retkivaihtoehtoja löytyy läheisen aluerajan takaa Toscanasta, jossa käymme tällä matkalla Sienassa, Cortonassa ja Montepulcianossa. Näitä kokemuksia on tiivistetty postaukseeni Seitsemän kaupunkia Toscanassa.


Trasimeno-järven maisemissa ei ole juuri mitään yhteistä Pohjois-Italian henkeäsalpaavien vuoristojärvien kanssa. Trasimenoa ympäröivät melko tavanomaiset tasamaat, mutta maanläheisessä tunnelmassa on jotain itseeni syvästi vetoavaa. Täällä voi tuntea olevansa keskellä aitoa Italiaa, jossa on vielä häivähdys menneiden vuosikymmenten kiireettömästä elämänmenosta. Ilmapiiri saa Trasimeno-järven tuntumaan itselleni jopa jonkinlaiselta sielunmaisemalta.


Ajatus sielunmaisemasta voi johtua myös siitä, että hillittyjen kukkuloiden sävyttämä seutu saattaa tuoda alitajuntaani pohjoiskarjalaiset vaaramaisemat. Luonto on toki monin tavoin hyvinkin erilainen kuin Suomessa, mutta näkymään on silti helpompi samaistua kuin sinänsä kauniimmassa vuoristossa. Näin rakas matkakohde ikään kuin yhdistyy todellisten juurieni kanssa. Jotain hieman samanlaista olen tuntenut myös Lough Leanen rannoilla Killarneyn kansallispuistossa Irlannissa.


Voi tietysti olla, että talonvuokrausunelman toteutuminen ja ensimmäinen matka esikoisen kanssa saavat tunteet tavallista vahvemmin pintaan, mutta kyllä minun on vuosien jälkeenkin helppo nimetä Umbria yhdeksi suosikkialueistani maailmassa. Olen käynyt Umbriassa yllä kuvatun matkan jälkeen vain kerran, ja silloinkin varsin pikaisesti. Mutta jos olisin syntynyt Italiaan, voisin hyvinkin olla yksi niistä maanviljelijöistä, jotka ajelevat kolmipyöräisellä vaaleansinisellä Apella kauhtunut villapaita yllään. Joku sellainen Beppe, Pippo tai Checco, jolla on aina aikaa jutella vastaantulijoiden kanssa.


Kenties istuisin iltoja paikallisten kalastajien kanssa järvenrannan muovituoleilla jalkapallosta väitellen ja omatekoista punaviiniä siemaillen. Vaikken koskaan muuttaisikaan Italiaan, voi paikalliseen elämänmenoon sulautumisesta kuitenkin aina haaveilla. Siihen tarkoituksen parin viikon talonvuokrausloma sopii mainiosti.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
6 kommenttia

1 kommentti

  1. Pirjo

    1.7.2020 at 11:04

    Kiitos hienosta kirjoituksesta! Olen asunut Trasimenon rannalla lähes puolet elämästäni ja voin allekirjoittaa kertomasi.

    • Mika / Lähtöportti

      2.7.2020 at 0:00

      Grazie mille! Todella mukava kuulla että kirjoituksessa on jotain samaa mitä olet itse kokenut Umbriassa asuessasi.

  2. Näyttää kyllä todella viihtyisältä. Saa nähdä, että uskaltaako sitä lähteä reissuun tänä kesänä. Jos uskaltaa, niin tuo on kyllä potentiaalinen kohde.

    • Mika / Lähtöportti

      4.7.2020 at 22:24

      Umbria on nimenomaan sellaista aluetta, missä on helppo viihtyä. Ilman muuta käymisen arvoisia paikkoja, jos ei vielä tänä kesänä, niin sitten joskus myöhemmin.

  3. Peter

    4.7.2020 at 10:47

    En ole asunut puolta elämästäni Umbriassa, mutta olemme vuokranneet sieltä lomahuoneiston kuutena kesänä ja tehneet sinne lisäksi muutaman lyhyemmän piipahduksen. Meidän vuokraisäntämme on usein ehdottanut meille retkeä järven rantaan, emme ole innostuneet. Bolsena-järven rannalla olemme majoittuneet yhden yön ja olemme käyneet Trasimenon keskellä olevalla Isola Maggiorella. Tuo sielunmaisema-asia on jännä asia. Tuntuu siltä, että muutamat maisemat matkoilta jäävät elämään meissä jossain syvemmällä. Osa minusta on varmasti henkisesti Orvieton lähellä Alleronan kukkulamaisemissa Umbrian, Toscanan ja Lazion rajaseuduilla, murunen minusta voisi olla Sebatun kylässä Balilla tuijottamassa vihreyttä, osa minusta voisi tuijottaa Andalusian Cordoban Mezquitaa iltavalaistuksessa vastarannalta ja osa minusta haluaisi auringonpaisteeseen Banhoekin laaksoon lähelle Stellenboschia Etelä-Afrikassa. Ja kotimaassa olen soudellut Nilsiän Aholansaaren ympäri Syvärillä ja sieltä löytyi aikanaan jylhistä maisemista yksi valokuvanomainen muisto jota pidin sielunmaisemani pitkään.

    • Mika / Lähtöportti

      4.7.2020 at 23:50

      Kyllä tuollakin tavalla saa varmasti hyvän tuntuman umbrialaiseen elämään, kun olette käyneet alueella jo noin monta kertaa. Bolsena-järven olen nähnyt ohimennen kerran, muttei ollut aikaa viipyä pidempään. Sielunmaisemat ovat mielenkiintoisia, mitä ne sitten pohjimmiltaan tarkoittavatkaan. Umbriassa ja Irlannissa olen tuntenut jotain sen suuntaista, että kuulun sinne, vaikka omat juuret ovatkin vahvasti Pohjois-Karjalassa ja koti Uudellamaalla. Voisin ihailla loputtomasti myös vaikka Madeiran, Slovenian tai Itävallan maisemia, mutta tunne on jotenkin erilainen kuin vaikka Umbriassa. En ole käynyt suunnitelmista huolimatta vielä Cordobassa, mutta auringonnousu Sierra Nevadan lumihuippujen ja Alhambran muurien takaa Granadassa on piirtynyt ikuisesti mieleen.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Italia

Runsas vinkkipaketti Milanoon

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Olen käynyt kymmenkunta kertaa Milanossa, joten kaupungista on tullut itselleni jo melko tuttu. Halusin nyt koota matkojeni perusteella tuhdin vinkkipaketin, josta löytyy toivottavasti jotakin uutta jokaiselle Lombardian pääkaupunkiin matkaavalle.

Toistuvien Milanon-matkojeni taustalla on jo lapsuudessa syttynyt intohimoni jalkapalloseura Interiin. On selvää, etten olisi käynyt Milanossa näin montaa kertaa ilman Interin otteluita, sillä en muista ihastuneeni kaupunkiin ensi silmäyksellä. Nykyään viihdyn Milanossa aina loistavasti, ja vaikka vierailuni ovat olleet melko lyhyitä, tuntuu kaupunki jo hyvin kotoisalta. Pyrin löytämään Milanosta joka reissulla jotakin uutta.

milano2025_nolo_04


Kiintymykseni Milanoon on syventynyt koko ajan enemmän sitä mukaa, kun olen nähnyt kaupunkia laajemmin. Monipuolinen tutustuminen kannattaa, sillä Milanossa on paljon kiinnostavaa nähtävää myös kovin ruuhkaiseksi käyvän tuomiokirkon ympäristön ulkopuolella. Kaikki hienoiksi osoittautuneet nähtävyydet eivät ole kovin kuuluisia ja Milanosta löytyy myös rosoisia kaupunginosia, jotka tutustuttavat tavallisen kansan elämään.

milano_2023_martini


Milano tuntuu jakavan matkailijoiden mielipiteitä, sillä vaikka osa ihastuu kaupunkiin, löytyy myös monia, joille Milano on osoittautunut pettymykseksi. Jo ennen matkaa on hyvä ymmärtää, että Milano on hengeltään keskieurooppalainen kaupunki, jolta ei kannata odottaa samanlaista tunnelmaa kuin vaikkapa Roomalta tai Firenzeltä. Kiireinen liike-elämä on Milanossa esillä muuta Italiaa näkyvämmin, ja ymmärrän että kaupungin ilmapiirin voi kokea kylmäksikin.

milano_duomon_katto_03


Itse koen Milanon monipuoliseksi ja kiehtovaksi kaupungiksi, jonka kohteita olen luetellut alla varsin laajasti. Vinkkini painottuvat nähtävyyksiin, mutta mukana on myös muutamia ravintoloita sekä mainintoja kokeilemistani hotelleista. Pyrin päivittämään tätä julkaisua aina uusien Milanon-matkojen jälkeen.


milano_vinkit_duomo

Duomo di Milano

Milanon ehdoton keskipiste on tuomiokirkko eli Duomo, jota reunustavalla laajalla aukiolla riittää vilinää aamuvarhaisesta iltamyöhään. Mahtipontinen katedraali on goottilaistyylisen arkkitehtuurin mestariteos, jonka rakennustyöt venyivät monen vuosisadan ajanjaksolle. Kirkon sisätilat ovat totta kai näkemisen arvoisia, mutta vielä parempi kokemus on maisemien katselu katedraalin katolta. Kattotasanteelta kelpaa ihailla Milanoa ja aistia olevansa kaupungin yläpuolella.

Lue lisää: Duomon katto – Milanon paras nähtävyys?
Lisätiedot: duomomilano.it


milano_galleria

Galleria Vittorio Emanuele II

Aivan tuomiokirkon vierestä pääsee astumaan upeaan Galleria Vittorio Emanuele II -ostoskeskukseen, jota voidaan pitää tyylitietoisten milanolaisten olohuoneena. Näyttävien lasikattojen alta löytyy lukuisia merkkiliikkeitä, joiden kohdalla moni tyytyy näyteikkunaostoksiin. Gallerian mosaiikkilattioiden tunnetuin yksityiskohta on Torinon härkää esittävä vaakuna. Pyörähdä oikean kantapääsi varassa kolme kierrosta härän sukukalleuksien päällä, niin hyvä onnesi on taattu!     


milano_2023_lascala_13

Teatro alla Scala

Gallerian ostoskäytävä johtaa Duomolta Piazza della Scalalle, jonka laidalta löytyy yksi maailman kuuluisimmista oopperataloista. Teatro alla Scala on ollut milanolaisten tärkeä kohtaamispaikka jo useammalla vuosisadalla, ja täällä jos missä kelpaa lumoutua Giuseppe Verdin, Giacomo Puccinin sekä muiden säveltäjämestareiden teoksista. Oopperaesitykset ovat minulta vielä kokematta, mutta olen osallistunut mielenkiintoiselle kierrokselle teatterin kulisseihin ja tutustunut La Scalan museoon.

Lue lisää: Opastettu kierros La Scalan oopperatalossa
Lisätiedot: teatroallascala.org


milano_vinkit_castello

Castello Sforzesco

Yksi ydinkeskustan suurimmista nähtävyyksistä on Castello Sforzesco, jonka tornit ja jykevät muurit näkyvät kauas. Linnan nimi periytyy Milanoa vuosina 1450–1535 hallinneelta Sforzan herttuasuvulta. Rakennus on vuosisatojen saatossa vaihtanut omistajaa moneen kertaan ja kärsinyt vaurioita erilaisissa taisteluissa. Nykyään linnassa toimii koko joukko erilaisia museoita. Itse en ole vieläkään tutustunut sisätiloihin, vaikka olen kulkenut Castello Sforzescon pihan poikki monta kertaa.

Lisätiedot: milanocastello.it


milano_navigli_03

Navigli

Milano oli joskus muinoin kanavien halkoma kaupunki, mutta lähes kaikki vesiväylät peitettiin auto- ja junaliikenteen kehittyessä. Nykyään kanavista muistuttaa kaupungin kauneimpiin kuuluva Naviglin alue ja erityisesti kuvauksellinen Naviglio Grande. Kanavan ympäristö on suosittua illanviettoaluetta, jossa meno on vilkkaimmillaan viikonloppuiltaisin. Rauhallisesta menosta nauttivien kannattaakin ihailla kanavaa seesteisinä aamupäivinä ja pistäytyä samalla vaikkapa pienissä taideputiikeissa.


milano_2023_interfiorentina_03

San Siron stadion

Italialainen jalkapallo-ottelu voi olla tunnelmansa ansiosta elämys kenelle hyvänsä riippumatta siitä, kuinka paljon itse laji kiinnostaa. Maan suurin stadion on kahden maineikkaan seuran, sinimustan Inter Milanon ja punamustan AC Milanin kotikenttä. Jalkapallon La Scalanakin tunnetun stadionin virallinen nimi on Stadio Giuseppe Meazza, mutta molempien seurojen kannattajat puhuvat yleensä vain San Sirosta, joka on kaupunginosan nimi. Areenalla järjestetään myös suuria konsertteja.
 
Lue lisää: Jalkapalloa Milanossa, Inter–Udinese
Lisätiedot: inter.it, acmilan.com


milano_cimitero_monumentale_01

Cimitero Monumentale

Milanon monumentaalinen hautausmaa on nimensä veroinen. Varakkaiden sukujen mahtipontisissa mausoleumeissa ja hautamuistomerkkien upeissa patsaissa riittää ihmeteltävää pitkäksi aikaa. Hautausmaat eivät aina kuulu kaupunkien tärkeimpien nähtävyyksien joukkoon, mutta Milanon Cimitero Monumentale on aivan ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka. Laaja alue tarjoaa rauhallisen ympäristön päiväkävelylle kauniissa ja ainutlaatuisessa ympäristössä.

