Seuraa somessa

Italia

Italialaisten kaunis rantalomakohde Termoli

Julkaistu

-

Yksi kesäkuisen Italian-matkamme kohteista oli Termoli, jossa viivyimme kahden yön yli. Löysimme odotustemme mukaisen viehättävän vanhankaupungin, mutta myös italialaisten suosiman rantalomakohteen, jonka iltaelämä on huomattavan vilkasta.

* Sisältää Booking.comin mainoslinkin

Molisen alueella sijaitseva Termoli valikoitui reissumme ohjelmaan, kun näin houkuttelevia valokuvia merellisen kaupungin vanhimmasta osasta. Emme siis lähde Abruzzosta vuokraamaltamme lomatalolta suoraan takaisin Roomaan päin, vaan ajelemme Adrianmeren rannikkoa pitkin puolisentoista tuntia etelään Molisen alueelle.

termoli_12


Olemme varanneet seitsemän hengen seurueellemme kaksi *Dependance Ludovican asuntoa Termolin keskustasta. Saamme pienen kiertelyn jälkeen jätettyä autot kadun varteen, syötettyä riittävästi kolikoita pysäköintiautomaattiin ja vedettyä laukkumme oikealle ovelle. Huoneistoista vastaavaa Pieroa ei näy eikä kuulu, joten joudun soittamaan saamaani numeroon. Tiedän jo valmiiksi ettei isäntä puhu vieraita kieliä, mutta olen opiskellut jo vuosikausia italiaa ja puhelu onnistuu vaivattomasti. Piero ilmestyy pian paikalle. Bisnesmiehen hymy kiiltää kilpaa lakerikenkien kanssa ja saamme kirjauduttua sujuvasti sisään.

termoli_22


Molemmat asunnot sijaitsevat aivan katutasossa keskellä Termolin kävelykeskustaa, ja kun oven työntää auki, on jo kahdella askeleella sängyssä. Alan ymmärtää entistä paremmin puheita siitä, kuinka katu voi toimittaa eteläeurooppalaisille olohuoneen virkaa, sillä se on tällaisessa asunnossa sujuva sisätilojen jatke. Neljän hengen huoneistossa on olohuoneeseen levitetty vuodesohva sekä erillinen makuuhuone.

termoli_15


Termoli ei ole ulkomaalaisten keskuudessa kovin tunnettu matkakohde, mutta italialaiset lomailijat ovat ottaneet sen omakseen. Kaupungin edustalta alkava hiekkaranta jatkuu silmänkantamattomiin ja säntillisiin riveihin aseteltujen auringonvarjojen määrä mitataan tuhansissa. En ollut perehtynyt Termoliin kovin hyvin etukäteen, joten sen suosio tulee yllätyksenä. Odotin rauhallisempaa tunnelmaa, mutta reilun kolmenkymmenentuhannen asukkaan kaupungin ihmismäärä varmasti moninkertaistuu lomasesongin aikana.

termoli_28


Hiekkarannan takana kulkee kevyen liikenteen väylä, jota pitkin on mukava kävellä. Maksulliset rantaklubit seuraavat toisiaan, mutta jossain on myös pieni kaistale yleistä rantaa. Emme innostu lähtemään rannalle, varsinkin kun saimme uida edellisinä kymmenenä päivänä mielin määrin Abruzzon lomatalon altaassa. Termolin linnoitettu osa näyttää rannan yli nähtynä hienolta.

termoli_14


Termolin tunnetuin maamerkki Castello Svevo on Molisen rannikon näyttävin puolustuslinnoitus. Noin tuhat vuotta sitten normannikaudella pystytetty rakennus kehittyi nykyiseen muotoonsa 1200-luvulla keisari Fredrik II:n toimesta.

termoli_10


Linnoitus sai nimensä keisarin svaabialaisten juurien mukaan. Nykyään sisällä toimii virtuaalinen merimuseo, jossa käyminen jää meiltä väliin.

termoli_01


Termolin niemen kärkeen rakennettu korkeiden muurien suojaama alue on todella kuvauksellinen. Vanhankaupungin parhaat osat alkavat heti Castello Svevon kulmalta. Muurin reunalla on leveä kävelykatu, jolta aukeaa mukava maisema merelle sekä silmänkantamattomiin jatkuvalle hiekkarannalle päin. Useimmat rakennukset on maalattu hauskasti kirkkailla väreillä. Mieleeni tulee sardinialaiskaupunki Alghero, vaikka Termolin vanhakaupunki onkin pienempi ja kauniimpi.

termoli_04


Muurien ulkopuolella näkyy perinteinen trabucco-kalastusrakennelma. Puisia trabuccoja riittää Adrianmeren rannikolla erityisesti Abruzzossa, mutta myös täällä Molisessa sekä Pugliassakin saakka. Kuvaukselliset rakennelmat on suunniteltu verkkokalastusta varten. Tarkoituksena on laskea suuri verkko syvään rantaveteen ja napata kiinni ohi uivia kalaparvia. Tämä Termolin trabucco ei näyttäisi olevan enää alkuperäisessä käytössään, sillä verkon tarvitsemia tukipuita ei näy lainkaan.

termoli_11


Kierrämme muurin reunaa vielä hieman eteenpäin ja löydämme Termolin sataman, jossa kelluu pitkä rivi kalastusaluksia. Täältä lähtee myös matkailijoiden käyttämiä laivoja, jotka vievät Tremitin saariryhmälle. Noin tunnin merimatkan päässä sijaitseville saarille voi tehdä päiväretken tai viipyä pidempään. Saaret ovat kuvien perusteella kauniita, mutta päätämme pysyä nämä pari päivää Termolissa.

termoli_05


Aurinko porottaa ja tunnelma on hyvinkin helteinen. Käännymme vanhankaupungin kujille, jotka kapenevat kapenemistaan. Kaikista ahtain on nimeltään A Rejecelle, jonka leveydeksi on mitattu vaivaiset 34 senttiä. Suomen kapeimmaksi kaduksi mainittu Rauman Kitukränn on tähän verrattuna suorastaan valtatie.

termoli_03


Pittoreskilla alueella on mukava liikkua. Vastaantulijoita on vähän, joten ympäristön kauneutta saa ihastella kaikessa rauhassa. Talojen seinät on maalattu kauniisti, kukkaruukut aseteltu paikoilleen ja kaikkialla on siistiä. Vanhankaupungin ainoa huono puoli on pieni koko, sillä alue tulee koluttua läpi varsin nopeasti.

termoli_09


Päädymme Piazza Duomolle, jota hallitsee itseoikeutetusti Termolin katedraali. Ilmassa on juhlatunnelmaa, sillä alkamassa on paikallisen parin hääjuhla. Ostamme jäätelöt ja istumme seurailemaan tapahtumien kulkua aukion laidalta. Morsian saatetaan ovesta sisään ja kanttori soittaa tuttuja sävelmiä, mutta osa tyylikkäästi pukeutuneesta väestä astelee kirkkoon vasta myöhemmin turhia kiirehtimättä. Koristeltu Maserati jää odottamaan hääparia katedraalin edustalle.

termoli_08


Heti Termolin vanhimman osan ulkopuolelta Castello Svevon mantereenpuoleiselta kulmalta alkaa viihtyisä jalankulkijoille rauhoitettu alue, jossa asuntommekin sijaitsevat. Ravintoloita riittää paljon. Aluetta halkoo reilun kolmensadan metrin mittainen leveä kävelykatu Corso Nazionale, jonka varrella on runsaasti pieniä kauppoja, kahviloita ja jäätelöbaareja.

termoli_21


Italialainen jäätelö on yleensä aina hyvää, mutta Corso Nazionalen varrelta löytyy sattumalta aivan erityisen hyvä jäätelöbaari. Laboratorio a vistan tuotteet valmistetaan paikan päällä samoissa tiloissa ja ne maistuvat todella raikkailta. Juttelen työntekijöiden kanssa hetken italiaksi ja saan kuulla, että hyvän jäätelön valmistamisessa vaaditaan paljon aikaa sekä kärsivällisyyttä. Täällä niitä on selvästi riittänyt.

termoli_06


Viihtyisän Corso Nazionalen varrella on kolme paikallisia taiteilijoita esittävää patsasta. Näistä mielenkiintoisin esittää Cocco Bill -sarjakuvien luojaa Benito Jacovittia.

termoli_07


Jacovittin sikaria polttava pronssihahmo on saanut piirrettyä Suomessa Paukku-Petenäkin tunnetun sankarin vihkoonsa. Cocco Bill ei ole minulle tuttu hahmo, mutta kun asiaa alkaa nyt jälkikäteen tutkimaan, selviää että Paukku-Pete on seikkaillut kauan sitten jopa Seura-lehdessä.

termoli_25


Lapset haluavat ostoksille ja teemmekin kierroksen useampaan vaatepuotiin. Jättäydyn useimmiten itse oven ulkopuolelle ja jään seurailemaan italialaisten katujen elämää. Aurinko paistaa, kiirettä ei ole ja lomatunnelma on parhaimmillaan.

termoli_20


Termolin mielenkiintoiset osat sijoittuvat pienelle alueelle, joten meille jää runsaasti aikaa kävellä katuja edestakaisin. Löydämme näinkin lyhyessä ajassa myös melkein kantakahviloita, sillä istahdamme pariin paikkaan kahdesti. Majoituksen hintaan kuuluvat aamiaiset nautitaan parin kadunkulman päässä GustiAmossa. Tarjous sisältää italialaiseen tapaan ainoastaan cappuccinon sekä cornetton, joka on makealla täytteellä viimeistelty voisarvi. Juuri enempää ei runsaiden illallisten jälkeen jaksaisikaan.

termoli_24


Pidämme kovasti Microbarista, jossa juomien hintaan kuuluu aina runsaasti pientä purtavaa. Tällainen aperitiivitarjous on varsin loistava, sillä välipalaa riittää pienen lounaan edestä. Viihtyisässä katoksessa on miellyttävää istua ja nauttia italialaisten hellepäivien suosikkijuomaani spremutaa. Se on sitrushedelmistä tuorepuristettua mehua, joka valmistetaan tilauksen jälkeen. Maku on taatusti tuore, eikä hinta ole täällä kovin montaa euroa.

termoli_18


Olemme syöneet edellisen puolentoista viikon aikana Abruzzon maaseudulla majaillessamme jo liikaakin liharuokia. Merellinen Termoli tuo ruokavalioon vaihtelua ja aterioimme molempina iltoina asunnon kulmilta löytyvissä kalaravintoloissa. Trattoria Nonna Maria on mukava ja sympaattinenkin ravintola aavistuksen verran syrjässä seudun vilkkaimmalta aukiolta. Jaamme antipastolautasten antimia, joissa riittää monenlaista maisteltavaa. Grillattu kala on yksinkertaisen hyvä pääruoka ja illan tunnelma kaikin puolin lämmin.

termoli_30


Toisena iltana kokeilemamme Z’bass on Nonna Marian naapurissa, mutta saamamme pöytä sijaitsee silti vilkkaan aukion laidalla. Täällä on ravintoloita vieri vieressä ja tunnelma melkein kuin Kanariansaarilla, tosin sillä erotuksella, että ainoa kuuluva kieli on italia. Saimme suosituksen tästä ravintolasta Pierolta, joka kulkeekin kuin tilauksesta naisystävänsä kanssa ohitsemme juuri, kun olemme asettuneet pöytään. Seuraa vankka kädenpuristus ja parin minuutin hyväntuulinen italiankielinen keskustelu. Tuntuu kotoisalta, ihan kuin tuntisin enemmänkin paikallisia kylänmiehiä.

termoli_23


Jaamme sekalaisen valikoiman merellisiä antipastoja, joista varsinkin lämpimät ovat erityisen hyviä. Syön pääruoaksi jälleen vaaleaa kalaa ja olen tyytyväinen, joskaan ravintolakokemus ei nouse mitenkään poikkeuksellisen mainioksi. Tarjoilijalla on turhan kova kiire ja kaipaan jo Nonna Marian rauhallisempaa tunnelmaa. Pelastukseksi nousee Z’bassin juustokakku, jota joudun odottamaan toivottoman kauan, mutta joka on koko pariviikkoisen matkamme herkullisin jälkiruoka.

termoli_32


Asuntomme sijainti tuntui iltapäivän hiljaisuudessa täydelliseltä, sillä joka paikkaan voi kävellä parissa minuutissa. Emme kuitenkaan osanneet aavistaa mitä illalla on odotettavissa. Harkitsemme jo nukkumaan menemistä, kun läheiseltä piazzalta kajahtaa reipas hyvän illan toivotus. Päätän lähteä katsomaan mitä on tekeillä ja löydän noin kolmenkymmenen metrin päästä vanhoja italialaisia hittejä soittavan coverbändin. Emme toivoneet tällaista meteliä, mutta tässä tilanteessa ei auta kuin uskoa erääseen vanhaan viisauteen. Jos et voi voittaa heitä, liity heihin.

termoli_31


Meno vain yltyy ja torin täyttänyt juhlakansa laulaa kappaleita kurkku suorana mukana. Miksen siis minäkin, sillä osaanhan ainakin Domenico Modugnon Volaren ja Toto Cutugnon L’italianon sujuvasti ulkoa. En tosin osaa laulaa, mutta eihän täällä kukaan kuule edes omia ajatuksiaan. Tunnelma on mahtava ja hyväntuulinen. Koko kansa on italialaiseen tyyliin mukana ikään katsomatta, eikä kukaan katso vinoon, vaikka seikkailemme kujilla puoliltaöin alakouluikäisten lasten kanssa. Juhlat eivät rajoitu yhdelle aukiolle, sillä muutaman korttelin kierroksella löytyy lisää livebändejä. Onkohan käynnissä jonkinlaiset festarit vai eletäänkö täällä vain tavallista Termolin perjantai-iltaa?

termoli_27


Lähimmän piazzan bändi lopettaa yhden jälkeen, mutta muu ilonpito jatkuu vielä pitkään sen jälkeenkin. Olen onneksi riittävän väsynyt nukahtamaan melusta huolimatta. Paikalliset työntekijät aloittavat harmi kyllä hommansa jo aamuvarhain. Ensin roska-auto kerää lähistön ravintoloiden kiliseviä lasipulloja kyytiinsä ja sitten seinän taakse, sinne parin metrin päähän sängystä, ilmaantuu turhankin perusteellista työtä tekevä kadunlakaisukone. Kun ulkona taas hetkeksi hiljenee, ilmestyy korvan juureen kärpänen. Hyvää yötä ja huomenta vaan!

termoli_13


Pidän Termolissa siitä, että kaupungissa voi seurailla hyvinkin aidontuntuista italialaista elämää. Ulkomaalaisia ei ainakaan kesäkuun puolivälissä näy käytännössä lainkaan ja elämänmeno rytmittyy perinteisen kaavan mukaisesti. Kaupat ja ravintolat sulkeutuvat iltapäivällä muutamaksi tunniksi, jolloin keskusta autioituu lähes täydellisesti. Harvat kulkijat etsiytyvät silloin joko jäätelöbaareihin tai kahviloihin ja kujakissat etsivät itselleen sopivat varjopaikat.

termoli_26


Termoli on mielestäni näkemisen arvoinen merellinen kaupunki, jonka vanha osa on kaunis ja viihtyisä. Jos haluaa vain nauttia tunnelmasta ilman erityisiä aktiviteetteja, näkee oleelliset paikat kuitenkin jo parissa tunnissa. Näin ollen Termoliin ei välttämättä tarvitse pysähtyä pitkäksi aikaa. Itse kaupungin lisäksi meriretki Tremiti-saarille on varmasti harkitsemisen arvoinen idea.

termoli_29


Rantalomailijoille Termoli voi olla hyvä kohde viikoksikin, sillä aallonmurtajien suojaamat maksulliset rannat näyttävät ainakin sivusta katsottuna siisteiltä. Termoli vaikuttaakin mielenkiintoiselta idealta ainakin sellaisille matkailijoille, jotka etsivät Adrianmeren rannikolta persoonallisempaa vaihtoehtoa Riminille tai Riccionelle. Tunnelma on hyvin italialainen ja ympäristö miellyttävä.

termoli_16


Aivan suurimpien matkailureittien varrella Termoli ei toki ole. Rooman Fiumicinon lentokentältä ajomatkaa kertyy reilusti yli kolme tuntia, enkä osaa sanoa mitään Molisen alueen julkisesta liikenteestä. Minulle Termoli oli mielenkiintoinen kokemus ja taas uudenlainen pala monipuolista Italian maata.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
4 kommenttia

1 kommentti

  1. En tiennytkäään, että olet opiskellut italiaa. Jo pelkästään senkin takia on varmasti mukava palata kyseiseen maahan yhä uudelleen ja uudelleen. Eipä sillä, vaikka itse en italiaa puhu ”sanaakaan”, niin pidän kyllä maasta kovasti.

    • Mika / Lähtöportti

      8.7.2022 at 17:50

      Opiskelin vähän italiaa jo ensimmäisen Italian-matkani aikoihin lapsena. Sen jälkeen on tullut opiskeltua enemmän tai vähemmän satunnaisesti, aikoinaan myös avoimessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa, viime vuosina taas aktiivisemmin itseopiskeluna. Kielen kannalta on mielenkiintoista käydä tällaisilla vähän syrjäisemmillä alueilla, joilla kielitaidolle voi olla enemmän tarvetta. Yleensähän Italiassa pärjää oikein hyvin myös paikallista kieltä osaamatta ja tilanteet selviävät aina tarvittaessa vaikka elekielellä 🙂

  2. finintirol

    10.7.2022 at 12:29

    Viehättävän näköinen kaupunki ja vähän personoitu aurinkovarjojen asettelu. Monessa paikkaa näkyvät olevan suorassa linjassa rantakaistale toisensa jälkeen, mutta täällä on laitettu vähän zizak muotoon. Elokuussa pitäisi päästä merenrantaan, mutta mennään ehkä muualle kuin Italiaan tänä kesänä. Viime kesänä ajeltiin tuota rannikkoa alaspäin ja länsirantaa takaisin pohjoisen suuntaan. Tuossa kohtaa ei pysähdytty vaan yövyttiin Mattinatassa hieman etelämpänä.

    • Mika / Lähtöportti

      12.7.2022 at 12:55

      Totta, yleensä aurinkovarjot on aseteltu sotilaallisen suoriin riveihin. Jotenkin hassua että Italiassa ollaan tässä asiassa niin järjestelmällisiä, vaikka moni muu asia onkin aikamoista kaaosta. En ole käynyt Mattinatassa, mutta muuten Pugliassa kyllä, se on yksi suosikkialueistani Italiassa. Toivottavasti löydätte kivoja rantoja jostain päin Eurooppaa myös tänä kesänä!

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Italia

Upea Villa Necchi Campiglio Milanossa

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Milanon keskustassa piilottelee arkkitehtoninen helmi, jonka sisällä toimivaan kotimuseoon voi tutustua joko opastetulla kierroksella tai omatoimisesti. Villa Necchi Campiglio puutarhoineen tuntuu todelliselta keitaalta kaupungin sydämessä.

Olipa kerran synkkä ja sumuinen milanolainen yö. Tyylikäs pariskunta on nauttinut juuri oopperanäytöksestä maailmankuulussa La Scalassa, mutta eksyy paluumatkallaan usvaisille kaduille. He löytävät sattumalta rehevän puutarhan, joka on kyltistä päätellen myytävänä. Rouva ihastuu paikkaan ja herra soittaa heti seuraavana aamuna kyltissä lukeneeseen numeroon. Kaupat syntyvät välittömästi. Raha ei ole ongelma, sillä rouva Gigina Necchi ja herra Angelo Campiglio ovat varakasta väkeä, teollisuustoiminnassa rikastunutta lombardialaista porvaristoa. Tontille nousevaan taloon muuttaa myös Giginan vanhempi sisar Nedda Necchi.

milano2025_necchi_17


Rakennusprojektissa ei kitsastella, sillä arkkitehti Piero Portaluppi saa vapaat kädet ja rajattoman budjetin. Rationalistista tyyliä suosiva Portaluppi on arvostettu arkkitehti, jonka kynästä syntyy yli sata rakennusta Milanoon. Hän suunnittelee koteja ja toimistoja kaupungin arvostetuimmille perheille sekä vastaa merkittävien rakennusten, kuten Pinacoteca di Breran taidemuseon ja Santa Maria delle Grazien kirkon restauroinnista. Eletään Italian historian synkkää vaihetta ensimmäisen ja toisen maailmansodan välillä. Monet toimeksiannot tulevat maata hallitsevalta fasistiselta puolueelta, jonka jäsen Portaluppi itsekin on. Aikalaiset ovat puolustelleet arkkitehtia sanomalla, ettei Portaluppi ollut sen enempää fasisti kuin muutkaan tuon ajan italialaiset. Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.

milano2025_necchi_16

 
Villa Necchi Campiglio valmistuu vuonna 1935, jolloin ylellisestä seurapiirielämästä nauttiva herrasväki pääsee muuttamaan Paviasta Milanon keskustaan. Tuntuu hämmästyttävältä, että vain reilun kilometrin päässä kaupungin keskipisteenä toimivasta tuomiokirkosta löytyy tällainen yksityinen keidas. Reilunkokoista puutarhaa värittävät keväiset kukat ja vierailijat istahtavat mielellään uima-altaan ympärille. Kyseessä on Milanon ensimmäinen lämmitetty yksityinen uima-allas.

milano2025_necchi_14


Tutustumme taloon englanniksi opastetulla kierroksella, jonka aikana kierrämme huoneita läpi kahdessa kerroksessa. Valokuvaaminen on sallittua, mutta noudatamme oppaan suositusta ja käymme ottamassa kuvat kaikessa rauhassa vasta opastuksen jälkeen. Taloon voi tutustua myös pelkästään omatoimisesti, ja mekin viivymme sisätiloissa jonkin aikaa kierroksen päätyttyä. Huoneissa päivystää avuliaita nuoria oppaita, jotka kertovat tiloista mielellään kaikille halukkaille italiaksi tai englanniksi.

milano2025_necchi_09


Rakennuksen alempi kerros käsittää yleisiä oleskelutiloja ja yläkerrassa odottavat asukkaiden makuuhuoneet. Arkkitehti Piero Portaluppin tyyli on yksinkertaisen pelkistettyä ja hyvin käytännöllistä. Tämä on havaittavissa esimerkiksi liukuovissa, jotka erottavat huoneet toisistaan. Portaluppi suunnitteli urallaan muun muassa laivoja, mikä lienee vaikuttanut esimerkiksi muutamien ikkunoiden pyöreään muotoon. Arkkitehti piti kovasti myös avaruudesta, minkä seurauksena näemme tähtikuvioita useammassa paikassa.

milano2025_necchi_05


Yksi rakennuksen mielenkiintoisimmista tiloista on valoisa veranta, jonka vihertävä värimaailma on sovitettu yhteen suurten ikkunoiden takana näkyvän puutarhan kanssa. Huomio kääntyy helposti kiinalaisiin maljakoihin, jotka muistuttavat talon väen kiinnostuksesta itämaiseen kulttuuriin. Verannan ja muiden sisätilojen välissä on jykevät liukuovet, jotka pidettiin turvallisuussyistä kiinni öiseen aikaan.

milano2025_necchi_13


Italian fasistinen hallitus takavarikoi Villa Necchi Campiglion toisen maailmansodan aikana virkamiestensä käyttöön, jolloin asukkaat joutuivat muuttamaan tilapäisesti maaseudulle. Talon sisustustyyli muuttui huomattavasti sodan jälkeen, kun isäntäväki palkkasi arkkitehti Tomaso Buzzin uudistustöihin. Portaluppin luoma alkuperäinen ilme tuntui Necchin sisarusten ja Angelo Campiglion mielestä liian kylmältä – ja arvatenkin fasismista muistuttavalta – joten huoneisiin haluttiin antiikkiin viittaavaa koristeellisuutta. Tämä lienee tehnyt yleisilmeelle hyvää.

milano2025_necchi_07


Necchien varakkuus kumpusi sisarusten isän Ambrogio Necchin perustamista teollisuusyrityksistä. Ambrogio kuoli lastensa ollessa vielä teini-iässä, joten Gigina ja Nedda sekä heidän veljensä Vittorio perivät yritykset jo nuorina. Nykyään Necchin nimi tunnetaan erityisesti ompelukoneista, joista tuli lähes yhtä ikonisia italialaisia esineitä kuin vaikkapa Bialettin espressopannuista tai Piaggion Vespa-skoottereista. Vittorion vaimo kaipasi kerran uutta ompelukonetta, mutta tarjolla oli vain ulkomaisia malleja. Niinpä Vittorio sai idean ja perusti Italian ensimmäisen ompelukonetehtaan, jonka tuotteista tulikin todella suosittuja.

milano2025_necchi_10


Vittorio Necchi keskittyi työurallaan lähinnä ompelukoneisiin, kun taas Giginan ja Neddan – tai käytännössä Giginan miehen Angelo Campiglion – tehtävänä oli johtaa bisnesimperiumin alkuperäisiä yrityksiä, kuten valurautavalimoita ja emalointitehtaita. Angelon kuva tulee talossa vastaan useamman kerran, esimerkiksi Giginan kampauspöydällä.

milano2025_necchi_03

 
Villa Necchi Campiglion palvelusväkeen kuului kymmenkunta henkilöä, joiden täytyi olla valmiina palvelemaan asukkaita pikavauhtia. Jokaisessa huoneessa onkin soittokello palvelijoiden kutsumista varten. Työväelle leppoisinta aikaa taisivat olla aamut, sillä sanotaan etteivät Necchin sisarukset heränneet mielellään ennen puoltapäivää.

milano2025_necchi_06


Yläkerrassa on useampi tilava makuuhuone, joiden yhteydessä on omat kylpyhuoneet. Naimattomana elänyt Nedda oli uskonnollinen henkilö, ja hänen makuuhuoneessaan näkyykin kristillisiä esineitä. Naimattoman naisen oli tuon ajan patriarkaalisessa Italiassa jo käytännön syistä helpompaa asua vaikkapa näin sisarensa ja sisaren miehen kanssa kuin yksin.

milano2025_necchi_12


Giginan ja Angelon yksityiset tilat ovat käytännössä peilikuva Neddan vastaavista. Makuuhuoneiden väliin jäävällä käytävällä on pitkä kaappirivistö sisarusten vaatteiden säilyttämistä varten. Talon naiset omistivat valtavasti huippusuunnittelijoiden luomia vaatteita, kenkiä ja käsilaukkuja, jotka ovat ovien takana tallessa edelleen. Silloin tällöin järjestetään erityisiä teemakierroksia, jolloin kaapit avataan uteliaille vierailijoille. Nyt nähtävillä on vain muutamia esimerkkejä, kuten Christian Diorin toimittamat ja henkilökohtaisilla omistuskirjoituksilla varustetut kaulahuivit.

milano2025_necchi_02

  
Yläkerrasta löytyy myös pari vierashuonetta, jotka oli usein varattu tietyille henkilöille. Savoijin prinsessaa Maria Gabriellaa kohdeltiin täällä kuin perheenjäsentä. Maria Gabriella on nelisenkymmentä vuotta Necchin sisaruksia nuorempi, mutta se ei haitannut tiivistä ystävyyttä. Prinsessa on Italian viimeisen kuninkaan Umberto II:n tytär. Me vierailimme vasta viime elokuussa Maria Gabriellan isomummon kuningatar Margheritan linnassa Aostanlaaksossa. Tuosta kohteesta voi lukea lisää jutustani Aostanlaakson satulinna Castel Savoia.

milano2025_necchi_08


Toinen vakiovieras oli Maria Gabriellan serkku Enrico d’Assia, joka tunnettiin paremmin nimellä Hessen-Kasselin prinssi Heinrich. Taiteellinen prinssi vietti paljon aikaa Milanossa, sillä hän työskenteli La Scalan oopperan lavastajana. Villa Necchi Campigliossa on esillä runsaasti taidetta, josta osa on tullut tänne lahjoituksina Necchin sisarusten ja Angelo Campiglion ajan jälkeen. Prinssin käytössä olleissa tiloissa voi ihmetellä Guido Sfornin taidekokoelmaa, johon kuuluu muiden muassa Pablo Picasson ja Henri Matissen töitä.

milano2025_necchi_11


Talon asukkailla ei ollut lapsia, mutta Gigina ja Nedda rakastivat kissoja. Täällä oli kuulemma aikoinaan myös eläviä lemmikkejä, mutta nyt kotimuseon hyllyjä koristavat monet kissahahmot.  

milano2025_necchi_15

 
Kaikki talon asukkaat elivät reilusti yli 90-vuotiaiksi. Angelo kuoli 1984, Nedda 1993 ja rahtusta vaille satavuotiaaksi yltänyt Gigina vuonna 2001. Sisaruksilla ei ollut perillisiä, joten Gigina testamenttasi talon Fondo Ambiente Italiano -säätiölle. FAI:n tavoitteena on suojella italialaisia kohteita, kuten arvokkaita rakennuksia. Villa Necchi Campiglion restaurointitöihin käytettiin kuusi miljoonaa euroa ja se avattiin yleisölle toukokuussa 2008.    

milano2025_necchi_18


Villa Necchi Campiglio on saanut viime vuosina mainetta valkokankaalla. Luca Guadagninon ohjaama I Am Love kuvattiin huvilalla pian suuren remontin valmistumisen jälkeen. Kuvitteellinen tarina kertoo milanolaisesta Recchin perheestä, muttei suoranaisesti liity Necchien elämään. Vielä suurempaa näkyvyyttä sai tuoreempi House of Gucci, jota tähdittävät muiden muassa Lady Gaga ja Al Pacino. Huvila esittää elokuvassa Rodolfo Guccin kotia. En ole nähnyt vielä kumpaakaan filmiä, mutta aion kyllä tämän vierailun jälkeen katsoa molemmat.

milano2025_necchi_04


Siirrymme museovierailun jälkeen puutarhan laidalla toimivaan kahvilaan. Pöydät olivat ennen sisällä tekemäämme kierrosta aivan täynnä lounasasiakkaita, mutta nyt myöhemmin iltapäivällä tilaa on reilusti. Makoisa vadelmajuustokakku on sopiva päätös hienolle museokokemukselle. Villa Necchi Campiglio on mainio kohde kaikille arkkitehtuurista, ylellisistä kotimuseoista ja Milanon historiasta kiinnostuneille.

Lisätiedot ja pääsyliput löytyvät Fondo Ambiente Italianon sivustolta.

Tutustu myös muihin Milanosta kirjoittamiini juttuihin.

Jatka lukemista

Italia

Milanon-viikonlopun uudet kokemukset

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Vietimme vaimon kanssa jo perinteeksi muodostuneen kevätviikonlopun Milanossa. Löysimme matkan varrella muun muassa pari hyvää ravintolaa, kiinnostavan kotimuseon, upean kirkon sekä katutaidetta. Lopuksi pääsin tietysti jalkapallo-otteluunkin.

Tämä oli itselleni jo 11. vierailu Milanossa, joten kaupunki on tullut melko tutuksi siitäkin huolimatta, etten ole viipynyt perillä koskaan pitkää aikaa kerrallaan. Milanosta tuntuu löytyvän joka matkalle aina uutta mielenkiintoista nähtävää, ja listallani on tämänkin reissun jälkeen monta paikkaa, joissa haluaisin päästä käymään vasta ensimmäistä kertaa. Näihin kuuluu yhä esimerkiksi pari kaupungin suosituimpiin kuuluvaa museota.

milano2025_nolo_04


Toistuvat Milanon-matkat ovat johtaneet siihen, että kiertelemme mielellämme eri kaupunginosissa, mutta vilkkaimmassa ydinkeskustassa ei välttämättä tarvitse käydä lainkaan. Onnistuimme tällä kerralla käymään Milanossa näkemättä kuuluisasta tuomiokirkosta vilaustakaan. Tätä ei pidä käsittää väärin, sillä Duomo on yksi suosikkikirkoistani ja kuuluu ehdottomasti Italian komeimpiin nähtävyyksiin. Tavoitteenani on vain tutustua Milanoon mahdollisimman laajasti, mieluiten kävellen ja välillä vanhojen raitiovaunujen kyydistä nauttien. Keräsin tähän pakettiin monipuolisen viikonlopun kymmenen parasta kokemusta, joista suurin osa oli meille kokonaan uusia.


milano2025_cavallini_01

Illallinen Antica Osteria Cavallinissa

Saavumme Milanoon perjantai-iltana niin, että ehdimme vielä myöhäiselle illalliselle nauttimaan kaupungin ravintolatarjonnasta. Valintamme on tällä kerralla perinteikäs Antica Osteria Cavallini, joka avasi ovensa jo joulukuussa 1934. Ravintola sijaitsee melko lähellä päärautatieasema Milano Centralea. Meidät ohjataan sisäpihamaiseen katettuun tilaan, joka käy illan mittaan hieman meluisaksi. Tunnelma pysyy runsaasta asiakasmäärästä huolimatta mukavana. Esimerkiksi yksi suuri paikallinen seurue juhlii nuoren naisen syntymäpäiviä. Antica Osteria Cavallinissa on käynyt vuosien varrella paljon jalkapallotähtiä ja muita julkisuuden henkilöitä. Monessa yhteydessä mainitaan erityisesti pelaaja-agentit, jotka ovat hieroneet täällä asiakkaidensa siirtoja seurasta toiseen.

milano2025_cavallini_02

 
Pitkällä listalla riittää paljon perinteisiä italialaisruokia. Syön alkuun herkullisen carpaccion, jonka ohuet lihaviipaleet suorastaan sulavat suussa. Vaimo luottaa perinteiseen tomaatti-mozzarellasalaattiin. Pääruoaksi tilaamme Langhen alueen Nebbiolo-viinin kanssa yhteensopivat liharuoat, joista varsinkin oma pihvini on oikein maukas. Jälkiruoaksi valitsemme tiramisua ja zuppa ingleseä. Viimeksi mainittu englantilainen keitto tunnetaan myös nimellä trifle ja se muistuttaa rakenteeltaan tiramisua. Ateria on hyvin onnistunut kokonaisuus ja minusta tuntuu kerta kaikkiaan upealta olla taas kerran Milanossa.


milano2025_sanmaurizio_03

Upea Chiesa di San Maurizio al Monastero Maggiore

Milanossa on paljon sykähdyttäviä ja keskenään erilaisia kirkkoja, joista tunnetuin on mahtava Duomo. San Bernardino alle Ossa pysäyttää pääkalloillaan, Santa Maria delle Grazien yhteydessä on Leonardo da Vincin maalaama Viimeinen ehtoollinen ja Sant’Ambrogiokin on kieltämättä upea, mutta olisiko Milanon kaunein kirkko sittenkin San Maurizio al Monastero Maggiore.

milano2025_sanmaurizio_01


San Maurizio onnistuu huijaamaan ohikulkijoita, sillä se on ulkoapäin kovin vaatimattoman näköinen. Olin itsekin kävellyt kirkon ohitse useammalla eri matkalla, kunnes satuin näkemään kuvia upeiden maalausten täyttämistä sisätiloista. San Maurizioon saa tutustua ilmaiseksi, joten siellä poikkeamista on helppo suositella kaikille. Sijaintikin on melko keskeinen Duomon ja Castello Sforzescon välimaastossa. Kirkko rakennettiin 1500-luvulla merkittävän nunnaluostarin yhteyteen. Nykyään luostarin tiloissa toimii arkeologinen museo.

milano2025_sanmaurizio_02


Kirkon erikoisuuksiin kuuluu, että se on jaettu väliseinällä kahteen eri osaan. Kadunpuoleinen osa suunniteltiin seurakunnalle ja toinen puoli nunnia varten. Kirkon etuosa alttarimaalauksineen on hieno, mutta pidän itse vieläkin enemmän nunnien käytössä olleesta takaosasta. Molempien tilojen seinät ovat täynnä uskonnollisia aiheita käsittelevää maalaustaidetta. Teoksista saisi varmasti vielä enemmän irti selvittämällä mitä tapahtumia ne kuvaavat, mutta esimerkiksi Nooan arkin ja viimeisen ehtoollisen tunnistaa vähemmälläkin Raamatun tuntemuksella.


milano2025_montenapoleone_02

Muotikatu Via Monte Napoleone

Elegantti Milano tunnetaan yhtenä maailman muotipääkaupungeista, jonka kaduilla niin huippumallit kuin tavalliset kansalaisetkin pukeutuvat tyylikkäästi. Muotitietoisimmat tekevät ostoksensa kaupungin muotikorttelissa Quadrilatero della Modassa, jota halkoo maailman kalleimmaksi kaduksikin nimetty Via Monte Napoleone. Kävelemme maineikkaan ostoskadun päästä päähän, vaikkei mielessämme ole mitään näyteikkunaostoksia kummempaa. Jo kadun arkkitehtuuri on arvokasta, sillä ohitamme paljon 1800-luvun alkupuolella Milanon varakkaimman väen kodeiksi suunniteltuja uusklassisia rakennuksia.

milano2025_montenapoleone_01


Kapea Via Monte Napoleone ei ole luksusliikkeistä huolimatta erityisen viihtyisä, sillä sitä ei ole rauhoitettu kävelykaduksi. Toisaalta kauppojen asiakaskunnalle lienee tärkeää päästä autokyydillä oven eteen. Kadun varrella komeilee nytkin ohi kulkiessamme jokunen Ferrari ja pari Maseratia. Via Monte Napoleonelta ja sen sivukaduilta löytyy runsaasti luksusbrändien liikkeitä, joihin kuuluvat tietenkin myös Milanon omat ylpeydenaiheet Prada, Dolce & Gabbana, Versace sekä Armani. Useimmilla ovilla päivystää tummiin pukeutunut herrasmies valmiina avaamaan oven asiakkaille. Kenties ovimiehen harjaantunut silmä tunnistaa, kuka on astumassa aidosti ostoaikeissa sisään.


milano2025_necchi_01

Villa Necchi Campiglio, yksi Milanon helmistä

Valitsemme viikonlopun museokohteeksi kiehtovalta kuulostavan Villa Necchi Campiglion. Löydämmekin varsinaisen keitaan, sillä tällaista uima-altaan koristamaa kukkivaa puutarhaa ei uskoisi löytävänsä miljoonakaupungin keskustasta. 1930-luvulla valmistuneessa huvilassa toimii kotimuseo, johon tutustumme englanniksi opastetulla kierroksella. Jäämme vielä opastuksen jälkeen kiertelemään talossa omaan tahtiin sekä nauttimaan puutarhakahvilan antimista.

milano2025_necchi_02


Talo rakennettiin teollisuustoiminnalla rikastuneiden Necchin sisarusten Neddan ja Giginan sekä viimeksi mainitun aviomiehen Angelo Campiglion kodiksi. Erityisesti Necchin ompelukoneet ovat Italiassa tunnettuja tuotteita edelleen. Kolmikolla oli sen verran varallisuutta, että maineikas arkkitehti Piero Portaluppi sai työhönsä vapaat kädet budjetista välittämättä. Saamme vierailumme aikana ihailla tyylikkäitä huoneita sekä kuulla runsaasti kiinnostavia yksityiskohtia taloon, sen asukkaisiin, kuuluisiin vieraisiin ja arkkitehteihin liittyen.

Villa Necchi Campigliosta on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


milano2025_orecchio_01

Arkkitehtuuria ja flamingoja Quadrilatero del Silenziossa

Villa Necchi Campiglio sijaitsee arkkitehtuuriltaan kiinnostavan Quadrilatero del Silenzion alueen laidalla. Olemme käyneet miellyttävän rauhallisessa Hiljaisuuden korttelissa kerran aiemminkin, ja nyt meillä on aikaa katsella jykevien rakennusten yksityiskohtia entistä tarkemmin. Casa Sola-Busca tunnetaan erityisesti pääoven vieressä olevasta korvasta. Kyseessä on sata vuotta vanha ovipuhelin, johon taloon saapuneet vieraat saivat ilmoittaa tulostaan. Nykyään korvaan lausutut sanat eivät mene enää perille, sillä asukkaat ovat kyllästyneet uteliaiden ohikulkijoiden tervehdyksiin.

milano2025_fenicotteri_01


Ihmettelemme hetken Villa Invernizzin pihamaalla asuvia flamingoja, joita olemme käyneet tervehtimässä kerran aiemminkin. Metalliaidan taakse on kerääntynyt jonkin verran ihmisiä katselemaan vaaleanpunaisten lintujen touhuja. Flamingot päätyivät Milanoon 1970-luvulla, kun juustobisneksessä vaurastunut Romeo Invernizzi halusi eksoottisia lintuja pihamaalleen. Nykyiset linnut ovat puutarhan alkuperäisten asukkaiden jälkeläisiä.

milano2025_berrimeregalli_01


Quadrilatero del Silenziossa on paljon komeita rakennuksia, joista Palazzo Berri-Meregalli on yksi kiinnostavimmista. Kivisen kerrostalon seinää koristavat monenlaiset patsaat ja mosaiikit. Varsinainen helmi on aulatila, jota ohikulkijat saavat ihailla aidan takaa. 1910-luvulla valmistunut rakennus edustaa liberty-arkkitehtuuria, joka oli italialainen versio Suomessakin tunnetusta jugendista.


milano2025_lincoln_03

Kuvauksellinen Via Abramo Lincoln

Meille jää ylimääräistä aikaa ennen illallisravintolan avautumista, joten lähdemme vaeltelemaan vielä hieman poispäin keskustasta. Via Abramo Lincoln on mainittu yhtenä Milanon kuvauksellisimmista kaduista, joten poikkeamme sille täälläpäin kaupunkia liikkuessamme.

milano2025_lincoln_01


Lyhyttä ja kapeaa kadunpätkää reunustavat matalat pastelliväriset talot. Puutarhojen kasvit ja puut luovat kadulle miellyttävän vehreän ilmeen, johon palmut tuovat ripauksen eksotiikkaa. Via Abramo Lincolnin rauhassa on vaikea kuvitella olevansa aivan Milanon ydinkeskustan tuntumassa. Talot rakennettiin alun perin työläisten edullisiksi asunnoiksi, mutta hintataso lienee noussut vuosikymmenten varrella pilviin.

milano2025_lincoln_02


Via Abramo Lincoln taitaa kuulua sellaisiin julkisiin salaisuuksiin, jonka on löytänyt jo muutama muukin matkailija. Mieleeni tulee hieman Lontoon Notting Hill, jonka värikkäiden talojen edustoilla riittää jo liikaa valokuvaajia. Emme haluaisi olla häiriöksi asukkaille, joten jatkamme matkaamme melko nopeasti. Poistuessamme paikalle leiriytyy ammattimainen kuvausryhmä, jonka suunnitelmissa näyttäisi olevan musiikkivideon purkittaminen.


milano2025_remulass_01

Kasvisravintola Remulass

Ihastuimme viime vuoden Milanon-matkallamme Ratanà-ravintolaan, mutta sieltä ei löytynyt enää kolmisen viikkoa ennen matkaamme vapaata pöytää. Niinpä teemmekin varauksen Ratanàn sisarravintolaan Remulassiin, jolla on samat omistajat. Remulass profiloituu kasvisravintolaksi, jonka lyhyeltä ja usein vaihtuvalta ruokalistalta löytyy myös hieman kalaa. Tämä sopii meille hyvin, sillä keskityimme edellisiltana liha-annoksiin.

milano2025_remulass_02


Pieni ravintolasali tuntuu kodikkaalta ja palvelu toimii sujuvasti. Juttelen mielelläni aina tilaisuuden tullen italiaksi ja saan selville, että tarjoilijan veli asuu nykyään Suomen Turussa. Jaamme aluksi annokset turskakroketteja sekä kalacarpacciota, jotka maistuvatkin todella hyvin. Kasvispääruoat ovat sen sijaan lievä pettymys, sillä esimerkiksi valtava endiivisalaatti on pidemmän päälle aika yksitoikkoista purtavaa. Jälkiruoat ovat puolestaan oikein herkullisia. Remulassia on helppo suositella vannoutuneille kasvissyöjille ja kyllä se on kelpo ravintola kaikille muillekin. Itse tilaisin seuraavalla kerralla alkuruokien lisäksi vaikkapa pastaa, jolloin kokonaisuus olisi luultavasti omastakin mielestäni kohdallaan.


milano2025_nolo_03

Katutaidetta NoLon kaupunginosassa

Sunnuntaiaamupäivän kohteena on taannoisessa Matka-lehden jutussa mainittu NoLon kaupunginosa, jonka nimi on lyhenne sanoista Nord di Loreto. Loreton pohjoispuolella sijaitseva alue muistuttaa edellisvuoden matkaltamme tuttua Isolaa, sillä molempien kohdalla mainitaan usein yhteisöllisyys, vaihtoehtoisuus, hipsterihenkisyys sekä trendikäs ravintola- ja baaritarjonta. Etniset puodit viittaavat kaupunginosan monikulttuurisuuteen. Tämä on sitä tavallisen kansan Milanoa, joka sijaitsee vilkkaimman keskustan ja suosituimpien nähtävyysalueiden ulkopuolella. Itseäni houkuttelee täällä erityisesti näyttävä katutaide.

milano2025_nolo_01


Sunnuntain ilmapiiri on varsin raukea, eikä NoLon kaduilla ole vilkasta. Viihtyisässä Trotterin puistossa on miellyttävää paikallistunnelmaa, kun lähistöllä asuvat perheet ovat tulleet viettämään aurinkoista pyhäpäivää. Etsimääni katutaidetta löytyy varsinkin junarataa seuraavan Via Pontanon varrelta. Joukkoon mahtuu useita kerrassaan upeita teoksia sekä myös ikävännäköistä sotkua.

milano2025_nolo_02


Pieniä aukioita reunustavat terassit alkavat puolenpäivän jälkeen täyttyä lounasasiakkaista ja NoLo tuntuu heränneen jälleen eloon. Joskus aiemmin ankeana tunnettu kaupunginosa vaikuttaa ainakin näin aurinkoisena päivänä mukavalta, vaikkei tämä kierros muraalien lisäksi mitään poikkeuksellista tarjonnutkaan. Pysähdyn vielä kierroksen päätteeksi kuvaamaan Via Veninin varrelle taiteiltuja maalauksia, jotka esittävät milanolaisia maamerkkejä, kuten Castello Sforzescoa ja San Siron stadionia.


milano2025_bam_02

BAM-puiston kevätfestivaalit

Iltapäivällä on sen verran luppoaikaa, että päätämme suunnata puiden kirjastoon eli Biblioteca degli Alberi Milano -puistoon. Paikka on meille edellisiltä matkoilta tuttu, sillä olemme käyneet täällä ihailemassa esimerkiksi Bosco Verticalea eli puiden koristamia kerrostaloja. Myös edellä mainittu Ratanà-ravintola sijaitsee samoilla kulmilla. Meille on kuitenkin uutta päästä tänne näin lämpimänä ja aurinkoisena päivänä, sillä aiemmat vierailut ovat ajoittuneet yleensä talveen tai varhaisempaan kevääseen. Huomaamme perille päästyämme, että käynnissä on puiston oma kevättapahtuma BAM Spring Festival.

milano2025_bam_04


Tuntuu mukavalta, ettei tutussa kaupungissa tarvitse säntäillä nähtävyydeltä toiselle. Niinpä maltamme hyvin nauttia parinkymmenen asteen lämmöstä puistossa, jonne on istahtanut paljon muitakin kevätpäivän viettäjiä.

milano2025_bam_03


Kevätfestivaaleilla ei näy olevan paljoa ohjelmaa, mutta muutamalle ruokakojulle riittää tasaisesti jonoa. Lapsille on järjestetty jonkinlaista puuhaa ja päivään kuuluvat myös joogatunnit sekä tanssiesitykset, joiden ajankohta ei tosin osu yksiin oman vierailumme kanssa. Meille riittää kyllä hyvin vain oleskelu viihtyisässä puistossa taustalla kohoavia pilvenpiirtäjiä katsellen.  


inter_udinese_13

Jalkapallo-ottelu InterUdinese

Oman matkani kohokohta odottaa sunnuntai-iltana, kun pääsen katsomaan itselleni kovin rakkaan jalkapalloseuran Interin ottelua. Italian Serie A:n kamppailussa vastaan asettuu Udinese, joka tarjoaa lopulta todella kovan vastuksen. Milanon sinimusta joukkue nappaa silti arvokkaat sarjapisteet lukemin 2–1. Ottelu ikonisella San Siron stadionilla on aina elämys, ja nytkin paikalle saapuu lähes 72 000 jalkapallon ystävää. Kevät on jännitystä täynnä, sillä Inter kamppailee tiukasti Italian mestaruudesta ja sekä hakee menestystä myös Mestarien liigasta sekä Italian cupista. Lue lisää ottelukokemuksesta jutustani Jalkapalloa Milanossa, Inter–Udinese.

inter_udinese_02


Italialaisen jalkapallo-ottelun tunnelmaa voi suositella paikallisena kulttuurikokemuksena kenelle tahansa, vaikkei itse peli välttämättä kiinnostaisikaan. Pääsyliput kannattaa hankkia Interin omilta nettisivuilta, ja pelaahan samalla stadionilla vuorollaan myös menestyksekkään historian omaava punamusta paikalliskilpailija Milan. Interin lippujen hankkimista varten täytyy rekisteröityä seuran nettisivuille. Pääsyliput tulevat myyntiin muutamaa viikkoa ennen peliä ja niitä on yleensä tavallisiin sarjapeleihin melko hyvin saatavilla, kun taas kysyntä esimerkiksi paikallisotteluihin on selvästi suurempaa. Lippujen hinnat lähtevät muutamasta kympistä ylöspäin. Stadionille mennessä täytyy Italiassa muistaa ottaa mukaan henkilöllisyystodistus, jota kysytään porteilla. Olen itse käyttänyt varmuuden vuoksi passia.

inter_udinese_01


Vierailu Milanossa perjantai-illasta varhaiseen maanantaiaamuun oli jälleen kerran hieno kokemus. Kaupunki viehättää minua kerta kerralta enemmän, sillä joka matkalla tulee vastaan jotain aivan uutta sekä myös sopivasti tuttuja kulmia. Hyviä ravintolavaihtoehtoja riittäisi todella pitkäksi aikaa ja Interin pelit vetävät minua puoleensa aina tilaisuuden tullen. Tällaisilla kevätmatkoilla tekisi mieli tutustua välillä muihinkin italialaisiin kaupunkeihin ja stadioneihin, mutta toivon palaavani erityisesti Milanoon vielä monta kertaa.

Blogin muut Milanosta kertovat jutut löytyvät täältä. Tarkoituksenani on julkaista vielä kevään aikana laaja juttu, johon kokoan runsaasti vinkkejä Milanoon.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja