Lähtöportti
Tällainen matkailija olen

Mitä teen mieluiten lentokoneessa, miten haluan majoittua ja mitä ostan reissuilta mukaan? Entä millä kulkuvälineellä matkustan mieluiten? Se selviää tästä postauksesta.
Muutamissa matkablogeissa on viime kuukausina julkaistu juttuja, joissa kirjoittaja kertoo erilaisia asioita itsestään. Jätän nyt suurimmat kääk-juorut toiseen kertaan, mutta ajattelin kertoa jotain itsestäni nimenomaan matkailijana. Toivon antavani näin jotain taustaa muille blogista löytyville postauksille, joita löytyy jo yli kaksisataa kappaletta. Tässä siis kahdeksan jotenkin matkailuun liittyvää asiaa minusta.
Pakkaaminen ei ole koskaan hauskaa ja se jää siksi viime tippaan. Pienet lapset olivat muutama vuosi sitten hyvä tekosyy viivyttelyyn, sillä koskaan ei voinut tietää mitä avonaiseen laukkuun jätetyille tavaroille tapahtuu. Lasten kasvaessa tämäkään perustelu ei enää toimi, mutta saatan silti hakea matkalaukun tai rinkan käsille vasta vähän ennen lentokentälle lähtemistä. Toisaalta käytössäni on selkeä pakkauslista, jonka mukainen laukun täyttäminen vie vain hetken. Otan mukaan vain välttämättömimmän, sillä perhematkoille kertyy joka tapauksessa runsaasti kannettavaa. Viime hetkellä pakatessa säästyy aikaa, koska muuten tarkistaisin laukun sisällön varmuuden vuoksi ainakin kolmesti.
Kesän 1985 Tanskan-matkalla opin, että hotelliaamiaisilla tarjotut kananmunat saattavat olla hämmästyttävän löysiä. Siitä lähtien olen aina pakannut vara- eli munahousut mukaan, vaikka muuten pyrinkin matkustamaan mahdollisimman kevyesti.
Pidän lukemisesta ja valitsemani kirjat liittyvät usein tavalla tai toisella matkailuun. Nautin erityisesti siitä, kuinka tuleviin matkakohteisiin sijoittuvat romaanit johdattavat kohteen tunnelmiin jo etukäteen, olivatpa ne sitten faktaa tai fiktiota. Tästä huolimatta pakkaan reissuille mukaan korkeintaan pienikokoisen opaskirjan. Lukea voi kotonakin, joten keskityn perillä kirjojen sijasta kohteeseen tutustumiseen. Jos ylimääräistä aikaa sattuu jäämään, keksivät lapset sille kyllä käyttöä. Oman aikansa vie myös muistiinpanojen kirjoittaminen, vaikken varsinaisia blogitekstejä matkoilla rustaakaan.
Kauan sitten Thaimaassa jäi sen verran ylimääräistä aikaa, että luin hotellin yöpöydän laatikosta löytynyttä buddhalaisten pyhää kirjaa suurin piirtein puoliväliin asti.
Olen aina pitänyt kartoista ja selailen niitä melkein päivittäin, joskus jotakin etsien ja toisinaan ihan vaan huvikseni haaveillen. Google Mapsin reittisuunnitelmat ja katunäkymät ovat vieneet matkojen suunnittelun aivan uudelle tasolle, mutta on perinteisillä painetuilla kartoillakin vielä paikkansa. Muutaman tunnin lento kuluu aivan mainiosti pelkästään lentoyhtiön lehdestä löytyvää karttasivua katsellen ja uusista matkoista haaveillen. Jos lisäksi saa vielä ilmaista mustikkamehua, ei lentomatkalta voi enempää toivoa.
Vaikka osaankin useimmiten suunnistaa sujuvasti perille, ei karttojen tulkitseminen ole aina onnistunut ihan täydellisesti. Esimerkiksi kaverini Mikko saattaa muistaa hikisen kävelyretken Ateenan keskustasta helteiseen Pireuksen satamaan, joka sitten olikin aika monta kilometriä lupauksiani kauempana.
En ole koskaan erityisemmin rakastanut hotellielämää, hyvissäkään hotelleissa, vaan vuokraan mieluummin huvilan tai asunnon. Haaveilen toisinaan ulkomaille muuttamisesta ja vuokratalot tarjoavat välillä hyvinkin vahvoja tunteita kohteessa asumisesta. Ruokakaupassa käymisessä ja roskien viemisessä on oma vaivansa, mutta myös vapautensa. Sopivin majoitusmuoto riippuu toki myös matkaseurueen koosta ja kohteessa viipymisen pituudesta. Viivymme usein samassa tukikohdassa vähintään viikon ja kolmen sukupolven talonvuokrauslomia on kertynyt jo yli kymmenen kappaletta.
Vuokrataloissa saa välillä kaupan päälle kotieläimiä. Madeiralainen punertava kissa ja vanha italialainen kilpikonna ovat olleet niistä mieluisimpia. Huonoa sanottavaa on oikeastaan vain Pugliassa uima-altaaseen kuteneista sammakoista, jotka jouduimme häätämään toisenlaisen vesistön etsintään.
Tuntuu vaikealta sanoa olenko enemmän aamu- vai iltaihminen, koska haluaisin vaikka yöunien kustannuksella nauttia molemmista pitkän kaavan mukaan. Monet rakkaimmista matkamuistoistani liittyvät aamuihin, joihin olen herännyt muun perheen vielä nukkuessa. Nautin heräilevien kaupunkien hiljaisesta tunnelmasta, jota ei voi monissa matkakohteissa aistia muihin vuorokaudenaikoihin. Moni paikka tuntuu olevan jotenkin aidoimmillaan aamuvarhaisella ja ovathan myös auringonnousut usein upeaa katseltavaa.
Olen kokenut unohtumattomia aamuja muun muassa Antibesissa, Madeiralla ja Prahassa. Kenties lämpimimmät muistot ovat jääneet Granadasta, jossa katselin auringon nousemista Alhambran ja Sierra Nevadan huippujen takaa. Tuon hetken jaoin puhelimitse isäni kanssa – silloin kun se oli vielä mahdollista.
Jos kaipaat matkoillesi ostosvinkkejä, olet valitettavasti eksynyt väärään blogiin. Matkoilla tekemäni hankinnat rajoittuvat yleensä jääkaappimagneetteihin ja jalkapalloseurojen kaulaliinoihin, eikä vaimokaan ole matkoilla juuri sen innokkaampi shoppailija. Magneettien ostaminenkin on viime aikoina harventunut, sillä niille ei löydy enää oikein tilaa kahdestakaan jääkaapin ovesta. Samoin muutamalla kymmenellä kaulaliinalla pärjää jo vähän kylmemmänkin talven yli. Matkojeni mielenkiintoisimmat ostokset löytyvät yleensä toreilta, herkkukaupoista ja muilta ruokaosastoilta, sillä paikalliset maut kiinnostavat aina, eivätkä syötävät ostokset jää täyttämään kaappeja pitkäksi aikaa.
En pidä tinkimisestä, joka on yleensä lähinnä vaivaannuttavaa ajanhukkaa. Olen silti ylpeä tinkimissaavutuksestani Dominikaanisessa tasavallassa, jossa hankin alun perin 1500 peson hintaisen maan sinipunavalkoisen lipun 290 pesolla ja yhdellä Jenkki-purukumilla.
Kuten edellisestäkin voi päätellä, matkailun lisäksi toinen suuri intohimoni on jalkapallo. Tarkistan jokaista matkaa suunnitellessani, voiko matkaohjelmaan jotenkin yhdistää pelissä käymisen. Hyvänä apuvälineenä toimii Soccerway-sivusto, josta löytyy maailman kaikkien sarjojen otteluohjelma. Peliin lähteminen riippuu lopulta monesta seikasta, kuten käytettävissä olevasta ajasta, välimatkoista, matkaseurasta ja ottelun tärkeydestä. Olen nähnyt jalkapalloa kymmenessä maassa, vaikka se onkin ollut matkan päätarkoitus vain harvoin. Ottelutapahtuma intohimoisten fanien keskellä voi olla unohtumaton kokemus, vaikkei itse laji kiinnostaisikaan.
Ottelulippujen hankkiminen on nykyisellä nettiaikakaudella vaivatonta. Ennen ei päässyt yhtä helpolla, sillä olen tehnyt lippukauppoja esimerkiksi edinburghilaisessa pubissa ja barcelonalaisella sivukujalla.
Linja-autossa on tunnelmaa ja metrolla pääsin mummolaan, mutta suosikkikulkuvälineeni on silti juna. Keravalla kasvaneelle ja täällä yhä elävälle rautatie on aina ollut lähellä ja katselen edelleen mielelläni ohi kulkevia junia kotini ikkunasta. Yksi upeimmista matkakokemuksistani on parinkymmenen vuoden takainen interrail, mistä johtuen asemilla kaikuvat kuulutukset tuovat edelleen mieleen lämpimiä muistoja. Haluaisin palata myös Shinkansen-luotijunien kyytiin Japaniin. Kaikesta huolimatta käytän junia nykyään melko vähän. Lentäminen on useimpiin matkoihin liittyvä välttämätön paha, josta en suuremmin nauti, mutta josta en osaa luopuakaan. Samoin helppous ja vapaus saa usein valitsemaan junan sijasta henkilöauton.
Vältän kateutta parhaani mukaan, mutta yhdestä asiasta olen silti kateellinen. Keskieurooppalaisilla on loistavat mahdollisuudet matkustaa junilla ties kuinka moneen maahan, nopeasti ja suoraan keskustasta toiseen. Pääseehän Suomestakin toki Venäjälle, mutta muuten vaihtoehdot ovat vähissä.
Löytyikö tästä jotain yllättävää, outoa tai samaistuttavaa?

Lähtöportti
Lähtöportin uusi aika

Lähtöportti on jättänyt Rantapallon taakseen ja löytyy nyt osoitteesta www.lahtoportti.fi. Perille pääsee myös osoitteella www.lähtöportti.fi.
Rantapallo lakkauttaa blogiportaalinsa elo-syyskuun vaihteessa, joten Lähtöportin tuli aika itsenäistyä omaan osoitteeseensa. Vaikka muutos olikin pakon sanelema, uskon siitä seuraavan paljon hyviä asioita.
Lähtöportin ensimmäinen julkaisu näki päivänvalon 1.11.2015 ja Rantapallon blogiportaalin aikana postauksia kertyi kaikkiaan 480 kappaletta. Ne kaikki ovat nyt luettavissa uudessa osoitteessa. Vaikka blogin elämä jo jatkuukin uudessa kodissa, on osa muuttolaatikoista yhä purkamatta. Toisin sanoen tekninen taustatyö on edelleen kesken, mutta toisaalta ehdin taas pienen tauon jälkeen tuottamaan myös uutta sisältöä.
Seuraavien kuukausien aikana on tulossa juttuja ainakin tuoreimmalta matkaltamme Itävallan Tirolista sekä kesäkuisesta Kaliforniasta. Esimerkiksi Sevillasta ja Berliinistä on jäänyt vielä monta kohdetta esittelemättä ja luvassa on tietenkin myös uusia reissuja eri kohteisiin. Italia pysyy tärkeänä juttujen aiheena jatkossakin.
Pysykäähän mukana matkassa ja muistakaa seurata Lähtöporttia myös Facebookin ja Instagramin kautta. Kiitokset Rantapallolle yhteisistä vuosista ja mukavaa loppukesää kaikille!
Lähtöportti
10 matkailufaktaa minusta

Pandemian pakottamalla reissutauolla voi pysähtyä muistelemaan menneitä. Olen paketoinut matkailuhistoriani sen verran tarkasti, että kerron nyt itsestäni matkailijana tilastotietojen valossa.
Olen jo pidemmän aikaa halunnut osallistua Unelmatripin Jennin aloittamaan blogihaasteeseen, jossa kirjoittaja saa kertoa itsestään matkailijana. Minusta on kuitenkin tuntunut, että kerroin jo riittävästi kolme vuotta sitten julkaisemassani Tällainen matkailija olen -postauksessa, joten kunnollista ideaa uudelle jutulle ei tahtonut löytyä. Nyt mieleeni lopulta tuli, että voisinkin ottaa faktat kirjaimellisesti faktoina eli numerot numeroina.
Yksi erikoisimmista itseeni liittyvistä matkailufaktoista lienee, että minulla on tallella jokaisen ulkomaanmatkani kohteet ja reitit tarkkoine päivämäärineen. Kaikki ulkomailla vietetyt päivät ovat tuntuneet niin arvokkailta, että olen halunnut taltioida kokemukseni mahdollisimman hyvin. En siis mielestäni ole pitänyt matkoja koskaan itsestäänselvyytenä, vaikka reissuja erityisesti koronaa edeltävinä vuosina olikin paljon ja vuosittainen elämänrytmini on määrittynyt ensisijaisesti matkojen mukaan.
Tunnen olevani rennon leppoisa, mutta tietyissä asioissa myös hyvin järjestelmällinen ihminen. Keräsin matkailuhistoriani yhteen pakettiin parikymmentä vuotta sitten, jolloin tehtyjä reissuja oli vain murto-osa nykyisestä. Päivämäärien tarkistaminen onnistui vielä silloin passin leimojen, säästyneiden matkalippujen, valokuva-albumeihin kirjoitettujen päivämäärien ja matkakertomusten avulla. Innokkaana tilastonikkarina olen pitänyt matkalistan ajan tasalla ja pystyn sen avulla kaivamaan esiin monenlaista turhaa tietoa matkailuhistoriastani. Tässä siis kymmenen matkailufaktaa sekä taustoja niiden takana.
Ensimmäinen ulkomaanmatkani suuntautui äidin ja isän kanssa Tukholmaan kesällä 1983, kun olin täyttänyt seitsemän vuotta. Tästä eteenpäin teimme yleensä yhden ulkomaanmatkan vuodessa, mutta ensimmäinen ulkomaanlento ajoittui vasta kesäkuuhun 1988. Yhden ja toistaiseksi elämäni ainoan kotimaanlennon olin kuitenkin kokenut sitä aiemmin. Matkailun suhteen omat lapseni ovat itseäni huomattavasti edellä. Täyttäessään seitsemän vuotta molemmat olivat käyneet jo melkein kahdessakymmenessä maassa, ja sen jälkeen on tullut muutamia lisää.
Lue lisää: Elämäni ensimmäiset ulkomaanmatkat
2. PITKÄKESTOISIN ULKOMAANMATKA
Toistaiseksi pitkäkestoisin ulkomaanmatkani on ollut kuukauden mittainen interrail, jonka tein kesällä 1997. Se oli upea kokemus ja tarjosi hyvän irtioton arkisista rutiineista. Erilaiset velvollisuudet ja ehkä liiallinenkin vastuuntunto ovat saaneet aikaan sen, etten ole tuon jälkeen irrottautunut juuri paria viikkoa pidemmille matkoille. Toisaalta en ole koskaan lähtenyt Euroopan ulkopuolelle alle kahdeksi viikoksi. Toivon korona-ajan toimivan jonkinlaisena vedenjakajana, jonka jälkeen lähtisin toteuttamaan myös niitä matkahaaveita, joihin koen tarvittavan reilusti aikaa. Listalla ovat erityisesti Uusi-Seelanti, Chile ja Australia, joiden lisäksi esimerkiksi Kuuba, Kalifornia ja Kanadan Kalliovuoret ovat siirtyneet aina vain tulevaisuuteen. Varsinaisesta maailmanympärimatkasta en kuitenkaan haaveile.
Lue lisää: Interrail-muistoja: Saksa, Itävalta, Italia ja Sveitsi sekä toinen osa Ranska, Englanti, Belgia ja Hollanti
Kaukaisin käymäni paikka on distance.to-sivustolla tekemieni mittausten perusteella Mauritiuksen etelärannikko, joka on samalla myös eteläisin käymäni paikka. Toiseksi kauimpana Keravalta olen ollut Indonesiaan kuuluvalla Bintanin saarella, mutta kaikista itäisin matkakohteeni on toistaiseksi Tokio, läntisin Toronto ja pohjoisin Inari. Nämä tiedot kertovat, etten ole käynyt mitenkään äärimmäisen kaukana eri ilmansuunnissa. Pidän itseäni Eurooppa-keskeisenä matkailijana, jolle suurin osa muusta maailmasta on jäänyt toistaiseksi tuntemattomaksi.
4. KAUPUNKI, JOSSA OLEN NUKKUNUT ENITEN ÖITÄ
Kolme Madeiran-matkaa on tehnyt tehtävänsä ja saaren pääkaupunki Funchal pitää kärkisijaa 35 yöllä. Yli kahden viikon verran yöpymisiä on kertynyt myös Lissabonissa, Singaporessa, Hongkongissa sekä Tukholmassa. Tämä tilasto on itselleni ennen kaikkea muistutus siitä, että suurten unelmien suhteen täytyisi tarttua tuumasta toimeen. Haaveilen asuvani joskus ulkomailla vähintään puoli vuotta ja mieluummin kauemminkin. Pidempi oleskelu ulkomailla olisi varmasti monella tavalla opettavainen kokemus. Haluaisin oppia kunnolla vierasta kieltä, tutustua paikalliseen elämänmenoon sekä nähdä esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelun erilaisessa ilmastossa. Samalla oppisin varmasti jotain uutta myös sekä itsestäni että rakkaasta Suomen maasta.
5. KAUPUNKI, JOSSA OLEN YÖPYNYT USEIMMALLA MATKALLA
Tämän tilaston ykkönen on Tukholma, jossa olen yöpynyt seitsemällä eri matkalla. Milanossa ja Tallinnassa olen yöpynyt viiteen otteeseen, kun taas Dublinissa ja Kööpenhaminassa neljästi. Tukholma ja Tallinna eivät yllätä, sillä molempiin pääsee helposti laivalla. Tukholmassa kävimme erityisen ahkerasti lasten ollessa aivan pieniä, mutta Tallinnassa olen käynyt moniin muihin suomalaisiin verrattuna melko harvoin. Milanoon minua houkuttelee jalkapalloseura Inter, Dublin toimii porttina muualle Irlantiin ja Kööpenhamina on mainio koko perheen matkakohde. Minusta olisi mahtavaa tutustua johonkin ulkomaiseen kaupunkiin niin hyvin, että voisin pitää itseäni sen asiantuntijana.
6. YÖPYMISET ERI KAUPUNGEISSA
Olen nukkunut yhteensä 741 yötä kaikkiaan 137 ulkomaisessa kaupungissa tai kylässä. Ulkomailla on siis kulunut yhteensä reilut kaksi vuotta, mikä tuntuu tässä iässä melko lyhyeltä ajalta. Mukaan ei ole laskettu laivalla tai lentokoneessa vietettyjä öitä, ja matkapäiviä saisi laskettua toki lisää, jos ynnätään mukaan sekä lähtö- että saapumispäivät. En ole koskaan matkustanut työn vuoksi ulkomaille, joskin pari blogiin liittyvää reissua voi laskea työmatkaksikin. Tilaston oleellisin tieto lienee keskimääräinen yhdessä paikassa vietetty aika, eli 5,4 yötä. Tutustun mielelläni yhteen kohteeseen hieman perusteellisemmin ja teen sieltä käsin retkiä ympäristöön. Inhoan kiirettä ja viihdyn siis hyvin paikoillanikin, joten en koe tarvetta vaihtaa majapaikkaa nopeaan tahtiin.
7. MAA, JOSSA OLEN NUKKUNUT ENITEN ÖITÄ
Tässä kategoriassa Italia on ylivoimainen ykkönen 121 yöllä. Haluan tutustua suosikkimaahani monipuolisesti, joten olen yöpynyt siellä jo 19 eri paikkakunnalla, mutta tämä on toivottavasti vasta alkua. Seuraavina maalistalla tulevat Portugali (69 yötä), Espanja (60), Kreikka (42), Ranska (41) ja Irlanti (40). Euroopan ulkopuolisista maista ykkösenä on Japani 26 yöllä. Tämän tilaston kärkipää kertoo selvästi siitä, kuinka Välimeren kulttuuri, lämpö ja ruoka vetävät minua yhä uudelleen puoleensa. Olen nauttinut tuolla suunnalla myös Kroatiassa, Montenegrossa ja aivan erityisesti Sloveniassa viettämästäni ajasta.
8. MAA, JOSSA OLEN KÄYNYT USEIMMALLA MATKALLA
Tässä tilastossa ykkössija menee naapurimaalle Ruotsille, jossa olen käynyt 24 kertaa. Näistä matkoista 11 on sisältänyt yöpymisen ja loput olleet risteilyjä Tukholmaan tai Visbyhyn. Italia pääsee kakkoseksi 18 käyntikerralla ja Viro kolmanneksi 13:lla. Ranskassa olen käynyt kahdeksan kertaa ja kuudesti Espanjassa, Portugalissa sekä Itävallassa. Tilasto on sikäli valheellinen, että olen käynyt manner-Portugalissa vain kahdesti ja puolet Itävallan-vierailuista on ollut naapurimaista käsin tehtyjä pikavisiittejä. Tilasto kertoo kuitenkin selkeästi sen, että palaan mielelläni tuttuihin maihin ja haluan tutustua niihin entistä paremmin. En välttämättä palaa samoihin kaupunkeihin, mutta kierrän mielelläni maita mahdollisimman laajasti.
Olen käynyt Suomen ulkopuolella 44 itsenäisessä valtiossa, joista 31 sijaitsee Euroopassa. En koe olevani maabongari, sillä palaan mieluusti kiinnostaviksi kokemiini paikkoihin ja välillä kuluu useita vuosia ilman yhtään uutta käytyä maata. Olen viipynyt käymissäni maissa keskimäärin 16,8 yötä ja saman tilaston mediaani on 10 yötä. Minustakin on silti hauskaa päästä tutustumaan uusiin valtioihin ja lisään niitä matkaohjelmiin aina silloin, kun se sujuvasti onnistuu. Olen yöpynyt Vatikaania lukuun ottamatta kaikissa käymissäni valtioissa. Yhden yön valtioitakin ovat ainoastaan Monaco, San Marino ja Andorra, mutta joihinkin maihin tutustuminen on jäänyt kieltämättä varsin pintapuoliseksi. Esimerkiksi pelkästään Pietarissa käymällä voi tuskin sanoa nähneensä paljoakaan koko Venäjästä.
10. PÄIVÄMÄÄRÄ, JOLLOIN OLEN OLLUT USEIMMIN ULKOMAILLA
Tämä lienee koko blogin historian turhin tieto, mutta olen ollut vuoden päivistä useimmin ulkomailla heinäkuun seitsemäntenä, yhteensä yhdeksän kertaa. Lapsuusvuosieni ulkomaanmatkat ajoittuivat usein keskikesään, reissasin tuona päivänä pari kertaa myös kavereiden seurassa ja vaimon kanssa 7.7. tehtyjen matkojen kohteina ovat olleet Tukholma, Vilna, Karpathos ja Irlanti. Matkailurytmimme on kuitenkin tuon jälkeen muuttunut niin, että vietämme heinäkuun usein Suomessa ja ulkomaille suunnataan yleensä keväällä, alkukesällä, syksyllä sekä vuodenvaihteessa. Niinpä en ole ollut 7.7. ulkomailla yli kymmeneen vuoteen. Huhti-, touko- ja heinäkuu ovat ainoat, joiden jokaisena päivänä olen ollut joskus ulkomailla. En ole viettänyt koskaan joulua poissa Suomesta, ja joulukuu on muutenkin se kuukausi, jolloin olen matkustanut kaikkein vähiten.
Osallistu 10 matkailufaktaa minusta -blogihaasteeseen!
Tee näin ja kopioi nämä ohjeet mukaan omaan postaukseesi:
• Kirjoita 10 matkailufaktaa minusta -blogipostaus, jossa kerrot otsikon mukaisesti 10 matkailuun liittyvää faktaa itsestäsi.
• Linkitä jutussasi alkuperäiseen, Unelmatrippi-blogin liikkeelle laittamaan 10 matkailufaktaa minusta -postaukseen.
• Haasta mukaan haluamasi määrä muita bloggaajia.
• Haasteeseen voi halutessaan tarttua kuka tahansa bloggaaja myös ilman haastetta.
-
Slovenia1 vuosi sitten
30 x uskomattoman upea Slovenia
-
Itävalta3 kuukautta sitten
Alppimaisemia kesäisessä Seefeldissä
-
Italia2 vuotta sitten
Leonardon maalaama Viimeinen ehtoollinen Milanossa
-
Yhdysvallat5 kuukautta sitten
Los Angelesin kiehtova Venice
-
Huvipuistot4 kuukautta sitten
Sevillan huvipuisto Isla Mágica
-
Suomi3 vuotta sitten
Sipoonkorven kaikki merkityt patikkareitit
-
Suomi4 vuotta sitten
Elämyksiä Suomen länsirannikolla
-
Italia1 vuosi sitten
Italian lumoa hurmaavassa Abruzzossa
-
Yhdysvallat3 kuukautta sitten
Tarunhohtoinen Hollywood
-
Emiraatit4 vuotta sitten
Pikavisiitti Dubaihin – rikkautta ja ristiriitoja
-
Itävalta3 kuukautta sitten
Imst – koko perheen retkikohde Tirolissa
-
Liechtenstein3 kuukautta sitten
Pikavisiitti Liechtensteiniin
Marja
4.10.2018 at 8:41
Kiva postaus taas! Tunnistan itseni monesta kohtaa paitsi aamu- ja jalkapallohetkistä. Haluaisin kyllä olla aamuharhailija, koska olen joskus lentokentälle lähtiessäni havainnut miten paljon olen menettänyt. Lomataloja suosin minäkin, sopii parhaiten meidän perheelle. Ja haaveilen, että joskus vielä olisi aikaa lentämisen sijaan matkustaa hitaasti, junilla erityisesti☺
Mika / Lähtöportti
4.10.2018 at 23:14
Kiitos Marja! Aikainen herääminen on mullekin välillä vaikeaa, mutta ikinä sitä ei ole tarvinnut katua. Ja eihän sitä joka aamu tarvitse, yksikin kerta matkan aikana riittää 🙂 Tykkään muuten todella tuosta aamuharhailija-sanasta 😀 Olisi mainiota, jos joskus pääsisi pitkälle matkalle ilman lentokonetta. Pitkä pyöräilymatkakin kiinnostaisi, mutta juna on kyllä paljon realistisempi vaihtoehto 🙂
toisiinmaisemiin
4.10.2018 at 22:17
Kaikki muu osuu paitsi jalkapallo ja junat. Tosin yhdessä matsissa olen käynyt Berliinissä. Eikä junassa matkustamisessa mitään vikaa ole, mutta kun autolla pääsee mihin vaan. Tosin ens kesänä meillä on miehen kanssa suunnitelmissa tehdä parin viikon reilimatka jossain päin Eurooppaa.
Mika / Lähtöportti
4.10.2018 at 23:23
Olet kyllä niin oikeassa, että autolla pääsee mihin vaan ja se on muutenkin kovin helppoa. Esimerkiksi monet pikkukylät ja hienot luontokohteet jäisi näkemättä, jos joutuisi olemaan pelkän rautatieverkon varassa. Junat toimii parhaiten isojen kaupunkien välillä. Mun valinta parin viikon reilimatkalle voisi olla vaikka joku legendaarisen Idän pikajunan reiteistä Pariisin ja Istanbulin välillä 🙂
Jerry / Pako Arjesta
4.10.2018 at 22:33
Tällaiset ovat hauskoja postauksia :)! Itselläkin on aika vaikeaa määritellä, olenko aamu- vai yöihminen, koska pidän niin kovasti molemmista. Mutta aamuinen lenkki vielä nukkuvassa kaupungissa on ihan huippukokemus missä tahansa päin maailmaa, joten mieluummin menen aikaisin nukkumaan, jotta voin herätä ajoissa. Ja itsekin tykkään junamatkustuksesta, varsinkin Japanissa, sillä shinkansenin kokeneena tajusin kuinka kivaa ja vaivatonta se voi oikeasti olla.
Mika / Lähtöportti
4.10.2018 at 23:28
Kiitos Jerry 🙂 Sun somepäivitykset varhaisista aamulenkeistä on tosi inspiroivia, mahtavaa että on muitakin jotka osaa nauttia aikaisen aamun hetkistä. Shinkansen on mahtava, kun kaikki toimii niin kuin Japanissa yleensäkin. Bento-laatikko vaan mukaan ja menoksi 😀 Onko seuraava Japanin-reissu jo suunnitteilla?
Jerry / Pako Arjesta
5.10.2018 at 8:09
Kiitos, kiva kuulla! Nyt ei ole niitä oikein tullut, mutta toivotaan, että saan taas jossain vaiheessa aikaiseksi ;). Oli hienoa huomata viime Japanin reissulla, että lähes koko juna-asema on keskittynyt siihen, että jokainen löytää varmasti mieleistä ruokaa ja juomaa mukaan junaan. Hurja valikoima kaikkia herkkuja! Ainahan se on suunnitteilla jo ennen kuin edellinen loppuu, mutta se on sitten toinen juttu, milloin se voidaan toteuttaa 😛
Mika / Lähtöportti
5.10.2018 at 22:08
Toivotaan että teidän seuraava Japanin-matka järjestyy pian 🙂 Meilläkin alkaisi olla korkea aika palata sinne ja varmasti lähivuosina mennään.
Jerry / Pako Arjesta
6.10.2018 at 12:23
Toivottavasti, kiitos :)! Ei se vaadi teiltä muuta kuin sen, että päätätte jonkin ajankohdan ja teette suunnitelmat sen mukaan ;). Japani on vähän sellainen kohde, ettei sinne tule lähdettyä hetken mielijohteesta.
Mika / Lähtöportti
8.10.2018 at 10:04
Niinpä, eihän se vaadi kuin ajankohdan päättämisen. Japani taitaa olla ensimmäisenä jonossa, kun tulee mahdollisuus parin viikon reissuun sopivana vuodenaikana, esimerkiksi näihin aikoihin syksyllä 🙂
Mira/traveldreamerz
4.10.2018 at 22:37
Juna on myös meidän suosikki, mutta ei vielä oikeastaan kuin Amerikassa päästy pidempiä matkoja kokeilemaan. Siellä parasta oli tämä rannikolta rannikolle juna california Zephyr. Myös jalkapallo kiinnostaa mutta myös muissakin peleissä käydään jos osuu kohdalle esim lätkä tai baseball. Onko muuten suosikki seuraa fudiksessa? ⚽
Mika / Lähtöportti
4.10.2018 at 23:52
Heti heräsi kiinnostus Amerikan juniin, kävin jo kurkkaamassa California Zephyrin reittiä 😀 Itse olen tehnyt siellä vain yhden junamatkan Bostonista New Yorkiin, mutta kiinnostaisi todella ottaa koko maa paremmin haltuun. Muakin kiinnostaa futiksen lisäksi kaikki mahdollinen urheilu ja olen nähnyt esimerkiksi hurlingia Kilkennyn Nowlan Parkilla! Baseballia en ole paikan päällä vielä nähnyt, mutta MLB:n pudotuspelejä seuraan parhaillaan kotisohvalta käsin. Ja se suosikkiseura futiksessa on aina ja ikuisesti Inter Milano ??
Mira/traveldreamerz
5.10.2018 at 0:01
Meillä nyt yhteensä jotai 8000 kilometriä takana siellä jenkeissä junalla ja tarkoituksena saada tuohon vähän lisää vielä ens vuonna. Zephyr on kyllä hieno reitti ja aika edullinen mutta kannattaa pysähdellä matkan varrella. Mun sivuilta löytyy matkasta postaus myös. Mieheni on irlantilainen joten hurlingia ja irkkufudista tulee katsottua kyllä kans todella paljon? meillä tuo fudis joukkue on Liverpool?
Mika / Lähtöportti
5.10.2018 at 22:41
Kävin lukemassa postaukset teidän junamatkasta ja kuulosti tosi hyvältä ? Joo, käsitin sun blogista että Irlanti on hyvinkin läheinen aihe. Tykkään itsekin Irlannista paljon ja haaveilen vielä joskus pääseväni vihreiden fanien keskelle hoilaamaan Fields of Athenrya johonkin futismaaotteluun ?
miradreamer
5.10.2018 at 23:13
Kiva juttu?toivottavasti löytyi jotain hyödyllistä tietoa sieltä. Laita myös viestiä jos tulee joskus jotain kysymyksiä tuosta matkasta. Maaottelussa Irlannissa en oo myöskään itse käynyt mut toivottavasti joskus vielä tai vaikka rugbyä katsomaan se olis aika jees kans, olis varmasti hieno tunnelma. Irlanti on kyllä todella hieno maa ja täynnä ihania ihmisiä ??
Mika / Lähtöportti
8.10.2018 at 10:09
Jep, kysyn kyllä jos tuollainen junareissu tulee joskus ajankohtaiseksi 🙂 Irlantiin palaan aina mielelläni uudelleen ja ihmiset ovat varmasti yksi suurimmista syistä, harvassa paikassa voi tuntea itsensä niin tervetulleeksi ja olon kotoisaksi!
Jenna / Huge passion for life
6.10.2018 at 14:04
Tykkäsin erityisesti viimeisestä kohdasta! 😉 Junamatkustaminen <3 Olet kuitenkin oikeassa siinä, että Keski-Euroopassa pääsee suhailemaan maasta toiseen tosi helposti.
Muutoin tosi kiva postaus ja tykkäsin paljon noista muistoista. Tällaiset avaa kivasti kirjoittajaa blogin takana.
Mika / Lähtöportti
8.10.2018 at 10:34
Kiitos Jenna! Olen huomannut että tällaisia postauksia on kiva lukea muilta, niin sain nyt kirjoitettua itsekin 😀 Junalla on mukavaa matkustaa Suomessakin, vaikka Keski-Euroopan mahdollisuuksille olisikin vähän kateellinen 🙂