Lue lisää: Milanon hämmästyttävä Cimitero Monumentale
Lisätiedot: monumentale.comune.milano.it


milano_viimeinen_ehtoollinen_09

Leonardo da Vincin Viimeinen ehtoollinen

Yhtä maailman kuuluisimmista taideteoksista pääsee ihailemaan Santa Maria delle Grazien kirkon yhteydessä toimineen luostarin entisessä ruokasalissa. Liput kannattaa varata hyvissä ajoin etukäteen, sillä nähtävyys on suosittu ja vierailijamäärää valvotaan tarkasti. Lähes yhdeksän metriä leveää haurasta maalausta on jouduttu restauroimaan moneen kertaan. Teos on täynnä erilaisia yksityiskohtia, joiden symboliikkaa on tulkittu monin tavoin.

Lue lisää: Leonardon maalaama Viimeinen ehtoollinen Milanossa
Lisätiedot: cenacolovinciano.org


milano2024_palazzolombardia_01

Palazzo Lombardian näköalatasanne

Yksi Milanon upeimmista maisemapaikoista on alueellisen hallintorakennuksen Palazzo Lombardian 39. kerroksesta löytyvä näköalatasanne. BAM-puiston lähistöltä löytyvästä pilvenpiirtäjästä kelpaa ihailla kaupunkimaisemia sekä myös Milanon pohjoispuolella kohoavia Alppeja. Näköalatasanne on valitettavasti avoinna vain harvakseltaan, useimmiten kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. Vierailu on ilmainen, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen italiankielisellä lomakkeella.

Lisätiedot: regione.lombardia.it


milano2025_necchi_01

Villa Necchi Campiglio

Milanon keskustasta löytyy yllättäviä kohteita, kuten vehreän puutarhan ympäröimä Villa Necchi Campiglio. Teollisuustoiminnassa rikastuneet Gigina ja Nedda Necchi sekä ensin mainitun aviomies Angelo Campiglio rakennuttivat itselleen kuluja säästelemättä tyylikkään kotitalon, joka toimii nykyään museona. Arvostetun arkkitehdin Piero Portaluppin kynästä syntyi upea rakennus, jonka pihamaa tuntuu rauhalliselta keitaalta suurkaupungin keskellä.

Lue lisää: Upea Villa Necchi Campiglio Milanossa
Lisätiedot: fondoambiente.it


milano_2023_tram_01

Vanhat raitiovaunut

Milanossa on mukavaa matkustaa vanhoilla natisevilla raitiovaunuilla, joiden puinen sisustus huokuu historiaa. Raitiotieliikenne alkoi Milanossa jo vuonna 1881 ja reittiverkosto on Italian laajin. Toisinaan valitsen varta vasten raitiovaunun, vaikka matka taittuisi nopeammin metrolla. On hyvä muistaa, että osalla linjoista käytetään vähemmän nostalgista uudempaa kalustoa. Julkisen liikenteen liput hankin yleensä ATM Milano -sovelluksen kautta. Milanossa kulkee myös ravintolaraitiovaunu ATMosfera.


milano2025_centrale_01

Stazione Centrale ja Memoriale della Shoah

Milanon keskusrautatieasema Stazione Centrale käy nähtävyydestä, sillä mahtipontisella rakennuksella riittää kokoa ja näyttävyyttä. Löysin vasta viimeisimmän matkani jälkeen tietoa aseman sisälleen kätkemästä synkästä museosta, johon haluaisin joskus tulevaisuudessa tutustua. Memoriale della Shoah tutustuttaa salaiseen laituriin numero 21, jolta lähetettiin toisen maailmansodan aikaan juutalaisia Auschwitziin ja muille keskitysleireille.

Lisätiedot: www.memorialeshoah.it


milano_2023_ossa_12

San Bernardino alle Ossan luukappeli

Milanon erikoisin kirkkokokemus löytyy San Bernardino alle Ossasta, jonka sivukappelin seinät on koristeltu ihmisten luilla ja pääkalloilla. Näky on todella pysäyttävä, joskaan ei niin synkkä kuin kuvauksesta saattaisi päätellä. Luut ovat peräisin paikalla muinoin sijainneesta sairaalasta, jonka hautausmaalta loppui tila kesken. Luut päätyivät nykyisille paikoilleen 1600-luvulla, kun kirkkoa restauroitiin ja laajennettiin.

Lue lisää: Milanon pääkallokappeli San Bernardino alle Ossa
Lisätiedot: sanbernardinoalleossa.it


milano2025_sanmaurizio_02

Chiesa di San Maurizio al Monastero Maggiore

Milanossa on runsaasti kirkkoja, joista muutamat ovat aivan erityisen upeita. Tähän sarjaan kuuluu ehdottomasti Chiesa di San Maurizio al Monastero Maggiore, jonka huomaamaton ulkokuori kätkee sisälleen hätkähdyttävän upealla taiteella koristellut kirkkosalit. Saleja on kaksin kappalein, jotta seurakunta ja nunnat saivat seurata jumalanpalvelusta toisistaan erillään.


wowanders_milano_04

Basilica di Sant’Ambrogio

Yksi Milanon tärkeimmistä ja tunnetuimmista kirkoista on Pyhän Ambrosiuksen basilika, joka edustaa romaanista arkkitehtuuria. Olen vieraillut täällä kertaalleen lyhyesti messun aikaan, jolloin tunnelma oli aivan erityinen. Kirkko on nimetty Milanon suojeluspyhimyksen, kaupungin piispana 300-luvulla toimineen Pyhän Ambrosiuksen mukaan.

Lisätiedot: basilicasantambrogio.it


milano_vinkit_pinacoteca_di_brera

Pinacoteca di Brera

Milanon maineikkaimman taidemuseon Pinacoteca di Breran kokoelmiin kuuluu merkittävä määrä tunnettujen maalareiden, kuten Rafaelin, Caravaggion, Tintoretton, Tizianon, Rubensin ja Francesco Hayesin teoksia. Itseäni jo hieman hävettää, etten ole vieläkään käynyt tässä museossa, vaikka se on ollut suunnitelmissa useamman kerran. Haluaisin samalla tutustua myös kasvitieteelliseen puutarhaan Orto Botanico di Breraan sekä kauniiseen Biblioteca Nazionale Braidense -kirjastoon.

Lisätiedot: pinacotecabrera.org


milano_2023_novecento_01

Museo del Novecento

Duomon aukion laidalla toimiva Museo del Novecento esittelee lähinnä modernia italialaista 1900-luvun taidetta. Joukossa on myös muutama ulkomaisten mestareiden, kuten Pablo Picasson työ. Keskeinen sijainti ja edullinen pääsymaksu tekevät Museo del Novecentosta houkuttelevan vierailukohteen, vaikkei moderni taide sykähdyttäisikään. Palkintona ovat joka tapauksessa upeat panoraamanäkymät Piazza del Duomolle suurten ikkunoiden lävitse.

Lisätiedot: www.museodelnovecento.org


milano_sempione

Parco Sempione

Castello Sforzescon laidalta alkava Parco Sempione on Milanon keskeisin puisto, jossa on mukava hengähtää kaupungilla kiertelyn lomassa. Puistosta löytyy muun muassa Torre Branca -näkötorni, Milanon akvaario sekä historiallinen urheilustadion Arena Civica, jolla Interin naisten joukkue pelaa nykyään kotiottelunsa.


milano_branca

Torre Branca

Korkealle Parco Sempionen yläpuolelle kohoava hieman huteralta näyttävä torni tunnetaan nimellä Torre Branca. Arkkitehti Giò Pontin suunnittelema torni valmistui vuonna 1933 Benito Mussolinin käskystä, kun fasistijohtaja halusi Milanoon Eiffelin tornia muistuttavan rakennelman. Olen käynyt kertaalleen ihailemassa upeita maisemia yli sata metriä korkeassa Torre Brancassa. Vierailun pituus on rajattu noin kuuteen minuuttiin, sillä näkötornin tilat ovat melko pienet.
 
Lisätiedot: www.museobranca.it/torre-branca


milano_vinkit_arco

Arco della Pace

Parco Sempionen laidalla kohoaa komea Arco della Pace. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1807 Ranskan voittojen kunniaksi, kun Napoleon hallitsi lyhytaikaiseksi jäänyttä Italian kuningaskuntaa. Riemukaari valmistui vasta myöhemmin itävaltalaisten vallan alla, ja se nimettiin Wienin kongressin hengessä Rauhan kaareksi. Itävaltalaisjoukot joutuivat pakenemaan vuonna 1848 riemukaaren kautta pois Milanosta, kun italialaiset aloittivat taistelun kohti omaa yhtenäistä valtiotaan.


milano_2023_giardini_01

Giardini Pubblici Indro Montanelli

Itselleni tutuin milanolainen puisto taitaa olla arvostetun toimittajan mukaan nimetty Giardini Pubblici Indro Montanelli, jossa on mukava nauttia aurinkoisista päivistä ja kuunnella vaikka katusoittajia. Milanon vanhimmasta kaupunkipuistosta löytyy muun muassa pari leikkipuistoa sekä koirille tarkoitettuja alueita. Puiston laidalla toimivat luonnontieteellinen Museo di Storia Naturale di Milano sekä Milanon planetaario.


milano2025_bam_03

Biblioteca degli Alberi Milano -puisto

Porta Nuovan alue edustaa jatkuvasti kehittyvää modernia Milanoa parhaimmillaan. Kiiltävien pilvenpiirtäjien ja muiden uusien rakennusten väliin on jätetty ilahduttavasti viheralueita. Näistä suurin ja näyttävin on Biblioteca degli Alberi Milano eli puiden kirjasto, jossa kasvaa runsaasti erilaisia puita ja muita kasvilajeja. Ytimekkäämmin nimellä BAM tunnettu puisto on varsin avara viheralue, joka toimii paikallisten piknikpaikkana. Puistossa järjestetään myös erilaisia tapahtumia.


milano2018_boscoverticale

Bosco Verticale

Biblioteca degli Alberi -puiston laidalla kohoaa kaksi erikoisennäköistä korkeaa rakennusta. Bosco Verticale eli pystysuora metsä on voittanut arkkitehtuuripalkintoja ja houkutellut kuuluisia asukkaita. Tornitalojen parvekkeilla kasvaa satoja puita ja tuhansia muita kasveja, jotka muodostavat hauskannäköisen vehreän kokonaisuuden. Bosco Verticale muistuttaa omalla tavallaan luonnon merkityksestä urbaanissakin ympäristössä.


milano_piazza_gae_aulenti

Piazza Gae Aulenti

Modernin Porta Nuovan alueen keskuksena voidaan pitää Piazza Gae Aulentia, jonka maamerkkinä toimii näyttävä Torre UniCredit -pilvenpiirtäjä. Suihkulähteen koristaman aukion laidalla on lukuisia kauppoja ja ravintoloita. Piazza Gae Aulenti on nimetty Italian tunnetuimman naisarkkitehdin mukaan. Aukion erikoisuuksiin kuuluu taideteos nimeltä Egg, jonka messinkiputkien kautta voi kuunnella eri kerroksista kantautuvia ääniä.


milano_2024_alvaraalto_02

Piazza Alvar Aalto

Piazza Gae Aulentin lähistöltä löytyy myös suomalaisen arkkitehdin mukaan nimetty aukio. Alvar Aalto vieraili usein Italiassa ja hänet muistetaan saapasmaassa edelleen. Korkeiden uudenaikaisten rakennusten väliin jäävällä pienellä aukiolla ei ole mitään ihmeellistä nähtävää, mutta on hienoa että Aallon nimi on ikuistettu Milanon kartalle.


milano_via_madonnina_brera

Breran kaupunginosa

Elegantti Brera kuuluu Milanon kiinnostaviimpiin kaupunginosiin. Siisteissä mutta boheemeissa kortteleissa voi pistäytyä pienissä putiikeissa ja taidegallerioissa. Myös ravintolatarjonta on runsasta, joten Brarassa ei tarvitse olla nälissään tai kuivin suin. Kaupunginosan tunnetuin nähtävyys on taidemuseo Pinacoteca di Brera.


milano_2024_titominniti

Isolan kaupunginosa

Perinteinen työläiskaupunginosa Isola on kehittynyt yhdeksi Milanon kiinnostavimmista alueista. Nähtävyyksien sijasta Isolassa viehättävät runsas ravintola- ja baaritarjonta, putiikit, taidepajat ja yhteisöllinen tunnelma. Isolan henkeen voi tutustua esimerkiksi yhteisöllisessä Isola Pepe Verde -puutarhassa tai vilkkaassa Bar Fridassa. Myös siisti ja moderni kauppahalli Mercato Comunale Isola kuuluu nälän yllättäessä mukaviin vierailukohteisiin.

Lue lisää: Kävelyllä Milanossa, Isola ja Porta Nuova


milano2025_nolo_02

NoLon kaupunginosa

Milanon nouseviin trendialueisiin kuuluu Isolan ohella myös Nord di Loreto eli tuttavallisemmin NoLo. Rosoinen kaupunginosa on ottanut vastaan muuttajia ensin Etelä-Italiasta ja sittemmin eri puolilta maailmaa. Kehittyvästä NoLosta löytyy nykyisin trendikkäitä baareja ja ravintoloita sekä katutaidetta. Seinämaalauksia riittää runsaasti erityisesti rautatien varjossa Via Pontanon varrella. Entisen raviradan paikalle muotoutunut Parco Trotter on NoLon vehreä keidas.


milano2025_montenapoleone_02

Via Monte Napoleone

Milano tunnetaan muotikaupunkina, josta on lähtöisin maailmankuuluja huippumerkkejä Armanista Versaceen. Luksustuotteita janoavat kuluttajat suuntaavat Via Monte Napoleonelle, jonka varrelta löytyy runsaasti laadukkaita liikkeitä. Via Monte Napoleonea on kutsuttu maailman kalleimmaksi kaduksi, joten ihan pikkurahalla tänne ei kannata tulla shoppailemaan. Kapeahko katu ei ole mielestäni erityisen viihtyisä, mutta sen varrelta voi usein bongata hulppeita urheiluautoja.


milano2025_berrimeregalli_01

Quadrilatero del Silenzion arkkitehtuuri

Quadrilatero del Silenzio eli hiljaisuuden kortteli tunnetaan 1900-luvun alkupuolella vallalla olleesta liberty-arkkitehtuurista, joka on italialainen tulkinta Suomessakin tunnetusta jugendista. Rauhallisella alueella on mukava kävellä ja tutustua rakennusten yksityiskohtiin. Tällainen on esimerkiksi Casa Sola-Buscan ovipuhelimena toiminut korva. Kannattaa käydä kurkkaamassa ainakin Palazzo Berri-Meregallin näyttävää pääsisäänkäyntiä. Myös edellä mainittu Villa Necchi Campiglio löytyy samalta alueelta.


milano2025_fenicotteri_01

Villa Invernizzin flamingot

Villa Invernizzin puutarhassa asuvat flamingot kuuluvat Milanon erikoisiin nähtävyyksiin. Liikemies Romeo Invernizzi tilasi vaaleanpunaiset linnut kotitalonsa pihamaalle 1970-luvulla, ja nykyiset asukkaat ovat alkuperäisten tulokkaiden jälkeläisiä. Lintuja voi katsella Quadrilatero del Silenziossa sijaitsevan puutarhan aidan takaa, ja kadun varteen kerääntyy usein erityisesti paikallisia lapsiperheitä.


milano_2023_galimberti_02

Casa Galimberti

Casa Galimbertia on kehuttu jopa Milanon kauneimmaksi taloksi. Vuonna 1905 valmistuneen kerrostalon seiniä koristavat laattoihin maalatut klassiset taideteokset ja hienot parvekkeet täydentävät kokonaisuuden. Talo ei mielestäni ole järisyttävä nähtävyys, mutta sitä kannattaa käydä kurkkaamassa jos liikkuu Porta Venezian alueella. Vastapainona voi mainita, että Milanon rumimpana rakennuksena pidetään 1950-luvun pilvenpiirtäjää Torre Velascaa.


milano_piazza_mercanti

Piazza Mercanti

Duomon lähellä sijaitseva Piazza Mercanti on yksi Milanon tunnelmallisimmista aukioista. Kauppiailta nimensä saanut aukio toimi keskiajalla merkittävänä torina ja sen laidoilla kohoaa edelleen kauniita vanhoja rakennuksia, joita kannattaa pysähtyä ihailemaan.


milano2025_lincoln_01

Via Abramo Lincoln

Yksi Milanon kuvauksellisimmista kaduista on värikäs Via Abramo Lincoln. Yhdysvaltain entisen presidentin mukaan nimettyä lyhyttä kadunpätkää reunustavat kauniit asuintalot sekä aidatut vehreät puutarhat palmuineen. Katu sijaitsee hieman sivussa yleisimmiltä kulkureiteiltä, mutta sitä kannattaa käydä vilkaisemassa jos liikkuu ydinkeskustan itäpuolella.


milano_vinkit_colonne

Colonne di San Lorenzo

Basilica di San Lorenzo Maggioren edustalla kohoava pylväsrivistö on esimerkki siitä, kuinka Milanossa voi nähdä historian kerrostumia eri aikakausilta. Antiikin roomalaisten rakentamat korinttilaiset pylväät ovat jääneet kävelyreittini varrelle useamman kerran, kuten myös Via Brisan laidalla olevat roomalaiset rauniot. Antiikinaikaiset nähtävyydet ovat toki Milanossa hyvin pienimuotoisia verrattuna vaikkapa Rooman tarjontaan.


milano_il_dito

Milanon pörssitalo ja L.O.V.E.

Milanon arvokkaan pörssirakennuksen edustaa koristaa hämmentävä taideteos. Maurizio Cattelanin Carraran marmoriin veistämä L.O.V.E. tunnetaan yleisesti nimellä Il Dito eli sormi. Teos suunniteltiin väliaikaiseksi, mutta se jäi ristiriitaisen vastaanoton jälkeen pysyvästi paikalleen. Huomio kiinnittyy pystyssä olevaan keskisormeen, kun taas muut sormet on katkaistu. Cattelan ei ole selittänyt teostaan, mutta sen arvellaan olevan kannanotto joko rahalaitoksia tai fasistitervehdystä vastaan.


milano_vinkit_tretorri

Milanon muut nähtävyydet

Milanossa riittää vielä itselleni paljon uutta nähtävää, vaikka takana onkin monta vierailua kaupunkiin. Yllä olevista kohteista en ole siis käynyt vielä Castello Sforzescon tai Pinacoteca di Breran sisällä lainkaan. Listallani on niiden lisäksi erityisesti muita museoita, sekä muutama muunlainenkin kohde.

CityLife – Kolmen pilvenpiirtäjän juurelle rakentunut kauppakeskus on varmasti käymisen arvoinen paikka shoppailijoille sekä modernin arkkitehtuurin ystäville.

Chinatown – Via Paolo Sarpin varrelle keskittyvällä alueella lienee luvassa kiinalaisia koristeita ja itämaisia makuja.

Museo Bagatti Valsecchi, Casa Museo Boschi di Stefano ja Museo Poldi Pezzoli – Vierailu Villa Necchi Campigliossa herätti suuren kiinnostuksen Milanon muihinkin kotimuseoihin.

Museo Nazionale Scienza e Tecnologia Leonardo da Vinci – Kovasti kehuttu suuri museo keskittyy tieteeseen sekä tekniikkaan, ja sopinee hyvin kaiken ikäisille.

Leonardo3 Museum – Galleria Vittorio Emanuele II:n laidalla sijaitsevasta Leonardo da Vinciin keskittyvästä museosta olen lukenut ristiriitaisiakin arvioita, mutta siellä voisi silti joskus pistäytyä.

Pinacoteca Ambrosiana – Merkittävä taidemuseo, jonka kokoelmista löytyy esimerkiksi Leonardo da Vincin, Sandro Botticellin ja Caravaggion teoksia.

Palazzo Reale – Duomon kulmalta löytyvässä kuninkaallisessa palatsissa on esillä vaihtuvia taidenäyttelyitä.


milano2024_frida_02

Aperitivot

Milanon aperitiivikulttuuri on niin vahva, että sen voi mainita jopa nähtävyyksien tai ainakin paikallisten kokemusten joukossa. Aperitiiveja nautitaan ennen illan pääateriaa suurin piirtein kello kuuden ja kahdeksan välillä. Käytännöt vaihtelevat ravintoloittain, mutta parhaimmillaan reilun kympin hintaisen drinkin kylkeen saa hakea noutopöydästä niin paljon herkullista purtavaa kuin haluaa. Runsaasta aperitivosta käytetään myös aperitiivin ja illallisen yhdistävää sanaa apericena.


milano_botinero_01

Ravintola Botinero

Breran kaupunginosassa toimiva Botinero on kantapaikkani Milanossa. Inter-legendan ja kaikkien aikojen suosikkipelaajani Javier Zanettin omistaman ravintolan ruokalista on argentiinalaiseen tapaan lihapainotteinen. Viihtyisässä valkoisten pöytäliinojen ravintolassa voi nauttia maukasta romanttista kynttiläillallista samalla, kun äänettömissä televisioissa pyörii urheiluohjelmia. Seinillä on futisrekvisiittaa ja aulabaarissa komeilee vaikuttava kokoelma tähtipelaajien nappulakenkiä.

Lisätiedot: botinero.it


milano2024_ratana_02

Ravintola Ratanà

Juuri nyt eniten kaipaamani milanolainen ravintola on Biblioteca degli Alberi -puiston laidalla toimiva Ratanà. Vanhassa perinteikkäässä rakennuksessa saa nauttia laadukkaista raaka-aineista loihdittua milanolaista ruokaa, johon on haettu modernia twistiä. Oman kokemukseni mukaan annokset ovat todella maistuvia, eikä tunnelmassakaan ole valittamista. Ratanà on erinomainen paikka vaikkapa kolmen ruokalajin illalliselle, mutta pöytävaraus kannattaa tehdä ajoissa.

Lisätiedot: ratana.it


milano2025_remulass_02

Ravintola Remulass

Ratanà oli tänä keväänä varattu täyteen jo hyvissä ajoin ennen matkaamme, joten tutustuimme sen sisarravintolaan. Remulass on kasvisravintola, josta löytyy myös hieman kalaa. Ruokalista on lyhyempi kuin Ratanàssa ja se vaihtuu usein sesongin mukaan. Viihtyisää pientä ravintolaa on helppo suositella erityisesti kasvissyöjille, mutta paikka sopii kyllä muillekin ruokailijoille.

Lisätiedot: remulass.it


milano2024_frida_01

Bar Frida

Värikäs ja meluisa Bar Frida toimii Isolan kaupunginosan asukkaiden vilkkaana kokoontumispaikkana. Boheemi baari tunnetaan pitkästä cocktail-listasta, minkä lisäksi tarjolla on lounasta ja lounasajan jälkeen pientä purtavaa. Olemme todenneet tuon pienen purtavan erinomaisen maukkaaksi ja yllättävän täyttäväksi. Bar Frida on varsin mainio paikallinen kokemus, jos äänekäs meininki ei haittaa. Bar Fridaan ei voi tehdä pöytävarauksia.

Lisätiedot: fridaisola.it


milano_2023_luini_01

Panzerotti Luini

Jos Milanon ydinkeskustassa kaipaa nopeaa ja edullista helpotusta nälkäänsä, kannattaa suunnistaa Via Santa Radegondan varrelle Luinin leipomoon. Paikallinen instituutio on vetänyt milanolaisia puoleensa jo monen sukupolven ajan. Pitkää jonoa ei kannata säikähtää, sillä se etenee nopeasti. Luini tunnetaan erityisesti lihapiirakkaa muistuttavista panzerotto-leivonnaisista, joiden täytevaihtoehdoista löytyy italialaiseen tapaan esimerkiksi tomaattia ja mozzarellaa. Herkullista!

Lisätiedot: luini.it


milano_2023_peck

Herkkukauppa Peck

Perinteikkään elintarvikekauppa Peckin lippulaivamyymälä toimii Via Spadarin varrella aivan ydinkeskustassa. Jo vuodesta 1883 lähtien kulinaristeja palvellut Peck huokuu perinteitä ja sen tuoretiskit notkuvat leikkeleitä, juustoja, kalaa ja vihanneksia. Matkailija löytää täältä tuliaisiksi vaikkapa suklaata, kahvia, teetä, viiniä tai lasipurkkeihin säilöttyjä kastikkeita, mutta hintataso on toki tavanomaista puotia korkeampi.

Lisätiedot: peck.it


milano_2023_ciacco

Jäätelöbaarit

Olen joskus tokaissut, että päivä italiassa ilman gelatoa on hukkaan heitetty päivä. Omat Milanon-matkamme ajoittuvat kuitenkin monesti sen verran viileään vuodenaikaan, ettei jäätelönsyöntiä ole tullut harrastettua kovinkaan paljoa. Toistaiseksi paras jäätelökokemuksemme on innovatiivisiakin makuja tarjoileva Ciacco. Listaltani löytyvät tulevia reissuja varten myös paljon kehutut jäätelöbaarit Artico Gelateria sekä Il Massimo del Gelato.


milano2025_cavallini_01

Milanon muut ravintolat

Milanon ravintolatarjonta tuntuu loputtomalta, ja valitsin yllä oleviin vinkkeihin vain pari poikkeuksellisen mieluisaksi kokemaani vaihtoehtoa. Ulkopuolelle jäi esimerkiksi El Brellin, joka tarjoaa Naviglio Granden varrella perinteisiä milanolaisia ruokia sekä hieman vanhahtavaa tunnelmaa. Suosittu Antica Osteria Cavallini on puolestaan toiminut pitkään päärautatieaseman suunnalla. Cavallinilla on pitkä ruokalista ja se on yhden vierailun perusteella kelpo ravintola.

Omalla toivelistallani on tulevia reissuja varten paljon ravintoloita, kuten Interin nykyisen kapteenin Lautaro Martínezin sekä hänen vaimonsa Agustina Gandolfon omistama Coraje. Minulle on suositeltu K2 Trattoria Toscanaa ja olen suositellut sitä onnistuneesti eteenpäin, mutten ole vielä itse käynyt paikan päällä. Pizzanhimon iskiessä voisin kokeilla vaikkapa jotakin Piccola Ischia -pizzerioista. Makeampia herkkuja voisin lähteä etsimään esimerkiksi suklaakahvila Zàinista.


milano_vinkit_spadari

Milanon hotellit

Hotellien hintataso on Milanossa melko korkea, joskin löydettävissä on myös melko huokeita vaihtoehtoja. Osa kokeilemistani hotelleista on jo lopettanut toimintansa ja osassa vierailusta on jo pitkä aika. Hotelliarvostelujen tekeminen ei ole parasta osaamistani tai suurin intohimoni, mutta tässä lyhyesti muutama majoituskokemus Milanosta.

Spadari al Duomo
toimii nimensä mukaisesti kivenheiton päässä Duomon aukiolta. Viihtyisän ja laadukkaan neljän tähden hotellin sijainti on ydinkeskustaan tutustumista ajatellen täydellinen, mutta hinnat ovat käyntimme jälkeen nousseet jo oman kipurajani yli.

Hotel ibis Milano Centro
on perusvarma ketjuhotelli, joka sopii edullisempaa hotellimajoitusta etsiville. Ibis ei tarjoaa mitään erityistä, mutta pari vierailua ovat sujuneet ongelmitta.

Milano Verticale | UNA Esperienze
sijaitsee mielestäni kätevällä paikalla lähellä Stazione Garibaldia ja Piazza Gae Aulentia. Neljän tähden hotellista ei jäänyt mieleen mitään poikkeuksellista elämystä, mutta kaikki toimi hyvin ja aamiainenkin maistui.

iQ Hotel Milano
on yksi todella monista Stazione Centralen lähistöllä sijaitsevista hotelleista. Alue itsessään ei ole parasta Milanoa, mutta tarjolla on hyvät kulkuyhteydet moneen suuntaan. Tässä hotellissa oli ystävällinen vastaanotto, siisti huone sekä aivan erinomainen aamiainen.

Jatka lukemista

Italia

Upea Villa Necchi Campiglio Milanossa

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Milanon keskustassa piilottelee arkkitehtoninen helmi, jonka sisällä toimivaan kotimuseoon voi tutustua joko opastetulla kierroksella tai omatoimisesti. Villa Necchi Campiglio puutarhoineen tuntuu todelliselta keitaalta kaupungin sydämessä.

Olipa kerran synkkä ja sumuinen milanolainen yö. Tyylikäs pariskunta on nauttinut juuri oopperanäytöksestä maailmankuulussa La Scalassa, mutta eksyy paluumatkallaan usvaisille kaduille. He löytävät sattumalta rehevän puutarhan, joka on kyltistä päätellen myytävänä. Rouva ihastuu paikkaan ja herra soittaa heti seuraavana aamuna kyltissä lukeneeseen numeroon. Kaupat syntyvät välittömästi. Raha ei ole ongelma, sillä rouva Gigina Necchi ja herra Angelo Campiglio ovat varakasta väkeä, teollisuustoiminnassa rikastunutta lombardialaista porvaristoa. Tontille nousevaan taloon muuttaa myös Giginan vanhempi sisar Nedda Necchi.

milano2025_necchi_17


Rakennusprojektissa ei kitsastella, sillä arkkitehti Piero Portaluppi saa vapaat kädet ja rajattoman budjetin. Rationalistista tyyliä suosiva Portaluppi on arvostettu arkkitehti, jonka kynästä syntyy yli sata rakennusta Milanoon. Hän suunnittelee koteja ja toimistoja kaupungin arvostetuimmille perheille sekä vastaa merkittävien rakennusten, kuten Pinacoteca di Breran taidemuseon ja Santa Maria delle Grazien kirkon restauroinnista. Eletään Italian historian synkkää vaihetta ensimmäisen ja toisen maailmansodan välillä. Monet toimeksiannot tulevat maata hallitsevalta fasistiselta puolueelta, jonka jäsen Portaluppi itsekin on. Aikalaiset ovat puolustelleet arkkitehtia sanomalla, ettei Portaluppi ollut sen enempää fasisti kuin muutkaan tuon ajan italialaiset. Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.

milano2025_necchi_16

 
Villa Necchi Campiglio valmistuu vuonna 1935, jolloin ylellisestä seurapiirielämästä nauttiva herrasväki pääsee muuttamaan Paviasta Milanon keskustaan. Tuntuu hämmästyttävältä, että vain reilun kilometrin päässä kaupungin keskipisteenä toimivasta tuomiokirkosta löytyy tällainen yksityinen keidas. Reilunkokoista puutarhaa värittävät keväiset kukat ja vierailijat istahtavat mielellään uima-altaan ympärille. Kyseessä on Milanon ensimmäinen lämmitetty yksityinen uima-allas.

milano2025_necchi_14


Tutustumme taloon englanniksi opastetulla kierroksella, jonka aikana kierrämme huoneita läpi kahdessa kerroksessa. Valokuvaaminen on sallittua, mutta noudatamme oppaan suositusta ja käymme ottamassa kuvat kaikessa rauhassa vasta opastuksen jälkeen. Taloon voi tutustua myös pelkästään omatoimisesti, ja mekin viivymme sisätiloissa jonkin aikaa kierroksen päätyttyä. Huoneissa päivystää avuliaita nuoria oppaita, jotka kertovat tiloista mielellään kaikille halukkaille italiaksi tai englanniksi.

milano2025_necchi_09


Rakennuksen alempi kerros käsittää yleisiä oleskelutiloja ja yläkerrassa odottavat asukkaiden makuuhuoneet. Arkkitehti Piero Portaluppin tyyli on yksinkertaisen pelkistettyä ja hyvin käytännöllistä. Tämä on havaittavissa esimerkiksi liukuovissa, jotka erottavat huoneet toisistaan. Portaluppi suunnitteli urallaan muun muassa laivoja, mikä lienee vaikuttanut esimerkiksi muutamien ikkunoiden pyöreään muotoon. Arkkitehti piti kovasti myös avaruudesta, minkä seurauksena näemme tähtikuvioita useammassa paikassa.

milano2025_necchi_05


Yksi rakennuksen mielenkiintoisimmista tiloista on valoisa veranta, jonka vihertävä värimaailma on sovitettu yhteen suurten ikkunoiden takana näkyvän puutarhan kanssa. Huomio kääntyy helposti kiinalaisiin maljakoihin, jotka muistuttavat talon väen kiinnostuksesta itämaiseen kulttuuriin. Verannan ja muiden sisätilojen välissä on jykevät liukuovet, jotka pidettiin turvallisuussyistä kiinni öiseen aikaan.

milano2025_necchi_13


Italian fasistinen hallitus takavarikoi Villa Necchi Campiglion toisen maailmansodan aikana virkamiestensä käyttöön, jolloin asukkaat joutuivat muuttamaan tilapäisesti maaseudulle. Talon sisustustyyli muuttui huomattavasti sodan jälkeen, kun isäntäväki palkkasi arkkitehti Tomaso Buzzin uudistustöihin. Portaluppin luoma alkuperäinen ilme tuntui Necchin sisarusten ja Angelo Campiglion mielestä liian kylmältä – ja arvatenkin fasismista muistuttavalta – joten huoneisiin haluttiin antiikkiin viittaavaa koristeellisuutta. Tämä lienee tehnyt yleisilmeelle hyvää.

milano2025_necchi_07


Necchien varakkuus kumpusi sisarusten isän Ambrogio Necchin perustamista teollisuusyrityksistä. Ambrogio kuoli lastensa ollessa vielä teini-iässä, joten Gigina ja Nedda sekä heidän veljensä Vittorio perivät yritykset jo nuorina. Nykyään Necchin nimi tunnetaan erityisesti ompelukoneista, joista tuli lähes yhtä ikonisia italialaisia esineitä kuin vaikkapa Bialettin espressopannuista tai Piaggion Vespa-skoottereista. Vittorion vaimo kaipasi kerran uutta ompelukonetta, mutta tarjolla oli vain ulkomaisia malleja. Niinpä Vittorio sai idean ja perusti Italian ensimmäisen ompelukonetehtaan, jonka tuotteista tulikin todella suosittuja.

milano2025_necchi_10


Vittorio Necchi keskittyi työurallaan lähinnä ompelukoneisiin, kun taas Giginan ja Neddan – tai käytännössä Giginan miehen Angelo Campiglion – tehtävänä oli johtaa bisnesimperiumin alkuperäisiä yrityksiä, kuten valurautavalimoita ja emalointitehtaita. Angelon kuva tulee talossa vastaan useamman kerran, esimerkiksi Giginan kampauspöydällä.

milano2025_necchi_03

 
Villa Necchi Campiglion palvelusväkeen kuului kymmenkunta henkilöä, joiden täytyi olla valmiina palvelemaan asukkaita pikavauhtia. Jokaisessa huoneessa onkin soittokello palvelijoiden kutsumista varten. Työväelle leppoisinta aikaa taisivat olla aamut, sillä sanotaan etteivät Necchin sisarukset heränneet mielellään ennen puoltapäivää.

milano2025_necchi_06


Yläkerrassa on useampi tilava makuuhuone, joiden yhteydessä on omat kylpyhuoneet. Naimattomana elänyt Nedda oli uskonnollinen henkilö, ja hänen makuuhuoneessaan näkyykin kristillisiä esineitä. Naimattoman naisen oli tuon ajan patriarkaalisessa Italiassa jo käytännön syistä helpompaa asua vaikkapa näin sisarensa ja sisaren miehen kanssa kuin yksin.

milano2025_necchi_12


Giginan ja Angelon yksityiset tilat ovat käytännössä peilikuva Neddan vastaavista. Makuuhuoneiden väliin jäävällä käytävällä on pitkä kaappirivistö sisarusten vaatteiden säilyttämistä varten. Talon naiset omistivat valtavasti huippusuunnittelijoiden luomia vaatteita, kenkiä ja käsilaukkuja, jotka ovat ovien takana tallessa edelleen. Silloin tällöin järjestetään erityisiä teemakierroksia, jolloin kaapit avataan uteliaille vierailijoille. Nyt nähtävillä on vain muutamia esimerkkejä, kuten Christian Diorin toimittamat ja henkilökohtaisilla omistuskirjoituksilla varustetut kaulahuivit.

milano2025_necchi_02

  
Yläkerrasta löytyy myös pari vierashuonetta, jotka oli usein varattu tietyille henkilöille. Savoijin prinsessaa Maria Gabriellaa kohdeltiin täällä kuin perheenjäsentä. Maria Gabriella on nelisenkymmentä vuotta Necchin sisaruksia nuorempi, mutta se ei haitannut tiivistä ystävyyttä. Prinsessa on Italian viimeisen kuninkaan Umberto II:n tytär. Me vierailimme vasta viime elokuussa Maria Gabriellan isomummon kuningatar Margheritan linnassa Aostanlaaksossa. Tuosta kohteesta voi lukea lisää jutustani Aostanlaakson satulinna Castel Savoia.

milano2025_necchi_08


Toinen vakiovieras oli Maria Gabriellan serkku Enrico d’Assia, joka tunnettiin paremmin nimellä Hessen-Kasselin prinssi Heinrich. Taiteellinen prinssi vietti paljon aikaa Milanossa, sillä hän työskenteli La Scalan oopperan lavastajana. Villa Necchi Campigliossa on esillä runsaasti taidetta, josta osa on tullut tänne lahjoituksina Necchin sisarusten ja Angelo Campiglion ajan jälkeen. Prinssin käytössä olleissa tiloissa voi ihmetellä Guido Sfornin taidekokoelmaa, johon kuuluu muiden muassa Pablo Picasson ja Henri Matissen töitä.

milano2025_necchi_11


Talon asukkailla ei ollut lapsia, mutta Gigina ja Nedda rakastivat kissoja. Täällä oli kuulemma aikoinaan myös eläviä lemmikkejä, mutta nyt kotimuseon hyllyjä koristavat monet kissahahmot.  

milano2025_necchi_15

 
Kaikki talon asukkaat elivät reilusti yli 90-vuotiaiksi. Angelo kuoli 1984, Nedda 1993 ja rahtusta vaille satavuotiaaksi yltänyt Gigina vuonna 2001. Sisaruksilla ei ollut perillisiä, joten Gigina testamenttasi talon Fondo Ambiente Italiano -säätiölle. FAI:n tavoitteena on suojella italialaisia kohteita, kuten arvokkaita rakennuksia. Villa Necchi Campiglion restaurointitöihin käytettiin kuusi miljoonaa euroa ja se avattiin yleisölle toukokuussa 2008.    

milano2025_necchi_18


Villa Necchi Campiglio on saanut viime vuosina mainetta valkokankaalla. Luca Guadagninon ohjaama I Am Love kuvattiin huvilalla pian suuren remontin valmistumisen jälkeen. Kuvitteellinen tarina kertoo milanolaisesta Recchin perheestä, muttei suoranaisesti liity Necchien elämään. Vielä suurempaa näkyvyyttä sai tuoreempi House of Gucci, jota tähdittävät muiden muassa Lady Gaga ja Al Pacino. Huvila esittää elokuvassa Rodolfo Guccin kotia. En ole nähnyt vielä kumpaakaan filmiä, mutta aion kyllä tämän vierailun jälkeen katsoa molemmat.

milano2025_necchi_04


Siirrymme museovierailun jälkeen puutarhan laidalla toimivaan kahvilaan. Pöydät olivat ennen sisällä tekemäämme kierrosta aivan täynnä lounasasiakkaita, mutta nyt myöhemmin iltapäivällä tilaa on reilusti. Makoisa vadelmajuustokakku on sopiva päätös hienolle museokokemukselle. Villa Necchi Campiglio on mainio kohde kaikille arkkitehtuurista, ylellisistä kotimuseoista ja Milanon historiasta kiinnostuneille.

Lisätiedot ja pääsyliput löytyvät Fondo Ambiente Italianon sivustolta.

Tutustu myös muihin Milanosta kirjoittamiini juttuihin.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja