Pikavisiitti Dubaihin – rikkautta ja ristiriitoja

Pysähdyimme Mauritiukselta palatessamme kahdeksi yöksi Dubaihin. Lähi-idän tunnetuin matkailukohde yllätti monin tavoin positiivisesti, mutta Dubaista puhuttaessa kaupungin ongelmiakaan ei voi sivuuttaa.

Kello ei ole vielä aamukuuttakaan, kun havahdun minareetista kaikuvaan rukouskutsuun. Eksoottinen herätys muistuttaa heti mieleen, että saavuimme myöhään edellisenä iltana islamilaiseen valtioon, Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin. Torkahdan tunniksi, kunnes auringonnousun rukous kaikuu jo ilmoille. Läheisestä moskeijasta kuuluva ääni on oikeastaan aika kaunis ja rauhoittavakin.

Ihmeellisen Dubain kaupungin näkeminen on kiinnostanut jo kauan, vaikken toisaalta ole mieltänyt sitä kokonaisen matkan arvoiseksi kohteeksi. Niinpä tuntuukin sopivalta pysähtyä tyydyttämään uteliaisuutta pariksi päiväksi, kun palaamme Mauritiukselta kotimaahan.

Valitsimme majoituspaikaksemme Dubai Marinan alueella sijaitsevan huoneiston, jonne kuuden hengen seurueemme mahtuu hyvin. Halusimme panostaa maisemaan, sillä aavistimme Mauritiuksen-matkan väsyttävän ainakin osaa porukasta. Talon 22. kerroksesta avautuva näkymä vastaakin odotuksiamme, eikä Dubaissa vietetty aika menisi hukkaan, vaikka tätä maisemaa jäisi ihailemaan parvekkeelle koko oleskelun ajaksi.

Aloitamme kaupunkiin tutustumisen asuntoa ympäröivästä Marinasta, joka on ennakkotietojeni mukaan yksi Dubain miellyttävimpiä alueita. Korkeiden talojen reunustama huvivenesatama onkin todella siisti ja rantaa seuraileva leveä kävelytie sopii hyvin leppoisaan vaelteluun. Marinassa voi halutessaan tehdä useamman kilometrin lenkin ja ravintoloitakin olisi matkan varrella tarjolla.

Pysähdymme ihmettelemään kiiltävien seinien hallitsemaa arkkitehtuuria. Rakennustyömaiden ääniä kuuluu monesta suunnasta, kun yhä uudet pilvenpiirtäjät kohoavat kohti taivasta. Muutama loistokas vene lipuu ohitsemme ja kerjää katseita kovalla musiikin jytkeellä. Täällä ei tunnu olevan pikkurahasta puutetta.

Marinassa on yllättävänkin hiljaista, sillä viihtyisä kävelykatu on lähes autio. Muutamia länsimaisia ihmisiä hölkkää ohitse ja joku työntää lastenvaunuja. Monet paikalliset naiset ovat pukeutuneet mustiin abaya-kaapuihin, joiden lisäksi useimmat käyttävät myös kasvot miltei kokonaan peittäviä huntuja. Näemme paljon kiireettömästi käveleviä neljän naisen ryhmiä, joiden seurassa on aina yksi mies. Mustien kaapujen suuri määrä yllättää hieman, koska ajattelin Dubain olevan paikallispukeutumisen suhteen hieman vapaamielisempi.

Turisteja koskevat pukeutumissäännöt mietityttävät monia Dubaihin matkustavia. Katukuvassa näkee kyllä ajoittain hyvinkin lyhyitä vaatteita, mutta mielestäni olkapäiden ja polvien peittäminen kunnioittaa sopivalla tavalla paikallista kulttuuria. Rannoilla voi kyllä olla tavallisissa uima-asuissa.

Myös Marinan ja merenrannan väliin jäävä Jumeirah Beach Residence -alue eli JBR vaikuttaa viihtyisältä. Täällä on jo huomattavasti enemmän vilskettä ja vilinää, mutta leveille väylille mahtuu hyvin kävelemään. Ravintoloiden ja kauppojen lisäksi seudun vetonaulana on suuri hiekkaranta.

Pysähdymme Pots, Pans & Boards -ravintolan terassille, jossa syömme ainoan kunnon ravintola-ateriamme Dubaissa. Kala-annos on hintava, mutta maultaan lähestulkoon fantastinen. Valitsen juomaksi inkiväärillä ja kanelilla maustettua jääteetä.

Kuljemme rantaa seurailevaa kävelykatua pitkin ja nautimme leppoisasta tunnelmasta. Sää muuttuu vähitellen pilviseksi. Tämä ei suuremmin haittaa, sillä Dubain aurinko polttaa välillä turhankin voimakkaasti. Arabiemiraatteihin kannattaakin matkustaa mieluiten näin talviaikaan, sillä kesälämpötilat huitelevat helposti yli neljässäkymmenessä asteessa. Tällä kertaa taivas tummenee entisestään, ja kadut kastuvat illan mittaan toistuvista sadekuuroista.

Päätämme lähteä illansuussa maailman korkeimman rakennuksen Burj Khalifan juurelle Dubai Mallin ostoskeskukseen. Matkailijan kannalta Dubai on kaikkea muuta kuin kompakti, sillä nähtävyydeltä toiselle saattaa olla jopa useamman kymmenen kilometrin matka. Lyhyempienkin taipaleiden käveleminen on hankalaa, sillä kaupunki on rakennettu autoilijoiden ehdoilla. Mahtipontisen leveällä Sheikki Zayedin moottoritiellä on tärkeä osa Dubain liikennejärjestelyissä, minkä lisäksi käytössä on toistaiseksi kaksi metrolinjaa sekä pienehköllä alueella operoivat raitiovaunut.

Vaikka Dubain hintataso onkin muuten melko korkea, onnistuu taksilla liikkuminen kohtuuhintaan. Pääsemme Marinan alueelta Dubai Malliin noin viittätoista euroa vastaavalla summalla, vaikka matkaa kertyy reilut parikymmentä kilometriä ja kyydissä on neljä matkustajaa. Matka-aika venyy ruuhkien vuoksi kaksinkertaiseksi ennakoituun verrattuna, mutta onneksi meillä ei ole tulenpalavaa kiirettä. Kaikki tapaamamme taksinkuljettajat käyttävät tunnollisesti mittareita ja vaikuttavat kaikin puolin luotettavilta, vaikka ajonopeudet ovatkin paikalliseen tapaan korkeita. Taksinkuljettajille ei kuulemani mukaan tarvitse jättää varsinaista juomarahaa, mutta hinta on tapana pyöristää ylöspäin.

Dubai Mall näyttää varsin loistokkaalta, erityisesti kun ohitamme heti aluksi lukuisia merkkiliikkeitä. Yksi maailman suurimmista ostoskeskuksista sisältää pitkälti yli tuhat liikettä ja reilut sata ravintolaa, joihin mahtuu toki paljon muutakin kuin pelkkää luksusta.

Ostoskeskukset voi Dubaissa laskea nähtävyyksiksi, sillä niissä on panostettu kaupankäynnin lisäksi erilaisiin vetonauloihin. Käymme katsomassa Dubai Mallin vesiputousta, mutta aika ei riitä akvaarioon tutustumiseen.

Dubai Mallista löytyy myös jäädytetty kaukalo, jossa riittää illan mittaan runsaasti luistelijoita. Sama kaukalo on myös kahden Arabiemiraattien liigassa pelaavan jääkiekkojoukkueen kotikenttä. Maan menestynein kiekkoseura on nimeltään Dubai Mighty Camels.

Pelkkä ostoskeskus ei olisi riittänyt itselleni iltaretken kohdevalinnaksi, mutta Dubai Mallin ympäristössä on muutakin mielenkiintoista. Halusin nähdä erityisesti Dubai Fountain -suihkulähteen, joka herää eloon kahdesti iltapäivällä sekä ilta-aikaan puolen tunnin välein kuudesta yhteentoista.

Musiikin tahtiin tanssiva suihkulähde pääsee parhaaseen loistoonsa illalla, jolloin näyttävä valaistus tekee kokemuksesta ikimuistoisen. Löydämme sattumalta erinomaisen katselupaikan Applen kaupan terassilta, joka sijaitsee Dubai Mallissa kerroksen verran katutason yläpuolella. Paikalle kannattaa tulla hyvissä ajoin, eli pian edellisen esityksen päätyttyä.

Suihkulähdeshow kestää vain muutaman minuutin, mutta on näyttävyytensä ansiosta kokemisen arvoinen. Vesi nousee parhaimmillaan reilusti yli sadan metrin korkeuteen, mutta mittasuhteita on täällä hieman vaikea käsittää, sillä taustalla kohoaa mahtava Burj Khalifa.

Burj Khalifan avajaisia vietettiin kymmenen vuotta sitten ja 828 metrin korkuinen pilvenpiirtäjä on ainakin vielä toistaiseksi maailman korkein rakennus. Nousu näköalatasanteille olisi houkutellut, mutta se jäi ajanpuutteen vuoksi tekemättä. Toisaalta tihkusateinen sääkään ei nyt olisi tarjonnut parasta mahdollista näkyvyyttä. Minulle neuvottiin jo Suomessa Forexin rahanvaihtopisteellä, että Burj Khalifan liput kannattaa jonotusajan minimoimiseksi hankkia etukäteen. Rahasta puheenollen luottokortti kelpaa Dubaissa lähes kaikkialla, joten valtavan suurta dirhamimäärää on turha ottaa mukaan.

Sadekuurot jatkuvat lähtöpäivän aamuna. Dubaissa sataa keskimäärin viitenä päivänä vuodessa, joten on melkoinen saavutus osua paikalle tällaisella säällä. Olemme toisaalta onnekkaita, sillä säätila vain heikentyy lähtömme jälkeen ukkosmyrskyn katkaistessa teitä ja peruuttaessa joitakin lentoja. Ongelmat liittyvät varmasti siihen, ettei sateita ole juuri huomioitu kaupunkia rakennettaessa ja tiet tulvivat varsin helposti. Tämä tulee selville viimeistään aamulenkkini loppuvaiheessa, kun joudun siltaa ylittäessäni kahlaamaan kirjaimellisesti nilkkoja myöten vedessä. Kokemuksen kruunaa ohi kaahannut auto, joka roiskauttaa muutaman litran vettä päälleni. Onneksi on sentään lämmintä.

Dubailla on maine keinotekoisena kaupunkina, joka on rakennettu lähes tyhjästä autiomaan laidalle. Totta onkin, että Keravan kokoisen kalastajakylän kasvu miljoonakaupungiksi alkoi vasta 60-luvulla ensimmäisten suurten öljylöytöjen jälkeen. Vaikka Dubaissa keinotekoisuuden makua onkin, ei korkeiden talojen tai ostoskeskusten ulkoasu juurikaan eroa Pohjois-Amerikan tai Kaukoidän suurkaupunkien arkkitehtuurista. Olennaisempaa lienee historiallisten rakennusten vähäisyys. Dubaista toki löytyy myös vanha beduiiniajoista muistuttava kaupunginosa, mutta sinne emme nyt valitettavasti ehtineet.

Dubai näyttää matkailijan silmiin erittäin siistiltä ja turvalliselta suurkaupungilta, jossa voi nauttia miellyttävästä tunnelmasta ja aistia Lähi-idän eksotiikkaa. Palvelukulttuuri on sujuvaa ja todella kohteliasta, joten vieraan on helppo tuntea itsensä tervetulleeksi. Dubai on helppo ensiaskel arabikulttuuriin tutustumiseen ja tarjoaa sekä kaupunki- että rantaloman samassa paketissa. Lentomatkakin on lyhyempi kuin useimpiin muihin eksoottisiin kohteisiin.

Näennäisesti ihanan Dubain suurimmat epäkohdat kytevät jossakin pinnan alla. Esimerkiksi Bangladeshin, Pakistanin tai Intian kaltaisista maista on saapunut valtava määrä toiveikkaita siirtotyöläisiä, jotka ovat lopulta joutuneet rakentamaan Dubain loistoa orjuutta muistuttavissa oloissa henkensä kaupalla. Tapana kuuluu olleen työmiesten passien takavarikointi maahan saapumisen jälkeen. Monien lastenhoitajiksi saapuneiden naisten asemaa kuvaillaan vähintään yhtä huonoksi. Olen toisaalta lukenut myös siitä, kuinka osa köyhistäkin maista tulleista siirtolaisista vakuuttaa olevansa tyytyväisiä tilanteeseensa ja pystyy Dubaissa tekemällään työllä elättämään kotimaahan jääneen perheensä vähintäänkin toivomallaan tavalla.

Yksiselitteisiä vastauksia on vaikea löytää, sillä monessa mediassa keskitytään joko Dubain kiihkeään syyttämiseen ihmisoikeuksien polkemisesta tai kaupungin loistavuuden hehkuttamiseen. Asiat ovat tuskin edes Dubaissa täysin mustavalkoisia ja uskonkin, että Arabiemiraattien siirtotyöläisten joukossa riittää kohtaloita äärilaidasta toiseen. Fakta on joka tapauksessa se, että Arabiemiraattien kansalaiset ovat itse vähemmistönä maahanmuuttajien asuttamassa maassa, eikä heikoimmin kohdeltu työvoima asu turistien näkyvillä.

Ihmisoikeuksia poljetaan varmasti Arabiemiraattien lisäksi monessa muussakin maassa, eikä maailmasta löydy juurikaan valtioita, joista ei löytyisi jonkinlaista paheksunnan tai jopa boikotoinnin aihetta. Yhtä lailla esimerkiksi Italian säilyketomaatteja poimitaan käytännössä orjatyövoimalla, joka koostuu keskelle peltoja nousseen slummin afrikkalaistaustaisista ihmisistä. Oleellista on kuitenkin Arabiemiraattien tapauksessa ihmisoikeusongelman ilmeisen suuri laajuus.

Arabiemiraattien negatiiviset puolet eivät rajoitu halpatyövoiman kohteluun, sananvapauteen tai esimerkkitapauksena paljon julkisuutta saaneeseen prinsessa Latifan katoamiseen. Ökyrakentaminen kuivuudesta ja kuumuudesta kärsivälle seudulle ei varmasti ole ekologinen ratkaisu. Pelkästään Burj Khalifassa kulutetaan lähemmäs miljoona litraa vettä päivässä, enkä osaa edes kuvitella vaikkapa valaistukseen ja ilmastointiin kuluvaa energian määrää. Kerskailukulttuuri rehottaa, eikä kaupungin ilmanlaadussakaan ole kehumista.

Turvallinen Dubai kuitenkin on, sillä ankarat lait pitävät huolen siitä, ettei esimerkiksi katurikollisuutta tarvitse pelätä. Mahdolliset uhkat liittyvät lähinnä epävakaisiin naapurimaihin ja terrorismiin, jolla matkailijoiden suosimaa kaupunkia on viime aikoina hieman peloteltu. Iranin kiristynyt tilanne vaikutti omaankin matkaamme, kun Finnairin kone joutui kiertämään Suomeen Saudi-Arabian kautta. Tämä pidensi lentoaikaa reilulla kahdella tunnilla ja viivästytti kotiinpaluuta yhteensä noin neljä tuntia. Varsinaiseen Dubaissa oleskeluumme Iranin tilanne ei kuitenkaan vaikuttanut millään lailla, enkä osaa pelätä satunnaisia terrori-iskuja sen enempää ulkomailla kuin Suomessakaan.

Vaikka Arabiemiraatteihin liittyykin runsaasti eettisiä kysymysmerkkejä, en silti tuomitse Dubaihin matkustavia, sillä kävinhän siellä juuri uteliaana miehenä itsekin. Rikkauksillaan pöyhkeilevä islamilainen valtio on varmasti monelle mieluisa maalitaulu, jota on osittain aiheellista, mutta myös muita maita helpompi kritisoida. Ymmärrän oikein hyvin, jos joku ei halua Arabiemiraatteihin eettisistä syistä matkustaa ja toisaalta ymmärrän myös, miksi se on monen suosikkikohde. Itse kaivelen luultavasti vielä lisää tietoa kohteen taustoista ennen seuraavia matkapäätöksiä.

Dubai on ennen kaikkea hämmentävä kokemus. En voi sanoa ihastuneeni kaupunkiin, mutta tämä pieni maistiainen nostatti silti mielenkiintoa itselleni tuntematonta arabikulttuuria kohtaan. Vaikka nyt toinkin esille paljon negatiivisia puolia, uskon että voimme oppia jokaisesta maasta jotakin. Suuruudenhullun rakentamisen lisäksi mieleeni jäivät myös vieraanvaraisuus ja ystävällisyys.

Tiedostan hyvin, että ehdimme nähdä vain pienen osan laajalle alueelle levittäytyneestä miljoonakaupungista. Jos kalenterissa on joskus tulevaisuudessa paikka talviselle viikolle lämpimässä, voisin ainakin harkita sen viettämistä Dubaissa. Tekemisen puutetta tuskin tulisi, sillä ohjelmaa olisi jo valmiina pidemmällekin lomalle. Ideoita on kertynyt ystäväpariskunnan vuosia sitten tekemästä Dubain-matkasta lähtien, ja sain lisää vinkkejä muun muassa Instagramin kautta matkamme aikana. Kiitos kaikille vinkkejä lähettäneille!

Dubain-listallani olisivat ainakin:
• Päiväretki hiekka-aavikolle
• Päiväretki Abu Dhabiin ja Sheikki Zayedin moskeijaan
• Burj Khalifan näköalat satojen metrien korkeudesta
• Iltapäivätee ikonisessa Burj al-arab -hotellissa
• Frying Pan Adventuresin ruokakierros
• Huvipuistot, kuten Global Village tai Legoland Dubai
• Vanhempi Dubai (Deira, Heritage Village, soukit ym.)
• Dubai Creekin ylittäminen perinteisellä abra-veneellä
• Paluu Marinan alueelle ja ruokailu Pier 7:n ravintoloissa

Moni muukin matkabloggaaja on käynyt Dubaissa. Itselleni hyödyllisintä luettavaa ennen matkaa olivat nämä kirjoitukset:

• Elämää ja matkoja: Perhematkailijan Dubai
• Laamanaaman maailma: Mitäs jos pidinkin Dubaista?

Äskettäin ilmestyi myös Veera Biancan postaus, jossa hän julkaisi 20 vinkkiä ensikertalaiselle Dubaissa.