Espanja
Merihistoriaa Sevillassa: Torre del Oro & Nao Victoria
Sevillalla on sisämaakaupungiksi yllättävän merellinen historia. Tutustuimme Torre del Oron merimuseoon sekä sen vieressä toimivaan löytöretkinäyttelyyn. Fernão de Magalhães lähti kuuluisalle maailmanympäripurjehdukselleen juuri näiltä laitureilta.
Sevillaa ei uskoisi karttaa katsoessa merikaupungiksi, sillä matkaa Atlantin rantaan kertyy Guadalquivir-jokea pitkin noin kahdeksankymmentä kilometriä. Kaupunkikuvassa edelleen näkyvää mahtipontisuutta ja ylellisiä palatseja saa kuitenkin kiittää nimenomaan mereltä saapuneista rikkauksista. Sevillan kultakausi sai alkunsa, kun Espanjan kuningasparin suojeluksessa purjehtinut Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan vuonna 1492.
Espanjalaiset alkoivat rahdata Atlantin takaa haalimiaan rikkauksia emämaahan. Liikennettä haluttiin kontrolloida niin, että kaikki Amerikasta saapuvat tavarat tulivat Espanjaan Sevillan sataman kautta. Kauppamonopolista nauttinut Sevilla vaurastui nopeasti ja siitä kasvoi yksi Euroopan suurimmista kaupungeista. Alamäki alkoi, kun entisestään kasvaneet valtamerilaivat eivät enää mahtuneet kunnolla liikkumaan Guadalquivir-jokea pitkin. Myös suuri ruttoepidemia runteli Sevillaa ja kaupungin merkitys romahti viimeistään vuonna 1717, kun kauppamonopoli siirtyi meren rannalle Cádiziin.
TORRE DEL ORO
Sevillan halki virtaavan Guadalquivir-joen nimi on muisto ajalta, jolloin islaminuskoiset maurit hallitsivat Andalusiaa. Guadalquivir tarkoittaa yksikertaisesti suurta jokea. Virran varrella kohoava Torre del Oro -torni on yksi kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä. Maurit rakensivat Kultaisen tornin 1200-luvulla vartiotorniksi, josta oli helppo tähystää jokea pitkin saapuvia laivoja.
Torre del Oron nimen alkuperästä on useampia teorioita. Nimi voi juontaa juurensa joko tornin alkuperäisestä kullankeltaisesta väristä, muinaisista kultaisista mosaiikeista tai yksinkertaisesti siitä, että rakennuksen sisällä on säilytetty aarteita. Tornia on käytetty myös vankilana. Sen ylimmät osat eivät ole maurien ajalta, vaan ne on rakennettu myöhemmin.
Torre del Orossa toimii nykyään pieni merimuseo. Meille kerrotaan pääsymaksun olevan vapaaehtoinen, mutta maksamme mielellämme aikuisilta suositellut kolme euroa, joilla tuetaan museota ylläpitävän järjestön toimintaa. Alakerrassa esitellään tornin historiaa ja siellä on matkamuistomyymälä. Ylemmän kerroksen näyttely käsittelee Espanjan laivastohistoriaa muutamien esineiden, pienoismallien, karttojen ja maalausten avulla.
Näyttelyn sisältö on mielenkiintoista mutta suppeaa, sillä vanhassa tornissa on vain vähän tilaa. Katselen uteliaana vitriineihin asetettuja pienoismalleja. Esillä on esimerkiksi Kolumbuksen lippulaiva Santa Maria sekä nykyaikaisempia espanjalaisia sotalaivoja.
Tornissa kannattaa kiivetä kattotasanteelle katselemaan kaupunkinäkymiä. Maisema ei mielestäni ole muutamiin muihin Sevillan näköalapaikkoihin verrattuna mitenkään poikkeuksellisen hieno, mutta näkemisen arvoinen kuitenkin. Täällä voi miettiä menneitä aikoja ja sitä, millaisia aluksia joki on tuonut kaupunkiin. Huomio kiinnittyy parinsadan metrin päässä häämöttävään vanhaan alukseen, joka on kuin muisto menneiltä vuosisadoilta.
ESPACIO EXPLORATERRA & NAO VICTORIA
Torre del Oron huipulta näkynyt alus on kopio löytöretkeilijä Fernão de Magalhãesin käyttämästä Nao Victoriasta. Sana nao viittaa purjelaivan tyyppiin, joka on suomeksi karakki. Karakit olivat ensimmäisiä laivoja, jotka kantokykynsä ja vakautensa ansiosta soveltuivat vaativille valtamerimatkoille. Portugalilaiskapteeni lähti juuri näiltä samoilta Guadalquivirin rannoilta elokuussa 1519 kuuluisalle löytöretkelleen, joka tunnetaan historian ensimmäisenä maailmanympäripurjehduksena. Reissusta tuli raju seikkailu, josta kerrotaan laiturin vierestä löytyvässä Espacio Exploraterra -näyttelyssä.
Perhelippu näyttelyyn ja Nao Victoria -alukseen maksoi käyntimme aikaan marraskuussa 2022 viisitoista euroa, mutta hinnat näyttävät sen jälkeen hieman nousseen. Ajankohtaiset tiedot voi tarkistaa museon virallisilta nettisivuilta. Tämäkään näyttely ei ole valtavan suuri, mutta se on siisti ja tyylikkäästi toteutettu. Pidän siitä, kuinka näyttelyn kuvaama merimatka etenee aikajanalla alusta kohti päätöstään. Matkaa havainnollistetaan esimerkiksi pienoismallien, videoiden ja karttojen avulla. Reissu olisi kenties vieläkin suuremman näyttelyn arvoinen.
Portugalilainen Fernão de Magalhães kunnostautui sotimalla ympäri maailman meriä synnyinmaansa lipun alla. Hän sai idean uuden merireitin etsimisestä länteen, erityisesti arvokkaiden mausteiden hankkimista varten. Kun Portugalin kuningas ei lämmennyt idealle, tarjosi Magalhães palveluksiaan verivihollisen Espanjan hoville.
Espanjan nuori kuningas Kaarle innostui ajatuksesta ja varusti vaaralliselle matkalle viisi laivaa, joiden päämääränä olivat Maustesaaret eli Molukit. Merille lähti museossa esitettyjen tietojen perusteella 245 miestä, joidenkin muiden lähteiden mukaan hieman enemmän. Suurin osa oli espanjalaisia, mutta mukana oli myös yhdeksän muun maan kansalaisia.
Magalhãesin löytöretken vaiheista on esitetty hieman vaihtelevia tulkintoja, joista uskottavimmat perustuvat mukana seilanneen italialaisen seikkailijan Antonio Pigafettan päiväkirjaan. Matkaa sävyttivät monenlaiset viivästykset, muonavaraston hupeneminen, retkikunnan sisäiset kapinat sekä keripukin kaltaiset piinalliset sairaudet. Merimiehiä kuoli tai jäi muuten matkan varrelle monesta eri syystä.
Siirrymme kertaamaan historiaa Nao Victoria -aluksen kopioon, joka kelluu suurin piirtein samalla paikalla mistä alkuperäinen laiva lähti reilut viisisataa vuotta sitten kuuluisalle matkalleen. Victoriasta valmistettiin ensimmäinen kopio vuoden 1992 Sevillan maailmannäyttelyä varten. Sillä myös tehtiin vuosina 2004–06 alkuperäistä reittiä seurannut kokonainen maailmanympärimatka. Pääsemme nyt vierailemaan toiseen kopioon, joka valmistui keväällä 2020 maailmanympäripurjehduksen 500-vuotisjuhlia varten. Kopiot on pyritty toteuttamaan alkuperäisten piirustusten mukaan ja niissä on myös käytetty mahdollisimman aitoja rakennusmateriaaleja.
Tutkimusmatka eteni Atlantin yli Etelä-Amerikkaan. Retkikunta löysi erinäisistä haasteista huolimatta nykyään Magalhãesinsalmena tunnetun väylän Etelä-Amerikan kärjen ja Tulimaan välistä uudelle merialueelle. Heikoista tuulista turhautunut Magalhães nimesi vastaan tulleen suuren vesistön Tyyneksimereksi. Tässä vaiheessa yksi laivoista oli jo kärsinyt haaksirikon, ja toinen karannut omin lupineen kotimatkalle Eurooppaan. Tyyni valtameri osoittautui suuremmaksi kuin Magalhães osasi kuvitella, joten sen ylittämiseen kului huomattavasti odotettua kauemmin aikaa.
Matka sai dramaattisia käänteitä nykyisin Filippiineihin kuuluvassa saaristossa, jonka alkuperäisasukkaita Magalhães joukkoineen käännytti kristinuskoon. Kaikki heimopäälliköt eivät innostuneet uusista tavoista ja seurasi taistelu, jossa Fernão de Magalhães sai surmansa. Laivasto siirtyi baskikapteeni Juan Sebastián Elcanon komentoon. Miehistö oli tässä vaiheessa huvennut jo niin harvalukuiseksi, että heikkokuntoisin laiva Concepción päätettiin polttaa ja jatkaa reissua kahden aluksen voimin.
Elcano saapui monien vaiheiden jälkeen Maustesaarille, jotka tunnetaan nykyisin Indonesiaan kuuluvina Molukkeina. Miehistö sai hankittua vaihtokaupoilla todella arvokkaan lastin neilikkaa, kanelia sekä muita mausteita, minkä jälkeen oli aika palata Espanjaan. Ainakin osa tutkijoista on sitä mieltä, ettei matkan alkuperäisenä tarkoituksena ollut kiertää maapalloa, vaan palata Maustesaarilta tulomatkalla käytettyä reittiä pitkin takaisin.
Kahdesta jäljellä olleesta laivasta Trinidadissa oli vuotoja, joten loppumatkalle lähdettiin pelkällä Victorialla. Elcano valitsi länteen päin johtavan reitin, vaikka se sisälsikin portugalilaisten muodostaman vaaran. Näitä merialueita hallinneet portugalilaiset olivat pyrkineet sabotoimaan espanjalaisten matkaa alusta lähtien. Maat olivat jo valmiiksi huonoissa väleissä ja varsinkin Magalhãesin loikkaaminen vihollisleiriin koettiin äärimmäisenä loukkauksena.
Ruoanpuute pakotti Elcanon rantautumaan portugalilaisten hallitsemalle Kap Verdelle, josta laivaan saatiin peitetarinan avulla lastattua hieman syötävää. Portugalilaiset saivat kuitenkin selville mistä retkikunnasta oli todellisuudessa kysymys, minkä seurauksena osa miehistä vangittiin ja loput onnistuivat pakenemaan Victorian kyydissä merelle.
Lopulta kolmen vuoden mittaiseksi venynyt seikkailu päättyi kallisarvoisessa maustelastissa takaisin tänne Gualdalquivirin rannalle Sevillaan syyskuussa 1522. Perille asti selvisi kahdeksantoista reissussa pahasti rähjääntynyttä miestä, kuten Juan Sebastián Elcano laivan kapteenina sekä Antonio Pigafetta arvokas matkapäiväkirja kainalossaan. Elcanon tutkimusmatkat jatkuivat Sevillaan paluun jälkeenkin, ja hän menehtyi merellä vain paria vuotta myöhemmin. Elcano oli muuten kotoisin viehättävästä baskikylästä Getariasta, jossa vietimme pari viikkoa keväällä 2016.
Uusi kopiolaiva on varsin kliininen ja siitä puuttuu historiallinen rosoisuus, mutta alusta on silti kiva tutkia hetken aikaa. Kiipeilemme eri kansille ja mietimme, millaista tällaisella laivalla olisi vaikkapa kovassa aavalle merelle iskeneessä myrskyssä. Karakilla purjehtiminen ei ole ollut mikään huviristeily ja kun Victorian alkuperäiseen miehistöön kuului 45 jäsentä, saattoi jossain vaiheessa tuntua ahtaaltakin.
Nao Victoria -alus, löytöretkestä kertova näyttely sekä historiallinen Torre del Oro ovat mukavia vierailukohteita Sevillassa. Näitä paikkoja varten ei tarvitse varata kovin paljoa aikaa, mutta tarjolla on tehokkaasti tiivistetty annos merenkulun historiaa.
Espanja
Teneriffan lomaviikon 10 elämystä
Vietimme vuodenvaihteessa reilun viikon Teneriffalla anopin syntymäpäivämatkan merkeissä. Ohjelmaan kuului paljon retkiä saaren värikkäisiin kaupunkeihin sekä upeisiin luontokohteisiin. Kokosin tähän juttuun reissun parhaat palat.
Tämä oli elämäni kolmas matka Kanariansaarille. Matkan syy on ollut aina sama, sillä aiemmat reissut ajoittuivat melko tarkalleen 20 vuotta sitten Lanzarotelle sekä 10 vuotta sitten silloinkin Teneriffalle. Nyt keskityimme saaren vehreään pohjoisosaan, joten aurinkorantojen sävyttämä eteläinen Teneriffa jäi nyt lentokenttää lukuunottamatta kokonaan väliin. Mukana olivat appivanhempani, lankomies sekä oma perheemme eli kaikkiaan seitsemän henkeä.
Kuten vuosia sitten julkaisemassani jutussa mainitsin, Kanariansaaret ovat paljon muutakin kuin auringon paahtamia hiekkarantoja ja baareissa juopuneita turisteja. Teneriffalla minua ihastuttavat erityisesti monipuoliset luontokohteet sekä perinteiset kanarialaiset kaupungit. Kiertelimme ympäri saarta autolla, jonka vuokrasin tällä kertaa TopCar -vuokraamosta. Kokosin alle matkamme kymmenen kohokohtaa. En tällä kerralla laittanut elämyksiä paremmuusjärjestykseen, vaan esittelen ne suunnilleen siinä järjestyksessä kuin ne itse koimme.
1. Teneriffan vanhin kaupunki La Laguna
Ensimmäinen retkikohteemme La Laguna sijaitsee saaren pääkaupungin Santa Cruzin kupeessa Teneriffan pohjoisosassa. Koko nimeltään San Cristóbal de La Laguna on paitsi saaren vanhin kaupunki myös Unescon maailmanperintökohde. Löydämme parkkipaikan vehreän Plaza de Adelantadon lähistöltä. Aukiota hallitsee suuri palmu ja sen viheralueilla käyskentelee kovaääninen kukko. On hauska huomata, kuinka joulutähdet kukoistavat täällä ulkokasveina. Ohitamme kaupungintalon ja jatkamme matkaa vilkasta Calle Obispo Rey Redondoa pitkin. Kävelykatu on aurinkoisena sunnuntaina täynnä ihmisiä, joista suurin osa vaikuttaisi olevan paikallisia.
Vanhankaupungin arkkitehtuuri on pirteän värikästä ja monien talojen ilmeeseen kuuluu koristeellisia parvekkeita. La Laguna on Teneriffan entinen pääkaupunki ja siellä kohoaa useita historiallisesti merkittäviä rakennuksia. Monista museoista ainakin osa on ilmaisia. Me pistäydymme Casa de los Capitanes Generalesissa, jossa on käyntimme aikaan näytteillä jouluseimiä sekä pienoismalleina että sisäpihalle koottuna suurempana toteutuksena.
Vilkkaan Calle Obispo Rey Redondon varrelta löytyy suuri katedraali, jonne kurkistamme sisään. Ostoskadun päässä odottaa toinen La Lagunan merkittävä kirkko eli korkeasta tornistaan helposti tunnistettava Iglesia de la Concepción. Käännymme täältä kohti Calle San Agustínia, joka sekin on värikkäiden talojen reunustama katu. Sen rakennuksista jää mieleen erityisesti Iglesia y exconvento de San Agustín, joka näyttää hienolta kirkontorneineen, keltaisine seinineen ja palmupuutarhoineen. Kulutamme La Lagunassa pari tuntia leppoisasti katuja pitkin kierrellen ja joissakin kaupoissa pysähdellen. La Lagunaa voisi kuvailla historialliseksi, viehättäväksi ja eloisaksi kaupungiksi.
2. Matkan paras ravintolaelämys La Bola de Jorge Bosch
Syömme matkan parhaan aterian Teguesten pikkukaupungin liepeillä sijaitsevalla El Lomon viinitilalla. La Bola de Jorge Bosch on loistavia makuja tarjoava ravintola, jossa panostetaan laadukkaasti valmistettuun lähiruokaan. Paikka on sen verran syrjäinen, ettei kukaan osu tänne sattumalta. Itse bongasin ravintolan Michelin Guiden nettisivuilta, joita käytän usein etsiessäni hyviä ravintoloita eri matkakohteista. La Bola de Jorge Bosch ei ole ansainnut Michelin-tähtiä, mutta jo sivustolle pääseminen on yleensä erinomaisen ruoan merkki. Meitä ihastuttavat myös hämmästyttävän edulliset hinnat, huomaavainen palvelu ja miellyttävä ympäristö.
Saavumme paikalle sunnuntaina, jolloin viinitilan myymälä on suljettu. Koko viinitila vaikuttaa täysin autiolta, kunnes löydämme tiemme ravintolasaliin. Pöytävaraus on täällä paikallaan, sillä sali on täynnä lounasvieraita. Annoskoot ovat suuria, joten tilaamme tarjoilijan suosituksesta seitsemälle hengelle yhteensä neljä alkuruokaa ja viisi pääruokaa jaettaviksi. Kaikki saavat näin vatsansa täyteen. Herkuttelemme muun muassa savustetulla vuohenjuustolla, burratalla, kroketeilla, risotolla, tonnikalalla ja porsaanlihalla. Viini on tietenkin omalta tilalta.
3. Patikkaretki Anagan luonnonpuistossa
Yksi Teneriffan kiehtovimmista osista on saaren pohjoisosasta löytyvä Anagan niemimaa, joka on upeine vuoristoisine maisemineen ja vehreine metsineen luontomatkailijoiden mieleen. Tarjolla on runsaasti haastaviakin patikkapolkuja, mutta me halusimme löytää omalle kävelyretkellemme kolmelle sukupolvelle sopivan helpohkon rengasreitin. Huomasin hyväksi tietolähteeksi Tenerife ON -sivuston, jonka kautta voi ladata myös saaren patikkapoluille opastavan sovelluksen matkapuhelimeen.
Reitiksemme valikoituu Cruz del Carmenin retkeilykeskukselta lähtevä Bosque de Los Enigmas, jolla on pituutta vajaat viisi kilometriä. Matkan varrella on jonkin verran korkeuseroja, mutta reitti on hyväkuntoinen ja turvallinen. Taival ei ole näköalojen kannalta mitenkään erityinen, mutta vie Anagan paikoitellen jopa viidakkomaisiin laakeripuista tunnettuihin metsiin. Olisi mukavaa tutustua Anagan patikkareitteihin joskus laajemmin. Niemimaata voi tutkia myös autoillen, jolloin mutkikkailla maisemateillä saa helposti kulumaan paljon aikaa. Anagan rannikolla on myös useita kyliä uimarantoineen.
Anagan patikkaretkestä on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.
4. Aurinkoinen Puerto de la Cruz
Moni suomalainenkin tuntee Puerto de la Cruzin, joka lienee Teneriffan pohjoisrannikon suosituin turistikohde. Kyseessä on tästä huolimatta aito kanarialainen kaupunki, jossa on miellyttävä tunnelma ja sopivasti nähtävää. Puerto de la Cruzista löytyvät tietenkin myös kaikki matkailijoiden kaipaamat palvelut, kuten esimerkiksi merivesialtaiden tarjoamat hyvät uintimahdollisuudet.
Me vietämme Puerto de la Cruzissa uudenvuodenaattoa ja kiertelemme ympäriinsä muun muassa merenrantoja, katutaideteoksia, puistoja ja värikkäitä rakennuksia ihaillen. Sää on täällä rannikolla aiempiin päiviin verrattuna huomattavasti lämpimämpi. Ehdimme nauttia ulkoterasseilla sekä kevyen tapaslounaan että täyttävämmän uudenvuodenaaton aterian. Juhlatunnelma tuntuu nousevan illan pimennyttyä, mutta poistumme kaupungista illan ollessa vielä nuori.
Puerto de la Cruzista on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.
5. Mykistävä Teiden kansallispuisto
Teneriffaa hallitsee saaren keskellä kohoava Espanjan korkein vuori Teide. Nousimme aiemmalla matkallamme huipun tuntumaan köysirataa pitkin, mutta tällä kerralla haluamme vain nauttia tulivuoren ympärille levittäytyvästä kansallispuistosta. Jo ajomatka on elämys, kun tie nousee rannikolta erilaisten metsävyöhykkeiden ja pilvilauttojen halki kohti laavakenttiä. Uudenvuodenpäivä näyttäisi houkutelleen alueelle myös paikallista väkeä, joka huvittelee laskemalla liukurimäkeä lumen peittämillä kukkuloilla.
Meidän aktiviteettimme on patikkaretki näyttävien Roques de Garcían kalliomuodostelmien ympäri. Reitillä on mittaa vain kolme ja puoli kilometriä, mutta siihen sisältyy kivikkoista ala- ja ylämäkeä. Toisaalta ensimmäinen kilometri on täysin esteetön, joten kevyempää jaloittelua kaipaavat voivat kulkea tuon matkan edestakaisin. Laavamaisema erikoisine muotoineen on huikean hieno ja näyttää matkan edetessä aina hiukan erilaiselta. Minulle tämä kävelyretki on koko matkan parhaita hetkiä.
Teiden kansallispuistosta on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.
6. Viehättävä Garachico
Yksi päiväretkistämme suuntautuu Garachicoon, joka on yksi Teneriffan kauneimpia pikkukaupunkeja. Garachico ihastuttaa heti ensi silmäyksellä värikkäine taloineen ja mukulakivikatuineen. Päädymme pian kaupungin pääaukion laidalle Plaza de la Libertadin puistoon, jossa on esillä näyttävä seimiasetelma. Myös pieni Parque de la Puerta de Tierra on mukavan vehreä puisto monine palmuineen. Kiipeämme puiston yläpuolelle katselemaan kaupungin kattoja sekä niiden takana levittäytyvää sinistä merta.
Garachicon erikoisuuksiin kuuluvat uintiin sopivat merivesialtaat, jotka syntyivät vuoden 1706 suuressa tulivuorenpurkauksessa. Laavavirta tuhosi Garachicon merkittävän sataman ja muokkasi rannan nykyiseen erikoiseen muotoonsa. Merivesialtaiden vieressä voi tutustua pienikokoiseen San Miguelin linnoitukseen, joka suojeli menneinä aikoina kaupunkia merirosvojen hyökkäyksiltä.
7. Lohikäärmepuun kaupunki Icod de los Vinos
Jatkamme Garachicosta matkaa muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Icod de los Vinosiin. Tämän mukavan pikkukaupungin päänähtävyys on jopa tuhat vuotta vanhaksi arvioitu lohikäärmepuu eli kanariantraakkipuu, josta on tullut yksi koko Teneriffan symboleista. Komean puun näkee hyvin jo viereisen kirkkorakennuksen pihalta, mutta kun tänne asti on tultu, maksamme pienen pääsymaksun ja tutustumme puun ympärille rakennettuun Parque del Drago -puistoon. Vehreässä puistossa onkin mukava kierrellä jonkin aikaa ja ihailla kuuluisaa kanariantraakkipuuta lähietäisyydeltä.
Vierailumme Icod de los Vinosissa jää melko lyhyeksi, mutta kaupungista jää silti hyvä mielikuva. Paikoitellen jyrkkäänkin rinteeseen rakennettu kaupunki vaikuttaa viihtyisältä ja siellä näkyy joitakin puiden koristamia aukioita. Nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa perhospuisto Mariposario del Drago sekä keskustan ulkopuolelta löytyvä vulkaaninen luola Cueva del Viento.
Garachicosta ja Icod de los Vinosista on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.
8. Ostoksilla Santa Cruzissa
Matkoillamme on tärkeää toteuttaa myös teinien toiveita, joten yhden matkapäivämme pääkohteeksi valikoituu Teneriffan vilkkaasta pääkaupungista Santa Cruzista löytyvä kauppakeskus Meridiano. Siistissä kauppakeskuksessa on yli 70 liikettä sekä ravintoloiden täyttämä kattotasanne. Tyttäriä kiinnostavat erityisesti Pull & Bear, Bershka, Stradivarius sekä muut sellaiset kaupat, joita ei ainakaan vielä löydy Suomesta. Ostettavaakin löytyi, mutta sopivan maltillisesti.
Kävelemme Meridianosta Santa Cruzin vanhaan keskustaan, jonka kävelykaduista erityisesti Calle del Castillo on shoppailijoiden mieleen. Teemme vanhassakaupungissa pienen kävelykierroksen näyttäviä jouluvaloja ihaillen. Santa Cruzissa on myös rosoisempia kulmia ja pidän kovasti kaupungin aidosta arkisuudesta. Ohitamme muun muassa historiallisen kauppahallin Mercado Nuestra Señora de Áfrican, mutta se on ehditty jo vierailupäivänämme sulkea. Ostosten kannalta Santa Cruzista löytyisi myös suuri El Corte Inglés -ketjun tavaratalo sekä kauppakeskus Nivaria Center.
9. Jalkapallotunnelmaa CD Tenerifen ottelussa
Palaan Santa Cruziin vielä uudelleen, kun lähden lankomiehen kanssa katsomaan Espanjan cupin ottelua, jossa Tenerife saa vieraakseen Osasunan. Pamplonan ylpeys Osasuna sattuu olemaan oma suosikkijoukkueeni Espanjassa, joten on melkoinen onnenpotku nähdä juuri Los Rojillos tositoimissa tämän matkan aikana. Tenerife pelaa kotiottelunsa Santa Cruzin keskustassa Estadio Heliodoro Rodríguez Lópezilla, jonka lehtereille mahtuu reilut 22 000 katsojaa. Peli ei ole loppuunmyyty, mutta katsojia kertyy silti mukavasti ja tunnelma on varsin kelvollinen. Liput on kätevintä hankkia etukäteen CD Tenerifen nettisivuilta.
Tenerifen historian parhaat vuodet ajoittuivat 1990-luvulle, jolloin seura pysyi kymmenen peräkkäistä kautta Espanjan pääsarjassa La Ligassa. Nyt sinivalkoiset ovat vaarassa pudota kakkostasolta kolmannelle sarjaportaalle. Vierailija Osasuna on puolestaan vakiinnuttanut viime vuosina asemansa La Ligan keskikastissa ja lähtee aina arvaamattomaan cup-otteluun ennakkosuosikkina. Vieraat pääsevätkin kahdella helpohkolla kulmapotkuista syntyneillä maaleilla karkumatkalle, joka kestää avausjakson lopulla tulleen Tenerifen kavennuksen. Toisella puoliajalla ei enää maaleja nähdä, joten Osasuna jatkaa seuraavalle cup-kierrokselle lukemin 2–1. Osasunan voitto lämmittää itseäni kovasti, mutta toivon myös Tenerifen menestyvän nykyistä paremmin. Ottelukoosteen voi katsoa YouTubesta.
10. Majoitus ainutlaatuisessa Hacienda el Terrerossa
Säästin jutun loppuun elämyksen, josta oli meille iloa matkan jokaisena päivänä. Halusimme löytää anopin juhlamatkalle ainutlaatuisen majoituksen, ja sellaisen todellakin saimme. Hacienda el Terrero oli niin anopille kuin meille muillekin mieluisa ja ikimuistoinen majapaikka. Kyseessä on yksinäisen rantakallion päällä sijaitseva vanha maatila, joka on restauroitu majoituskäyttöön. Valkeista kivirakennuksista löytyy kaikkiaan 14 asuntoa, joissa voi aistia pitkää historiaa mutta nauttia myös moderneista mukavuuksista. Perinteinen kanarialainen tyyli on säilytetty niin uskollisesti, ettei esimerkiksi ikkunoissa ole lainkaan laseja, vaan pelkästään avattavat puiset luukut.
Ekomatkakohteena itseään mainostava Hacienda el Terrero on kuin tunnelmallinen pieni kylä kaukaa menneisyydestä. Henkilökuntaa on paikalla vain lähinnä aamupäivisin, mikä omalla tavallaan lisää kodikkuuden tuntua. Tänne hakeutuu rauhaa rakastavia ihmisiä, jotka viihtyvät hyvin omissa oloissaan. Kaikilla on käytössään omat ulkona olevat ruokapöytänsä, minkä vuoksi naapureiden naamat saattavat silti tulla tutuiksi. Nautimme siitä, kuinka täällä saa nauttia rauhasta ja valtameren kohinasta kauniissa ympäristössä.
Herään useimmiten kukon kiekumiseen, joka alkaa yleensä jo turhankin varhain. Tapanani on narauttaa kahdeksalta keittiön vanha puuovi auki ja antaa raikkaan meri-ilman virrata keuhkoihin aamun sarastaessa. Meillä on käytössämme kaksi asuntoa eri puolilla aluetta, joten kävelemme usein aamuvirkumman tyttären kanssa mukulakivikujaa appivanhempien ovelle kyselemään, olisiko joku muukin jo hereillä. Palkinnoksi saattaa saada kupillisen vastakeitettyä kahvia jo ennen varsinaisen aamiaispöydän kattamista. Ruokailemme myös useana iltana Haciendan pihalla, sillä kaikissa asunnoissa on keittiöt. Aamupalaa saisi halutessaan tilata valmiina ovelle.
Hacienda el Terreron erikoisuudet eivät varmasti sovi kaikille. Auto on aivan välttämätön kulkuväline, sillä pihamaalta pääsee jalkaisin ainoastaan vilkasliikenteisen maantien varteen. Esimerkiksi Puerto de la Cruz sijaitsee vajaan kymmenen kilometrin päässä. Paikka on myös varsin tuulinen, eikä aurinko ehdi paistaa talvella läheisen vuoren takaa kuin pari tuntia päivässä. Pihamaan kivikkoiset ja paikoin jyrkät polut voivat olla hankalia liikuntarajoitteisille, ja vilkkaille taaperoille alueella olisi taatusti vaaranpaikkoja. Majoituksen rustiikkisuuskaan ei välttämättä miellytä kaikkia, mutta meidän osaltamme Hacienda el Terrero täytti suuretkin odotukset.
Ajatuksia Teneriffasta
Teneriffalle matkustaminen herätti ristiriitaisia tunteita, koska saarelta on viime aikoina kantautunut ikäviä uutisia. Saarelle on julistettu vesipulasta johtuva hätätila, ja paikalliset asukkaat ovat kyllästyneet yhä pahenevaan yliturismiin. Matkailijat ovat Teneriffalle tärkeä tulonlähde, mutta protestoijat vaativat paikallisviranomaisilta toimia liiallisen turismin rajoittamiseksi. Paikallisten oikeudet ovat jääneet turismin jalkoihin ja myös luonnon tilanteesta on herännyt suuri huoli. Matkailun pitäisi olla entistä kestävämpää, mikä on nykyisillä vierailijamäärillä kovin vaikeaa.
Turismi on näkyvimmillään saaren eteläosassa, jossa on Playa de las Américasin kaltaisia matkailupalveluiden ympärille kehittyneitä rantakyliä. Suuret matkailijamäärät saattoi havaita myös saaren suosituimmissa luontokohteissa. Jouduimme jonottamaan vapaata parkkipaikkaa Anagan luonnonpuiston Cruz del Carmenin sekä Teiden kansallispuiston Roques de Garcían pysäköintialueille yli puoli tuntia kumpaankin. Totta kai myös vilkkaalla joulusesongilla oli vaikutusta asiaan. Teneriffan teillä on myös ajoittain ruuhkia, joissa paikallisten ja matkailijoiden keskinäistä määrää on turistikohteita hankalampi arvioida.
Ennen matkaamme uutisissa kerrottiin Teneriffaa koetelleista lumisateista ja toisaalta myös kolmenkymmenen asteen yölämpötiloista. Lisäksi Afrikasta puhaltava hiekkamyrsky Calima heikentää ajoittain Kanariansaarten ilmanlaatua. Meillä ei ollut säiden suhteen valittamista, sillä aurinko paistoi reilusti joka päivä. Ihan hellelukemiin asti ei ainakaan saaren pohjoispuolella päästy, mutta elohopea nousi hieman yli kahdenkymmenen asteen. Toisaalta vuorille noustessa lämpötila laski auton mittarissa alimmillaan seitsemään asteeseen.
Vietimme Teneriffalla erinomaisesti onnistuneen loman. Saari on varsinkin luontonsa osalta mielenkiintoinen ja vanhat värikkäät kaupungit tuovat esiin pitkää historiaa. Selkeisiin vetonauloihin kuuluu myös miellyttävä ilmasto, joka myös vaihtelee saaren eri puolilla jonkin verran. Maastoltaan karu etelärannikko sopii auringonpalvojille, kun taas vehreä pohjoinen vetoaa luontomatkailijoihin. Anagan luonnonpuisto tuo paikoitellen mieleen itselleni rakkaat Madeiran näkymät ja mahtava Teiden kansallispuisto sykähdyttää tulivuorimaisemillaan. Saarella riittää siis sekä nähtävää että koettavaa.
Teneriffalla on mukava lomailla, mutten ole ainakaan heti kaavailemassa kolmatta reissua samalle saarelle. Esimerkiksi Espanjan-suunnitelmieni osalta päällimmäisinä ovat mantereella sijaitsevat alueet, koska niistä on aina enemmän mahdollisuuksia retkeillä ruuhkien yllättäessä väljempiin kohteisiin. Jos kuitenkin vielä palaan Teneriffalle, jäi mieleeni muutamia kiinnostavia vierailupaikkoja.
Kaupungeista houkuttaisivat ainakin La Orotava sekä Buenavista del Norte. Buenavistan suunnalta löytyisi myös Punta de Tenon majakka, jolle pääsyä on autoliikenteen osalta rajoitettu. Saaren suosituimpiin retkikohteisiin kuuluvassa Mascassa kävimme jo kymmenen vuotta sitten, enkä ollut nyt kiinnostunut lähtemään ruuhkaiseksi tietämälleni tielle. Anagaan voisin sen sijaan palata tilaisuuden tullen vaikka useammankin kerran. Teneriffan tuuliset rannat ja vehreät metsät ovat tehneet minuunkin vaikutuksen, joka tuskin unohtuu vuosienkaan päästä.
Espanja
20 x Sevillan parhaat nähtävyydet
Palaan nyt blogissa vielä viimeisen kerran syksyyn 2022, jolloin vietimme kolme viikkoa Sevillassa. Kokosin yhteen tämän upean kaupungin tärkeimmät nähtävyydet, maamerkit, kaupunginosat ja elämykset.
Sevilla nousi matkan aikana yhdeksi ehdottomista suosikkikaupungeistani. Ihastuin erityisesti kaupungin rentoon tunnelmaan, herkulliseen ruokaan ja kauniiseen arkkitehtuuriin, mutta Sevillassa riittää myös runsaasti hienoja nähtävyyksiä. Mikä parasta, kaupunki on melko kompakti, ja oikeastaan kaikki kohteet sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan. Alta löytyvät vinkkini Andalusian pääkaupunkiin.
1. Katedraali ja La Giralda -torni
Sevillan valtavankokoista katedraalia voidaan pitää koko kaupungin keskipisteenä. Rakennuksen sisätiloissa on paljon nähtävää, kuten Kristoffer Kolumbuksen mahtipontinen hautamuistomerkki. Katedraalin vieressä kohoava La Giralda rakennettiin alun perin moskeijan minareetiksi, mutta kun islaminuskoiset maurit oli karkotettu Espanjasta, muutettiin se kirkon kellotorniksi. Torniin voi kiivetä ihailemaan maisemia. Katedraali ja La Giralda -torni ovat hyvin suosittuja nähtävyyksiä, joten liput kannattaa ostaa etukäteen netistä.
Lue lisää: Sevillan päänähtävyydet katedraali ja Alcázar
2. Alcázar
Heti katedraalin vierestä löytyy loistokas Alcázarin palatsi, joka hurmaa upealla arkkitehtuurilla ja vehreillä puutarhoillaan. Kyseessä on Euroopan vanhin yhä käytössä oleva kuninkaallinen palatsi, sillä Espanjan kruunupäät yöpyvät täällä vieraillessaan Sevillassa. Alcázar sai alkunsa maurien toimesta, mutta nykyiset rakennukset ovat suurimmaksi osaksi kristittyjen rakennuttamia. Palatsit ovat silti täynnä koristeellisia arabialaistyylisiä yksityiskohtia, ja kokonaisuutta voi mielestäni verrata Granadan tarunhohtoiseen Alhambraan. Rakennuksiin tutustumisen lisäksi kannattaa varata aikaa upeaan puutarhaan, jonka varjoissa on mukava viettää aikaa Sevillalle kovin tyypillisinä kuumina päivinä.
Lue lisää: Sevillan päänähtävyydet katedraali ja Alcázar
3. Plaza de España
Plaza de España kuuluu Sevillan sykähdyttävimpiin nähtävyyksiin. Laaja aukio ja sitä reunustava näyttävä rakennus valmistuivat vuoden 1929 iberoamerikkalaista maailmannäyttelyä varten. Suuren María Luisan puiston laidalla sijaitsevalla aukiolla on mielestäni hieman kulissimainen tunnelma, mutta se ei poista paikan lumovoimaa. Plaza de España on näkemisen arvoinen sekä päivänvalossa että tunnelmallisessa iltavalaistuksessa. Aukiota koristaa kanava, jota voi kiertää soutuveneellä.
Lue lisää: Plaza de España ja María Luisan puisto Sevillassa
4. Trianan kaupunginosa
Majoituimme omalla matkallamme Trianaan, joka on mielestäni Sevillan kiinnostavin kaupunginosa. Triana sijaitsee keskustasta katsottuna Guadalquivir-joen vastarannalla, minkä vuoksi paikallisilla ihmisillä on oma vahva trianalainen identiteettinsä. Alueella on takanaan värikäs historia, ja sen nykypäivään kuuluvat kaunis arkkitehtuuri, mukava tunnelma sekä hyvät ravintolat. Kannattaa pistäytyä ainakin kauppahallissa sekä kuljeskella kuvauksellisilla kaduilla, kuten Calle Purezalla, Calle Castillalla, vilkkaalla Calle San Jacintolla sekä tietenkin rantaa seuraavalla Calle Betisillä.
Lue lisää: Triana – Sevillan kiehtovin kaupunginosa
5. Flamencoesitykset ja flamencomuseo
Musiikista ja tanssista koostuva flamenco on tärkeä osa espanjalaista kulttuuria. Taiteenlaji kehittyi Andalusiassa satoja vuosia sitten, ja yhtenä sen tärkeimmistä syntysijoista pidetään Sevillan Trianaa. Kaupungissa kannattaakin käydä katsomassa ainakin yksi flamencoshow. Rytmikästä tunnelmaa voi etsiä myös baareista, mutta matkailijan on helpointa ostaa liput jonkin flamencoteatterin sielukkaaseen esitykseen. Valinnanvaraa riittää runsaasti joka illalle. Sevillasta löytyy myös flamencon historiaa ja perinteitä valottava Museo del Baile Flamenco.
Lue lisää: Flamenco – Sevillan rytmikäs sielu
6. Jalkapallo-ottelut
Flamencon lisäksi myös jalkapallo kuuluu kuumaveristen sevillalaisten intohimon kohteisiin. Vihreävalkoinen Real Betis ja punavalkoinen Sevilla FC kamppailevat vuodesta toiseen kaupungin herruudesta sekä tavoittelevat menestystä niin Espanjan kuin koko Euroopankin kentillä. Sevillalaisen jalkapallo-ottelun kiihkeä tunnelma on ikimuistoinen kokemus, ja elämys nousee aivan uudelle tasolle Betisin ja Sevillan kohdatessa toisensa El Gran Derbin merkeissä.
Lue lisää: El Gran Derbi – Espanjan kiihkein jalkapallo-ottelu
7. Santa Cruzin kaupunginosa
Entisessä juutalaiskaupunginosassa Santa Cruzissa voi sukeltaa vanhaan kapeiden kujien labyrinttiin, jonne on helppo hetkeksi eksyäkin. Alueelta löytyy paljon ravintoloita sekä pieniä kauppoja. Santa Cruzin sijainti on mukavan keskeinen, sillä sen laidoilla voi vierailla Sevillan katedraalissa ja Alcázarissa. Kaupungin vilkkain keskusta Centrokin alkaa heti Santa Cruzin pohjoispuolelta. Centron kävelykadut ovat Sevillan parasta ostosaluetta.
8. María Luisan puisto
Laaja Parque de María Luisa on Sevillan tunnetuin ja kaunein puisto. Suurella alueella vallitsee yllättävänkin trooppinen tunnelma, kun vihreät papukaijat mölyävät korkeiden palmujen latvoissa. Puistossa on paljon kukkaistutuksia, suihkulähteitä, patsaita sekä vanhoja rakennuksia, joista osassa toimii museoita. Puisto tuo tarpeellista vehreyttä aivan kaupungin ydinkeskustan tuntumaan, ja se onkin suosittu ajanviettopaikka.
Lue lisää: Plaza de España ja María Luisan puisto Sevillassa
9. Setas de Sevilla
Setas de Sevilla eli Sevillan sienet on kaupungin suosituin uudenaikainen nähtävyys. Jättimäinen Encarnaciónin aukion päälle pystytetty rakennelma antaa koko kulmakunnalle persoonallisen ilmeen. Rakennelman päällä on maksullinen näköalatasanne ja katutasolla toimii kauppahalli. Rakennusmateriaalina on käytetty suomalaista mäntyä, joka on tosin päällystetty niin ettei Setas de Sevilla näytä ensi silmäyksellä puiselta lainkaan.
Lue lisää: Setas de Sevilla – hyvää suomalaista puuta
10. Jokiristeilyt ja Guadalquivir-joen rannat
Joella on keskeinen asema Sevillan historiassa, sillä kaupunki kehittyi sen rannalle ja vaurastui nimenomaan laivaliikenteen ansiosta. Maurit antoivat virralle arabiankielisen nimen Guadalquivir, joka tarkoittaa yksinkertaisesti suurta jokea. Joella järjestetään noin tunnin mittaisia turistiristeilyjä, joiden aikana saa katsella kaupunkimaisemia rentoon tapaan. Pidän kovasti myös rantoja pitkin kulkevista kävelyteistä, joita pitkin on mukava kulkea viihtyisästä ympäristöstä nauttien.
11. Torre del Oro
Kaukana rannikolta sijaitsevaa Sevillaa ei heti uskoisi kaupungiksi, jonka satama kuului joskus Euroopan tärkeimpiin. Menneiden vuosisatojen purjelaivat seilasivat jokea pitkin aivan keskustaan, ja tätä liikennettä valvomaan maurit rakensivat jo 1200-luvulla vartiotornin. Torre del Oro eli Kultainen torni kuuluu yhä Sevillan tunnetuimpiin maamerkkeihin. Tornin sisällä toimii pieni laivastomuseo, jossa käynnin yhteydessä kannattaa kiivetä kattotasanteelle katselemaan maisemia.
Lue lisää: Merihistoriaa Sevillassa: Torre del Oro & Nao Victoria
12. Palacio de las Dueñas
Sevilla tunnetaan upeasta arkkitehtuurista, jonka helmiä ovat vanhat koristeelliset palatsit. Jos aikaa vain on, kannattaa tutustua mahtavan Alcázarin lisäksi myös pienempiin kohteisiin. Palacio de las Dueñas on ollut jo yli neljä vuosisataa saman aatelissuvun omistuksessa. Osa palatsin huoneista, tunnelmalliset sisäpihat sekä vehreät puutarhat ovat olleet avoinna yleisölle vuodesta 2016 lähtien. Nautimme siitä, että hiljaisesta palatsista sai nauttia kaikessa rauhassa ilman ruuhkaa.
Lue lisää: Sevillan palatseja: Palacio de las Dueñas ja Casa de Pilatos
13. Casa de Pilatos
Casa de Pilatos on melko lailla edellä mainitun Palacio de las Dueñasin kaltainen hieno nähtävyys, joka on niin ikään ollut jo vuosisatoja yhden aatelissuvun hallussa. Avoinna olevia huoneita ei ole sisustettu, mutta toisaalta nähtävillä on valtava määrä erilaisia koristeellisia kaakeleita. Myös puutarhoissa on mukava kierrellä ja nauttia rauhallisesta tunnelmasta.
Lue lisää: Sevillan palatseja: Palacio de las Dueñas ja Casa de Pilatos
14. Torre Sevillan näköalabaari Terrazza Atalaya
Joen tuntumassa Trianan pohjoispuolella kohoava Torre Sevilla on kaupungin ylivoimaisesti korkein rakennus. Yksinäinen pilvenpiirtäjä herättää huomiota, mutta sitä ei yleensä mainita lainkaan Sevillan nähtävyyksien joukossa. Itse lasken viiden tähden hotellin yhteydessä toimivan Terraza Atalaya -näköalabaarin kaupungin parhaiden elämysten joukkoon, sillä tarjolla on todella upeita maisemia. Baarin sisäänpääsy on maksullinen, mutta hinta jää juoman ostajalle alhaiseksi. Liput voi ostaa nykyään etukäteen Terraza Atalayan nettisivuilta. Myös lapset ovat tervetulleita.
15. Isla Mágica -huvipuisto
Sevillan oma huvipuisto Isla Mágica ilahduttaa varsinkin lapsiperheitä. Vietimme huvipuistossa kokonaisen hauskan päivän, jonka aikana kohtasimme lähes pelkästään espanjalaisia ihmisiä. Isla Mágicassa on panostettu eteläamerikkalaiseen teemaan sopiviin lavasteisiin. Laitteita löytyy reilut kaksikymmentä, joista useimmat ovat melko rauhallisia. Vauhdikkaampien laitteiden ehdoton kuningas on vuoristorata Jaguar. Huvipuiston yhteydessä toimii myös vesipuisto Agua Mágica.
Lue lisää: Sevillan huvipuisto Isla Mágica
16. Trianan silta
Yksi omista suosikkipaikoistani Sevillassa on Puente de Isabel II, josta käytetään yleensä yksinkertaisempaa nimeä Trianan silta. Kaunis 1800-luvun puolivälissä valmistunut kaarisilta yhdistää keskustan Trianaan ja sen päältä voi ihailla hienoa jokimaisemaa. Sillan arkkitehtuuri jäljittelee melko tarkasti Pariisin entistä Pont du Carrouselia, joka purettiin 1930-luvulla ja on sittemmin korvattu modernimmalla sillalla.
17. Espacio Exploraterra ja Victoria-purjealus
Löytöretkeilijä Fernão de Magalhães lähti Sevillasta kuuluisalle matkalleen, josta tuli lopulta maailman ensimmäinen maailmanympäripurjehdus. Magalhães itse menehtyi reissun varrella, mutta retkikunnan viimeinen jäljelle jäänyt alus Victoria rantautui takaisin Sevillaan kolmea vuotta myöhemmin syyskuussa 1522. Pienehkö Espacio Exploraterra -näyttely kertaa seikkailun vaiheita ja rannalla voi astua Victorian kannelle. Kyseessä on moderni kopio Magalhãesin aluksesta.
Lue lisää: Merihistoriaa Sevillassa: Torre del Oro & Nao Victoria
18. Trianan kauppahalli
Torit ja kauppahallit ovat aina mukavia vierailukohteita. Sevillan kiinnostavin kauppahalli löytyy Trianasta, jossa perinteikäs Mercado de Triana vietti vastikään 200-vuotisjuhliaan. Kuljimme hallin halki lukuisia kertoja paikallista tunnelmaa aistien ja ostimme myös toisinaan hieman hedelmiä sekä vihanneksia mukaamme. Suurin osa asiakaskunnasta koostuu elintarvikeostoksiaan tekevistä trianalaisista, mutta joukkoon mahtuu toki myös joitakin matkailijoita.
19. Centro Cerámica Triana
Trianan kaupunginosassa toimi aikoinaan yli kaksikymmentä keramiikkatehdasta, mutta viimeinenkin niistä sammutti uuninsa jo vuosikausia sitten. Alueella on silti yhä muutamia pieniä työpajoja sekä aiheeseen keskittyviä kauppoja. Suosittelen vierailukohteeksi entisen tehtaan paikalle perustettua museota Centro Cerámica Trianaa, jossa voi tutustua paikallisen keramiikan historiaan sekä ihailla työn tuloksia. Pääsymaksu on vain parin euron luokkaa.
20. Macarenan kaupunginosa
Nostan Sevillan kaupunginosista esille vielä Macarenan, joka on keskustan pohjoispuolelta löytyvä työväenluokkainen alue. Kaupunginosan tärkein nähtävyys on Basilica de la Macarena -kirkko, jonka sisällä on kuuluisa Neitsyt Mariaa esittävä patsas. Moni sevillalainen tyttö on kastettu patsaan mukaan Macarenaksi, joten voimme vain arvailla, kertooko Los del Rio -yhtyeen 90-luvun tanssihitti jostakusta heistä. Macarenan kaupunginosa on hyvä paikka tutustua aitoon sevillalaiseen elämään vilkkaimpien turistialueiden ulkopuolella.
Sevillan muut nähtävyydet
Sevillassa riittää yllä mainittujen kohteiden lisäksi paljon sellaistakin, mitä emme omalla matkallamme nähneet. Katedraalin vieressä sijaitseva Archivo de Indias eli Intioiden arkisto kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon ja sen sisällä säilytetään valtavaa määrää arvokkaita asiakirjoja. Kaupungissa toimii monia erilaisia museoita, joista esimerkiksi Museo de Bellas Artes ilahduttaa varmasti taiteen ystäviä.
Monista kirkoista erityisesti Iglesia Colegial del Divino Salvador nostetaan usein suositeltujen nähtävyyksien joukkoon. Itse ihastuin Sevillan kauniisiin palatseihin, joten Palacio de la Condesa de Lebrija ja Casa de Salinas mahtuisivat varmasti seuraavan matkani ohjelmaan. Koettavaa löytyy monelle matkalle ja moneen makuun, joten suosittelen lämpimästi matkaa Sevillaan!
Lue myös muut Sevillasta kertovat jutut:
• Ihastuttavan upea Sevilla
• Voiko olla kauniimpaa kuin öinen Sevilla?
• Herkuttele Sevillassa – parhaat löytämäni ravintolat
-
Espanja2 vuotta sitten
Ihmeellinen El Torcal de Antequera
-
Suomi2 vuotta sitten
Hiihtoloma Syötteen laduilla
-
Itävalta1 vuosi sitten
Alppimaisemia kesäisessä Seefeldissä
-
Huvipuistot2 vuotta sitten
Huvipuistokokemus – Disneyland Park Paris
-
Yhdysvallat1 vuosi sitten
Ensikertalaisen Los Angeles – 10 kohdetta
-
Italia1 vuosi sitten
Cinque Terre – 5 kuvankaunista kylää
-
Saksa2 vuotta sitten
Berliinin muuria etsimässä
-
Yhdysvallat2 vuotta sitten
Los Angelesin kiehtova Venice
-
Italia1 vuosi sitten
Patikkaretkellä Cinque Terressä
-
Ranska2 vuotta sitten
30 nähtävyyttä Pariisissa
-
Yhdysvallat1 vuosi sitten
Tarunhohtoinen Hollywood
-
Espanja2 vuotta sitten
Kaksien kasvojen Torrox
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
22.11.2023 at 6:58
Kuulostaapa erittäin kiinnostavalta. Tuli itselleni muuten yllätyksenä, että Sevilla on aikanaan ollut Euroopan kolmanneksi suurin kaupunki – Lontoon ja Pariisin jälkeen oletettavasti.
Mika / Lähtöportti
22.11.2023 at 20:46
Kiinnostuin nyt tutkimaan tarkemmin Euroopan suurimpia kaupunkeja eri vuosisadoilla. Joissakin lähteissä mainitaan Sevillan olleen jossakin vaiheessa Euroopan kolmas, mutta kun etsin lisää lähteitä, muutin nyt tekstin varmuuden vuoksi muotoon ”yksi Euroopan suurimmista”. Konstantinopoli eli nykyinen Istanbul oli Sevillan kulta-aikoina suurin, mutta sitä ei välttämättä lasketa Eurooppaan. Lontoon sekä Pariisin ohella varsinkin Napoli oli noihin aikoihin huomattavan iso. Sevillakin oli suuri ja todella merkittävä, mutta tarkkaa sijoitusta asukasluvun mukaan on lopulta vaikea luotettavasti kertoa.
Jenni / Unelmatrippi
25.11.2023 at 17:38
Nämä kohteet ovat minulla vielä Sevillassa käymättä. Kaupungissa on niin paljon näkemistä, että nämä eivät ole olleet ensimmäisten joukossa listalla. Kiinnostaviltahan nuo kuitenkin vaikuttavat, joten voisi noissa ihan mielellään piipahtaa, jos tulee taas joskus matkustettua Sevillaan. (Toivottavasti tulee!) Sattumalta kuuntelin muuten juuri eilen yhtä kirjaa, jossa selostettiin Magalhãesin ja muiden löytöretkeilijöiden vaiheita. Matkat ovat tosiaan olleet vaarojen ja sattumusten puolesta ”hieman” eri kaliiberia kuin meidän aikojemme reissut. 🙂
Mika / Lähtöportti
27.11.2023 at 18:53
Nämä ei tosiaan ole kaupungin ykkösnähtävyyksiä ja olisivat jääneet meiltäkin vähemmälle huomiolle, ellei oltaisi viihdytty Sevillassa niin pitkään. Tuon ajan löytöretket on olleet aika hurjia reissuja, joiden varrella monet menettivät henkensä. Nyt tuli tutustuttua tähän Magalhãesin tarinaan ja olen joskus lukenut myös suomenkielisen käännöksen Kolumbuksen päiväkirjasta, mutta löytöretkihistoriaan olisi kiehtovaa tutustua tarkemminkin.