Ota yhteyttä

Italia

Jalkapalloa Milanossa, Inter–Salernitana

Julkaistu

–

Matkailu, Italia ja jalkapallo kuuluvat suuriin intohimon kohteisiini. Nämä kolme yhdistyvät parhaiten matkustamalla Milanoon suosikkiseurani Interin kotiotteluun. Paikan päällä nähty peli on aina elämys. Tällä kerralla Inter kohtasi Salernitanan.

Hikiseksi käyvä metrovaunu on täyttynyt ihmisistä ja ilmassa alkaa olla suuren urheilujuhlan tuntua. Sinimustin kaulaliinoin varustautunut kansa on matkalla Interin peliin Stadio Giuseppe Meazzalle. Seuran tunnukset kiinnittävät huomion jo siksikin, ettei niitä yleensä näy Milanon katukuvassa. Ehkä syynä on kaupunkilaisten muotitietoisuus tai pelko naapuriseuran kannattajien reaktioista, mutta nyt ollaan menossa stadionille, ja silloin tunnustetaan avoimesti värejä. Ne ovat tänä iltana sininen ja musta.

milano_inter-salernitana_04


Viime vuosikymmenen puolivälissä valmistuneen violetin metrolinjan pääteasema on kätevästi aivan stadionin vieressä, joten pian maan pinnalle päästyäni olen jo myyntikojujen keskellä. Italialaisten stadionien ympärillä on tarjolla huomattavasti runsaammin evästä kuin nakkimukeihin keskittyvässä Helsingissä. Tyypillisimpiä ovat erilaiset voileivät, mutta myynnissä on usein myös esimerkiksi piadinoja, focacciaa, pizzaa, hampurilaisia, kebabia ja kaikkea muuta pikaruoaksi sopivaa. Kyytipojaksi löytyy olutta sekä virvoitusjuomia.

milano_inter-salernitana_03


Ruoan lisäksi myydään tietenkin fanituotteita ja ostan tällä kerralla yhden kevyen kaulahuivin täydentämään alati paisuvaa kokoelmaani. Katselen sen lisäksi myös huvittuneena huivia, jossa julistetaan, ettei minulla ole serkkuja. Se on tietenkin suunnattu serkuksi kutsuttua paikalliskilpailija Milania vastaan, mutta pitää omalla kohdallani myös kirjaimellisesti paikkansa.

milano_inter-salernitana_02


San Siron kaupunginosassa sijaitseva stadion on Milanon molempien joukkueiden, sekä Interin että Milanin kotikenttä. Sen virallinen nimi on ollut vuodesta 1980 lähtien Stadio Giuseppe Meazza, mutta areena tunnetaan edelleen yleisesti myös San Sirona. Interin tifosot käyttävät stadionista sujuvasti molempia nimiä, mutta Milanin kannattajat suostuvat puhumaan pelkästään San Sirosta.

milano_inter-salernitana_10


Erityisesti 1930-luvulla loistanut Giuseppe Meazza oli omana aikanaan maailman parhaita pelaajia. Meazza edusti pitkällä urallaan kaksi kautta myös Milanon punamustia, mutta hänet muistetaan ennen kaikkea Interin miehenä, joka on edelleen seuran historian paras maalintekijä. Interin kannattajat luonnollisesti arvostavat Stadio Giuseppe Meazzan nimeä, mutta toisaalta myös San Siro vilahtelee niin seuran virallisilla kanavilla kuin ultra-kannattajien lauluissakin. Kaupunkiin on suunniteltu jo kauan modernimpaa stadionia, mutta sellaista ei ole ainakaan vielä ryhdytty rakentamaan.

milano_inter-salernitana_07

Illan ottelussa on vastassa eteläitalialaisen Salernon satamakaupungin ylpeys Salernitana, jonka historiasta ei löydy suuria mainetekoja. Pandemia on kaikessa arvaamattomuudessaan opettanut, että kannattaa toimia ensimmäisen tilaisuuden tullen, mistä sitten ikinä onkaan kysymys. Haaveissani oli tulla Milanoon katsomaan joku suurten seurojen kohtaaminen, mutta kun Inter–Salernitana-ottelun sisältänyt viikonloppu sopi matkaan lähtemiseen, en jäänyt odottamaan muita mahdollisuuksia.

Sisäänpääsyyn vaaditaan tällä hetkellä pääsylipun lisäksi myös rokotteista tai sairastetusta taudista todistava koronapassi sekä virallinen henkilöllisyystodistus. FFP2-maskin käyttäminen on pakollista ja sääntöä myös noudatetaan varsin hyvin. Italian stadioneille saa matkani aikaan ottaa sisään 75 % katsojakapasiteetista, mikä on hoidettu kätevästi sulkemalla osa katsomonosista kokonaan. Illan yleisömääräksi ilmoitetaan reilut 46 000, mikä on tilanteeseen nähden varsin mukava määrä.

milano_inter-salernitana_05


Ottelulipun hankkiminen oli tällaiseen peliin suurotteluita helpompaa. Olin Interin virallisilla sivuilla valmiina heti lippujen tullessa yleiseen myyntiin ja sain erinomaisen paikan kymmenenneltä riviltä keskiviivan tuntumasta 35 eurolla. Hinnat ovat selvästi huokeammat kuin vastapäisessä pääkatsomossa, vaikka näkymä kentälle on aivan yhtä hyvä.

Ymmärrän naamioituneeni sen verran tehokkaasti, ettei minua välttämättä edes tiedosteta ulkomaalaiseksi. Maski peittää melkein kokonaan pohjoismaiset kasvot, ja Interin vanha pipo sekä kaulaliina eivät edusta nykyisin myytävää mallia. Osaan myös useimmat kannatuslaulut sujuvasti ulkoa. Jalkapalloseuran kannattaminen tarjoaa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kiinnitän huomiota moniin katsomossa näkyviin alle kymmenvuotiaisiin lapsiin, jotka voivat ylpeinä kertoa syntyneensä interistoiksi. Peli jatkuu iltayhteentoista saakka, mutta jalkapallo on täällä nukkumaanmenoaikoja tärkeämpää.

milano_inter-salernitana_06


Paikallinen Pohjoiskaarre eli Interin ultra-kannattajien kansoittama päätykatsomo Curva Nord virittelee laulujaan jo hyvissä ajoin ennen ottelun alkua. Tunnelma nousee ja ajatus karkaa sanoja kuunnellessa omiin tunteisiini tätä seuraa kohtaan. Tämä vaakuna sydämen päällä edustaa ensirakkautta, lupasin jo lapsena pysyä aina lähelläsi… Lasken Interin kannattamiseni alkaneen elokuun toisena päivänä 1989, kun ostin ensimmäisen sinimustan lippuni Firenzestä. Haluan pysyä loppuikäni uskollisena tuolle valinnalle ja sille 13-vuotiaalle pojalle, josta jotain on edelleen sisälläni.

Valintani perustui yksinkertaisesti siihen, että sinimusta lippu oli kaikista hienoin. Olin kyllä seurannut Serie A:ta jo parilla edellisellä kaudella Kolmoskanavalta, josta tuli silloin tällöin italialaista jalkapalloa. Voi olla, että selostajana usein toiminut kirjailija Jukka Pakkanen sai välitettyä hieman omaa Inter-rakkauttaan minuunkin. Inter oli voittanut tuona keväänä Italian mestaruuden ja Milan Euroopan cupin, mutten pitänyt saavutuksia erityisen tärkeänä valintani kriteerinä. Juventus oli ollut monena vuonna vahvin ja Napolikin jatkoi huipulla. Spontaani valinta vaikka katukauppiaan johdattelemana olisi saattanut vielä kääntyä myös Fiorentinan, Sampdorian, Roman tai Lazion lippuun.

milano_inter-salernitana_12


On hassua ajatella, kuinka sattumanvarainen, mutta silti merkityksellinen hetki suosikkiseuran valinta voi olla. Järjellä on asian kanssa tekemistä yleensä vain siinä tapauksessa, jos valinta osuu oman kaupungin joukkueeseen. Entä jos olisinkin ensimmäisen Italian-matkani aikaan pitänyt karjalaisia juuriani niin tärkeinä, että olisin mieltynyt Milanin punamustiin väreihin? Silloin en olisi ainakaan tänä iltana täällä lauleskelemassa suurisuisista milanisteista, joilla mielikuvitusta riittää. Lämminhenkinen vinoilu kuuluu asiaan puolin ja toisin, mutta väkivalta ei koskaan.

Mitä enemmän seuravalinnan irrationaalisuutta miettii, sen enemmän täytyy arvostaa kaikkien joukkueiden faneja, jotka pysyvät valitsemallaan tiellä niin hyvinä kuin varsinkin huonoina hetkinä. Seuran nimi määrittää kuitenkin näkökantaa, samaistumisen kohteita sekä sen, minä vuonna juhlitaan ja milloin petytään. Seuran valinta on kuin ostaisi lipun elämänmittaiseen vuoristorataan. Edessä on taatusti sekä ylä- että alamäkiä, mutta ainoa mitä voi itse tehdä, on kiljua mukana. Vauhtia ja silmukoita riittää ainakin tässä tapauksessa, kun kyseessä on Pazza Inter eli Hullu Inter. En olisi voinut valita paremmin.

milano_inter-salernitana_11


Olen tottunut katsomaan kaikki Interin pelit suoratoistopalveluiden kautta, ellei matkustaminen pääse häiritsemään penkkiurheilua. Otteluiden seuraaminen ei aina onnistu suorana lähetyksenä, mutta hetkellinen tulospiilossa pysytteleminen ja pelien jälkikäteen seuraaminen pitää perhe-elämän tasapainossa. Nyt stadionilla on erityisen hauskaa seurata lähietäisyydeltä tuttuja naamoja ja pelaajien valmistautumista otteluun. Tämä kaikki näyttää satojen ruudulta seurattujen pelien jälkeen kuin epätodelliselta laajakuvalähetykseltä. Olen toki ollut täällä paikan päällä muutamissa peleissä, mutta edellisestä kerrasta on ehtinyt kulua jo liian monta vuotta.

Paikalla on yllättävän paljon salernolaisia, sillä Curva Sudin ylätasolla on useampia tuhansia graniitinpunaisen joukkueen kannattajaa. On hienoa, että he ovat täällä sähköistämässä tunnelmaa, vaikka terveiset kotijoukkueelle eivät olekaan painokelpoisia. Kolme eteläitalialaista kaverusta on eksynyt myös kanssani samaan katsomonosaan. He ovat silmien asennosta päätellen nauttineet muutakin kuin pari olutta, ja kolmikon johtohahmo huutelee pilkallisesti argentiinalaishyökkääjä Lautaro Martínezin suuntaan.

Samuel Eto’o, Wesley Sneijder ja Gianluca Pagliuca. Kuva: Shutterstock / Fabrizio Andrea Bertani

Inter palkitsee ennen aloitusvihellystä seuran Hall of Fameen äänestettyjä pelaajia. Gianluca Pagliuca muistetaan kenties parhaiten vuoden 1994 MM-kisoista Italian maalivahtina. Kiistelty puolustaja Marco Materazzi, uransa jälkeen pulskistunut Wesley Sneijder sekä aina mainio Samuel Eto’o edustavat vuoden 2010 Mestarien liigan ja triplamestaruuden voittajia. Ilmoille kajahtaa tietenkin tuttu kannatusvärssy tutti pazzi per Marco Materazzi. Myös seuran johtoportaassa toiminut asianajaja Peppino Prisco saa postuumisti erityispalkinnon. Hän on muuten ainoa henkilö, joka mainitaan nimeltä Interin seurahymnissä C’è solo Inter.

Inter on ottelun selvä ennakkosuosikki, sillä Salernitana on juuttunut Italian pääsarjan Serie A:n viimeiselle sijalle. Ilmassa on silti jännitystä, sillä Inter ei ole onnistunut tekemään neljässä edellisessä pelissään ainuttakaan maalia, mikä luokitellaan Italiassa suureksi kriisiksi. Tiiviisti puolustavat maakuntajoukkueet ovat kiusanneet suurempiaan Serie A:ssa kautta vuosikymmenten, joten Inter ei odota saavansa tänäänkään mitään ilmaiseksi. Valmentaja Simone Inzaghi ottaa tilanteen niin vakavasti, ettei ennakko-odotuksista huolimatta lepuuta ketään tähdistään otteluruuhkan keskellä, vaan lähettää kentälle parhaan mahdollisen kokoonpanon.

milano_inter-salernitana_09


Salernitana aloittaa pelin pirteästi. Vieraiden Simone Verdi saa neljännellä minuutilla loistavan tilaisuuden, mutta laukoo karkeasti yli maalin. Inter heräilee vähitellen ja saa pallon hallintaansa. Parinkymmenen minuutin kohdalla Nicolò Barella vapauttaa Lautaro Martínezin maalintekopaikkaan, mutta kärkipelaaja ampuu voimalla ylärimaan. Interin avainhyökkääjällä on meneillään pitkä kuiva kausi ja argentiinalaisen tuska on selvästi havaittavissa.

Lautaro, Inter ja kotiyleisö saavat riemuita vain paria minuuttia myöhemmin. Barella löytää Lautaron uudelleen rangaistusalueen sisältä ja El Toro malttaa tällä kerralla sijoittaa pallon rauhallisesti taka-alanurkkaan. Tuuletus Curva Nordin edustalla purkaa paineita ja sinimustat liput liehuvat katsomossa entistä kiivaammin. Sama kuvio toistuu vielä kertaalleen ennen taukoa. Barellan avaava syöttö tavoittaa jälleen Lautaron, joka siirtää kevyellä kosketuksella kotijoukkueen kahden maalin johtoon.

Lautaro Martínez tekee Interin kolmannen maalin. Kuva: Shutterstock / Fabrizio Andrea Bertani

Salernitana ei enää toisella puoliajalla pysty haastamaan Interiä. Barella siirtää pallon Edin Džekolle, jonka syötöstä Lautaro ohjaa kolmannen maalinsa. Mieleeni tulee ensimmäinen tällä stadionilla näkemäni ottelu elokuussa 1999, jossa Inter-debyyttinsä tehnyt Christian Vieri teki Lautaron tapaan hattutempun. Lautaro Martínez pelaa nyt neljättä kauttaan Interissä. On ollut ilo seurata, kuinka nuori argentiinalainen on kehittynyt sekä pelaajana että ihmisenä. Lahjakkuus on näkynyt aina, mutta muutama vuosi sitten esiintynyt turha suunsoitto, kaatuilu sekä kukkoilu on vähentynyt ja hyökkääjästä on kasvanut vastuuta kantava joukkuepelaaja, kentän ulkopuolella myös perheenisä.

Saman katsomonosan salernolaisten pilkkahuudot ovat hiljentyneet ja kolmikko tuijottaa lasittunein silmin tyhjyyteen. Interin kannattajat eivät sen sijaan pysy äänettöminä. Bosnialaisveteraani Džeko osuu vielä kahdesti ja tulostaululle jää loistamaan lopputulos 5–0. Interin viime aikojen heikko vire heijastuu kyltymättömänä maalinälkänä, sillä muuten jalkaa olisi luultavasti nostettu kaasulta ja tyydytty maltillisempaan hyökkäämiseen.

Ottelun hahmo Nicolò Barella. Kuva: Shutterstock / Fabrizio Andrea Bertani

Vaikka otsikot kirkuvatkin maalintekijöiden nimiä, iloitsen erityisesti Nicolò Barellan otteista. Aina energinen keskikentän työmyyrä syötti Interin kaksi ensimmäistä maalia ja toimi sen jälkeen jääkiekkotermein ”toisena syöttäjänä” kolmessa muussa. Kesällä 2019 Milanoon muuttaneesta sardinialaisesta on kasvanut sellainen suosikkipelaaja, jota kaipasin pitkään Interiin Javier Zanettin ja Esteban Cambiasson vuosien jälkeen. Barella vakuutti minut ja monet muut sekä asenteellaan että taidoillaan hyvin nopeasti Interiin saapumisensa jälkeen, ja hänestä puhutaan jatkuvasti joukkueen tulevana kapteenina. Barellalla on iso rooli myös Italian maajoukkueessa.

milano_inter-salernitana_08


Pelaajat käyvät kiittämässä kannattajia, minkä jälkeen on aika vetää hieman henkeä stadionin ulkopuolella ja odotella pahimman ruuhkan helpottamista. Kansa pakkautuu metroasemalle, jonka porteista päästetään sisään rajattu määrä ihmisiä kerrallaan. Odotellessa on hyvin aikaa viritellä vielä kerran lauluja Interin kunniaksi.

Interin kotiottelu on minulle aina erityisen sykähdyttävä kokemus ja voitetusta pelistä seuraava euforinen olo tuntuu vahvasti vielä seuraavanakin päivänä. Tulevat viikot kertovat onko tänä keväänä tulossa mitään suurempaa juhlittavaa. Väsyneeltä vaikuttavan Interin vaikeudet jatkuvat edelleen ja jännittävää mestaruustaistelua käydään tällä hetkellä jo neljän joukkueen voimin. Kävi kuinka tahansa, toivon palaavani tälle stadionille jälleen ensi kaudella.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
6 kommenttia

Kommentit

  1. Kohteena maailma / Rami

    18.3.2022 at 17:35

    Hieno kirjoitus 🖤💙

  2. Helppoa uskoa, että Interin kotiottelu on varmasti sykähdyttävä kokemus. Olisi se sitä varmasti minulle, vaikka minulla ei vastaaavaa suhdetta seuraan olekaan. Itse muuten ajattelisin, että monella suosikkiseuran valinta saattaa määräytyä ja perustua myös siihen, mitä seuraa kotona vanhemmat kannattavat, syystä tai toisesta.

    • Mika / Lähtöportti

      21.3.2022 at 11:13

      Kyllähän nuo isoilla stadioneilla nähnyt pelit sykähdyttävät jollain lailla aina, joukkueista riippumatta. Varmasti monen suosikkiseura on periytynyt vanhemmilta ja ties kuinka monelta edeltävältä sukupolvelta varsinkin suurissa jalkapallomaissa. Suomesta katsottuna on vaikea edes käsittää, kuinka ihmiset ovat kasvaneet omaan seuraansa kiinni ja kuinka paljon se heille merkitsee. Esimerkiksi Italiassa voisi olla vaikea edes käsittää tällaista pohdintaani sattuman vaikutuksesta suosikkiseuran valintaan.

  3. Lauri

    11.5.2022 at 14:14

    Onhan Mika käyty ilmaisemassa kiinnostus kaavailtuun uuteen Suomen faniklubiin..?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Italia

Tunnelmallinen Montin kaupunginosa Roomassa

Julkaistu

–

Kirjoittaja

Majoituimme Rooman-matkallamme Montin kaupunginosaan, mikä osoittautui erinomaiseksi valinnaksi. Ihastuimme alueen kylämäisyyteen ja tunnelmallisiin mukulakivikatuihin sekä runsaaseen ravintolatarjontaan. Sijaintikin on varsin keskeinen lähellä Colosseumia.

Vuokraamamme asunto sijaitsee Via della Madonna dei Montin varrella. Olemme vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä Colosseumista ja Forum Romanumista, mutta silti tuntuu kuin asuisimme jonkinlaisessa kylässä kaukana Rooman mahtipontisista maamerkeistä. Kun avaa narisevat ikkunaluukut ja katsoo kapeaa mukulakivikatua, on tunnelma kovin erilainen kuin korttelin toisella puolella kulkevan vilkkaan pääväylän Via Cavourin hälinässä.

rooma_monti_10


Montin tunnelmallisilla kujilla voi aistia boheemia ilmapiiriä, jossa vanhan ajan historiallinen Rooma yhdistyy nykypäivän nuorekkaisiin trendeihin. Monia okrankeltaisten ja terrakotanväristen talojen seiniä koristavat vehreät köynnöskasvit. Vaikka oma katumme onkin tasainen, löytyy alueelta myös mäkiä, ja rinteelle nousevat kadut kuuluvat oleellisesti alueen ilmeeseen. Emme ole todellakaan Montin ainoita turisteja, mutta matkailijamäärä on silti maltillinen moniin muihin keskustan alueisiin verrattuna. Tietynlaisesta aitoutta ja yhteisöllisyyttä on yhä nähtävissä, ja Montiin on helppo kotiutua nopeasti.

rooma_monti_14


Meillä on heti ensimmäisenä iltana perille päästyämme kova nälkä. Ravintolaa ei onneksi tarvitse etsiä kaukaa, sillä vaihtoehdot alkavat käytännössä kotiovelta. Päädymme pian tiivistunnelmaisen La Taverna Madonna dei Monti 16:n saliin, joka on niin ahdas, että nurkkapöytää täytyy siirtää jotta osa perheestä saadaan sen taakse. Suurin osa asiakkaista on ulkomaalaisia, mutta mahtuu joukkoon pari paikallistakin. Tilaamme alkuun caprese-salaatin sekä kinkkua ja melonia. Pääruoaksi syön perinteisen roomalaisen saltimboccan, jonka makumaailma muodostuu vasikanlihasta, prosciuttosta sekä salviasta. Tämä tuskin on Montin parhaita ravintoloita, mutta ruoka kelpaa meille hyvin ja olemme tyytyväisiä, kun saamme itsemme nopeasti kylläisiksi.

rooma_monti_09


Samalta kadulta löytyvä Pizza della Madonna dei Monti on puolestaan erinomainen löytö. Kaipaamme eräänä päivänä ruokaa jo viideltä, jolloin useimmat ravintolat on suljettu. Pizza della Madonna on kuitenkin poikkeus, ja pääsemme syömään lähes autioon ja sopivasti ilmastoituun viihtyisään saliin. Pizzat ovat mielestämme oikein maukkaita ja tämä paikka kannattaakin pitää mielessä, jos nälkä yllättää Colosseumin lähistöllä.

rooma_monti_01

 
Hyödynnämme lähipizzeriaamme vielä toisenkin kerran, kun haemme asunnolle hieman iltapalaa. Ravintolaan kuuluu varsinaisen salin lisäksi eräänlainen katuruokapuoli, jonka tiskiltä saa valita haluamansa kokoisia pizzapaloja tai vaikka roomalaisia riisipalloja eli suppleja. Tässä pizzeriassa tulisi käytyä ehkä liiankin usein, jos asettuisi näille kulmille pidemmäksi aikaa.

rooma_monti_19


Italialaiseen katuruokaan tulee turvauduttua toisenakin iltana, kun pysähdymme La Piadineriaan Via Boschetton varrelle. Söimme saman koko Italian kattavan ketjun ravintolassa myös viime kesänä Ostia Lidossa. Piadinat ovat Emilia-Romagnasta lähtöisin olevia hieman tortillaa muistuttavia litteitä leipiä, joiden täytteenä on esimerkiksi mozzarellaa, tomaattia, rucolaa ja ilmakuivattua kinkkua. Olemme monesti todenneet piadinat erinomaiseksi vaihtoehdoksi, kun mieli tekee edullista italialaista pikaruokaa. Pysähdys tässä pienessä piadinakioskissa tuntuu kodikkaan arkiselta tavalta syödä Montissa.

rooma_monti_02


Kaupunginosan oma kauppahalli Mercato Rionale Monti on pieni mutta tärkeä kohtaamispaikka paikallisille asukkaille. Täältä löytyvät perinteiset kala- ja lihatiskit sekä tuoreiden hedelmien ja vihannesten kauppiaat. Paikan päällä voi syödä Pippo Tortellinon pasta-annoksia tai La Ciriola Romanan porchettalla ja muilla täytteillä tarjoamia leipiä. Oikeastaan jää vähän harmittamaan että käväisen kauppahallissa vain yhtenä aamuna, ja silloinkin vain ohimennen ostoksia tekemättä.

rooma_monti_04


Montin sydämenä voidaan pitää Madonna dei Montin aukiota, jota koristaa vuonna 1589 valmistunut suihkulähde Fontana dei Catecumeni. Paikalliset ihmiset istahtavat mielellään Giacomo della Portan suunnitteleman suihkulähteen reunalle tai johonkin ympärillä olevista ravintoloista.

rooma_monti_12


Oma suosikkipaikkani Montissa taitaa olla aukion laidalla toimiva kahvila-ravintola La bottega del caffè, jossa on mukava nauttia myöhäistä aamiaista. Terassi on yleensä täynnä, mutta sisätiloissa on runsaasti vapaita pöytiä ja aito kulmakuppilan tunnelma. Meille ehtii tulla jopa kantapöytä, jonka vierestä voi napata luettavakseen päivän lehden. Nautin kovasti italialaistyylisestä aamiaisesta, joka koostuu omalla kohdallani cappuccinosta, tuorepuristetusta appelsiinimehusta sekä pistaasitäytteisestä voisarvesta. Lasku maksetaan kassalla päivystävälle rouvalle. La bottega del caffèn varsinaiseen ruokapuoleen emme tutustu lainkaan.

rooma_monti_03

 
Mitä olisikaan päivä Italiassa ilman jäätelöä? Montissa toimii useita gelaterioita, joista oma suosikkimme on lähellä Madonna dei Montin aukiota sijaitseva Gelateria dell’Angelotto. Jäätelö valmistetaan käsityönä tuoreista raaka-aineista ja se on maultaan erinomaista. Mieleeni jää erityisesti sitruunan ja basilikan herkullinen yhdistelmä.

rooma_monti_16


Vaikka rakastankin italialaista ruokaa, saattaa joskus tehdä mieli pientä vaihtelua. Ratkaisuksi löytyy Via dei Serpentin varrella sijaitseva Temakinho. Kyseessä on pieni lähinnä Milanossa ja Roomassa toimiva ravintolaketju, joka sopii hyvin Montin trendikkääseen henkeen. Mielenkiintoinen fuusiokonsepti yhdistää muun muassa Brasilian sademetsien trooppisen tunnelman ja japanilaisen kulttuurin sujuvasti toisiinsa. Tarjoilija muistuttaa varmuuden vuoksi heti ovella, ettei kyseessä ole italialainen ravintola. Nautimme raikkaista poke bowleista sekä sushista ja viihdymme kaikin puolin hyvin. Temakinho löytyy myös esimerkiksi Fiumicinon lentoasemalta.

rooma_monti_07


Käväisemme eräänä pimenneenä iltana Madonna dei Montin aukion vieressä sijaitsevassa Santa Maria ai Montin kirkossa. 1500-luvun lopulla valmistuneen rakennuksen arkkitehtuurissa on piirteitä sekä myöhäisestä renessanssista että varhaisesta barokista.

rooma_monti_06


On mukavaa istahtaa hetkeksi Neitsyt Marialle omistettuun hiljaiseen korttelikirkkoon ja ihailla sitä kaikessa rauhassa. Vaikkei Santa Maria ai Monti olekaan Rooman satojen kirkkojen joukossa mikään erityinen nähtävyys, jää se mieleeni poikkeuksellisen kauniina paikkana. Jossain toisessa kaupungissa tämännäköinen kirkko voisi olla kuuluisakin.

rooma_monti_15


Teinityttömme tykkäävät shoppailusta, ja Montista löytyy heidän ilokseen paljon vintagevaatteita myyviä liikkeitä. Tykkään itsekin tämäntyyppisistä kaupoista, joiden sisustus, tuotevalikoima ja taustamusiikki luovat miellyttävän tunnelman. Vintagepuodit myös usein sijaitsevat mielenkiintoisissa vanhoissa rakennuksissa ja heijastavat kaupungin henkeä paremmin kuin monikansalliset kauppaketjut. Kuvani ovat Pifebon liikkeestä, jonka lisäksi esimerkiksi King Size Vintagen valikoima on mielenkiintoinen.

rooma_monti_08


En varsinaisesti etsi näistä kaupoista itselleni mitään, mutta käyn mielelläni läpi nostalgisia pelipaitoja ja verkkareita esimerkiksi 1990-luvulta. Harmi vaan, että kiinnostavimmat tuotteet on nostettu katonrajaan näytteille eivätkä ole edes myynnissä. Vaikkapa Roberto Baggion maajoukkuepaita olisi ollut mieluisa löytö.

rooma_monti_13


Jalkapallon osalta on hyvin selvää, että Montissa tunnustetaan AS Roman värejä. Katujen varsilta voi bongata punakeltaisia tarroja ja jalkapallofanin kannattaa kurkata myös Via del Pozzuolon sisäpihalle. Sitä koristava muraali esittää Francesco Tottin ikonista tuuletusta Roman edelliseltä mestaruuskeväältä 2001. Mieleeni tulee Tottin kertomus siitä, kuinka hän kävi mestaruuden ratkettua fiilistelemässä juhlahumua kaupungin keskustassa skootterilla ajellen. Kukaan sadoistatuhansista juhlijoista ei onneksi arvannut, että kypärän taakse oli piiloutunut joukkueen rakastetuin pelaaja.

rooma_monti_17


Nautin kuljeskelusta Montin kaduilla, jotka ovat ajattoman kauniita ja hyvällä tavalla arkisia. Monti on joskus ollut perinteinen työläiskaupunginosa, mutta asuntojen hintataso on viime vuosikymmeninä noussut huomattavasti. Nykyään täällä asuu muun muassa taiteilijoita ja muita luovien alojen ihmisiä. Joukkoon mahtuu myös opiskelijoita, jotka pitävät alueen sopivasti eläväisenä. Vanhimmat asukkaat ovat puolestaan saattaneet asua Montissa koko ikänsä.

rooma_monti_18


Ravintoloiden, viinibaarien ja vintage-puotien lisäksi Montista löytyy muun muassa pieniä taidegallerioita ja design-kauppoja. Kaupunginosa onkin hyvä yhdistelmä vanhanaikaista romanttista katukuvaa, siisteyttä ja turvallisuutta yhdistettynä urbaaneihin trendi-ilmiöihin. Historiallisista puitteista puheen ollen, voi esimerkiksi Via dei Serpentin varrelta katsella näkymää, jota koristaa kadun päässä kohoava Colosseum.

rooma_monti_05


Montilla on ollut vuosisatojen ajan kiivas kilpailuasetelma Trasteveren kanssa. Kaupunginosat eivät ole edes naapureita, mutta molempien asukkailla on vahva paikallinen identiteetti, ja molemmat ovat pitäneet itseään ylpeästi ”aidoimpina roomalaisina”. Keskiajalla Montin ja Trasteveren väliset riidat yltyivät niin verisiksi, että nuoriso soti usein mukulakiviä heitellen alueiden väliin jääneellä joutomaalla. Sittemmin tuo joutomaa on paljastunut arkeologisten kaivausten myötä Forum Romanumiksi.

rooma_monti_11


Nykypäivän Monti on Trasteverea rauhallisempi ja intiimimpi sekä säilyttänyt paikallisen tunnelmansa paremmin. Trasteveressa riittää sen sijaan enemmän kierreltävää ja ravintolatarjonta on hyvä, mutta toisaalta turisteja on paljon enemmän ja meluisa yöelämä kuuluu suurella osalla alueesta asiaan. Meille sopi parhaiten majoittuminen Montissa ja pari vierailua Trasteveressa, mutta ymmärrän jos joku ajattelee asian toisin päin. Roomassa on toki mieltymysten mukaan paljon muitakin hyviä alueita majoittumiseen, kuten keskeinen Centro Storico, tyylikäs Prati tai rauhallinen Aventinus-kukkula. Itse kuitenkin ajattelin majoittua Montissa seuraavallakin Rooman-matkalla.

Lue myös koko matkasta kertova juttu Lokakuinen lomaviikko Roomassa.

Jatka lukemista

Italia

Lokakuinen lomaviikko Roomassa

Julkaistu

–

Kirjoittaja

Vietimme äskettäin perheen kesken lomaviikon Roomassa. Ikuinen kaupunki tarjosi sekä edellisiltä reissuilta tuttua että kokonaan uutta koettavaa. Ehdimme kierrellä kuuluisilla nähtävyyksillä, maistella paikallisia herkkuja ja kävellä pitkiä matkoja Rooman kaduilla.

Matka Roomaan toteutui ennen kaikkea tyttäriemme toiveesta, sillä heillä ei ollut juurikaan muistikuvia yhtätoista vuotta aiemmin tehdystä matkasta. Olemme reissanneet tällä välin paljon Italian pienemmillä paikkakunnilla ja lentäneetkin Roomaan useamman kerran. Öitä on tullut joskus vietettyä aivan Rooman naapurissa Castel Gandolfossa tai Ostia Lidossa, mutta pääkaupungin valot saivat odottaa tämän vuoden lokakuuhun saakka.

rooma_2026_25


Itse olin Roomassa nyt neljättä kertaa, mutta matkojen välillä on aina ollut yli kymmenen vuotta. Niinpä ohjelmaamme kuuluivat jälleen lähes kaikki tunnetuimmat nähtävyydet. Niiden kohdalla ei voi olla huomaamatta rajusti kasvanutta matkailijoiden määrää. Syksy lienee yhä suositumpi sesonki, sillä keskikesän alati kuumenevat helteet ovat monelle liikaa. Pahimpien nähtävyysjonojen ohittaminen onnistuu onneksi yllättävänkin sujuvasti ennakkolippujen avulla, mikä tosin vaatii hieman lomapäivien aikatauluttamista. Turistimassat pakkautuvat uskollisesti samoihin paikkoihin, joten Roomassa on kyllä myös runsaasti tilaa hengittää, kunhan vain siirtyy suosituimmilta reiteiltä vähän syrjemmälle.

rooma_2026_27


Olemme sään suhteen onnekkaita, sillä päivälämpötila nousee tasaisesti noin 25 asteeseen, eikä illallakaan juuri tarvitse kaivaa neuletta esille. Taivaalta ei pudonnut koko viikon aikana pisaraakaan, vaikka muutamaa päivää aiemmin kaupunkia oli kurittanut raju myrsky rankkasateineen.

rooma_2026_29


Majoitumme viikoksi Montin kaupunginosasta vuokrattuun asuntoon. En tiennyt Montista etukäteen paljoakaan, mutta ihastun kaupunginosaan kovasti. Kapeita mukulakivikatuja reunustavat vanhat matalat kerrostalot ja tunnelma on paikoitellen suorastaan kylämäinen. Osa kaduista nousee korkealle kukkulalle ja muutamia seiniä koristavat vehreät köynnökset. Nuorekkaaseen ja hieman boheemiin ilmapiiriin kuuluvat muun muassa vintagevaatteita myyvät putiikit, baarit sekä pienet taidegalleriat. Monti on mielestäni säilyttänyt aidon roomalaisen tunnelmansa paljon paremmin kuin monet muut keskeiset kaupunginosat.

rooma_2026_05


Mikä parasta, lähikortteleissa riittää maukasta ruokaa joka lähtöön. Löydämme muun muassa kodikkaan kahvilan Madonna dei Monti -aukion laidalta sekä mieluisan pizzerian, jossa syömme sekä paikan päällä että haemme iltapalaa asunnolle. Kylämäinen tunnelma ja keskeinen sijainti yhdistyvät Montissa hämmästyttävän hyvin. Colosseum löytyy nimittäin aivan kulman takaa ja keskustan nähtävyydetkin ovat kävelymatkan päässä.

rooma_2026_08


Colosseumin sijainti majoituksen lähistöllä tarjoaa mahdollisuuden ihailla nähtävyyttä useamman kerran myös iltavalaistuksessa. Nuo hetket ovatkin suorastaan maagisia, sillä Colosseumin hämärässä ympäristössä on vain hillitty määrä ihmisiä ja porottava auringonpaiste on taittunut miellyttävän lämpimäksi illaksi. Myös viereinen Forum Romanum on valaistu tunnelmallisesti. Käymme molemmissa nähtävyyksissä toki myös sisällä päiväsaikaan, jotta saamme tutustua niihin perusteellisesti. Kumpikin jaksaa sykähdyttää minua aina uudelleen, vaikka olen kokenut ne pari kertaa ennenkin.

rooma_2026_11


Forum Romanumin naapurissa kohoava Isänmaan alttari edustaa Rooman mittakaavassa uutta, vain reilun sadan vuoden takaista arkkitehtuuria. Se pystytettiin Italian ensimmäisen kuninkaan Vittorio Emanuele II:n kunniaksi. Mahtipontinen rakennelma on kerännyt kermakakun ja kirjoituskoneen kaltaisia vähemmän imartelevia lempinimiä, mutta on joka tapauksessa näyttävä ilmestys. En ollut aiemmin kiivennyt portaita ylös, mutta käymme nyt tutustumassa monumenttiin siltä osin kuin se on ilmaista.

rooma_2026_12


Isänmaan alttarin sisällä toimii Italian yhdistymisestä kertova museo ja siellä on myös vaihtuvia taidenäyttelyitä. Rakennelman katolle on mahdollista nousta hissillä. Nämä kaikki ovat maksullisia nähtävyyksiä, jotka jätämme tällä kerralla väliin. Myös ilmaiselta alueelta avautuu hienoja maisemia erityisesti Forum Romanumin yli Colosseumille päin.

rooma_2026_10


Halusin päästä tälläkin matkalla katsomaan jalkapalloa. Olisin mieluusti valinnut Roman kotiottelun, mutta onni ei ollut tällä kerralla myötä. Roma pelasi lomaviikollamme Real Madridia vastaan, mutta tuon pelin liput olivat kiven alla. Kyseessä oli Roman ensimmäinen Mestarien liigan kotiottelu seitsemään vuoteen, ja kun huomasin sähköpostiin tilaamani ilmoituksen lipunmyynnin alkamisesta, oli jonossa edelläni jo reilut 50 000 ostajaa. Erilaisia lipunvälityspalveluita en halunnut kovien hintojen, epävarmuuksien ja osittain periaatteenkin vuoksi käyttää. Pääsin joka tapauksessa Stadio Olimpicolle Rooman toisen suuren seuran Lazion kotiottelun merkeissä, kun se kohtasi Monzan.

rooma_2026_09


Lazion fanit ovat protestoineet jo kauan seuran omistajaa Cladio Lotitoa vastaan, minkä vuoksi ultrakannattajat boikotoivat kotiotteluita ja yleisömäärät jäävät muutenkin pieniksi. Pelkäsin aivan kuollutta tunnelmaa, mutta reilut kymmenentuhatta katsojaa elävät ilahduttavasti tapahtumissa mukana ja pelikin on viihdyttävä. Loistavasti Gennaro Gattuson valmennuksessa kauden aloittanut Lazio pelaa erinomaisen ensimmäisen puoliajan ja johtaa tauolla 2–0. Ulosajon vuoksi vajaalle joutunut Monza kaventaa tauon jälkeen ja peli menee jo jännäksi, kunnes Andrea Pinamonti päästää viime minuuteilla kotiyleisön piinasta ja viimeistelee loppunumerot 3–1. Ei tämä elämäni paras futiskokemus ollut, mutta nautin kovasti aurinkoisesta iltapäivästä Serie A -jalkapallon parissa.

rooma_2026_20


Tapaamme eräänä päivänä Näkymiä vihreältä kukkulalta -blogista tutun Helin hänen kotikulmillaan Monteverdessä. Heli ja Tuisku-koira esittelevät meille muun muassa suosikkipuistonsa Villa Pamphiljin, jossa teemme mukavan kävelykierroksen. Rooman suurin puisto osoittautuu oikein miellyttäväksi paikaksi, jonka kävelyteiden varrelta löytyy muun muassa suihkulähteitä, patsaita ja suuri lampi, jonka rannalla näkyy paljon kilpikonnia. Puisto on paikallisten suosiossa, mutta matkailijoita päätyy tänne vain harvoin. Puistoa hallitseva mahtipontinen palatsi ei ole avoinna yleisölle.

rooma_2026_28


Käymme myös pienemmässä Villa Sciarran puistossa ja kiertelemme Monteverden kaduilla. Kaupunginosa näyttää siistiltä ja rauhalliselta. Näemme ohimennen sekä hulppeita huviloita että arkisempia kerrostaloja. Tarjolla vaikuttaa olevan hyvin jokapäiväisessä elämässä tarvittavia palveluita, joten vihreä kukkula kuulostaa kaikin puolin mukavalta paikalta asua. Syömme maukkaan lounaan Anthony Bourdaininkin kehumassa Osteria dal 1931:ssa ja pysähdymme vielä jäätelöille, ennen kuin jatkamme kaupunkikierrostamme omin päin. Helin seikkailuista Italian kauneimmissa kylissä voi lukea hänen Kylässä Italiassa -kirjastaan.

rooma_2026_19


Monteverdestä on lyhyt ja helppo kävelymatka Gianicolon kukkulalle. Giuseppe Garibaldin ratsastajapatsaan luona on hyvä näköalapaikka, josta kelpaa ihailla maisemaa yli Rooman. En ole varma onko aika kullannut muistoja vai ovatko puut kasvaneet peittämään näkymiä, mutta maisemapaikka oli vanhoissa mielikuvissani vieläkin taianomaisempi.

rooma_2026_21


Gianicolon kukkulalla on myös Villa Lante, jonka tiloissa toimii Suomen Rooman-instituutti sekä suurlähetystö. Suomalaiset saavat yleensä vierailla Villa Lantessa arkiaamupäivisin, mutta me olemme paikalla vasta myöhään iltapäivällä. Rakennuksen edustaa koristaa Herman Liikasen patsas. Liikanen taisteli 1860-luvun alkupuoliskolla Garibaldin joukoissa Italian yhdistymisen puolesta.

rooma_2026_30


Laskeudumme Gianicololta jyrkän alamäen Trasteveren kaupunginosaan ja teemme pitkän kierroksen kapeilla mukulakivikujilla. Pittoreskista kaupunginosasta on kehittynyt melkoinen matkailijamagneetti, joka pakkautuu erityisesti iltaisin täyteen ihmisiä. Baareja ja ravintoloita riittää runsaasti, joten yöelämä jatkuu varmasti pikkutunneille asti. Me emme viihdy niin myöhään, vaikka istahdammekin erään cocktailbaarin pikku terassille syömään pari supplìa välipalaksi sekä katselemaan ohikulkijoita. Trasteveressa käydessä kannattaa ihailla myös sen laidalta löytyvää tunnelmallista Tiberin ylittävää kivisiltaa Ponte Sistoa.

rooma_2026_23


Kiertelemme parina päivänä Rooman historiallisessa keskustassa, jossa riittää runsaasti vilinää. Erityisesti Fontana di Trevi, Espanjalaiset portaat, Piazza Navona ja Pantheon ovat nähtävyyksiä, joiden ympärillä ei kannata odottaa olevansa yksin. Vierailemme niiden lisäksi muun muassa Sant’Ignazio di Loyolan kirkossa sekä katselemme ohimennen Largo di Torre Argentinan raunioita. Muu perhe ehtii koluta jalkapalloiltapäiväni aikana myös kauppoja, joita löytyy erityisesti vilkkaan Via del Corson varrelta. Via Condottia reunustavat puolestaan kalliit merkkiliikkeet, jotka sopivat ehkä paremmin näyteikkunaostosten tekemiseen.

rooma_2026_16


Ehdimme kokea ydinkeskustassa myös muutamia rauhallisia hetkiä. Suosikkikatuni Via Margutta on taidegallerioiden reunustama tunnelmallinen keidas, jonka hiljaisuus kivenheiton päässä Espanjalaisista portaista jaksaa yllättää aina uudelleen. Toinen mieleen jäänyt viihtyisä kapea katu on Via dei Coronari, jota pitkin kuljimme Piazza Navonalta kohti Castel Sant’Angeloa. Oli myös mukavaa istahtaa Piazza del Popolon laidalle syömään jäätelöä ja katsella samalla upeanpunaista auringonlaskua.

rooma_2026_06


Vatikaanissa sijaitseva Pietarinkirkko kuuluu itseoikeutetusti Rooman symboleihin. Netistä ostamani ennakkoliput osoittautuvat hyödyllisiksi, sillä pääsemme näin ohittamaan loputtoman pitkältä näyttävän jonon. Vatikaanissa eletään vierailumme aikaan huolestuneita hetkiä, sillä paavi Leo on juuri joutunut syöpäleikkaukseen. Paavin tilanne ei kuitenkaan ole kirkon ympäristössä näkyvästi esillä. Pietarinkirkon mahtava koko ja kullatut koristeet tekevät jälleen kerran vaikutuksen. Ihailemme muun muassa Michelangelon Pietà-veistosta ja käymme kryptassa, jonne on haudattu useita entisiä paaveja. Jäämme kirkkovierailun jälkeen istuskelemaan Piazza San Pietron laidalle ja katselemaan Pietarinkirkkoa iltavalaistuksessa.

rooma_2026_03


Onnistumme löytämään Roomasta myös museon, jossa ei ole yhtään muuta vierailijaa. Tämä tapahtuu Casa Museo Boncompagni Ludovisissa, joka vaikutti ennakkotietojen perusteella juuri sopivalta erään kävelykierroksemme varrelle. Museossa on esillä muun muassa muotia, jonka ajattelin kiinnostavan perheen naisväkeä. Näemmekin joitakin hienoja mekkoja ja hieman muutakin aiheeseen liittyvää, mutta näyttely osoittautuu varsin suppeaksi.

rooma_2026_24


On joka tapauksessa mielenkiintoista tutustua 1900-luvun alussa Boncompagni Ludovisin aatelissuvulle rakennettuun kaupunkipalatsiin kaikessa rauhassa. Asumisesta muistuttavia huonekaluja ei ole juurikaan jäljellä, mutta esimerkiksi kylpyhuone on nähtävillä. Museossa on esillä mekkojen lisäksi joitakin maalauksia sekä erilaisia taide- ja sisustusesineitä. Meiltä kuluu niitä katsellessa reilut puoli tuntia.

rooma_2026_17


Pienestä museosta on lyhyt matka takavuosien italialaiselokuvista tutulle glamourkadulle Via Venetolle, joka on edelleen tyylikäs. Alamäkeen kiemurtelevaa leveää katua reunustavat upeat rakennukset ja plataanipuut. Ohitamme useamman viiden tähden hotellin, terasseilla kuplajuomia nauttivia ihmisiä sekä Yhdysvaltain suurlähetystön, jonka rakennus ei ainakaan kalpene luksusmajoitusten rinnalla.

rooma_2026_04


Via Veneton varrelta löytyy myös yksi Rooman erikoisimmista nähtävyyksistä. Kapusiinimunkkien kryptan seinät ja katot on koristeltu ihmisten luilla ja pääkalloilla. On arvioitu, että kokonaisuuteen kuuluu jopa neljäntuhannen munkin maalliset jäännökset. Krypta on pysäyttävä ja kunnioitusta herättävä paikka, joskin aiemmin tänä vuonna Palermossa näkemämme kapusiinien katakombit tuntuivat vielä uskomattomammilta. Vierailemme kryptan lisäksi myös kapusiinimunkkien historiasta kertovassa museossa sekä Santa Maria della Concezione dei Cappuccini -kirkossa.

rooma_2026_18


Via Veneto laskeutuu Piazza Barberinille, jota koristaa Gian Lorenzo Berninin suunnittelema Fontana del Tritone -suihkulähde. Tämä on itselleni tärkeä paikka, koska majoituin kauan sitten ensimmäisen Italian-matkani alussa aivan näillä kulmilla sijainneeseen hotelliin. Piazza Barberini tuli tutuksi ja muistan esimerkiksi syöneeni elämäni ensimmäisen pizza margheritan sen laidalla. Silloin aukiolla meuhkasi paikallisten rakastama kylähullu Remigio Leonardis, joka viihdytti ohikulkijoita suihkulähteen ympärillä useammalla vuosikymmenellä.

rooma_2026_15


Käymme matkan loppupuolella Aventinus-kukkulalla, jossa sijaitsevan Giardino degli Arancin eli Appelsiinipuutarhan muistan aiemman vierailun perusteella mukavaksi paikaksi. Ihailemme aukion laidalta aukeavaa kaupunkimaisemaa ja kuuntelemme puiden varjossa esiintyvää laulajaa.

rooma_2026_14


Toinen samoilla kulmilla sijaitseva nähtävyys on sen sijaan muuttunut edellisvierailun jälkeen turhan suosituksi. Maltan ritarikunnan päämajan ovessa on avaimenreikä, josta kurkistamalla näkee Pietarinkirkon kupolin. Näkymä on upea, mutta koska arvioimme jonotukseen kuluvan ainakin puolitoista tuntia, jätämme kokemuksen tällä kerralla väliin. Olen joka tapauksessa nähnyt ja valokuvannut maiseman jo aiemmin. Avaimenreikään kurkistaminen onnistunee edelleen sujuvasti, jos paikalle saapuu aamuvarhaisella.

rooma_2026_22


Laskeudumme Aventinukselta Testaccion kaupunginosaan, jossa syömme maukkaan lounaan Ai Cocci -ravintolassa. Käväisemme myös kauppahallissa, joka ei tosin ole enää iltapäivällä vilkkaimmillaan. Erään kerrostalon seinää koristavan susimuraalin muistan nähneeni jo aiemmallakin matkalla. Testaccio on perinteinen työläiskaupunginosa, joka on vuosikymmenten kuluessa muuttunut tehdastyöläisten ja teurastajien asuinalueesta yhä keskiluokkaisemmaksi. Kaupunginosan ilme on silti säilynyt, nähtävillä on aitoa roomalaista elämää ja esimerkiksi hyviä ravintoloita on runsaasti.

rooma_2026_01


Ehdimme vielä kotiinpaluupäivänä tehdä pienen kierroksen, kun jätämme matkatavarat muutamaksi tunniksi Terminin rautatieaseman vieressä toimivaan Marsala Multicenteriin. Matkatavaroiden säilytyspalvelu vaikuttaa täällä hyvin sujuvalta ja luotettavalta. Vierailemme kauniissa Santa Maria Maggioren kirkossa sekä syömme eväitä sopivasti kohdalle osuneessa Vittorio Emanuele II:n viihtyisässä puistossa. Lentokentälle palaamme tuttuun tapaan Leonardo Express -junalla.  

rooma_2026_07

 
Viikon aikana ehtii nähdä paljon, mutta Rooma on kaupunki, jonka perusteelliseen tutkimiseen voisi käyttää kokonaisen ihmisiän. Ihan niin tarkkaan en aio kaupunkia koluta, mutta seuraavalle kerralle jäi vielä monta uutta kohdetta nähtäväksi. Taidemuseoista kiinnostaisivat esimerkiksi Galleria Doria Pamphilj sekä Galleria Borghese. Hieman syrjäisemmistä kaupunginosista olisi mukava tutustua ainakin Garbatellaan sekä arkkitehtuuriltaan kiinnostavaan Quartiere Coppedèen.

rooma_2026_26


Uusia Italian-matkoja odotellessa aion kuitenkin kirjoittaa vielä monta juttua Roomasta. Aiheita lienevät Montin ja Trasteveren kaupunginosat, Colosseum, Forum Romanum, Pietarinkirkko ja muut Rooman kirkot, historiallisen keskustan nähtävyydet sekä miksei myös roomalainen ruoka. Pysy siis jatkossakin kanavalla!

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja