Seuraa somessa

Espanja

Syysloma aurinkoisessa Andalusiassa

Julkaistu

-

Vietimme viime viikon Espanjan etelärannikolla, josta vuokrasimme pienen huvilan kolmelle sukupolvelle. Jo pelkässä pihalta Frigilianan laaksoon avautuneessa maisemassa oli nähtävyyttä kerrakseen, mutta teimme toki myös monta retkeä ympäristöön.

Frigilianan valikoitumisesta matkakohteeksi saa kiittää anoppia, sillä appivanhempani ovat ihastuneet aiemmilla reissuillaan juuri tähän laaksoon ja sen maisemiin. Perille pääsee helpoiten lentämällä Málagaan ja jatkamalla vuokra-autolla noin tunnin verran itään päin.


Nyt matkan jälkeen voi hyvillä mielin todeta, että kohde oli niin maisemien kuin mielenkiintoisuudenkin kannalta erinomainen valinta. Sääkin oli todella suotuisa, sillä aurinko paistoi päivittäin aamusta iltaan, eikä ainoa säätiedotuksen ennustama sadekuurokaan koskaan toteutunut. Lämpöä riitti valoisaan aikaan reilut parikymmentä astetta, joten tunnelma oli erittäin kesäinen.


Pandemian tilanne on Andalusiassa tällä hetkellä melko rauhallinen. Ennen matkaa pitää täyttää Espanjan terveysviranomaisten nettilomake, jonka perusteella saa maahantuloon vaadittavan QR-koodin. Rokotustodistusta ei kysytty meiltä missään, mutta yhdellä nähtävyydellä tehtiin pikainen kuumemittaus. Kasvomaskin käyttäminen on sisätiloissa pakollista, ja tätä kaikki näyttävät myös mukisematta noudattavan.


Vaikka jo ehdimmekin vaimon kanssa syyskuussa Kööpenhaminaan, tuntuu vasta tämä reissu todelliselta paluulta pandemiaa edeltäneisiin matkailurutiineihin. Kolmen sukupolven lomaviikko vuokrataloineen ja -autoineen on juuri sellainen matka, jollaisia olemme tottuneet tekemään pari kertaa vuodessa. Jo pelkkä helteessä lämmenneen vuokra-auton tuoksu palauttaa paljon iloisia lomamuistoja mieleen.


Huomaan matkan aikana moneen kertaan, kuinka olinkaan ehtinyt kaivata välimerellistä kulttuuria ja eteläeurooppalaista elämänmenoa. Edellinen kaksi vuotta sitten tehty Italian-matka tuntuu todella kaukaiselta, vaikkei aika ehkä käytännössä niin mahdottoman pitkä ollutkaan. Italiaa kaipaan toki kovasti edelleen, vaikka se ei parin ensimmäisen matkailutauon jälkeisen kohteen joukkoon päässytkään. Italian-matkojen vuoro on sitten ensi vuonna, ellei ikäviä yllätyksiä pääse tapahtumaan.


Ajatuksiini palaa elokuun Mondo-lehden pääkirjoitus, jossa Pekka Hiltunen kertoo ajatuksiaan matkailutaidosta, eli reissujen varrella kehittyneestä kokemuksesta esimerkiksi matkojen suunnitteluun, varausten tekemiseen ja kohteessa liikkumiseen liittyen. Häntä on harmittanut, ettei näitä taitoja ole pandemian aikana voinut käyttää. Täytyy myöntää, että olen aika innoissani päästessäni taas miettimään sopivia käyntikohteita, kävelyreittejä ja pysäköintipaikkoja. Espanjassa oleminen tuntuu varhaisen lennon jälkeen aluksi jopa hieman epätodelliselta, mutta ajatukset kirkastuvat ensimmäisen vuokratalolla nautitun illallisen äärellä.


Vuokratalon valinta osuu tällä reissulla erinomaisesti kohdalleen, sillä huvila on sekä kooltaan että hinta-laatusuhteeltaan todella passeli. Tilaa ei ole liikaa eikä liian vähän, ja pihalta aukeaa huikea maisema Frigilianan laaksoon. Lapset saavat uida parhaimmillaan neljästi päivässä ja grilliäkin kokeillaan. Jokainen päivä alkaa hitaalla aamiaisella syysauringon lämmössä ja päättyy Uno-korttipeleihin olohuoneen pöydän äärellä.


Appivanhemmat tiesivät mistä puhuivat, kun halusivat esitellä meidänkin perheellemme Frigilianan laakson. Tähän maisemaan kyllästyisi tuskin koskaan, sillä se tuntuu muuttuvan valon ja vuorokaudenaikojen mukaan jatkuvasti. Saamme ihailla upeita auringonnousuja, keskipäivän kirkkautta, iltahämärää edeltävää taivaan väriloistoa sekä täysikuun yllättävän nopeaa ilmestymistä vuorten takaa. Andalusian valo tuntuu erityiseltä, jotenkin eri sävyiseltä ja paljon kirkkaammalta kuin vaikkapa Suomessa.


Laakson tapahtumista ei näe paljoakaan, mutta kuulee sitäkin enemmän. Käheä-ääniset kukot ja virkeät koirat aloittavat konserttinsa jo aamuvarhaisella. Päivällä jostain saattaa nousta savua tai kuulua kuorma-auton kolinaa. Illalla linnunlaulu vaihtuu kaskaiden siritykseen. Tällaisia asioita seuraillessa tuntee todella heittäytyvänsä kiireettömään lomatunnelmaan. Hoppu on vain pihan muurahaisilla, kun ne raahaavat aamiaispöydän alle pudonneet leivänmurut ja juustonpalaset omiin kätköihinsä.


Oma perheemme oli käynyt Aurinkorannikolla kerran aiemmin. Majoituimme viisi vuotta sitten Calahondasta vuokratussa huvilassa, josta käsin teimme retkiä Málagan länsipuolella sijaitseviin kohteisiin, kuten esimerkiksi Rondaan ja Marbellaan. Tällä kerralla halusimme keskittyä idempää löytyviin kyliin, joten kaikki kohteet itse Málagaa lukuun ottamatta olivat itselleni uusia. Tämäkin reissu todisti taas tehokkaasti, millaisia matkailuhelmiä Aurinkorannikko ympäristöineen tarjoaa.


Ehdimme tehdä matkan aikana monta retkeä mielenkiintoisiin kohteisiin. Suuntaamme koko porukalla Frigilianaan, Nerjaan ja Cómpetaan, minkä lisäksi käymme vaimon kanssa kahdestaan sekä Málagassa että Alpujarran vuoristossa. Vaikka Frigiliana näkyykin vuokratalon pihaan, on kylälle noin vartin ajomatka mutkikkaita vuoristoteitä pitkin. Varsinkin kilometrin mittainen kapea kärrypolku talolta vähän leveämmälle tielle saattaa hirvittää heikkohermoisia kuljettajia, mutta vastaantulijat ovat onneksi harvassa.


Frigiliana on ihastuttava kylä, jota ei ole turhaan kehuttu yhdeksi koko Espanjan kauneimmista. Valkoisten rakennusten välissä kiemurtelee tunnelmallisia kujia ja kuvauksellisia portaikkoja, joiden viehättävyyttä korostavat lukemattomat kukkaistutukset sekä värikkäät ovet ja ikkunaluukut. Turisteille on tarjolla monia pikku puoteja sekä ravintoloita, mutta ilmapiiri on ainakin lokakuussa rauhallinen. Varsinkin arkipäivinä saa kuljeskella rauhassa ja elää pikkukyläromantikon unelmaa.

Lue lisää jutustani Häikäisevän kaunis Frigiliana.


Vain muutaman kilometrin päässä Frigilianasta löytyy miellyttävä rannikkokaupunki Nerja. Siellä voi aistia rentoa lomakohteen tunnelmaa, sillä keskustaa reunustaa monta suosittua uimarantaa. Historialliset rakennukset luovat miellyttävät puitteet kävelykierrokselle, jonka varrelta löytyy mahdollisuuksia niin syömiseen kuin shoppailuunkin. Nerja on omaan makuuni sopiva yhdistelmä leppoisaa rantalomakohdetta ja perinteistä espanjalaista kaupunkia. Päänähtävyyksiin kuuluvat upeita merimaisemia tarjoava näköalapaikka Balcón de Europa sekä keskustan ulkopuolella sijaitsevat Nerjan tippukiviluolat.

Lue lisää jutustani Luolien ja merimaisemien Nerja.


Cómpeta on hieman Frigilianaa muistuttava valkoinen kylä syvemmällä sisämaan vuoristossa. Sinne saa kurvailla mutkikasta tietä, jonka mäkiin paikalliset pyöräilijät ovat lähteneet haastamaan itseään. Perillä meidät ottaa vastaan musta kissa, joka naukaisee tervehdykseksi ja lähtee opastamaan seuruettamme pitkin autioita kujia. Kissa on jäänyt jo kuitenkin matkasta siinä vaiheessa, kun pysähdymme matkan parhaalle ravintola-aterialle Casa Pacon tapaksien äärelle. Samanlaisia rapuja ja mustekaloja söisi mielellään toistekin.

Lue lisää jutustani Retki kuvaukselliseen Cómpetaan.


Espanjan kuudenneksi suurin kaupunki Málaga tuo vaihtelua pikkukylien seesteisiin tunnelmiin. Kävimme päiväretkellä Málagassa myös viiden vuoden takaisella reissullamme, joten päätämme nyt keskittyä kaikkeen siihen mikä jäi edellisellä kerralla näkemättä. Kohdelistallamme on Gibralfaron linnoitus huikeine maisemineen, kukoistukseen noussut Sohon kaupunginosa lukuisine katutaideteoksineen sekä siisti modernien rakennelmien sävyttämä satama-alue. Ehdimme myös kävellä hieman Malaguetan rannalla ja aistia viilentävää merituulta. Málaga on varsin kiehtova ja moni-ilmeinen kaupunki, jossa voisi helposti viettää useammankin päivän.

Lue lisää jutustani Monien tunnelmien Málaga.


Viimeinen päiväretkemme johtaa Alpujarran alueelle Poqueiran laaksoon, Sierra Nevadan vuoriston etelärinteille. Ehdimme nähdä laakson kolmesta kylästä kaksi, Pampaneiran ja Capileiran. Varsinkin Pampaneira tekee suuren vaikutuksen ja nousee jopa suosikkipaikakseni koko matkan aikana. Frigilianassa on varmasti enemmän absoluuttista kauneutta, mutta Pampaneira puhuttelee syrjäisen vuoristokylän tunnelmallaan ja rosoisuudellaan, joka vie ajatukseni vilkkaan mielikuvituksen ansiosta Andeille saakka. Myös Capileira on näkemisen arvoinen. Vaikka kaikki kylät ovat tässä maailmankolkassa valkoisia, on jokaisen henki ainutlaatuisella tavalla erilainen.

Lue lisää jutustani Vuoristokylien viehätystä Alpujarrassa.


Matkan perusteella jäi entistä vahvempi tunne siitä, että Costa del Solin alueella voisi tulevaisuudessa viettää pidempiäkin aikoja. Ilmasto on manner-Euroopan mittakaavassa varsin suotuisa ja seudulla on paljon mielenkiintoista nähtävää niin kaupungeissa kuin luonnossakin. Itseäni kiehtoo myös espanjan kielen opiskelu, paikallinen ruokakulttuuri sekä laadukkaiden jalkapallo-otteluiden runsas tarjonta. Tällä kerralla pelit menivät harmillisesti sivu suun, mutta olen varma, että palaamme Andalusiaan vielä uudelleen.

Blogia kirjoittaa jatkuvaa matkakuumetta poteva perheenisä Keravalta. Nautin reissuista niin Euroopassa, kaukomailla kuin kotimaassakin. Pysy mukana matkassa ja seuraa Lähtöporttia Facebookissa sekä Instagramissa.

Jatka lukemista
4 kommenttia

1 kommentti

  1. Nuo kylät valkoisine taloineen ovat kyllä kauniinnäköisiä, ja hienoilta näyttävät myös alueen maisematkin. Kun itse en vielä loppuvuonna ehdi lähtemään reissuun, niin on alkanut jännittämään miten käy alkuvuoden Meksikon reissun. On alkanut tuntumaan, että olisi kannattanut ehkä sittenkin lähteä tämänkin vuoden puolella jonnekin, kun nyt se vielä olisi hyvin mahdollista. Tilanteet kuitenkin rokotuksista huolimatta elävät edelleen, joskus nopeastikin.

    • Mika / Lähtöportti

      1.11.2021 at 20:09

      Andalusiassa kyllä kauniita kyliä ja maisemia riittää. Tilanteet tosiaan elävät eikä tulevista viikoista tai kuukausista tiedä, mutta toivotaan että teidän alkuvuoden matka toteutuu!

  2. Mukavalta syyslomalta vaikutti! Olen itsekin lähdössä pidennetyksi viikonlopuksi noille seuduille tällä viikolla, joten ihana fiilistellä jo etukäteen! Rajoitukset eivät varmaan ole kovempia kuin täällä Italiassa, jonne toivottavasti pääset pian.

    • Mika / Lähtöportti

      3.11.2021 at 11:48

      Mukavaa Espanjan-matkaa! Me ei törmätty tuolla oikeastaan minkäänlaisiin rajoituksiin sisätilojen maskipakkoa lukuun ottamatta. Italia on kyllä mielessä. Ensi vuoden puolelle menee, mutta pari Italian-matkaa olisi kyllä tiedossa.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Espanja

Teneriffan Garachico ja Icod de los Vinos

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Kävimme vuodenvaihteen Teneriffan-matkallamme monessa värikkäässä kaupungissa. Pohjoisrannikon naapurukset Garachico ja Icod de los Vinos ovat hyviä esimerkkejä perinteisistä kanarialaiskaupungeista, joiden historia ulottuu vuosisatojen taakse.

Teneriffalla on paljon muutakin kuin turismin ehdoilla rakennettuja rantakyliä. Erityisesti saaren pohjoisosasta löytyy useita kauniita kaupunkeja, joissa voi aistia paikallisia perinteitä. Teneriffan historian suurin käänne tapahtui 1400-luvun lopulla, jolloin espanjalaiset valloittivat saaren itselleen ja alistivat Kanariansaarten alkuperäisasukkaat eli guanchit orjikseen. Teneriffan vanhin kaupunki on San Cristóbal de La Laguna, mutta pian sen jälkeen vuonna 1496 perustettiin myös Garachico. Tämän jutun toinen kohde Icod de los Vinos sai alkunsa 1501.


teneriffa25_garachico_01

Kaunis Garachico

Aloitamme päiväretkemme Garachicosta, jonne ajelemme idästä päin rantaa seurailevaa maantietä pitkin. Aallonmurtajan suojaama venesatama välähtää näkyvissä kun pääsemme ulos tunnelista, minkä jälkeen banaaniviljelmän reunustama tie johtaa meidät kaupunkiin. Niemen kärjen tuntumassa Garachicon keskustassa on suuri ilmainen parkkipaikka, josta löydämme onneksemme heti tilaa. Pysäköinti on ollut tällä matkalla yleensä vaikeaa, joten osaamme arvostaa vapaita parkkiruutuja. Astumme parkkipaikalta Garachicon pittoreskeille mukulakivikaduille.

teneriffa_garachico_16


Noin viidentuhannen asukkaan Garachico on virallisesti kaupunki, mutta sitä voi hyvin pitää myös kylänä. Garachico onkin Teneriffan ainoa edustaja Espanjan kauneimpien kylien listalla, jota ylläpitää Los Pueblos más Bonitos de España -yhdistys. Muilta Kanariansaarilta mukaan ovat päässeet La Gomeran Agulo, Lanzaroten Teguise, Fuerteventuran Betancuria sekä Gran Canarian Tejeda.

teneriffa_garachico_12


Saavumme pian entiselle Pyhän Franciscuksen luostarille, jonka ilmeelle palmut antavat etelämaista vivahdetta. Nykyään museokäytössä olevan luostarin yhteydestä löytyvät sekä Nuestra Señora de los Ángeles -kirkko että Garachicon kaupungintalo. Emme nyt lähde tutkimaan museota, jota on ainakin nettiarvosteluissa kehuttu erityisesti patsaiden sekä sisäpihojen arkkitehtuurin osalta.

teneriffa_garachico_11


Luostaria vastapäätä löytyy Plaza de la Libertadin eli Vapaudenaukion puisto, jota koristavat vierailumme aikaan näyttävät jouluseimiasetelmat. Ne ovat paikallisen taiteilijan Raúl Pérez Méndezin käsialaa. Ihmiset viihtyvät puiston puiden varjoissa ja osa nauttii huvimajan baarin myymiä virvokkeita.

teneriffa_garachico_10


Heti puiston toisella laidalla kohoaa valkea Santa Anan kirkko. Yli viisisataa vuotta vanha rakennus omistettiin kuulemma aikoinaan juuri Pyhälle Annalle, koska Garachicon kaupungin perustajan vaimo oli samanniminen. Kirkkoon on pieni pääsymaksu, ja jätämme sisätiloissa käymisen nyt väliin. Pääsymaksu oikeuttaisi myös kiipeämään torniin sekä tutustumaan uskonnolliseen museoon. 

teneriffa_garachico_15


Ei tarvitse kävellä montaa askelta, kun löydämme taas uuden vehreän puiston. Pieni Parque de la Puerta de Tierra jää mieleen erilaisten eksoottisten kasvien sekä korkeuserojen ansiosta. Paikalla oleva Puerta de Tierra eli Maan portti muistuttaa vanhasta Garachicon sataman portista.

teneriffa_garachico_09


Nousemme edellä mainitun puiston takana olevalle mäelle, josta aukeaa hieno näkymä kaupungin kattojen ylitse merelle päin. Olemme jo tässä vaiheessa ihastuneet täysin Garachicon rauhalliseen tunnelmaan ja kauniiseen ilmeeseen. Meitä turistejakin toki näkyy siellä täällä, mutta määrä on hyvin hillitty moneen muuhun Teneriffan kohteeseen verrattuna.

teneriffa_garachico_08


Maisemien ihailupaikan takaa lähtee kapea katu, jonka ylle on kiinnitetty värikkäitä lippuja. Ihmettelen hetken, miksi niin monella avoimella ikkunalla näkyy paikallinen vanhempi rouva tarkkailemassa mahdollisia ohikulkijoita. Asia selviää pian, kun paikallisen leipomon auto kaartaa paikalle. Pienet sämpyläpussit toimitetaan ikkunoiden kautta tutuille kanta-asiakkaille ja maksu suoritetaan perinteiseen tapaan kolikoilla.

teneriffa_garachico_07


Laskeudumme mäeltä alas meren rantaan saakka. Yksi Garachicon historiallisista nähtävyyksistä on San Miguelin linnoitus. 1500-luvun loppupuolella valmistunut rakennus ei ole kovin suuri, mutta sillä oli aikoinaan tärkeä rooli kaupunkilaisten suojautuessa merirosvojen ja muiden vihollisten hyökkäyksiä vastaan. Garachico kiinnosti, sillä se oli tuohon aikaan Teneriffan merkittävin satama. Sisätiloissa voisi tutustua linnan ja koko kaupungin historiaan, mutta jatkamme kierrostamme ulkosalla. Sisäänpääsymaksu on tällä hetkellä kaksi euroa.

teneriffa_garachico_06


Garachicon kulta-aika tärkeänä satamakaupunkina päättyi dramaattisesti vuonna 1706, kun suuri tulivuorenpurkaus peitti osan kaupungista alleen ja muokkasi koko rannan uuteen uskoon. El Caletónin eriskummallista rantaa aivan Garachicon keskustassa hallitsevat laavakivien väliin syntyneet merivesialtaat, joista on tullut suosittuja uimapaikkoja.

teneriffa25_garachico_02


Laavakiven muodostamien altaiden välissä kulkee polku, jota pitkin pääsee katselemaan maisemia ja etsimään erilaisia uimapaikkoja. Veteen pulahtaminen voisi olla ainakin lämpimämpänä päivänä mukavaa, mutta paikka on sen verran suosittu nähtävyys, ettei täällä ihan omassa rauhassaan pääse polskimaan.

teneriffa_garachico_14


Aivan kaupungin edustalla kohoaa pieni mutta näyttävä kalliosaari Roque de Garachico. Vulkaaninen kallioluoto on tärkeä luonnonsuojelualue, joka tarjoaa turvapaikan muuttolinnuille sekä joillekin uhanalaisille linnuille.  


teneriffa_icod_07

Lohikäärmepuun kaupunki Icod de los Vinos

Garachicosta ajaa vain kymmenessä minuutissa naapurikaupunkiin Icod de los Vinosiin. Jätämme auton Parking del Drago -nimiseen parkkihalliin ja suunnistamme kohti kaupungin tärkeintä nähtävyyttä, ikivanhaa lohikäärmepuuta. Huomaammekin pian kioskin, jossa myydään pääsylippuja Parque del Drago -puistoon, jossa kuuluisa puu kohoaa. Aikuisten lipun saa vitosella ja sekä opiskelijoille että eläkeläisille tarjotaan alennusta. Käväisemme aluksi lippukioskin ja Parque del Dragon välissä sijaitsevassa San Marcosin kirkon puistossa.

teneriffa25_icod_01


Kirkon puistossa on trooppisia puita, joitakin kukkia sekä samantyyppinen kioskilla varustettu huvimaja kuin Garachicossakin. Valkean kirkon vierestä on myös hyvä näkymä kuuluisalle lohikäärmepuulle, jonka virallisempi nimi on kanariantraakkipuu. Parque del Dragon lippukioski on siis sijoitettu ovelasti niin, ettei monikaan turisti ymmärrä sen kohdalla mahdollisuutta nähdä puuta ihan ilmaiseksi.

teneriffa_icod_11


Meitä pääsylippujen hankkiminen ei haittaa lainkaan, sillä Parque del Drago on viihtyisä, hiljainen ja yllättävänkin laaja puisto, jossa voi ihailla monenlaisia Kanariansaarten kotoperäisiä kasveja. Puistosta on myös mainio näkymä ylväänä kohoavalle Teidelle. Vehreä kasvillisuus luo hauskan kontrastin tulivuoren lumiselle huipulle.

teneriffa_icod_05


On kiinnostavaa nähdä vanha kanariantraakkipuu aivan lähietäisyydeltä, vaikkei sitä ihan koskettamaan pääsekään. Vaikka yleisesti puhutaankin tuhatvuotisesta puusta, sen todellista ikää on vaikea selvittää. Arviot vaihtelevat noin 800 vuodesta aina pariin tuhanteen, mutta kyseessä on joka tapauksessa poikkeuksellisen vanha kanariantraakkipuu. Tätä puuta pidetään syystäkin yhtenä Teneriffan tärkeimmistä symboleista.

teneriffa_icod_12


Parikymmentä metriä korkea El Drago Millenario on maailman suurin ja vanhin pystyssä oleva kanariantraakkipuu. Kyseinen puu pääsi aikoinaan jopa tuhannen pesetan seteliin, jossa se oli kuvattuna yhdessä Teide-vuoren sekä Kanariansaarten kartan kanssa.

teneriffa_icod_10


Parque del Dragossa on mukava kierrellä ja katsella esimerkiksi palmuja sekä kaktuksia. Pistäydymme myös pienessä luolassa, jossa on saaren alkuperäisasukkaiden guanchien muinaisista hautausrituaaleista muistuttava muumio.

teneriffa_icod_08


Puistossa kuluu enemmän aikaa kuin olimme etukäteen ajatelleet. Niinpä ruokailukin venyy suunniteltua myöhempään. Monet lähistön ravintolat sulkevat jo oviaan, sillä tapana on pitää taukoa lounastarjoilun ja päivällisajan välillä. Seitsemän hengen seurueellemme on muutenkin haastavaa löytää tilaa ilman pöytävarausta. Teemme ravintolaa etsiessämme pienen kierroksen Icod de los Vinosin kaduilla, mutta mukavalta vaikuttavaan kaupunkiin olisi voinut tutustua perusteellisemminkin. Nähtävyyksiin kuuluvat ainakin perhospuisto Mariposario del Drago sekä hieman syrjemmältä löytyvä luola Cueva del Viento.

teneriffa_icod_04


Kun sopivaa ruokapaikkaa ei tahdo Icod de los Vinosista löytyä, palaamme muutaman kilometrin päähän Garachicoon. Aiemmin päivällä näkemässämme Fungi’sissa on tilaa ja pääsemme lopulta ruokailemaan. Ravintola on erikoistunut sieniin ja pihveihin, joista erityisesti jälkimmäiset tulevat meille tutuiksi. Mistään fine diningista ei ole kysymys, mutta lihoja saa käristellä omatoimisesti haluamaansa kypsyyteen pöytään tuodulla pikku grillillä. Kova nälkä ehti jo yllättää, joten Fungi’s jää mieleen hauskana ja positiivisena kokemuksena.

Jatka lukemista

Espanja

Teneriffan lomaviikon 10 elämystä

Julkaistu

-

Kirjoittanut

Vietimme vuodenvaihteessa reilun viikon Teneriffalla anopin syntymäpäivämatkan merkeissä. Ohjelmaan kuului paljon retkiä saaren värikkäisiin kaupunkeihin sekä upeisiin luontokohteisiin. Kokosin tähän juttuun reissun parhaat palat.

Tämä oli elämäni kolmas matka Kanariansaarille. Matkan syy on ollut aina sama, sillä aiemmat reissut ajoittuivat melko tarkalleen 20 vuotta sitten Lanzarotelle sekä 10 vuotta sitten silloinkin Teneriffalle. Nyt keskityimme saaren vehreään pohjoisosaan, joten aurinkorantojen sävyttämä eteläinen Teneriffa jäi nyt lentokenttää lukuunottamatta kokonaan väliin. Mukana olivat appivanhempani, lankomies sekä oma perheemme eli kaikkiaan seitsemän henkeä.

teneriffa25_anaga_03


Kuten vuosia sitten julkaisemassani jutussa mainitsin, Kanariansaaret ovat paljon muutakin kuin auringon paahtamia hiekkarantoja ja baareissa juopuneita turisteja. Teneriffalla minua ihastuttavat erityisesti monipuoliset luontokohteet sekä perinteiset kanarialaiset kaupungit. Kiertelimme ympäri saarta autolla, jonka vuokrasin tällä kertaa TopCar -vuokraamosta. Kokosin alle matkamme kymmenen kohokohtaa. En tällä kerralla laittanut elämyksiä paremmuusjärjestykseen, vaan esittelen ne suunnilleen siinä järjestyksessä kuin ne itse koimme.


teneriffa25_laguna_03

1. Teneriffan vanhin kaupunki La Laguna

Ensimmäinen retkikohteemme La Laguna sijaitsee saaren pääkaupungin Santa Cruzin kupeessa Teneriffan pohjoisosassa. Koko nimeltään San Cristóbal de La Laguna on paitsi saaren vanhin kaupunki myös Unescon maailmanperintökohde. Löydämme parkkipaikan vehreän Plaza de Adelantadon lähistöltä. Aukiota hallitsee suuri palmu ja sen viheralueilla käyskentelee kovaääninen kukko. On hauska huomata, kuinka joulutähdet kukoistavat täällä ulkokasveina. Ohitamme kaupungintalon ja jatkamme matkaa vilkasta Calle Obispo Rey Redondoa pitkin. Kävelykatu on aurinkoisena sunnuntaina täynnä ihmisiä, joista suurin osa vaikuttaisi olevan paikallisia.

teneriffa25_laguna_01


Vanhankaupungin arkkitehtuuri on pirteän värikästä ja monien talojen ilmeeseen kuuluu koristeellisia parvekkeita. La Laguna on Teneriffan entinen pääkaupunki ja siellä kohoaa useita historiallisesti merkittäviä rakennuksia. Monista museoista ainakin osa on ilmaisia. Me pistäydymme Casa de los Capitanes Generalesissa, jossa on käyntimme aikaan näytteillä jouluseimiä sekä pienoismalleina että sisäpihalle koottuna suurempana toteutuksena.

teneriffa25_laguna_02


Vilkkaan Calle Obispo Rey Redondon varrelta löytyy suuri katedraali, jonne kurkistamme sisään. Ostoskadun päässä odottaa toinen La Lagunan merkittävä kirkko eli korkeasta tornistaan helposti tunnistettava Iglesia de la Concepción. Käännymme täältä kohti Calle San Agustínia, joka sekin on värikkäiden talojen reunustama katu. Sen rakennuksista jää mieleen erityisesti Iglesia y exconvento de San Agustín, joka näyttää hienolta kirkontorneineen, keltaisine seinineen ja palmupuutarhoineen. Kulutamme La Lagunassa pari tuntia leppoisasti katuja pitkin kierrellen ja joissakin kaupoissa pysähdellen. La Lagunaa voisi kuvailla historialliseksi, viehättäväksi ja eloisaksi kaupungiksi.


teneriffa25_jorgebosch_02

2. Matkan paras ravintolaelämys La Bola de Jorge Bosch

Syömme matkan parhaan aterian Teguesten pikkukaupungin liepeillä sijaitsevalla El Lomon viinitilalla. La Bola de Jorge Bosch on loistavia makuja tarjoava ravintola, jossa panostetaan laadukkaasti valmistettuun lähiruokaan. Paikka on sen verran syrjäinen, ettei kukaan osu tänne sattumalta. Itse bongasin ravintolan Michelin Guiden nettisivuilta, joita käytän usein etsiessäni hyviä ravintoloita eri matkakohteista. La Bola de Jorge Bosch ei ole ansainnut Michelin-tähtiä, mutta jo sivustolle pääseminen on yleensä erinomaisen ruoan merkki. Meitä ihastuttavat myös hämmästyttävän edulliset hinnat, huomaavainen palvelu ja miellyttävä ympäristö.

teneriffa25_jorgebosch_01


Saavumme paikalle sunnuntaina, jolloin viinitilan myymälä on suljettu. Koko viinitila vaikuttaa täysin autiolta, kunnes löydämme tiemme ravintolasaliin. Pöytävaraus on täällä paikallaan, sillä sali on täynnä lounasvieraita. Annoskoot ovat suuria, joten tilaamme tarjoilijan suosituksesta seitsemälle hengelle yhteensä neljä alkuruokaa ja viisi pääruokaa jaettaviksi. Kaikki saavat näin vatsansa täyteen. Herkuttelemme muun muassa savustetulla vuohenjuustolla, burratalla, kroketeilla, risotolla, tonnikalalla ja porsaanlihalla. Viini on tietenkin omalta tilalta.


teneriffa25_anaga_02

3. Patikkaretki Anagan luonnonpuistossa

Yksi Teneriffan kiehtovimmista osista on saaren pohjoisosasta löytyvä Anagan niemimaa, joka on upeine vuoristoisine maisemineen ja vehreine metsineen luontomatkailijoiden mieleen. Tarjolla on runsaasti haastaviakin patikkapolkuja, mutta me halusimme löytää omalle kävelyretkellemme kolmelle sukupolvelle sopivan helpohkon rengasreitin. Huomasin hyväksi tietolähteeksi Tenerife ON -sivuston, jonka kautta voi ladata myös saaren patikkapoluille opastavan sovelluksen matkapuhelimeen.

teneriffa25_anaga_01


Reitiksemme valikoituu Cruz del Carmenin retkeilykeskukselta lähtevä Bosque de Los Enigmas, jolla on pituutta vajaat viisi kilometriä. Matkan varrella on jonkin verran korkeuseroja, mutta reitti on hyväkuntoinen ja turvallinen. Taival ei ole näköalojen kannalta mitenkään erityinen, mutta vie Anagan paikoitellen jopa viidakkomaisiin laakeripuista tunnettuihin metsiin. Olisi mukavaa tutustua Anagan patikkareitteihin joskus laajemmin. Niemimaata voi tutkia myös autoillen, jolloin mutkikkailla maisemateillä saa helposti kulumaan paljon aikaa. Anagan rannikolla on myös useita kyliä uimarantoineen.

Anagan patikkaretkestä on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


teneriffa25_puerto_01

4. Aurinkoinen Puerto de la Cruz

Moni suomalainenkin tuntee Puerto de la Cruzin, joka lienee Teneriffan pohjoisrannikon suosituin turistikohde. Kyseessä on tästä huolimatta aito kanarialainen kaupunki, jossa on miellyttävä tunnelma ja sopivasti nähtävää. Puerto de la Cruzista löytyvät tietenkin myös kaikki matkailijoiden kaipaamat palvelut, kuten esimerkiksi merivesialtaiden tarjoamat hyvät uintimahdollisuudet.

teneriffa25_puerto_02


Me vietämme Puerto de la Cruzissa uudenvuodenaattoa ja kiertelemme ympäriinsä muun muassa merenrantoja, katutaideteoksia, puistoja ja värikkäitä rakennuksia ihaillen. Sää on täällä rannikolla aiempiin päiviin verrattuna huomattavasti lämpimämpi. Ehdimme nauttia ulkoterasseilla sekä kevyen tapaslounaan että täyttävämmän uudenvuodenaaton aterian. Juhlatunnelma tuntuu nousevan illan pimennyttyä, mutta poistumme kaupungista illan ollessa vielä nuori.
 
Puerto de la Cruzista on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


teneriffa25_teide_02

5. Mykistävä Teiden kansallispuisto

Teneriffaa hallitsee saaren keskellä kohoava Espanjan korkein vuori Teide. Nousimme aiemmalla matkallamme huipun tuntumaan köysirataa pitkin, mutta tällä kerralla haluamme vain nauttia tulivuoren ympärille levittäytyvästä kansallispuistosta. Jo ajomatka on elämys, kun tie nousee rannikolta erilaisten metsävyöhykkeiden ja pilvilauttojen halki kohti laavakenttiä. Uudenvuodenpäivä näyttäisi houkutelleen alueelle myös paikallista väkeä, joka huvittelee laskemalla liukurimäkeä lumen peittämillä kukkuloilla. 

teneriffa25_teide_01


Meidän aktiviteettimme on patikkaretki näyttävien Roques de Garcían kalliomuodostelmien ympäri. Reitillä on mittaa vain kolme ja puoli kilometriä, mutta siihen sisältyy kivikkoista ala- ja ylämäkeä. Toisaalta ensimmäinen kilometri on täysin esteetön, joten kevyempää jaloittelua kaipaavat voivat kulkea tuon matkan edestakaisin. Laavamaisema erikoisine muotoineen on huikean hieno ja näyttää matkan edetessä aina hiukan erilaiselta. Minulle tämä kävelyretki on koko matkan parhaita hetkiä.

Teiden kansallispuistosta on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


teneriffa25_garachico_01

6. Viehättävä Garachico

Yksi päiväretkistämme suuntautuu Garachicoon, joka on yksi Teneriffan kauneimpia pikkukaupunkeja. Garachico ihastuttaa heti ensi silmäyksellä värikkäine taloineen ja mukulakivikatuineen. Päädymme pian kaupungin pääaukion laidalle Plaza de la Libertadin puistoon, jossa on esillä näyttävä seimiasetelma. Myös pieni Parque de la Puerta de Tierra on mukavan vehreä puisto monine palmuineen. Kiipeämme puiston yläpuolelle katselemaan kaupungin kattoja sekä niiden takana levittäytyvää sinistä merta. 

teneriffa25_garachico_02


Garachicon erikoisuuksiin kuuluvat uintiin sopivat merivesialtaat, jotka syntyivät vuoden 1706 suuressa tulivuorenpurkauksessa. Laavavirta tuhosi Garachicon merkittävän sataman ja muokkasi rannan nykyiseen erikoiseen muotoonsa. Merivesialtaiden vieressä voi tutustua pienikokoiseen San Miguelin linnoitukseen, joka suojeli menneinä aikoina kaupunkia merirosvojen hyökkäyksiltä. 


teneriffa25_icod_01

7. Lohikäärmepuun kaupunki Icod de los Vinos

Jatkamme Garachicosta matkaa muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Icod de los Vinosiin. Tämän mukavan pikkukaupungin päänähtävyys on jopa tuhat vuotta vanhaksi arvioitu lohikäärmepuu eli kanariantraakkipuu, josta on tullut yksi koko Teneriffan symboleista. Komean puun näkee hyvin jo viereisen kirkkorakennuksen pihalta, mutta kun tänne asti on tultu, maksamme pienen pääsymaksun ja tutustumme puun ympärille rakennettuun Parque del Drago -puistoon. Vehreässä puistossa onkin mukava kierrellä jonkin aikaa ja ihailla kuuluisaa kanariantraakkipuuta lähietäisyydeltä.

teneriffa25_icod_02


Vierailumme Icod de los Vinosissa jää melko lyhyeksi, mutta kaupungista jää silti hyvä mielikuva. Paikoitellen jyrkkäänkin rinteeseen rakennettu kaupunki vaikuttaa viihtyisältä ja siellä näkyy joitakin puiden koristamia aukioita. Nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa perhospuisto Mariposario del Drago sekä keskustan ulkopuolelta löytyvä vulkaaninen luola Cueva del Viento.

Garachicosta ja Icod de los Vinosista on tulossa oma blogijuttunsa myöhemmin.


teneriffa25_santacruz_02

8. Ostoksilla Santa Cruzissa

Matkoillamme on tärkeää toteuttaa myös teinien toiveita, joten yhden matkapäivämme pääkohteeksi valikoituu Teneriffan vilkkaasta pääkaupungista Santa Cruzista löytyvä kauppakeskus Meridiano. Siistissä kauppakeskuksessa on yli 70 liikettä sekä ravintoloiden täyttämä kattotasanne. Tyttäriä kiinnostavat erityisesti Pull & Bear, Bershka, Stradivarius sekä muut sellaiset kaupat, joita ei ainakaan vielä löydy Suomesta. Ostettavaakin löytyi, mutta sopivan maltillisesti. 

teneriffa25_santacruz_01


Kävelemme Meridianosta Santa Cruzin vanhaan keskustaan, jonka kävelykaduista erityisesti Calle del Castillo on shoppailijoiden mieleen. Teemme vanhassakaupungissa pienen kävelykierroksen näyttäviä jouluvaloja ihaillen. Santa Cruzissa on myös rosoisempia kulmia ja pidän kovasti kaupungin aidosta arkisuudesta. Ohitamme muun muassa historiallisen kauppahallin Mercado Nuestra Señora de Áfrican, mutta se on ehditty jo vierailupäivänämme sulkea. Ostosten kannalta Santa Cruzista löytyisi myös suuri El Corte Inglés -ketjun tavaratalo sekä kauppakeskus Nivaria Center.


teneriffa25_cdtenerife_02

9. Jalkapallotunnelmaa CD Tenerifen ottelussa

Palaan Santa Cruziin vielä uudelleen, kun lähden lankomiehen kanssa katsomaan Espanjan cupin ottelua, jossa Tenerife saa vieraakseen Osasunan. Pamplonan ylpeys Osasuna sattuu olemaan oma suosikkijoukkueeni Espanjassa, joten on melkoinen onnenpotku nähdä juuri Los Rojillos tositoimissa tämän matkan aikana. Tenerife pelaa kotiottelunsa Santa Cruzin keskustassa Estadio Heliodoro Rodríguez Lópezilla, jonka lehtereille mahtuu reilut 22 000 katsojaa. Peli ei ole loppuunmyyty, mutta katsojia kertyy silti mukavasti ja tunnelma on varsin kelvollinen. Liput on kätevintä hankkia etukäteen CD Tenerifen nettisivuilta.

teneriffa25_cdtenerife_01


Tenerifen historian parhaat vuodet ajoittuivat 1990-luvulle, jolloin seura pysyi kymmenen peräkkäistä kautta Espanjan pääsarjassa La Ligassa. Nyt sinivalkoiset ovat vaarassa pudota kakkostasolta kolmannelle sarjaportaalle. Vierailija Osasuna on puolestaan vakiinnuttanut viime vuosina asemansa La Ligan keskikastissa ja lähtee aina arvaamattomaan cup-otteluun ennakkosuosikkina. Vieraat pääsevätkin kahdella helpohkolla kulmapotkuista syntyneillä maaleilla karkumatkalle, joka kestää avausjakson lopulla tulleen Tenerifen kavennuksen. Toisella puoliajalla ei enää maaleja nähdä, joten Osasuna jatkaa seuraavalle cup-kierrokselle lukemin 2–1. Osasunan voitto lämmittää itseäni kovasti, mutta toivon myös Tenerifen menestyvän nykyistä paremmin. Ottelukoosteen voi katsoa YouTubesta.   


teneriffa25_hacienda_01

10. Majoitus ainutlaatuisessa Hacienda el Terrerossa

Säästin jutun loppuun elämyksen, josta oli meille iloa matkan jokaisena päivänä. Halusimme löytää anopin juhlamatkalle ainutlaatuisen majoituksen, ja sellaisen todellakin saimme. Hacienda el Terrero oli niin anopille kuin meille muillekin mieluisa ja ikimuistoinen majapaikka. Kyseessä on yksinäisen rantakallion päällä sijaitseva vanha maatila, joka on restauroitu majoituskäyttöön. Valkeista kivirakennuksista löytyy kaikkiaan 14 asuntoa, joissa voi aistia pitkää historiaa mutta nauttia myös moderneista mukavuuksista. Perinteinen kanarialainen tyyli on säilytetty niin uskollisesti, ettei esimerkiksi ikkunoissa ole lainkaan laseja, vaan pelkästään avattavat puiset luukut. 

teneriffa25_hacienda_04


Ekomatkakohteena itseään mainostava Hacienda el Terrero on kuin tunnelmallinen pieni kylä kaukaa menneisyydestä. Henkilökuntaa on paikalla vain lähinnä aamupäivisin, mikä omalla tavallaan lisää kodikkuuden tuntua. Tänne hakeutuu rauhaa rakastavia ihmisiä, jotka viihtyvät hyvin omissa oloissaan. Kaikilla on käytössään omat ulkona olevat ruokapöytänsä, minkä vuoksi naapureiden naamat saattavat silti tulla tutuiksi. Nautimme siitä, kuinka täällä saa nauttia rauhasta ja valtameren kohinasta kauniissa ympäristössä.

teneriffa25_hacienda_03


Herään useimmiten kukon kiekumiseen, joka alkaa yleensä jo turhankin varhain. Tapanani on narauttaa kahdeksalta keittiön vanha puuovi auki ja antaa raikkaan meri-ilman virrata keuhkoihin aamun sarastaessa. Meillä on käytössämme kaksi asuntoa eri puolilla aluetta, joten kävelemme usein aamuvirkumman tyttären kanssa mukulakivikujaa appivanhempien ovelle kyselemään, olisiko joku muukin jo hereillä. Palkinnoksi saattaa saada kupillisen vastakeitettyä kahvia jo ennen varsinaisen aamiaispöydän kattamista. Ruokailemme myös useana iltana Haciendan pihalla, sillä kaikissa asunnoissa on keittiöt. Aamupalaa saisi halutessaan tilata valmiina ovelle.

teneriffa25_hacienda_05


Hacienda el Terreron erikoisuudet eivät varmasti sovi kaikille. Auto on aivan välttämätön kulkuväline, sillä pihamaalta pääsee jalkaisin ainoastaan vilkasliikenteisen maantien varteen. Esimerkiksi Puerto de la Cruz sijaitsee vajaan kymmenen kilometrin päässä. Paikka on myös varsin tuulinen, eikä aurinko ehdi paistaa talvella läheisen vuoren takaa kuin pari tuntia päivässä. Pihamaan kivikkoiset ja paikoin jyrkät polut voivat olla hankalia liikuntarajoitteisille, ja vilkkaille taaperoille alueella olisi taatusti vaaranpaikkoja. Majoituksen rustiikkisuuskaan ei välttämättä miellytä kaikkia, mutta meidän osaltamme Hacienda el Terrero täytti suuretkin odotukset. 


teneriffa25_garachico_03

Ajatuksia Teneriffasta

Teneriffalle matkustaminen herätti ristiriitaisia tunteita, koska saarelta on viime aikoina kantautunut ikäviä uutisia. Saarelle on julistettu vesipulasta johtuva hätätila, ja paikalliset asukkaat ovat kyllästyneet yhä pahenevaan yliturismiin. Matkailijat ovat Teneriffalle tärkeä tulonlähde, mutta protestoijat vaativat paikallisviranomaisilta toimia liiallisen turismin rajoittamiseksi. Paikallisten oikeudet ovat jääneet turismin jalkoihin ja myös luonnon tilanteesta on herännyt suuri huoli. Matkailun pitäisi olla entistä kestävämpää, mikä on nykyisillä vierailijamäärillä kovin vaikeaa.

teneriffa25_teide_03


Turismi on näkyvimmillään saaren eteläosassa, jossa on Playa de las Américasin kaltaisia matkailupalveluiden ympärille kehittyneitä rantakyliä. Suuret matkailijamäärät saattoi havaita myös saaren suosituimmissa luontokohteissa. Jouduimme jonottamaan vapaata parkkipaikkaa Anagan luonnonpuiston Cruz del Carmenin sekä Teiden kansallispuiston Roques de Garcían pysäköintialueille yli puoli tuntia kumpaankin. Totta kai myös vilkkaalla joulusesongilla oli vaikutusta asiaan. Teneriffan teillä on myös ajoittain ruuhkia, joissa paikallisten ja matkailijoiden keskinäistä määrää on turistikohteita hankalampi arvioida.

teneriffa25_garachico_04


Ennen matkaamme uutisissa kerrottiin Teneriffaa koetelleista lumisateista ja toisaalta myös kolmenkymmenen asteen yölämpötiloista. Lisäksi Afrikasta puhaltava hiekkamyrsky Calima heikentää ajoittain Kanariansaarten ilmanlaatua. Meillä ei ollut säiden suhteen valittamista, sillä aurinko paistoi reilusti joka päivä. Ihan hellelukemiin asti ei ainakaan saaren pohjoispuolella päästy, mutta elohopea nousi hieman yli kahdenkymmenen asteen. Toisaalta vuorille noustessa lämpötila laski auton mittarissa alimmillaan seitsemään asteeseen.

teneriffa25_garachico_05


Vietimme Teneriffalla erinomaisesti onnistuneen loman. Saari on varsinkin luontonsa osalta mielenkiintoinen ja vanhat värikkäät kaupungit tuovat esiin pitkää historiaa. Selkeisiin vetonauloihin kuuluu myös miellyttävä ilmasto, joka myös vaihtelee saaren eri puolilla jonkin verran. Maastoltaan karu etelärannikko sopii auringonpalvojille, kun taas vehreä pohjoinen vetoaa luontomatkailijoihin. Anagan luonnonpuisto tuo paikoitellen mieleen itselleni rakkaat Madeiran näkymät ja mahtava Teiden kansallispuisto sykähdyttää tulivuorimaisemillaan. Saarella riittää siis sekä nähtävää että koettavaa.

teneriffa25_puerto_03


Teneriffalla on mukava lomailla, mutten ole ainakaan heti kaavailemassa kolmatta reissua samalle saarelle. Esimerkiksi Espanjan-suunnitelmieni osalta päällimmäisinä ovat mantereella sijaitsevat alueet, koska niistä on aina enemmän mahdollisuuksia retkeillä ruuhkien yllättäessä väljempiin kohteisiin. Jos kuitenkin vielä palaan Teneriffalle, jäi mieleeni muutamia kiinnostavia vierailupaikkoja.

teneriffa25_icod_03


Kaupungeista houkuttaisivat ainakin La Orotava sekä Buenavista del Norte. Buenavistan suunnalta löytyisi myös Punta de Tenon majakka, jolle pääsyä on autoliikenteen osalta rajoitettu. Saaren suosituimpiin retkikohteisiin kuuluvassa Mascassa kävimme jo kymmenen vuotta sitten, enkä ollut nyt kiinnostunut lähtemään ruuhkaiseksi tietämälleni tielle. Anagaan voisin sen sijaan palata tilaisuuden tullen vaikka useammankin kerran. Teneriffan tuuliset rannat ja vehreät metsät ovat tehneet minuunkin vaikutuksen, joka tuskin unohtuu vuosienkaan päästä.

Jatka lukemista

Suosittuja juttuja